Meillä suomalaisilla on usein niin vaatimaton käsitys itsestämme. Jos joku kysyy, missä me ollaan omasta mielestämme hyviä, niin ei tule mieleen mitään... Mutta jos kysytään missä olemme huonoja, niin ihmisillä on jo lista valmiina.
Eihan se niin voi olla. Kyllä jokainen on hyvä ainakin joissakin asioissa ja pitäisi saada vähän keuha itseään siitä - eikös vaan?
Nyt saat kehua itseäsi, tämä on se paikka! Siis:
Missä kaikessa olet mielestäsi HYVÄ? :-)
Eihan se niin voi olla. Kyllä jokainen on hyvä ainakin joissakin asioissa ja pitäisi saada vähän keuha itseään siitä - eikös vaan?
Nyt saat kehua itseäsi, tämä on se paikka! Siis:
Missä kaikessa olet mielestäsi HYVÄ? :-)
Vastaukset 41
Vanhimmat
subjektiivinen kokemus sinänsä, mutta ollessasi paras, ei tarvitse kehua olevansa keskinkertainen. Paras on vain yksinkertaisesti paras. Varmaankin jotain tällaista ajatusmallia hait...???
Minä teen mitä haluan kun muut tekevät mitä osaavat!
Tuo onkin yksi tärkeä pointti, josta yleensä kaikki lähteekin liikkeelle, ja joka usein johtaa onnistumisen kokemukseen - jos ei heti, niin myöhemmin kun on saanut vähän harjoitella! Minulla on pajon sellaisia asioita, kuten esim. öljyvärimaalaus. Se on juuri yksi tuollainen juttu - että tekee mitä haluaa, vaikka ei olisikaan lainkaan hyvä (ja mikä se "hyvä" on, se on tietenkin omaan mielipiteeseen perustuvaa, eikä muiden!). Minusta ei koskaan tule taiteilijaa, eikä ole tarkoituskaan, mutta rakastan värejä ja niiden kanssa leikkimistä! Joskus olen jopa omasta mielestäni ajatellut, että "tulipas hyvä!" - mutta sitähän minä en ole kertonut kenellekään...
Vaikka vastasin hieman leikkimielisesti, taustalla on kyllä tottakin. Jos oikein jotain haluaa tai on syvästi kiinnostunut, osaa vaikka avaruusaluksen rakentaa.
Arvostan kädentaitoja, niihin pitäisi kaikkia innostaa. Jokaiselta löytyy lahjoja johonkin, kysymys on vain aloittamisesta.
Aika hyvä ihmiseksi.
kovinkaan hyvä, mutta olen aika laaja-alaisesti tehnyt vaikka mitä - välillä onnistuen paremmin, välillä huonommin.
Eli olen kohtalaisen hyvä monipuolisuudessa.
Loistava en missään, no ehkä tuo valokuvaus on se paras puoli - mutta siinä olen hieman liian kriittinen itseäni kohtaan.
Niin - olemme aina niin kriittisiä itseämme kohtaan. Se on vähän surullista... Mikään ei ole tarpeeksi hyvää meille itsellemme - ja niinpä me harvoin koemme onnistuvamme. Ainakin minulla on tuo vika, että "ankara yliminä" koko ajan vaatii aina vain parempaa, parempaa ja lyttää hyvätkin onnistumiset ihan mitättömiksi...
Olemme hyviä vaatimaan täydellisyyttä itseltämme - liian hyviä!
Samalla voisi tässä mainita sellainenkin juttu, että olemme usein turhan pihtailevia muiden kehumisen suhteen! Vaikka ajatellaan, että toinen on onnistunut jossain, niin ei lainkaan aina sanota sitä - ainakaan hänelle... Mielestäni meidän pitäisi opetella kehumaan toinen toisiamme paljon enemmän - sen sijaan, että kritisoimme ja puhumme selän takana pahaa ja olemme kateellisia! Eikun kehumaan! :-)
kehut naisen leninkiä saat vastauksen :Ai tämä vanha rättikö? vaikka klensa on juuri tilaisuutta varten ostettu
kriittinen itseäni kohtaan tietyissä asioissa, en todellakaan hae tällä kirjoituksella mitään kehuja - vaan sanon rehellisen mielipiteeni itsestäni, siis niin kuin sen itse tunnen.
Jos olisin jossakin oikein mahtavan hyvä, niin tuskin olisin muutaman sadan euron kuukausipalkalla koneellani työssä.
että pidät siitä työstä ja saat siitä iloa ja tyydytystä,pääomaa sekin
mutta jos olisin aikoinani opiskelujani jatkanut loppuun asti, niin voisin olla ainakin vähän isommalla eläkkeellä:)))
Mutta paljon aloitin ja paljon lopetin - ja elämääni olen nyt hyvinkin tyytyväinen, kun on harrastus ja työ sama, niin se on ihannejuttu:))
Mutta parempikin voisin olla - paljon parempi
Olen aina ollut tälläinen "vapaa" sielu, se mitä haluan tehdä on tärkeämpää kuin se mistä sitä rahaa saisi:))
pilaa usein elämää,kannattaa ennen olla tyytyväinen siihen mitä meillä nyt on,hauskat ja kauniit muistotkin ovat pääomaa
elän juuri sitä elämää kuin haluankin - vaikka aikoinaan muita valintoja olisin voinut tehdäkin.
