Taloussanomissa oli aukeaman artikkeli asuntojen keskimääräisistä hinnoista. Tilastokeskuksen tulosten mukaan asuntojen hinnat eivät ole tällä hetkellä vielä edes historiallisen kalliita, vaan normaalissa suhteessa ihmisten tuloihin, 20v ajan sisällä.
90-luvun alkupuolen hinnat olivat harvinaislaatuisen matalat, joita siis ei voi verrata nykyhetkeen, kuten monet tällä palstalla tekevät. Hintojen romahdushan johtui monen tekijän summasta, joka ei euroaikana ole edes mahdollista.
Älkääpä verratko asuntojen "kalleutta" johonkin historiallisestikin epätavalliseen ajanjaksoon, jolla ei ole mitään tekemistä normaalien taloussyklien kanssa.
Odottelen mielenkiinnolla kiljuvia vastaväitteitänne:)
90-luvun alkupuolen hinnat olivat harvinaislaatuisen matalat, joita siis ei voi verrata nykyhetkeen, kuten monet tällä palstalla tekevät. Hintojen romahdushan johtui monen tekijän summasta, joka ei euroaikana ole edes mahdollista.
Älkääpä verratko asuntojen "kalleutta" johonkin historiallisestikin epätavalliseen ajanjaksoon, jolla ei ole mitään tekemistä normaalien taloussyklien kanssa.
Odottelen mielenkiinnolla kiljuvia vastaväitteitänne:)
Vastaukset 16
Vanhimmat
http://www.aktia.fi
Tämä ei ole kestävä
perustelu päätelmälle, että nykyhinnat olisivat vielä kohtuullisia, sillä vuoden 1989 alusta vuoden 1993
alkuun asuntojen reaalihinta puolittui. Etäisyys asuntohintojen kuplahuipusta on kiusallisen pieni.
o
o
o
Asuntomarkkinoilla kuulee väitteen, että 1990-luvun alun hintakuplasta ei ole opittavaa. Tämän
väitteen mukaan hintaromahdus johtui talouden lamasta. Kuten yllä todetaan, lama pahensi
pudotusta, mutta asuntohinnat olivat kääntyneet laskuun jo kevään 1989 aikana eli ennen laman
ensimerkkejä. Kun kokonaistuotannon kasvu pysähtyi vuoden 1990 tammi-maaliskuussa,
asuntohinnat olivat halventuneet jo 5-6 % edellisen vuoden keväästä. Lama ei siis ollut hintakäänteen
käynnistäjä vaikka se sitä vauhdittikin.
o
o
o
o
Asuntohinnat ovat kallistuneet suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin (2). Keskimääräisellä
kuukausitulolla saatujen neliöiden määrä on supistunut selvästi (kuvio 74).
o
o
o
IMFn tutkimuksen mukaan pitkällä aikavälillä noin puolet yleisestä tulojen kasvusta valuu
asuntohintoihin. Suomessa asuntohinnat ovat kuitenkin nousseet pitkään reilusti käytettävissä olevien
tulojen kasvua nopeammin.
o
o
o
Historiasta ei löydy vaihetta, jossa nousun
katkeamista seurannut reaalihintojen 3 vuosineljännestä kestänyt pysähdys olisi päättynyt uuden
nousun käynnistymiseen.
o
o
o
Tämä pidentää myyntiaikoja ja painaa
kauppahintoja. Kuvion 66 mukaan asuntokauppojen määrä supistui Suomessa 9 % vuoden 2004
huhti-kesäkuusta viime vuoden loppuun. Tämä saattaa olla alkusoittoa asuntohintojen käänteelle.
o
o
o
Velkaantumisasteita koskevat kansainväliset vertailut ovat hankalia kahdesta syystä. Ensinnäkin
kotitalouksien haavoittuvuuden arviointiin vaikuttaa se, kuinka laajalle populaatiolle lainat jakautuvat.
Suomessa lainoja on tällä hetkellä noin joka neljännellä kotitaloudella, joten niiden kohdalla velkaantuminen
paljon kokonaislukuja suurempi. Muista maista asuntovelalisten osuudesta ei ole tietoja, mutta
eräiden arvioiden mukaan osuus olisi muualla korkeampi kuin Suomessa.
Mitäs apinoita täällä copy-pasteilee samoja juttuja jokaiseen keskusteluun, eivätkä osaa sitäkään tehdä oikein, jotta teksti olisi järkevästi luettavassa muodossa.
PS. Lähde esiin kirjoituksiin, vai oletkos liian laiska possu laittaaksesi edes sitä? Eikö olisi helpompaa laittaa pelkkä linkki nettisivulle, ei tarvitsisi vaivata hiirisormea maalaamalla koko piiiitkän artikkelin tänne:)
Tosin kahdella aivosolulla näköjään kyllä selviytyy yksinkertaisimmista toimista hienosti;)
että ne poistais tuotapikaa asuntolainan korkovähennys oikeuden,se saattaa kyllä lisätä tarjontaa.
