Huonoja kokemuksia viime vuodesta erään ystävän taholta. Pyysi päästä töihin mieheni firmaan ja pääsikin. Palkasta sovittiin, okei,siinä mentiin metsään, ei ollut ihan taulukkopalkan mukainen mutta aika lähellä sitä, eikä palkasta mennyt ruokaetuja,sekä iltalisät ja yölisät oli liian suuret, tai siis tarkotan että taulukkosuositusta huomattavasti suuremmat. Yötunnit mm.maksettiin tuplana. Kaiken piti olla ihan hyvin, mut sit tän tytön työtyyli alko pikkuhiljaa hyytymään ja sairasteluja ym.alko ilmaantumaan niin et minä tai mieheni jouduttiin tuuraamaan hänen työtuntejaan ihan hirvittäviä määriä, tottakai se vaikutti meidän suhteeseen ja tunsin hirvittävää syyllisyyttä että olin tällasen työntekijän miehelleni esitellyt.
Mietittiin jo että miten voitais nätisti huomauttaa asiasta ilman et ystävyys kärsii, mut onneks tää tyttö palas takasin opiskelemaan ja irtisano ittensä.
No eipä menny montaa kuukautta niin jopa tulee työsuojelupiiristä vaikka minkälaista lappua, että tää ex hyvä ystävä vaatii takautuvana tuhansia markkoja lisää palkkaa. Eipä ollut meille puhunut asiasta mitään, tuli ihan suoraan puukkona selkään tää yllätys. Ruvettiin sitten selvittelemään asioita asianajajan avustuksella, mikä vei muutenkin kiireisten yrittäjien päivästä aikaa ihan liikaa, olisi ollu niin paljon muutakin mietittävää kun tällaset turhat jutut. Sovintoon palkasta oltas varmasti päästy ihan face to face jos tää tyttö olis viittiny tulla juttelemaan meille reilustu, ettei ollut tyytyväinen, ystäviähän me sillon vielä oltiin. Kaikkien vaiheiden jälkeen jouduttiin maksamaan tälle tytölle lisää 50€ siis niin naurettava summa että...mulla ainakin meni luottamus täysin tähän henkilöön enkä enää koskaan aio samaan virheeseen langeta. Halvalla meni sekin ystäyys, tuskin se tosin mitään kovin syvällistä koskaan olikaan.
Varoituksen sana vaan kaikille yrittäjille,pitäkää työ ja ystävyys erillään!!
Mietittiin jo että miten voitais nätisti huomauttaa asiasta ilman et ystävyys kärsii, mut onneks tää tyttö palas takasin opiskelemaan ja irtisano ittensä.
No eipä menny montaa kuukautta niin jopa tulee työsuojelupiiristä vaikka minkälaista lappua, että tää ex hyvä ystävä vaatii takautuvana tuhansia markkoja lisää palkkaa. Eipä ollut meille puhunut asiasta mitään, tuli ihan suoraan puukkona selkään tää yllätys. Ruvettiin sitten selvittelemään asioita asianajajan avustuksella, mikä vei muutenkin kiireisten yrittäjien päivästä aikaa ihan liikaa, olisi ollu niin paljon muutakin mietittävää kun tällaset turhat jutut. Sovintoon palkasta oltas varmasti päästy ihan face to face jos tää tyttö olis viittiny tulla juttelemaan meille reilustu, ettei ollut tyytyväinen, ystäviähän me sillon vielä oltiin. Kaikkien vaiheiden jälkeen jouduttiin maksamaan tälle tytölle lisää 50€ siis niin naurettava summa että...mulla ainakin meni luottamus täysin tähän henkilöön enkä enää koskaan aio samaan virheeseen langeta. Halvalla meni sekin ystäyys, tuskin se tosin mitään kovin syvällistä koskaan olikaan.
