Vaalisalaisuus ei voinut toteutua kaikkien kohdalla Suomen Suuriruhtinaskunnan aikana ja itsenäistymisen jälkeen vuoteen 1935 asti. Jonkun piti olla "tulkkina" lukemassa nimiä, jos lukutaidoton halusi äänestää.
"Punainen viiva" viittaa Suomen eduskuntavaaleissa vuosina 1907–1935 käytettyyn merkintätapaan. Listavaali toteutettiin tuolloin siten, että vaalilippuun oli painettu valmiiksi kaikkien ehdokaslistojen nimet ja äänestäjä merkitsi kynällä punaisen viivan sen listan nimen kohdalle, jolle halusi antaa äänensä.
"Punainen viiva" viittaa Suomen eduskuntavaaleissa vuosina 1907–1935 käytettyyn merkintätapaan. Listavaali toteutettiin tuolloin siten, että vaalilippuun oli painettu valmiiksi kaikkien ehdokaslistojen nimet ja äänestäjä merkitsi kynällä punaisen viivan sen listan nimen kohdalle, jolle halusi antaa äänensä.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Keitä ennen 1917 äänestettiin ?
😍😋😍😋😍😋😍😋😍
🍒 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18056043V
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Senaatin jäseniä.
Kerrohan aloittaja mikä asiassa on niin mielenkiintoista että kirjoitat tänne että Suomi on imperialistien sortama ja sekä Ruotsi että Venäjä tuhosivat suomen kieltä
ensimmäinen ylemppi virka "suomen kielen professuuri" ei tällä nimellä
toteutettiin
Moskovassa
Pietarissa
Turussa
Helsingissä
Tukholmassa
Uppsalassa
Ei missään näistä
Mutta ei aloituksessa sellaista väityetä, mitä oikein höpiset, lue aloitus?
Ei voi osata lukea kun kieli ei ole teoreettisesti kehittynyt ei kielioppia oikeinkirjoitusta
Muna- aivokuusipäiden palstajuttuja täällä
Se on sitten Suomessa ollut samanlainen äänestystapa kuin Ruotsissa on vieläkin.
Joka puolueella on valmiiksi painetut vaaliliput kaikkine ehdokkaineen, joista joko merkataan haluamansa ehdokas tai sitten ei merkata ketään, vaan äänestetään vain puoluetta.
no ei Suomessa on aina ollut avoin listavaali äänestäjä valitsee vaikkei numroa kirjoitaisikaan vaan punaisen viivan
Ruotsissa on suljettu listavaali, jossa puolue päättää etukäteen mahdolliset
kansanedustajat ja äänestäjä puolueet
ja on siinä pieni mahdollisuus saada Hakkarainen eduskuntaan Ruotissa
MUTTA KÄYKÖ KOSKAAN NÄIN
Eli jos puolue ei pane korkealle Hakkaraista häntä ei valita
Ruotsissa on mielenkiintoisen vaikea äänestystapa jonka vain demari voi keksiä
matu on aivan ymmällä
ruotsissa on puoluelippu sitä ei ollut suomen vaaleissa puoleen johto ei määrännyt kuka pääsee läpi mutta siis numeroita ei ollut
Ruotsissa yksi lipuista on henkilöääntä varten, toinen puolueääntä, ja kolmas puolueäänen kirjoittamista varten ja yksi jätetään uurnaan eikö se mene näin
väristä näkee naapurin olkapään yli mitä se ääenestää numeroita ei kirjoiteta
eikä kukaan tunne ehdokkaita
vain puolejohtjaien kuvia vaaleissa se on valinnut kaverit jonoon eikä niitä kansa voi valita
Ei ollut samanlainen kuin Ruotsissa nyt on, se oli paljon mutkikkaampi järjestely. Mutta siihen pitää malttaa perehtyä, Wikipediassa on kohtuullisen hyvin asiaa kerrottu, toki kirjallisuuttakin löytyy ja sieltä itse olen lueskellut. Mutta tuo on sikäli monimutkainen tuo vaalitapa alkuun ollut että en käy sitä täällä kirjoittamaan.
