Arvoisa Suomi24,
Tahdon jakaa teille nyt vilpittömän kokemukseni sinimustatuksi tulemisesta.
Olen noin 40-vuotias perheenisä ja Sinimustan liikkeen aktiivi Pohjois-Savosta. Kotoa löytyy rakas vaimo, täysikäinen tytär ja onpahan tuota vielä uusikin masuasukki tuloillaan.
Ollaan vaimon kanssa oltu aluksi vähän huolissaan kun tyttären kavereita käy kylässä koulun jälkeen, eikä siinä mitään.. Mutta kun nämä kaverit sattuvat olemaan n-sanoja. Tai näin minä ainakin aiemmassa elämässä heitä kutsuin. En ollut uskaltanut mennä tyttärelle tai pojille suoraan sanomaan, että emme äidin kanssa halua teitä kotiimme, koska olette eri värisiä. Mitähän nuoret meistä ajattelisivat?
Noh, eräänä iltana tulin kaupasta hakemasta keksejä perheelle ja vieraille ja havahduin kun tyttäreni huoneesta kuului outoja ääniä. Kävin kuitenkin ensin keittiössä asettamassa keksit ja maitolasit hienosti tarjottimelle. Savolaisen kankealla lantioliikkeellä avasin tyttäreni huoneen oven aikeissani yllättää koko konkkaronkka:
>Tiältä tullaan herkkusuut!
Tarjotin tippui lattialle shokista. Vaimoni ja tyttäreni olivat minulle ennestään tuntemattomien kanssa sängyssä ilman vaatteita. Sekunnissa koko aiempi elämäni vilisi silmissä, eikä minulla ollut nöyryytyksen jälkeen enää mitään menetettävää.
>Ka maidot läikky lattialle, vuan kermat valluu jo huulilta. Vieläköhän tuota ois vällyjen välliin yks isipappa mahtuna?
Pojat lykkivät minua ronskisti takaapäin, enkä ole tästä puoluetoiminnassa kehdannut kertoa Olemme vitsaillen kutsuneet meidän uusinta masuasukkia "Maitokahviksi", mutta kaiken reiluuden nimissä ajattelimme nimetä hänet islamilaisen nimipäiväkalenterin mukaan.
Onko muilla teistä samanlaisia kokemuksia? Ja miten olette valinneet lapsenne nimen, jos lapsi ei ole biologisesti sinun?
Tahdon jakaa teille nyt vilpittömän kokemukseni sinimustatuksi tulemisesta.
Olen noin 40-vuotias perheenisä ja Sinimustan liikkeen aktiivi Pohjois-Savosta. Kotoa löytyy rakas vaimo, täysikäinen tytär ja onpahan tuota vielä uusikin masuasukki tuloillaan.
Ollaan vaimon kanssa oltu aluksi vähän huolissaan kun tyttären kavereita käy kylässä koulun jälkeen, eikä siinä mitään.. Mutta kun nämä kaverit sattuvat olemaan n-sanoja. Tai näin minä ainakin aiemmassa elämässä heitä kutsuin. En ollut uskaltanut mennä tyttärelle tai pojille suoraan sanomaan, että emme äidin kanssa halua teitä kotiimme, koska olette eri värisiä. Mitähän nuoret meistä ajattelisivat?
Noh, eräänä iltana tulin kaupasta hakemasta keksejä perheelle ja vieraille ja havahduin kun tyttäreni huoneesta kuului outoja ääniä. Kävin kuitenkin ensin keittiössä asettamassa keksit ja maitolasit hienosti tarjottimelle. Savolaisen kankealla lantioliikkeellä avasin tyttäreni huoneen oven aikeissani yllättää koko konkkaronkka:
>Tiältä tullaan herkkusuut!
Tarjotin tippui lattialle shokista. Vaimoni ja tyttäreni olivat minulle ennestään tuntemattomien kanssa sängyssä ilman vaatteita. Sekunnissa koko aiempi elämäni vilisi silmissä, eikä minulla ollut nöyryytyksen jälkeen enää mitään menetettävää.
>Ka maidot läikky lattialle, vuan kermat valluu jo huulilta. Vieläköhän tuota ois vällyjen välliin yks isipappa mahtuna?
Pojat lykkivät minua ronskisti takaapäin, enkä ole tästä puoluetoiminnassa kehdannut kertoa Olemme vitsaillen kutsuneet meidän uusinta masuasukkia "Maitokahviksi", mutta kaiken reiluuden nimissä ajattelimme nimetä hänet islamilaisen nimipäiväkalenterin mukaan.
Onko muilla teistä samanlaisia kokemuksia? Ja miten olette valinneet lapsenne nimen, jos lapsi ei ole biologisesti sinun?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.