Varoituksen sana vaan kaikille yrittäjille,pitäkää työ ja ystävyys erillään!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
kunpa kaikki ajattelisivat noin niin ei ystävätöntä työtöntä niin työttömyys harmittaisi-tosin, miksette maksaneet taulokkopalkkoja..
kannattaisi maksaa sopimusten mukaan ja muutenkin noudattaa sopimuksia. Oman edun tavoittelusta saa useimiten maksaa ja se on ihan oikein.
Jos on kaikki tehty lakien ja sopimusten mukaan, niin ei tarvi valitella selkään puukottjista.
Minä en kehtaisi rutista omista törppöiluistäni, vaan olisin ihan hiljaa ja miettisin sekä häpeäisin.
Herääkin kysymys ystävyydestä - onko se sitä, että käytetään ystävän tilannetta hyväksi maksamalla alle taulukoiden olevaa palkkaa? HÄPEÄ!
No jos kyseessä olisi ollut edes ammattilainen, niin tottakai palkkaa olisi maksettu heti täydet taulukkopalkat..kyseessä oli nuori henkilö, jolla aikaisempaa kokemusta alalta ei ollut! Pikemminkin hän pyöri jaloissa tiellä ennenkuin hänelle opetettiin asiat kuinka ne toimii. Palkka jota ystävä vaati oli suhteettoman suuri ja kuului sellaiseen palkkaluokkaan jota meidän firmassa ei edes voitaisi maksaa, koska sellaista tehtävää meillä ei edes ole olemassa!
Sinä työllinen,et todellakaan voi ymmärtää tavan duunarina näkökantaani työnanatajan kulmasta. Hyvin mustavalkosesti minäkin ajattelin ennen kun näin todellisen maailman tavan toimia. Suurin osa ihmisistä pelaa omaan pussiin, kuten myös ystävät..kaikki hyöty irti ja lisää vaan vaaditaan. Kenenkään ei ollut tarkoitus hyötyä tässä työsuhteessa, päinvastoin, luulimme tekevämme palveluksen ammattitaidottomalle henkilölle. Vai onko teidän mielestänne maksamamme 100mk/yötunti jotenkin suurta huijaamista, haluanpa vaan tietää mistä taulukosta sellainen palkka löytyy..Joustimme mekin siis hieman liikaa toiseen suuntaan maksamalla liian suurta palkkaa. Oikea yölisä olisi ollut 10mk/yötunti.
Kova kovaa vastaan, vaadimme jokaisen liikaa maksetun pennin myöskin takaisin. Ei tämä ole yksisuuntainen katu, yksityisyrittäjän on myös saatava palkkansa. Ja miten aina löytyy tuollaisia täysin myötäelämiskyvyttömiä pässejä kertomaan että on turha rutista asioista? Helppo on huudella, kun ei itsellä ole mitään vastuuta.
1. VIESTISSÄ
”…Palkasta sovittiin, okei, siinä mentiin metsään, ei ollut ihan taulukkopalkan mukainen mutta aika lähellä sitä,…”
2. VIESTISSÄ
”…Vai onko teidän mielestänne maksamamme 100mk/yötunti jotenkin suurta huijaamista, haluanpa vaan tietää mistä taulukosta sellainen palkka löytyy…”
Ei ole huijaamista muuta kuin silloin, kun taulukkojen, sopimuksien, työaikalain yms. lakien mukaan pitäisi mksaa enemmän
JA SITTEN:
Kuulehan POMON VAIMO. Taas tulee sellaista potaskaa koneeltasi, ettei paremmasta väliksi. Taidat olla jo Vapputunnelmissa. Ensin olet sitä mieltä, että taisi tulla vähän maksetuksi ja seuraavaksi olet sitä mieltä, että kaikki taulukot on ylitetty.
Totean, että et tiedä yrittämisestä mitään, vaan yrität saada aikaan keskustelua, joka ehkä jotenkin pönkittäisi ajatuksiasi mielestäsi kärsimästäsi vääryydestä.