Moi
Missä tuosta verovähennyksen poistosta on keskusteltu? Itse en ole kuullut aiheesta yhtään mitään. Vai onko mutu-teoria...?
ihmiset ottaneet ylisuuria asuntolainoja valtion takauksen turvin, pienikin muutos talouteen aiheuttaa lainan takaisin maksuun ongelmia,asuntomarkkinat on niin kuumat että korkovähennyksen poistamisella kokonaan hillitään lainan ottoa.
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-05-30,4:305718,1:0:0:0:0:
"Verovähennysoikeuden poistaminen nousee aika ajoin esiin keinona hillitä hintojen nousua. Poliitikolle ehdotus vähennyksen poistamisesta merkitsee lähes itsemurhaa, mutta Ijästä ei pelota.
- Se (korkojen verovähennys) on poliittisesti hankala, mutta kyllä se on ihan turha tänä päivänä, Ijäs sanoo"
Joku yksittäinen Ijäs saa sanoa ihan mitä huvittaa, Kyseinen herra (kuka lieneekään) ei taida ihan päättää näistä asioista. Korkovähennystä ei voi poistaa ilman kymmenen (minimissään) vuoden siirtymäaikaa ja jos joku on fakta niin äskeinen toteamukseni on juuri sitä. Fakta.
Uskooko joku oikeasti että Valtio ilmoittaa viikon päästä "verovähennysoikeus poistuu vuoden 2006 alusta" just joo. Se on semmoset 2 vuotta kun asiaa pohditaan ja siitä kymmenen vuoden siirtymäajalla eteenpäin jos äätös tehtäisiin. Suomen Valtio kun ei voi toimia teidän rommaajien "nerokkailla" ajatuksilla. Siksi Suomi on vielä jaloillaan. Rommaajilla heittää ja pahasti.
Piste.
No näkihän sen tuosta jutustakin, että asia on poliittisesti niin hankala, ettei tuollaista päätöstä eduskunta tee. Ijäs saa paukuttaa VMlle juuri niin paljon kuin haluaa, mutta se ei tuohon verovähennysoikeuteen vaikuttane.
Toisekseen ensiasunnon osto on jo nykyisellään niin iso kynnyskysymys, että ei sitä voida entisestään hankaloittaa. Hinnathan eivät (todennäköisesti) kuitenkaan joustaisi kovin paljoa alaspäin, vaikka vähennysoikeus otettaisiin pois.
En ole siis rommauttelija, vaikka linkin heitinkin sivulle. Kunhan vaan infoa jakelen ja omassa kämpässä asustelen ja lainaa pois makselen.. Ihan hyvin itse tulisin toimeen ilman vähennysoikeuttakin, mutta totta hemmetissä nautin nykyisestä mahdollisuudesta ja makselen veroja vähemmän.
Rommauttelijat saavat rauhassa odottaa hintojen laskua, niin minäkin teen omassa/pankin kolmiossa. Hkin kantakaupungin alueella kysyntä ja tarjota kohtaa edelleen kohtuullisen tasapainoisesti, joten hinnat pysyttelee entisellään. Jos hinnat laskisi, niin itse voisin upgreidata kämppää, mutta tilanne nyt vaan näyttää sille, että turha hyvistä asunnoista on mitään ale-tarjouksia heitellä. Tällä hetkellä ne kuitenkin menee melkein pyyntihinnoillakin. Täällä päin Suomea tuntuu ostovoimaista nuortaparia riittävän.. :)
Samantapainen juttu oli puolivuotta sitten Helsingissä. Hinnat oli suhteessa jopa halvimmat 30 vuoteen joillakin asunto-alueilla. Samassa tutkimuksessa kerrottiin myös, että joillakin alueilla oltiin suhteessa myös kalleimmillaan 30 vuoteen (mm. kantakaupunki, lähikunnat). Eli jos vähän katsoo mistä asunnon ostaa, niin on se hyvä sijoitus tällähetkellä, ainakin parempi kuin vuokran maksaminen.
Vaan hintoja pitää verrata asuntojen laatuun! Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla joutuu pulittamaan helposti yli 100.000 euroa 1970 -luvulla rakennetussa kerrostalokaksiosta (neuvostoajan). Vastaavat asunnot maksavat muualla Suomessa enintään 50.000 euroa. Todennäköisesti jopa vähemmän.
Tätä hinnaneroa ei voitane perustella sillä, että Helsinkiläisten tulot ovat kaksinkertaiset??? Pääkaupunkiseudulla maksetaan yli kaksinkertaisia hintoja kuin muualla Suomessa sen takia, että Helsingin seudulle on muodostunut "kupla" asuntojen hintoihin ja asunnon ostajat maksavat Ladoista Mersun hinnan!
sokeasti toisiin asuntoihin, vaan siihen vaikuttaa paljolti se, missä kyseinen asunto on. Jollain halpatyövoimalla voitaisiin rakentaa helposti halpoja asuntoja vaikka keskelle Siperiaa, mutta mitä se nyt ketään hyödyttäisi vaikka niitä myytäisiin sieltä viidellä tonnilla?
perusvirkamiehen palkka EI ole kaksinkertainen verrattuna maalaispitäjän kolleegaan. Täällä vaan sattuu asumaan suurinosa "oikeasti rikkaista ja he nostavat keskiarvoa.