Ei se nyt ihan noin mene Ruotsissa, ellei ole vuoden sisällä muuttunut.
Jos tarpeeksi moni ruksaa äänestyslipussa "Hakkaraisen" sieltä listan hänniltä, niin kyllä hän menee ohi listan kärjen.
Ei eri puolueilla eri värisiä äänestyslippuja ole, mutta täällä on samaan aikaan eduskunta-, alue - ja kuntavaalit. Niitten liput on eri väriset; sininen, keltainen ja valkoinen, jotka laitetaan eri kuoriin kulma näkyvissä mihin vaaliin ja mihin laatikkoon mikäkin kuori on tarkoitettu.
eikö kuitenkin ole niin, ettei numeroita tarvita eli säästyy kynä
sen kun panee lipun putkeen
puolueilla on omat liput
ne jakavat niitä kadulla
ja se pannaan kirjekuoreen
kynää ei tarvita jos ei halua Hakkaraista
Näin on. Ei mitään numeroita tarvitse vääntää.
Niitä joka puolueen vaalilippuja valmiine ehdokaslistoineen satelee postilaatikkoon jo paljon ennen vaaleja.
Lisää tyrkyttävät vaalihuoneiston ulkopuolella ja jos ne on onnistunut väistämään, niin vaalihuoneistossa on telineet mistä on varaa valita. Sitten vain koppiin, missä sujauttaa kirjekuoreen.
Toinen mummuni oli piikatyttönä eräässä talossa. Iltaisin ja öisin hän opetteli kirjoittamaan, kopioimalla kirjaimia.
Höpiset ihan omiasi, esim. syntymäkotikunnassani aloitti kirkonkylän kansakoulu 1890- luvulla ja pian 1900 luvun alkuvuosina sivukylien koulut.
Ennen kansakouluja toimivat kiertokoulut joita ko. pitäjässä oli kaksi.
Miksi loukkaat isoäitiäni?
Jokaisella pikkupaikkakunnalla ei viime vuosisadan alussa ollut kansakouluja.
Papin jonkinlaisilla kinkereillä kävivät. Kyllä mummu lukemaan oppi, mutta nk. kaunokirjoituksen opetteli itse.
Minä en edes tiedä osasinko minun mummoni lukea tai kirjoittaa ei tullu koskaan kysäistä äidiltä kun hän vielä eikä mutta ukki osasi koska hänellä oli sellainen työ mikä vaati sen
Aika hassua, vanhimmat Kalevala aiheiset runot on ajoitettu pronssikaudelle, pronssikausi oli noin 3500 vuotta sitten. Tuolloin ei ollut kirjoitettua kieltä, ainoastaan puhuttua, silti tuolta ajalta on säilynyt selvää tekstiä. Tuolloin kaikki osasivat iskeä runoja.
Ja mikä onkaan tietolähteesi?
Mikä tutkija sanoo ihan vakavissaan tietävänsä mitä runoja lausuttiin 3500 vuotta sitten?
Ei ollut kirjoitettua kieltä mutta on säilynyt selvää tekstiä ???
Ei ihan stemmaa....
Eipä tule vastausta!
Kertomukset voivat olla ikivanhat, mutta suomenkieli oli erilaista. Mehän puhumme tietynlaista, M. Agricolan luomaa kirjakieltä.
Jokin aika sitten oli jossain mediassa näytettä minkälaista kieltä me käytimme (muist.) n. 2000 vuotta sitten. Eihän sitä yhtäkkiä yhtään ymmärtänyt.
Suomenkielen vanhin tunnettu sana on "talvi" ja ilm. ainakin turkinkielessä on sama sana, tai sen muunnos. Monet sanamme ovat lainamuunnoksia venäjästä.