Jos olette yrittäjäpari, niin ainakin miehesi tietää, että palkkaa saa maksaa vaikka kuinka paljon, mutta alaraja ei saa alittaa. Työlain määräyksiä ei voi mitenkään huonontaa, mutta niitä parempia ehtoja voi sopia miten lystää. Aloittelijalle saa maksaa juuri sitä palkkaa, mitä haluaa maksaa, kunhan se ei alita sopimuksia / tai minimipalkkaa – takaisin sitä on turha lähteä perimään jos on maksanut yli taulukoiden, mutta jos on taulukot alitettu, niin lisää joutuu maksamaan vähintään edelliseltä puolelta vuodelta.
Mitä tulee itseeni, olen toiminiemellä työllistänyt itseni jo noin 10 vuotta. Palkkoja olen maksanut aina apua tarvitessani, minun ei ole tarvinnut yrittää käyttää hyväkseni ystäviä tai sukulaisiani, vaan olen maksanut tehdystä työstä ja tietenkin olen voinut veloittaa vastaavasti toimeksiantajiltani – tämä kuuluu liiketaloudellisiin periaatteisiin. Olen myös sitä mieltä, että tavallinen duunari on aivan yhtä hyvä ihminen, kuin kaikki muutkin, jotka tekevät työnsä kunnolla. Sinun kaltaisesi turhan rutisijat ovat taas toinen juttu. Se minusta.
Mitä tulee juridisiin asioihin, niin niistäkään sinulla ei ole hajuakaan. Jos todella meinaat, että kova kovaa vastaan näissä asioissa ja noilla lähtökohdilla, niin tunnen vilpitöntä vahingoniloa tulevasta häviöstänne jo nyt.
Myötäelämyksiä rutinallasi tuskin saat keneltäkään muultakaan. Empatiaa voisit saada, kun osoittaisit, että sinua/teitä on kaltoin kohdeltu, mutta kun osoitat ainoastaan että olette itse yrittänyt käyttää hyväksi ”ystävää”, joka varmasti on jo tajunnut teidän arvottomuutenne ja on siis nykyään ”entinen ystävä”.
Kaiken kaikkiaan: rutinasi on turhaa paskanjauhamista – mene töihisi ja anna yrittäjien elää omaa elämäänsä. Turha meitä on mustamaalata.
Jo miehesi on yrittäjä, niin anna hänen hoitaa yrityksensä ja hoida sinä vaikka kissaa.
Turhaan minun niskaani hyökkäät työllinen, jos kerran niin tarkkaan tiedät miten hommat hoidetaan. Yrittäjänä luulisi sinunkin ymmärtävän miten raakaa voi olla peli kulissien takana. Luuletko tosiaan että tulen kerjäämään tänne jotain sympatiaa?
Voin kertoa että itsekin olen vielä nuori ihminen, mutta todella yllättynyt tyylistä millä tämä maailma toimii. Ystävyys merkitsee mielestäni enemmän kuin vain rahaa, omaisuutta, tai yksipuolista hyötysuhdetta. Alunperinkään ei tietenkään kannattaisi ottaa ystävää töihin jollei ole aivan varma siitä että homma toimii. Työelämässä vain toimii tietyt säännöt, ja tietty hierarkia, ja jollekkin voi olla kova paikka se että oma ystävä eli työnantaja antaa ohjeita ja neuvoo. Meidän tapauksessamme juuri tämä tuli esteeksi, ettei kunnon palautetta voitu antaa. Työntekijähän edustaa kuitenkin koko olemuksellaan aina firmaa, ja tottakai jokainen yrittäjä, kuten varmaan hyvin tiedät toivoo että työntekijä käytöksellään kohottaa firman imagoa ja saa asiakkaat viihtymään. Entäs jos ei näin ole? Normaalille työntekijälle voi huomauttaa asiasta ja asiallinen työsuhde säilyy. Ystävälle et voi huomauttaa asiasta työnantajana ilman että peilaat palutetta ystäävyyden kautta. Näin se vaan on. Ainakin naisten maailmassa.