Pekka Perusinsinööri tienaa PK seudulla noin 3000eur/kk. Kolleega periferiassa tienaa noin 2500eur/kk, eli käteen jää PK seudulla noin 250eur enemmän.
Totta hemmetissä hintoja pitää verrata tuloihin. Itse olen Hkin kaupungin Pekka Perusvirkamies ja tienaan 3300 euroa. Vaimolla suurinpiirtein sama palkka. Kyllä meidän tuloilla ostaa täältä jo asunnon tai maksaa vuokraa jos niin haluaa. Itse ostimme asunnon ja säästämme verrattuna vuokran maksamiseen (siis korot yhtiövastikkeet ovat noin 300 euroa vähemmän kuin vuokra).
Toisekseen esimerkiksi, jos vertaat Hkin kantakaupungin sekä Tkun ja Treen keskustahintoja, niin erot eivät ole mitenkään dramaattisia. Vastaavanlaiset 70-luvun kerrostalojen hintaerot Hkin tappioksi n, 20-30t euroa. Alle 50t kämppiä et saa kuin Hervannasta tai Lausteelta..
Paljonko omaa pääomaa, mikä laina-aika?
Oliko vuokrakämppä täysin identtinen ostamasi kanssa? Normaalisti et meinaan maksa 300euroa vähemmän kuukaudessa paitsi tällä palstalla tietysti.
Itse maksan vuokraa 600 ja hieman epäilen että kaikkine kuluineen lyhentelisin 300eurolla kysestä kämppää....
Ymmärsit hieman väärin ja minäkin näköjään vähän pyöristelin reippaalla otteella. No, anyway oma po = 30t euroa. Ja yhtiövastikkeeseen ja korkoihin menee tarkkaan ottaen 248 euroa vähemmän kuin vanhaan vuokraan, joka oli n. 800 euroa. Lyhennykset tulee tietty tuon päälle, mutta sen lasken oman pääoman kartuttamiseksi, en suoraan asumiskuluiksi. Lainanhoitokulut on tällä hetkellä 1100 euroa kuukaudessa eli lyhennyksiin tuosta mennee noin noin 550 euroa kuukaudessa. Näillä oletuksilla siis eletään. Niin, ja noissa luvuissa ei ole huomioitu korko- ja kotitalousvähennyksiä. Asumiseen menee siis kokonaisuudessaan rahaa reilusti enemmän kuin ennen, n. 1300 versus 800 euroa/kk, mutta ennen säästettiin vastaava osuus "2%:in korkeakorkoiselle". Laina-aika on 22 vuotta.
Niin, ja kämpät eivät ole identtiset. Oma kämppä on kaikkialta kokonaan rempattu. Keittiö ja kylppäri uutta ja kaikki pinnat uusittu. Vanha asunto on saman kokoinen, mutta huonokuntoinen. Asumistaso siis nousuut huimasti.
Hinnat ovat olleet aina Helsingissä toisenlaiset kuin muualla maassa. Hinnat ovat suhteessa alueen asukasmäärään. MM. Suur-Helsingin alueella asuu n. 1 000 000 ihmistä ja keskimääräinen neliöhinta on 2000 euron paikkeilla ja esim. lahden alueella asuu n. 150 000 ihmistä ja keskim. neliöhinta on 1500 euron tietämissä.
Eli aina kun kysyntää on enemmän, niin hinta on luonnollisesti korkeampi, tämä tietysti saattaa aiheuttaa sen että asuntobuumissa suuret joukot lähtevät vaihtamaan asuntoa, niin kysyntä ylittää moninkerroin tarjonnan ja hinnat nousevat liian korkealle. Mutta kun katsoo Helsingin hintatasoa ei ole näkyvillä kuitenkaan mitään älytöntä 30% kuplaa, vaan se on korkeintaan 10% paikkeilla.
Esimerkkinä voin kertoa vuodelta -95, kun lama oli syvimmillään. Kaverini porukat myivät Helsingin kantakaupungin alueelta 1900-luvun alusta olevasta yhtiöstä yksiön n.25m2 ja saivat siitä 300 000 markkaa (50 000€) ja itse olen maalta ja kotitaloni muyytiin saman vuonna ja se oli 15 vuotta vanha, 160 neliöinen punatiilinen hyväkuntoinen talo joka sijaitsi 2000 neliön tontilla ja siitä saatiin 350 000 markkaa. Eli hinnat on romahduksesta riippumatta eri tasossa alueesta riippuen.