Mielestäni tein oikean ratkaiun - onni on tärkeämpää kuin maallinen mammona:)))
Olet laittanut asiat oikeaan järjestykseen
mulla on jotain taitoa hyppysissä,
mä teen esim. aikas upeita koti-ja joulutonttuja.
Tänä kesänä mä aloitan lasin kanssa jotain..
Minua on aina ottanut päähän nuo puheet suomalaisten huonosta itsetunnosta ja turhasta vaatimattomuudesta. Syrjäinen sijaintimme ja harva asutuksemme ovat tietysti vaikuttaneet käyttäytymismalleihimme siten, että olemme tottuneet tulemaan toimeen ihan yksinkin ilman naapureiden ja tuttavien jatkuvaa apua ja seuraa. Tästä syystä saatamme aluksi vaikuttaa vähän hiljaisilta.
Ulkomailla olen huomannut, että eri kansallisuuksien elintapojen vertailu ei ole kovin järkevää. Kaikki kansat toimivat varmasti omassa asuinympäristössään ja ja omissa olosuhteissaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ei meidän kannata liikaa ihailla etelän vilkkaiden ihmisten katteetonta itsekehuskelua, eikä muiden kannata yrittää muuttaa suomalaisten vaisuja tatpoja ja tottumuksia. Suomalaisten väritön olemus ja perusvaatimaton käsitys itsestään on meille hyvin sopivaa näissä olosuhteissa.
Minäkin esiinnyn yleensä hyvinkin vaatimattomasti, mutta ei minulla mitään alemmuuskompleksia ole. Kaikessa työskentelyssäkin jälki tuppaa aina olemaan priimaa, vaikka vain keskintertaista olen yrittänyt. Miten se itseni kehuminen ja mainostaminen vielä lisäisi hyvinvointiani?
Hyvä, että tulee priimaa jälkeä aina! Niin sitä pitää. Tulisipa minultakin... :-/
Hyvä myös, että toisilla on terve itsetunto - vaan ei kaikilla. Siihen on kasvatuksemme osittain syynä. Liian usein on ainakin minun polveni vanhemmilta kuullut, ettei lasta pidä kehua liikaa. Siitä sitten seurasi epävarmuus omista kyvyistä sekä myös se tyypillinen piirre meille, että me emme kehu myöskään muita vaan korkeintaan AJATTELEMME kehuvasti... Se ei kyllä ketään ilahduta. Mutta olemme pihiä itsemme ja muita kohtaan. Ettei vaan luulisi turhia itsestään... Kamala ajatus!
Ja turhiin kysymyksiin: Jos mietimme, mitkä jutut täällä ovat niitä, jotka EIVÄT OLE TURHIA, niin johan tämä koko pitkä keskustelupalsta kaikkine aiheineen alusta loppuun olisi melko tyhjä....
harvoin esimerkiksi valittaa ruoasta ravintolassa,maksaa vain hyvinkasvatetusti vaikkei ole tyytyväinen
päinvastoin?? Lähetätkö kokille kiitokset hyvästä ruoasta?
saanut enemmän palautetta,että et sä osaa on kova paikka ja siksi mäkin jouduin kauan olemaan siinä käsityksessä.
Onnekseni elämääni tuli ihminen joka sanoi,että miten niin et muka osaa ja siitä se pikkuhiljaa lähti ja nyt mä opettelen sanomaan ihan ääneen.
Sä osaat,mä osaan ja kaikki me osaamme varmasti jotain josta voimme suorastaan olla ylpeitä!
kokkia,mutta nyt pyydän anteeksi,sillä vastasin provoon ja poistun siksi ketjusta.
Kiitos hyvästä aiheesta.
Sorruinpa minäkin tuohon taas kerran...
Nyt jo alhaalla uikuttaa...väkisin väännetään vaan sivuraiteille...meinaan tohon tappeluun...
Uikuttakoon nyt siellä sitten...
Proxy Error!....
Ei Sinunkaan kannata näiden häirikköpoikien tekojen vaikutusta suurennella. Pojathan ovat juuri oppineet painelemaan tietokoneen nappuloita, ja tietenkin he ovat siitä niin innoissaan, että eivät malta ajatella ollenkaan, mitä he tälle palstalle kirjoittavat. Helpointa näille keskenkasvuisille poikaseiile on kirjoittaa itselle tutuista asioista eli juopon isän krapukapaskasta ja rusinoista.
Kyllä nämä poikaset tästä pian rauhoittuvat, kun muut kirjoittajat syöttävät näille vallattomille kavereille ne paskassa olevat rusinat. Tämä makuelämys kirkastaa suuresti poikasien ajatuksia, ja jatkossa he oppivat kirjoittamaan siistimpää tekstiä.
