Kävelin tässä eräänä päivänä ystäväni kanssa kaupungilla hänen työnnellessään vaunuissa 2,5 kk ikäistä tyttöään. Kummastelin mielessäni erästä asiaa. On toki annettava vastaantulijoille tietä myös jalkakäytävillä mutta taitaa olla rajansa kaikella....
Vaunut olivat jo mennä lähes ojaan kun ystäväni varoi vastaantulevia ihmisiä ja jos itse kuljin seinän vierellä olin litistyä kun toinen kulki miltei seinässä kiinni itsekin. Kaupassa hän pysähteli säikähtäneenä ja väisteli vaunuilla ihmisiä vaikka kaiken järjen mukaan vaunuttomien tulisi väistellä... Ystäväni on vähän arasteleva ihminen julkisilla paikoilla ja pelkää esim. katse- ja puhekontakteja. Kommentoikaa, onko tuttua, onko samantapaista tullut vastaan?
Vaunut olivat jo mennä lähes ojaan kun ystäväni varoi vastaantulevia ihmisiä ja jos itse kuljin seinän vierellä olin litistyä kun toinen kulki miltei seinässä kiinni itsekin. Kaupassa hän pysähteli säikähtäneenä ja väisteli vaunuilla ihmisiä vaikka kaiken järjen mukaan vaunuttomien tulisi väistellä... Ystäväni on vähän arasteleva ihminen julkisilla paikoilla ja pelkää esim. katse- ja puhekontakteja. Kommentoikaa, onko tuttua, onko samantapaista tullut vastaan?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse olen huomannut saman. Liikun rattaiden kanssa ja kolme vuotiaan kävelevän esikoisen kanssa ja yleensä se ollaan me ketkä väistämme. Linja-autoon ei kukaan vaivaudu auttamaan ja jos joku auttaa niin vanhukset. Kaikki muut ikäryhmät vain istuvat. Monesti myös muut vaunulliset ihmiset. Itse pyrin ottamaan liikkuessani muut huomioon ja kaupassa yritän jättää rattaat käytävien reunoille, että olisivat mahdollisimman vähän muitten asiakkaiden tiellä.