Aknoo = akkuna, ikkuna.
Vaino = sota (vaino, vainolainen, vainaa, vainaja...)
Tjurma = tyrmä, vankila
Vastannija = vastarinta, kapina
Tässä vanhaa suomea, 2000 vuoden takaa:
https://yle.fi/a/3-8420633
Testaa taitojasi, mitä tarkoittaa:
Järven taγak souδan. Nootan opin tulδessa. Kontti hyvä vottaδak.
- Soudan järven takaa. Nuotta on tulessa. Otetaan laukku mukaan.
- Soudan järven taakse. Koen verkon tullessa. Otetaan laukku mukaan.
- Soudan järven taakse. Koen verkon tullessa. Laukku on hyvä.
Itse en kuulemma ihan kelpaisi jousta kantamaan. Suomenkieli ruosteessa.
Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä:
https://www.seitsemanveljesta.net/main.php
https://www.seitsemanveljesta.net/ :
>>Sielunveljesi on Aapo.
Olet puheenjohtaja-ainesta. Sinulla on aina painavaa sanottavaa ja kuulijoita, mutta asioissa täytyy mennä eteenpäin.
Tuomaan kaksoisveli Aapo on johdonmukainen asioiden järkeilijä. Hän on sekä tarinaniskijä että toiminnan johdattelija. Aaposta tulee Jukolan jaetun tilan toinen isäntä. Aapo toimii myös lautamiehenä ja kylän itseoppineena parantajana.<<
https://7veljesta.finlit.fi/ :
Kirjan loppua, 14. lukua:
>>Kerranpa kesällä, eräänä sunnuntai-iltana, koska aurinko kallistui luoteiseen ja tyyni oli ilma ja metsä, istui hän yksin lapsensa kanssa, istui rahilla, pöydän päässä. Niittujansa, huhtiansa katsomassa käyskeli Eero, ja kylään olivat lähteneet huoneen palvelijat kaikki. – Oli nyt ihana rauha sekä ulkona että sisällä torpan sunnuntai-lakeassa tuvassa, ja lehditettynä laattia hymysi. Oli rauha ja hiljaisuus; ainoastaan tuolloin, tällöin kuului karjankelloin kaukainen kilahdus koivuiselta mäeltä.
– Mutta rahilla istui emäntä nuori ja haasteli lapsellensa, joka hänen helmastansa katseli häntä vastaan kuin hehkuva aamu. "Sanoppas, pienoseni", hän haasteli, hyräillen laulun ja puheen välillä, "sanoppas, pienoseni, mistäpä tiesit kotiasi tulla? – Tulin pitkin Turun tietä, lirputtelin Hämeenmaitten härkäteillä. – Mutta mistä kotosi tunsit, pienoseni? – Koirasta hallavasta portin alla, tunsin kartanon kultaisesta kaivosta, ja olipa vielä pappien hevoset heinäladossa, ja olkiladossa oluttynnöri. – Mistä tunsit äitisi armaan, mistä isäsi tunsit? – Äiti vierrettä ammenteli loimottavan liekin vaiheilla, hän ammenteli ja lauleli, lauleli heleällä äänellä, kaulassa liina, liina kuin lumi ja taivaan kaari. Mistäpä tunsin isäni? Veisteli hän kirvesvartta, veisteli kultaisen akkunan vieressä. – Niin löysit tien, niin tunsit kodon, niin tunsit tuvassa äitis ja isäs. Mutta missä ollee isäsi nyt, missä ja muisteleeko hän meitä?