Tämä huono käyttäytyminen ei ole pelkästään poikien itsensä syy. Poikasten juopot hulttioisät ovat mahdollisesti laiminlyöneet kasvatusvelvollisuutensa, ja siitä syystä me kunnolliset ihmiset joudumme nyt kärsimään.
Ei tämä kurittomien poikien välihuomautus ole mitenkään alkuperäistä keskustelua lopetanut, sillä mielipiteitä ketjuun mahtuu vielä paljon. Tämä poikasten häirintä vaatii tietysti tietyt kurinpitotoimenpiteet, mutta sen jälkeen keskustelu alkuperäisestä aiheesta voi jatkua vapaasti.
aina kun olen tyytyväinen!
Ketjussahan saisi nimenomaan kehua sitä, missä kokee olevansa hyvä. Ei sitä uskalla tehdä. En koko ketjua lukenut, mutta sen kommentin ainakin, jossa mainittiin vakinikkien osaavan kehua itseään. En minä ainakaan uskalla mainita mitään, jos meinaan persaukseni ehjänä pitää.
sitten sen palan, jos haukkaavat. :0) Tässä omakehulistani:
-Minulla on hyvä maku, ainakin sisustamisessa ja puutarhassa.
-Nuottikorvani ja rytmitajuni on erehtymätön.
-Olen mahdottoman huolellinen ja siisti, kotona paikat tip top ja järjestelykyky on huipussaan.
-Työssäni tunnollinen, varsinainen pomojen unelma.
-Ymmärrän kaikenlaista huumoria, jopa sitä pieruhuumoria, jota olen tällä palstalla viljellyt ja josta minut on negatiivisesti leimattu.
Lista jatkuisi vielä pitkään, mutta riittäköön nämä ainakin toistaiseksi. :0)))
Jessus kun teki hyvvää kehua itteensä. :0)))))))
mutta eri asia kehua itseään netissä kuin oikeassa elämässä?
pointti oli????????????????????
Netissä on helpompi kehua itseään kuin IRL
ole vain joidenkin henkilökohtainen ongelma, ei lainkaan yleistettävissä.
Tyypillistä suomalaista
Olen aika hyvä leipomaan, tulen hyvin toimeen lähimmäisteni kanssa, enkä ole hullumman näköinenkään. Tasaisen tempperamentin alta paljastuu tarvittaessa vietävänmoinen kuumakaisa :))
Siinä ensialkuun.....
Niinhän se on, tavallista kun yrittää niin aina parasta tulee, minkäs teet.
hyvin kärsivällinen ja sanoisinko pitkäpinnainen..
Lisäksi olen ikuinen optimisti, tai ainakin yritän..täällä palstoillakin, mutta joskus tulee se viimeinen pisarakin tosin..
Sitten olen, omasta mielestäni oikeuden tuntoinen, ja yleensä olen heikomman puolella, mutta siinäkin raja löytyy, jos huomaan tarkoituksellista ilkeyttä ja pahuutta siltä "sairaalta"..
Näissä "taidoissa" olen hyvä, jos näitä nyt sellaisiksi suorittamishyviksi voi sanoa..
Olisinko ts. sosiaalitaitoinen..
on kyllä meikäläisen keksiä, missä uskaltaisi kehua itseään tai myöntää olevansa hyvä... Ruoanlaitossa ja leipomisessa olen usein onnistunut - mutta myöskin epäonnistunut..!
Olen myös hyvä "laaduntarkkailija" erilaisissa asioissa, mutta joskus tietenkin mättää...
Minulla on hyvä kielipää, mutta se on kai enemmänkin "lahja" kuin oma saavutus, kun vaan on helppo oppia kieliä eikä tarvitse niin kamalasti tsempata niiden eteen.
Olen hyvä ystävä sille, jolle kannattaa olla hyvä ystävä. Pitkäaikaisia, laadukkaita ihmissuhteita on ollut elämässäni joitakin ja sen kai täytyy olla MYÖS minun ansiotani, jos oikein yritän ajatella asiaa siltä kannalta...
Mutta on se vaikeaa löytää noita hyviä puolia itsestään...
PS. Kiitos sheriffille, huomaan, että palsta on siivottu!
Toisaalla väitettiin minun häiriköivän tätä keskustelua.
Totean kunnian ja omantunnon kautta, että tämä on ensimmäinen ja ainoa puheenvuoroni tässä ketjussa.
Katsoin kahteen kertaan, mutta niin siinä vaan sanotaan, että kunnian ja omantunnon kautta.
Olin jo nauruun repeämäisilläni, mutta sitten huomasin, että et puhunut omasta kunniastasi ja omastatunnostasi.
Sehän olisi ollutkin jo kaiken huippu!:)))
Sentään vannonut. Tuossahan ainakin otit osaa. Eikö sinuun voi lainkaan luottaa ? Olet luvannut jättää toisten ketjut rauhaan.
hyvä delekoimaan työt toisille ja organisoimaan hommat niin että aikataulut ei petä.
Olen minä vielä hyvä sängyssäkin.
oletko mies vai nainen... :D
jos homma hoituu :-).