Todella surullista on että ihmiset ovat myytävinä. Ei sitä kenenkään tarvitse ymmärtää, ei ainakaan teidän, sillä huomaan että yleinen asenne ihmisillä tahtoo olla juuri kaltaisenne.
Sanoit ettei liikaa maksettua palkkaa saa perittyä takaisin, ei varmasti, mutta tottakai se lasketaan hyvityksenä muka "maksamattomista" palkoista. Niitä tosin ei sen 50€ jälkeen jäänyt. Toivonpa vaan että kohdallasi napsahtaa jonain päivänä samalla tavalla, tarkoitan sillä sitä että joku alaisistasi alkaa vaatimaan kirurgin palkkaa. Työsuojelupiirissä näemmä saa vaatia ihan minkä palkkaluokan taulukkojen mukaan haluaa, eikä kukaan tarkasta asiaa. Meitäkin vaadittiin maksamaan jotain aivan kummallisia palkkoja tämän työntekijän toiveesta, eikä asia rauennut ennenkuin lakimies lähetti oman vastineensa jossa sanottiin ettei nyt sentään ihan mitä tahansa voi vaatia, varsinkaan kun ei ole mitään nimenomaista koulutusta juuri tähän vaadittuun palkkaluokkaan.
Varmaan myös tiedät työnantajan oikeuden maksaa 70%palkkaa koeajalta ja kesäajalta koululaisille?
Jos homma oikeasti menee siihen, että olen nyt jo pätevä mihin ammattiin haluan niin keskeytän koulun, menen kaupan kassalle ja vaadin sisätautilääkärin palkkaa. Vai olikohan lentäjillä sittenkin parempi palkka?
Nyt ymmärrän miksi tekstisi tuntui niin lapselliselta. Et olekaan aikuinen, joten et varmasti voikaan vielä tietää, miten tämä maailma pyörii.
Tuntuu melkoisen lapselliselta tuo vertaus kirurgin palkkaa. Ei sitä varmaan työsuojelupiirikään lähde hakemaan vaikkapa kaupan kassan töistä. Ei ne sentään tyhmiä ole.
Varmaan ikä tuo sinullekin hieman kokemusta ja näkemystä.
Tosiasiassa epäilen, että juuri sinä olet se, joka nyt on jostakin irtisanottu ja haluat saada myötätuntoa asiallesi. Koitahan rehellisesti – voisi vaikka auttaa.
HAUSKAA VAPPUA Sinulle! Kyllä se siitä taas alkaa lutviutumaan.
Ei, en ole saanut potkuja. Koko pienenä ikänäni. Olet oikeassa että ehkä asian ydin sumeni kun kirjotin noita edellisiä asioita niin vimmastuneena. Vertaus kirurgin palkkaan oli pelkkä absurdi vitsi, enkä kuvittelekaan että niin voisi oikeasti toimia. Tosin työsuojelupiirin älykkyydestä uskallan olla toista mieltä. Mieheni firmassa työskentelevänä kävin itse mielenkiinnosta työsuojelupiirissä kysymässä anonyyminä työntekijänä mitä minun tulisi tehdä kun en ole saanut taulukon mukaista palkkaa. Vastaus oli että kirjaan ylös tunnit jotka olen tehnyt ja palkan jota vaadin. Vaadin kokin palkkaa. Se hyväksyttiin! Olen oikeustieteen opiskelija ja valmistumiseni on vielä vuosien päässä. Silti minulle olisi myönnetty hakemuksiin kirjattu kokin palkka, ilman minkäänlaisia ammattitodistusten tarkistamista. Homma etenee näin, työntekijä ilmoittaa palkan jota vaatii, työsuojelupiiri lähettää sen työnantajalle. Työnantajalla on pari viikkoa aikaa kirjoittaa vastine joko itse tai virallisesti asianajajan avustuksella. Jos kirje jostain syystä jää avaamatta, tai unohtuu vastine kirjoittamatta, asia katsotaan ratkaistuksi ja työntekijä saa rahansa jos ei työnantajalta niin palkkaturvasta, josta myöhemmin sakotetaan työnantajaa. Byrokratiaa! Ja homma todellakin toimii näin, en ihmettele jos yksityisyrittäjät mielummin hoitavat työnsä itse kuin palkkaavat vieraita nurkkiin vonkumaan.