– Muistaahan toki ja ellei muistele hän sinua, niin sinua en unohda minä, en sinä ilmoisna ikänä, en kuolemassa, sinua mun sieluni aamun paiste ja illan riutumus, mun iloni ja murheeni ihana. No miksipä murheeni sinä? Ah! tämä maailma on kavala ja myrskyinen, ja moni purjehtija täällä on vaipunut sen merien ikuiseen kohtuun. Sanoppas, lapseni, mun suven-ihanaiseni, sano: etkö tahtoisi täältä purjehtia rauhan ikisatamaan pois, koska vielä puhtaana väikkyy lapsuutesi valkea viiri? Rannalla sumean, tyynen järven seisoo Tuonelan kartano tumma, siellä himmeän lehdistön helmassa, kasteisen viidan kohdussa on lapselle valmiina kehto ja valkeat liinat ja vaipat. Sentähden kuule mun lauluni; se johtaa sun Tuonelan ruhtinaan maahan. Oi kuule mun sydämeni laulu!
Tuonen lehto, öinen lehto!
Siell' on hieno hietakehto,
Sinnepä lapseni saatan.
Siell' on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
Kaitsia Tuonelan karjaa.
Siell' on lapsen lysti olla,
Illan tullen tuuditella
Helmassa Tuonelan immen.
Onpa kullan lysti olla,
Kultakehdoss' kellahdella,
Kuullella kehräjälintuu.
Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita,
Kaukana kavala maailma.
Niin hän lauloi lapsellensa; eikä kantele niin heleästi helise kuin hänen äänensä silloin sunnuntailakeassa tuvassa. Mutta koska hän oli lakannut laulamasta, katseli hän ääneti kauan ulos akkunasta korkeuteen päin; ylös pyhään, pyörryttävään korkeuteen hän katseli; ja hiilakas ja puhdas oli taivas, ei nähty yhtään pilven haitaletta kaarevan kannen alla; ainoastaan poutapääskynen, tuskin silmin näkyvä, siellä väikkyi, lentäin sinne, tänne, keveänä ja vilkasna kuin onnenlapsen aatos. Siinä hän istui, ja poski, päivän polttama, painui vasten uneliaan lapsen ohausta, mutta siniset silmät ylös sinisiin avaruuksiin katsoivat, ja rauhasta välähteli otsa.<<
🌿🌷
Talvi:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_s-t/talvi
❄⛄
Selasin noita eri sanoja ja voi todeta, että tuo luettelo suomenkielen sanojen alkuperästä ei pidä aivan paikkaansa. Kovin on ruotsinkieleen liitettyjä lainasanoja, vaikka Suomen alueella ei ole puhuttu ruotsia kuin muutama vuosisata. Monet "ruotsin lainasanoiksi" väitetyt sanat ovat todellisuudessa venäjänkielestä tulleita.
Nuo kielitieteilijät selvästi jättävät mainitsematta monet venäjänkielestä tulleet lainasanat. Heidän kanssaan meillä kuitenkin on ollut jo n. 10 000 vuotinen, yhteinen historia.
Aunuslainen / petroskoilainen Santtu Karhu ja Talvisovat (= talvitakit):
Čibi-čibi linduine:
https://www.youtube.com/watch?v=RA9fT4jXkRI
🌿🕊
Tuo ei vaan ole likikään 2000 vuoden takaa, eli ajanlaskumme alun ajoilta, satavarmasti ei ole. Tuohan on hyvin nuorta runonkerääjien ja Kalevalatarinoinnin kieltä, ajalta noin 1500 alkaen!
Tuosta vähän arvaamalla saa jopa jotain selkoa.
Mutta mitään yhtenäistä Venäjää saati kieltä ei ole ollut 10000 vuotta!
Ja kuten tiedetään, suomensukuiset heimot mongersivat nekin ihan eri kieliä toistensa kanssa, yhtenäisyys oli tipotiesssään.
Eikä pidä unohtaa että oli ns. Kiovan rus ja silleen, mikä oli heidän vaikutuksensa koska pomoiksi he ryssänmaalla alkoivat ja kun heidän taustansa oli Ruotsista/Tanskasta niin olihan heidän kielensäkin kai sieltä joten niitä ruotsalaiseksi tulkittuja lainasanoja saattoi tulla pitkin Volgaa jo huomattavasti ennen kuin Ruotsista, ja myös Virosta, tänne tultiin.
