Suomen talous on näivettynyt Julkinen sektori kuitenkin kasvaa rajusti

Vuonna 2000 Suomen valtion menot oli 33 mrd. €. Vuonna 2023 menoja arvioidaan olevan noin 83,2 mrd. €. Eli valtion menot ovat lisääntyneet 152 %.
Koko julkisen sektorin yhteenlaskettu velka vuonna 2022 oli 194 mrd. €. (valtio + kunnat

Euroopan keskuspankki syötti miljardeja nolla korolla taloutta elvytykseen Suomikin otti siinä omansa velkaantuessaan. Samoin edunvalvontajärjestöt palkankorotuksillaan, jotka lankeavat nyt meidän kaikkien maksettavaksi. Tämä näkyy myös hyvinvointialueitten rahoitusvajeissa. Suomi elää velaksi ja kotimaisen ostovoiman turvin. Kotitalouden ovat velkaantuneet noin 240 Miljardilla se on kotimaisesta ostovoimasta pois.

Samankaltaista sisäistä devalvaatiota ei voida tehdä mitä kilpailukykysopimus oli joka solmittiin kesällä 2016. Sopimus oli vahvasti pääministeri Sipilän ajama, mutta työmarkkinajärjestöt päättivät sopimuksen sisällöstä. Jonka Olli Rehn neuvotteli edunvalvonta järjestöjen kanssa.
Julkinen talous on pysynyt pystyssä velkarahalla sekä kotimaisen ostovoiman turvin joka sekin alkaa hiipumaan.

Nyt tehdään sisäistä devalvaatiota karsimalla lähipalveluja sekä hyvinvointipalveluja heikoimmassa asemassa olevilta.
Tämä on seurausta useiden hallituksien sekä ay järjestöjen päätöksistä pitää taloutta yllä velkarahalla. (elintasosi on velkaa)


Kustannustason yrityksissä katon määrää globaalit markkinat ja siinä yritys on puun ja kuoren välissä, kun ay- liike vaatii lisäprosentteja. Ay-liikkeeseen kuuluva työntekijä tavallaan hyväksyy sen, että työkaveri siirtyy leipäjonoon seuraavissa yt:erissä ja hommat tehdään jatkossa pienemmällä porukalla uupumusta välttäen.
Toki palkkoja kuuluu nostaa siellä, missä tuottavuus on parantunut ja paranee myös jatkossa.
Julkisella puolella maksuvaraa ei ole vuosiin ollut. Harva lienee valmis rahoittamaan kunnan palkkajuhlat lisävelalla tai veronkorotuksilla.

Suomi on jäänyt talouden reuna-alueeksi maailmantalouden mannerlaatat loittonevat suomesta sekä markkinat ei vedä venäjän sodan takia. Odotettavissa vain niukkuuden jakamista.
Kun eletään yli varojen niin laitetaan maksajat joilla on maksukykyä myös näistä veloista maksamaan.

Vuonna 2016 alkaneen nousukauden huippu saavutettiin jo 2018. Sinä aikanakin käytännössä joka vuosi otettiin uutta velkaa.
Realismia on, että nykymenon jatkuessa Suomi ei lyhennä velkaansa ollenkaan, vaan tulee ylittämään EU:n 60 %:n rajan.
Ekonomistit olivat useamman kerran ennen syksyn 2018 budjettiriihtä sanoneet, että nyt on aika kerätä puskureita. Se tarkoittaa velan lyhentämistä. Mutta puuttuu poliittinen rohkeus tehdä tarvittavat päätökset.
Valtionvelkaa tulisi lyhentää neljä miljardia vuodessa.


Suomi ei tullut eikä tule kuntoon kuin solidaarisuudella, jossa kaikki laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa ennen kaikkea niitä, joilla on maksukykyä. Osingot kattavammin verolle ym. Solidaarisuus tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Se ei toteudu, jos jokainen ajaa puolueensa etua saadakseen kannatukset nousemaan. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on paras lääke torjumaan syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Kulujen sopeutus on vaikeaa poliittisesti, koska se koskee kaikkia poliittisia ryhmittymiä! Onko edustajillamme selkärankaa?