Sinäkin työllinen, varmasti yrittäjänä tiedät ettei kovin kauaa tarvitse yrittää kun on jo joka toimistosta ja virastosta tarkastajaa tutkimassa paikkoja ja vaatimassa selontekoa asiasta. Kyllä siinä halut yrittämiseen karisee kun koko ajan työnnetään kapuloita rattaisiin vaikka miltä suunnalta. Suomen valtio on täysi vitsi naurettavan korkeine verotuksineen ja säädöksineen. Voin kertoa että näkökulmaa tähän faktaan olen hakenut useampaan otteeseen asuessani ulkomailla, ja sinne tie on vievä vastaisuudessakin. Siellä sentään saa yrittää. omien ideoiden sallitaan kantavan siementä ilman että valtio supistaa joka nurkasta palan pois ja verottaja huohottaa niskavilloissa.
Sanoit etten ymmärrä juridiikasta mitään. Voin kertoa että ymmärrän. Halusin vain painottaa tässä jutussa nimenomaisesti ikävästi loppunutta ystävyyttä, joka ostettiin 300 vanhalla markalla. Siitä hinnasta minä en evääni liikauttaisi edes vihollistani vastaan. Mieheni on nuori yrittäjä, kuten minäkin. Aikaa oppia siis vielä on. Harmi on se että luottamus ihmisten haluun olla avoimia ja rehellisiä, niin hyvässä kuin pahassakin on pakko haudata ja ruvettava ajattelemaan kylmän konemaisesti ja tietyin kaavoin. Ehkä minustakin tulee vielä kangistunut ja vakavailmeinen tiukkapipo.
Niinpä niin – ei pitäisi kiukussa kirjoittaa mitään, mutta jokainenhan purkautuu tavallaan, joten ei siinä mitään pahaa ole.
Juridiikasta sen verran, että tavallisena kirjeenä lähetetty postitus ei ole kertomallasi tavalla lainvoimainen, eli jos siihen ei vastaa, niin seuraamuksia ei tule. Kirjattu kirje tai voudin tuoma kirje, vaikkakaan sitä ei kuittaisi eikä lukisi, on täysin laillinen ja seuraamukset ovat samat, kuin jättäisi kertomatta oman kantansa asiaan tai myöntäisi vaateet oikeiksi. Ei siinä auta sanoa, että en ole kirjettä lukenut.
Työsuojelupiiri luonnollisesti pääsääntöisesti uskoo (aluksi) työntekijää, mutta siitäkin huolimatta se haluaa myös toisen osapuolen kannan tietoonsa. Luonnollisesti tässä tapauksessa työnantajalla on oikeus kertoa oma kantansa ja tuntemansa tosiasiat. Työsuojelupiirin päätökset voi myös riitauttaa tai niistä valittaa, jos näkee siihen aihetta, mutta tsp:n päätöksiä harvoin kukaan riitauttaa.
On tosiaan valitettavaa, että tietty kyynisyys kuuluu yrittäjyyteen, mutta se pitää vain hyväksyä. Ei se tarkoita kuitenkaan, että pitäisi olla piukkapipoinen.
Olen kanssasi jonkin verran samaa mieltä tästä yhteiskunnasta, mutta sekin pitää vain hyväksyä yrittäjyyteen kuuluvana tosiasiana. Toisaalta – siinähän haetaan sitä, että kaikki yrittäjä hoitavat velvollisuutensa ja eivät niitä hoitamatta saisi aiheetonta kilpailuetua rehellisiin yrittäjiin nähden.
Tämä aihe alkaa olla melko ”kaluttu luu”, joten liene voimme hakea uusia ulottuvuuksia. Hyvää kesää sinulle!