Kiovan Olga ja kumppanit vaikuttivat hallitsijoina noin vuodesta 800 alkaen, Ruotsista ja Virosta tänne tultiin arviolta noin 1200, satunnaisesti varmaan liikuttiin aikaisemminkin.
Viikingit käyttivät itsestään rus- sanaa, se tuli tarkoittamaan sittemmin Venäjän kansalaista kun taas Russia tai Rossija tulivat tarkoittamaan valtiota.
aloitukseen: Wikipedia osiosta Kansakoulu kopioitua: Vuonna 1886, kahdenkymmenen vuoden kuluttua kansakouluasetuksen antamisesta, Suomessa oli vielä sata maalaiskuntaa, joissa ei ollut kansakoulua. Vuonna 1901 niitä oli enää seitsemän. Lukuvuonna 1900−1901 kansakoulua kävi 34 prosenttia kouluikäisistä maalaislapsista. Kymmenen vuotta myöhemmin osuus oli 51 prosenttia ja oppivelvollisuuden tullessa voimaan 68 prosenttia.
Yrittäkää lukea oikeata kirjallisuutta, Wikissä on paljon karkeasti virheellistä tietoa kun sinnehän voi kuka tahansa saivarrella mitä tahansa.
Toistan tilanteen syntymäkotikunnastani enkä lue tietoa Wikipediasta: Ensimmäinen kansakoulu aloitti 1890- luvulla ja kolme muuta 1900- luvulla, siis vuonna 1910 oli toiminnassa neljä kansakoulua.
Koska ensimmäinen koulu oli kirkonkylällä ja isäni koti sivulylillä, hän ei kansakoulua ehtinyt käydä mutta kiertokoulua kyllä ja kirjoitti ja luki sekä laskikin peruslaskuja ihan sujuvasti mutta kirkonkylällä lapsena asunut äitini kävi jo 6 vuotta kansakoulua.
Nyt samaisessa pitäjässä on asukkaita enemmän kuin kansakouluja perustettaessa mutta peruskouluja on tasan yksi, kehitystä on tapahtunut...
Niin, kyllä minunkin vanhempani 1917 ja 1918 , setäni 1909 ja 1912 syntyneet osasivat lukea ja laskea.
Mummokin joka syntyi 1884 osasi myös lukea ja osasi laskutavat. Että varmaan mummokin oli saanut käydä muutaman vuoden kiertokoulussa.
Mutta keskustelun aloittaja väittää näin ja sitä en tiedä mistä hän tämän väittämän on löytänyt :
"Vaalisalaisuus ei voinut toteutua kaikkien kohdalla Suomen Suuriruhtinaskunnan aikana ja itsenäistymisen jälkeen vuoteen 1935 asti. Jonkun piti olla "tulkkina" lukemassa nimiä, jos lukutaidoton halusi äänestää."
Tuolta Suomen äänioikeuden historia palstalta löytyy myös mielenkiintoista luettavaa mitkä syyt estivät äänioikeuden. Esimerkiksi jos oli vakituisessa köyhäinhoidossa .
Tuon oman mummuni poliittisesta käsityksestä tiedän, että hän aikoinaan äänesti Kalevi Sorsaa (demari). Kalevi Sorsa oli ainoa, oikea, joka osasi ja tiesi mitä pitää tehdä.
Historiaa....
''Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys rajasi vielä muutamat ryhmät äänioikeuden ulkopuolelle.
