taupe

... Meni nimimerkki ja otsikko päinvastaisille paikoille, mutta ei kai tuo niin vaarallista ole... =D

että koira ottaa katsekontaktia omistajaa/ pomoon, kun asiat on kunnossa ja koira "kysyy" miten jatketaan ja mitä tehdään.
Itse en vieraita koiria tuijottele silmiin vaan katselen hiukan ohi tutustumistilanteessa. Koiralle tuijottelu on alistamista. Pahimmat tapaukset hyppäävät silmiin katsomisesta ylle.
Meillä kissat taitavat tämän tuijottelun oikein hyvin. Iso koira alkuun pysähtyi ja peruuttelikin kisun tuijotuksen alla;)

Ensin kannattaa varmaan miettiä, mitä tässä yhteydessä katsekontaktilla tarkoitetaan. Koirien välistä kontaktia vai ihmisen ja koiran.
Ja jos on kyse ihmisen ja koiran välisestä, niin minkä " tyyppisestä ". Minäpä kerron miksi minä olen opettanut koirilleni katsekontaktin ja tulen opettamaan...
Eli minä opetan jo pentuiässä koirilleni tuon kontaktin. Suurin syy on se, että omat rotuni, yhtä pk- rotuista lukuunottamatta, ovat melko itsenäisiä ja vähemmän miellyttämishaluisia rotuja. Eli rodut , jotka ovat miellyttämishaluisia ja jalostettu toimimaan kiinteästi ihmisten kanssa ovat helpommin koulutettavissa niin tapakasvatuksen kuin lajikoulutuksen osalta.Käytännössä sen oppii monikin huomaamaan vasta siinä vaiheessa kun on itsellä ollut vertailukohteita. Jos itsellä on esim. aina ollut ns. hyvän koulutettavuuden omaavia rotuja ( nyt en puhu mistään yksilöeroista), niin sitä helposti tulee puhuttua liiankin yleistäen...Vaikea pukea sanoiksi mitä tarkoitan.
Eli kun minä opetan koiralle katsekontaktin, niin se osaltaan auttaa ylläolevien asioiden opettamisessa ja harjoittamisessa. Otetaan esim. tottelevaisuuskoulutus. Tottelevaisuuskoulutuksella on minulla kaksi tarkoitusta eli kisaaminen , mutta ennen kaikkea mahdollisen hyvä hallittavuus koiraan nähden normaali elämässä. Se on siis yksi osa koiran aseman ja minun aseman selventämisessä ( johtajuus ). Ei siis pelkkää ns. TOKO - tottelevaisuutta. Itse aloitan harjoittelun katsekontaktilla.Silloin koirat tietävät ruveta keskittymään minuun. Kaikki rodut kun ei luonnostaan vaan kulje omistajan perässä odottamassa vaan toimintaa omistajan kanssa.
Toinen esimerkki: kun opetan koirani suhtautumaan välinpitämättömästi muihin koiriin esim. lenkillä ( meillä ei hihnassa seurustella) niin katsekontakti on siinä oiva apu. Se miten katsekontaktin opettaminen on huono juttu, en vielä ole tajunnut...
Olen myös lukenut tuota palstaa, minkä linkin annoit ja se on ihan Ok, ja sieltä löytyy paljon hyödyllistä. Itse kun olen myös monivuotinen koiraharrastaja ja noiden ongelmakoirien kanssakin ollut hieman tekemisissä, niin vähän on asioista tuota omaakin mielipidettä ja kokemusta muodostunut... Eli kaikessa en allekirjoita noita ko. palstan aktiivien mielipiteitä.
Ja itse pyrin omassa koiran kouluttamisessa siihen, ettei minun tarvi noita pakotteita käyttää, kuin ihan pakon edestä. Muullakin tavalla voi koiran kouluttaa, jos taitoa on... :)
No ylipäätänsä koiran kasvattaminen hyvin käyttäytyväksi koiraksi, niin perhe, harrastus tai työkoiraksi, on mielestäni melko kokonaisvaltainen juttu. Siitä miten se sitten tapahtuu, ollaankin sitten eri mieltä...
No meillä ei koirat rähise muille, ei karkaile aukiollessaan, ei vahdi liikoja, eikä ole johtajuusongelmia ym.Ja monen näiden asioiden opettamisessa on käytetty katsekontaktia...
Toivottavasti asia selveni , ainakin omalta kohdaltani jotain.
Jokainen touhukoon tavallaan, mutta näin meillä :)
Ja et sinä ole tampio, eikö sellainen sanontakin ole , että " kysyvä ei tieltä eksy " :)