Miten tämä liittyy siihen, että työntekijä oli ystävänne? Eikö yhtä hyvin voisi ajatella, ettei pidä ottaa töihin ihmisiä, joilla on saman väriset hiukset kuin tällä työntekijällä? Tai niitä, joiden nimi alkaa samalla kirjaimella.Se, että valitsette ystävänne huonosti ei kai osoita, että kaikki muutkin tekisivät niin, vai?
Suomessa suurin osa väestöstä eli äänestäjistä on
keski- tai huonotuloisia ja ne katsovat oikeudekseen
varastaa toisten työllä ansaitsemaa hyvää. Näinhän
demokratia toimii.
Jos toimii Suomessa yrittäjänä, vain osakkaat tekevät
töitä. Ei koskaan palkollisia. Jos on pakko ottaa
palkollisia, perustetaan sitä varten Oy, joka juuri
ja juuri pysyy hengissä ja jos tulee ongelmia, anne-
taan palkanmaksu Oy:n mennä nurin.
Toinen hyvä vaihtoehto on koettaa kuoria rahat
täältä ja painua yrittämään jonnekin missä se on
sallittua ja jopa arvostettua.
Itse olen ajatellut tuota jälkimmäistä. Palaan
takaisin sitten kun tämä maa on konkurssin par-
taalla ja kaiken saa lähes ilmaiseksi.
Siinä vaiheessa nuo kommunistitkin on kiltisti, kun
vaan joku edes ruokkii.
Olen monessa kohdassa erimieltä kanssasi.
1.Suomessa työntekijät eivät varasta kertomassasi muodossa mitään keneltäkään, jos näin olisi, kannattaisi tehdä rikosilmoitus.
2.Suomessa osakkaat eivät monestikaan tee mitään muuta, kuin sijoittavat osakkeisiin.
3.Vain epäkelvot yrittäjät toimivat kertomallasi tavalla eli perustavat Oy:n vain kaataakseen sen. Onneksi Suomessa saa nykyään melko tehokkaan liiketoimintakiellon – ei tarpeeksi tehokasta kuitenkaan
4.Poistumisesi jonnekin muualle on juuri sinulle hyvä vaihtoehto, mutta en usko menestymiseesi missään – sinulla on väärät liiketoimintamielikuvat.
Koitahan ottaa selville, minkä ryhmän tulot Suomessa on viimeaikoina kasvaneet. Mieti sitten, missä varsinainen yrityksen tulos tehdään. Myönnän kyllä, että monessa Suomalaisessa yrityksessä tehdään tulosta mm. vaatimalla valtion tukia ja seuraavaksi jaetaan lähes tolkuttomia osinkoja omistajille. Hyväksyn kyllä osingot (suuretkin), jos ne on saavutettu liikkeen hyvällä menestyksellä, mutta jos se saavutetaan valtion tuilla valittamisen ja kiristämisen jälkeen (kuten eräät laivayhtiöt tekevät), on asia mielestäni kaukana hyväksyttävyydestä.
Tuloja tietyt ryhmät ovat kasvattaneet myös suunnattomilla optioilla ja kultaisilla kädenpuristuksilla jne. Varat näihinkin korotuksiin on pääasiassa hankittu yrityksen hierarkian alapäässä pienillä palkoilla ja kovalla työllä erottamisen pelko niskassa. Ei lienee ole kovin viisasta, että nuoret miehet n. 50 v. jäävät meidän yhteisesti omistamistamme yrityksistä tolkuttoman suurille eläkkeille (Neste, Suomen Pankki jne.)
Myös meidän kansanedustajamme ja muu vastaava porukka on juuri niitä, joiden palkkojen korotukset nostavat Suomen palkkatasoa kohtuuttomasti (muistako vielä yli 30 %:n palkankorotukset, kun muut saivat noin 1,5 - 2 %) Sinällään suomessa ei maksettujen palkkojen määrä ole noussut juuri lainkaan lamavuosien jälkeen, mutta varallisuus on noussut sekä tietysti maksetut verot……