Ilman äänioikeutta jäivät vakinaisessa sotapalveluksessa olevat, holhouksen alaiset, kolmen edellisen vuoden aikana hengillekirjoittamattomina olleet, kruununverot kahden edellisen vuoden aikana maksamatta jättäneet (muusta syystä kuin todistetun köyhyyden vuoksi), vakinaista vaivaishoidon apua nauttivat, omaisuutensa velkojille luovuttaneet (”kunnes hän on pesäntilansa valalla vahvistanut”), kolmen edellisen vuoden aikana irtolaisuudesta tuomitut, tuomion nojalla kansalaisluottamusta vailla olleet sekä edellisen kuuden vuoden aikana vaalirikoksesta kuten äänten myymisestä tai ostamisesta tuomitut.''
Mummuni on jo kuollut, samoin Sorsa, joten tuo tieto ei enää auta.
Vanhankansan ihmiset eivät tunteneet asioita kuten me nykypäivän viisaat.
Nuo olivat noin "virallisesti" vailla äänioikeutta olevat mutta käytännössä myös esim. vankiloissa olevat eivät äänestäneet koska vankiloissa ei äänestysmahdollisuutta järjestetty.
Kun sitten huomioidaan että vangeista suurin osa oli miehiä ja myös vakinaisessa palveluksessa olevat sotamiehet olivat poikkeuksetta miehiä, käytännössä juuri miehet kärsivät rajoituksista eniten.
Tuollaiseen miehiä sortaneeseen epäkohtaan tulisi saada edes jälkikäteen vähän hyvitystä: Voitaisiin menetellä niin että seuraavissa eduskuntavaaleissa äänioikeus olisi vain miehillä...
Vanhempani, 1914 syntyneet, osasivat lukea ja laskea mutta mummu ei osannut. Oli syntynyt 1800-luvulla.
Luku- ja kirjoitustaito on aika uutta Suomessa. Monet kävivät vain 4-5 vuotta kiertokoulua, tekivät töitä matalapalkka-aloilla ja joutuivat pärjäämään
tässä digitalisoituneessa maailmassa 1900-luvun alun kiertokoululla.
Sodan aikana ei ainakaan kaikkialla kouluja käyty. Ylioppilaspaperitkin
saattoi saada ilman kirjoituksia. Maaseudun vähäväkinen väki ei paljon kouluja
käynyt.
Kiertokoulu oli koulu siinä kuin kansakoulutkin, sitä yleensä lapset saattoivat käydä vain lyhyemmän aikaa kuin myöhempää kansakoulua, siinä olennaisin ero. Esim. ainoastaan kiertokoulua käynyt isäni luki, kirjoitti ja laskikin ainakin peruslaskutoimituksia ihan sujuvasti.
Aloittajan väitteille 1900- luvun alun suuresta lukutaidottomuudesta ei ole mistään luotettavasta lähteestä löydettävissä varmistusta eikä yllättäen aloittajakaan sellaista näemmä osaa kertoa!
Vähäväkistä väkeä oli kaikkialla, heitä oli paljon myös kaupungistumaan alkaneilla tehdaspaikkakunnilla.
Samaan suuntaan ollaan menossa.
Siis mihin suuntaan?
Ottaen huomioon, että 1900-luvun väestöstä suuri osa oli syntynyt 1800-luvun
lopulla en pidä tietoa luku- ja kirjoitustaidosta epäuskottavana.
Pelkästään tällä sivulla jo moni on kertonut miten 1800- luvun lopulla tai 1800- 1900- lukujen vaihteessa syntyneet isovanhempansa osasivat lukea ja kirjoittaa, olivatko he siis jotain kyliensä oppineita kummajaisia, tuskinpa vain vaan siellä osattiin lukea ja kirjoittaa aika yleisesti.
Väite siitä että vain 40 % väestöstä olisi osannut lukea ja kirjoittaa ei vain tunnu uskottavalta, ehkä se päti Savossa mutta ei Satakunnassa...
Harvempi nykyisen peruskoulun pipo silmillä suorittanut mölisiä osaa lukea!
Tarkoitatko sanoa mölisijä?