Tervehditkö naapureitasi, vai menehkö tuhahtaen ohi?
Minä tervehdin naapureitani, ja saatan vaihtaa muutaman sanankin heidän kanssaan.
Minä tervehdin naapureitani, ja saatan vaihtaa muutaman sanankin heidän kanssaan.
Tervehditkö naapuriasi?
Naapurimaa
131848
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tervehdin kyllä mutta jos kerrankin jättävät moikkaamatta takaisin niin senjälkeen en enää tervehdi. En tuhahtele mutta en myöskään enää edes "huomaa" ko. naapuria vaikka se kuinka moikkailisi.
Meidän taloissa on yhteensä 29 asukasta joista nyt kahdeksan vuoden jälkeen tervehdin enää kuutta. Muut ovat jostain, vain itse tietämästään syystä jättäneet kerran vastaamatta tervehdykseeni.
Ymmärrän kyllä, jos on katsonut päin, eikä vastaa tervehdykseen, mutta entä jos ei sattunut huomaamaan?
Itse kyllä morjenstan heti uudestaan, kunnes mörököllin on pakko vastata. Jos ei silloinkaan, niin pysäytän ja kysyn, että mikä vikana?
Tuolla asenteellasi saat oudon nirppanokan maineen taloyhtiössäsi.
Yleensä tervehdin, mutta harvemmin juttelen. Haluan pitää ns. hajuraon, ettei tulla liian tutuiksi. Silloin ihmiset yleensä alkavat tuppautua ja käyttää hyväksi.
Jos olen huonolla tuulella, tekisi lähinnä mieli muuttua näkymättömäks kun naapuri tulee vastaan. Aina ei aurinko paista, ei taivaalla eikä naamallani.
En tervehdi kenellekään naapureistani. Koskaan.
Joo kyllä se on paras, ettei puhu kellekään. Onhan meillä nykyään tämä erinomainen mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen netissä. Vaimollekin olen kerran sanonut, että
pidä sinä turpa kiinni kun naidaan. Ei ole tarvinut toista kertaa sanoa. Eipä kyllä ole vaimoakaan enää.
rivitaloon. Päätin, että otan tavakseni tervehtiä uusia naapureitamme vastaantullessa. Niin yritänkin, mutta naapurit kääntävät jo hyvän matkan päässä selkänsä ettei vaan tarvitse moikata. Sitten kun eivät kehtaa karkuunkaan juosta suoraan nenän edestä, niin sanovat hei. Kaikki muuttivat asuntoihinsa suht samaan aikaan eli kukaan ei jo ennestään talossa asunut. Muutamat näkyvät olevan tuttuja jo keskenään kun toistensa ovella roikkuvat. Asumme pienellä paikkakunnalla, jossa tuntuu olevan hyvinkin kiinteät kuppikunnat ja uusien tuttavien saaminen on kyllä hankalaa. Hassua! Itse muutin paikkakunnalle muualta.
SELLAISIA OOMME ME SUOMALAISET, että ei uskalleta paljon muille mitään jutella, muutakuin pakkotilanteessa.
Totta kai tervehdin! Hississä yritän ylläpitää small talkia tyyliin: - Kylläpäs sinusta taas lähtee raikas viinatuoksu. Tai: Olikos teillä eilen tulipalo kun ikkunoista tuli niin sankkaa sauhua?
Parkkipaikalla piristän naapuriani vaikka kysymällä: - Millä katsastusasemalla tuollaisen saa läpi? Kerro ihmeessä minullekin. Jos kaupungilla törmään naapuriini niin huudahdan hämmästyneenä: - Katsos vain, olet vaihtanut vaimoasi sitten viime näkemän!
Kyllä naapurin kanssa täytyy jutella, tuppisuuna murjottaminen on sivistymätöntä.
Minä tervehdin naapureita kun he tulee vastaan pihassa ja muutamien kanssa tulee myös vaihdettua muutama sana.
Minulla on mukavat naapurit:)
Sosiaalisuus kunniaan ja mörököllit pysykööt sisällä !
Jos haluaa itsestään huonon vaikutelman naapuruston ihmisille, niin siitä vaan tuhahtaen ohi! Kyllä siinä on oma maine vaakalaudalla jos ei viitsi edes moikata!
Se vaan nyt on yksinkertaisesti turhaa ja älytöntä morjestella ihmisille, joita ei oikeasti tunne ja joihin ei erityisemmin kiinnosta tutustua. Itse kävelen yleensä nopeasti ohi pihamaalla seisoskelevien naapureiden katse maahan tai seinille luotuna.
Tervehdin koska asun rapussa jossa on vähän asuntoja. Aikaisemmin asuin talossa jossa oli paljon huoneistoja. Silloin en tervehtinyt, mutta harvoin samaan aikaan satuin kenenkään kanssa hissiin tms.
Mulla on myös sellainen kumma tapa että jos olen lähdössä ulos asunnostani ja kuulen että joku avaa oven tai tulee rappuja ylös niin odotan hetken että naapurini pääsee sisälle.