Jälleen kyläkouluista.
Kyläkouluja on suljettu useaan otteeseen.
Perustelut tuntuvat muuttuvan tarpeen mukaan niin puolustajilla kuin lakkauttajilla.
On rajattu tarkasteluun kouluja joissa on vähän opettajia, mutta vastaavanlaiset on voitu katsoa myös jatkamiskelpoisiksi.
Kouluverkkoa on selvitetty moneen otteeseen, mutta se alkaa olla turhaa kun aleneva oppilasmäärä kertoo lopputuloksen ilman verkon optimointia.
Lopulta saatiin valtuuston päätös oppilasrajasta, jonka alittuessa käynnistyy lakkautusprosessi automaattisesti.
Kun tämä raja tuli vastaan niin ongelman maalikehikkoa siirretään Uuteen Suuntaan. Oppilaiden opetuksen sijasta aletaankin mittailla koulurakennusten kokoa ja sijaintia. Sillähän ei ole merkitystä että kunnan reunamilta on aiemmin lakkautettu koulu mm Lahden kylältä, Arvajalta, Holisevalta, Okskulmilta, Vaherista, Pihlaistosta ainakin.
Isoja koulurakennuksiakin on lakkautettu enempää empimättä kuten Ruotsula ja Alho.
Koulunpidon luulisi ratkaisevan tolkullinen oppilasmäärä, joka on aiemmin ollut reilusti yli 30. Nyt tämäkin valtuuston asettama alempikin maalitolppa heiluu.
Jämsän kaikista nurkista on koulukuljetukset saatu järjestettyä tähänkin asti, miksei jatkossakin.
Suuremmat ja vähäväkisemmätkin kunnat ovat asian hoitaneet, miksi ei myös Jämsä.
Kyläkouluja on suljettu useaan otteeseen.
Perustelut tuntuvat muuttuvan tarpeen mukaan niin puolustajilla kuin lakkauttajilla.
On rajattu tarkasteluun kouluja joissa on vähän opettajia, mutta vastaavanlaiset on voitu katsoa myös jatkamiskelpoisiksi.
Kouluverkkoa on selvitetty moneen otteeseen, mutta se alkaa olla turhaa kun aleneva oppilasmäärä kertoo lopputuloksen ilman verkon optimointia.
Lopulta saatiin valtuuston päätös oppilasrajasta, jonka alittuessa käynnistyy lakkautusprosessi automaattisesti.
Kun tämä raja tuli vastaan niin ongelman maalikehikkoa siirretään Uuteen Suuntaan. Oppilaiden opetuksen sijasta aletaankin mittailla koulurakennusten kokoa ja sijaintia. Sillähän ei ole merkitystä että kunnan reunamilta on aiemmin lakkautettu koulu mm Lahden kylältä, Arvajalta, Holisevalta, Okskulmilta, Vaherista, Pihlaistosta ainakin.
Isoja koulurakennuksiakin on lakkautettu enempää empimättä kuten Ruotsula ja Alho.
Koulunpidon luulisi ratkaisevan tolkullinen oppilasmäärä, joka on aiemmin ollut reilusti yli 30. Nyt tämäkin valtuuston asettama alempikin maalitolppa heiluu.
Jämsän kaikista nurkista on koulukuljetukset saatu järjestettyä tähänkin asti, miksei jatkossakin.
Suuremmat ja vähäväkisemmätkin kunnat ovat asian hoitaneet, miksi ei myös Jämsä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Järkevimpiä yhteenvetoja aiheesta pitkään aikaan! Pohjanoteeraus oli se FB:ssä tällä viikolla julkaistu koulunhalaajien "paperi", jossa anellaan sen ja sen selvittämistä. Mitä kaikki koulunhalaajat tekivät kylillä nämä vuodet kun lakkautusrajat olivat tiedossa?
Pitivät villasukkamyyjäisiä ja haravoivat talkoilla tienvarsia.
Saakeli sentään taas tätä köyhät on jutut
Pystyykö kyläkouluhalaaja halaamaan 2000 m2 rakennusta.
Mitäs se sulle kuuluu hanki elämä tai kuole
Tämä kyläkoulukikkailu on päättäjille helppo tapa kerryttää kivan ihmisen mainetta, kun myötäillään, miten kylät kuolee, kun koulut lakkaa. Helppoa politiikkaa moinen, mutta vastapainoksi voisivat kertoa, mistä säästetään. Pidetään vaan muutama kyläkoulu elossa, eikä säästetä mistään, niin lakkaa koko kaupunki.
Kikkelis kokkelis vaan nyt puremaan munkkia
veivaatko munkin kanssa tattia.
Kääkö katteeks toiset saa sinä et
joo jooo tottakai
Vaikene nyt sinäkin munkkiesi kanssa. Ei mitään järjellistä sanottavaa.
Toisaalta puhutaan söpöistä ja somista kyläkouluista ja toisaalta päivitellään rakennuksen olevan kymmenen kertaa suurempi tarpeeseen nähden.
Puhutaan toimenpideohjelmien tavoitteista järjestää taajamissa sitä ja tätä. Mutta kun näissä kylissä ei ole sitä väkimäärää jolle näitä koulu tai muita palveluita on ollut tapana järjestää parempinakaan talouden aikoina.
Jäljellä on yli-iso ego, mutta nyt vain tyhjää täynnä.
Näinhän se on aina, että otetaan ja karsitaan sieltä mitkä eivät ole päättäjien mukaan tuottavia. Lapset alakouluikäisinä, työttömät tai muuten työkyvyttömät, sairaat, vanhukset, pienyrittäjät kuristetaan kiikkuun ja niin edelleen, kaupungin taholta
TE-keskus ja sosiaalitoimisto jämsässä voisi aivan hyvin siirtää jyväskylän alaisuuteen, samoin ulosottolaitos, Himoksen investoinnit kaupungin tasolta lopetettava, himos on jo nyt liian suuri väestömäärään nähden. Järjestäköön rokki ja seksi juhliaan omalla kustannuksellaan. Kaipolan jätekasan tyhjentäminen vietävä oikeuteen ellei yrittäjä sitä suostu itse siivoamaan. Kyllähän näitä on. Kun laitetaan työhanskat molempiin käsiin.
Purkuluvan saamien rakennusten purku. Jos ne ovat saaneet purkuluvan miksei niitä sitten pureta, aivan turha maksaa kiinteistöveroa kaupungin tyhjästä.
Juuri luin muutama päivä sitten, että noin 100 asukkaan kylään rakennettiin 35 miljoonaa euroa maksava koulu!
Kenelle?
Luit varmasti jutun loppuun.
Ison kasvukaupungin uuteen kaupunginosaan rakennettiin koulu.
Kaupunginosan lapsimäärä tulee olemaan monta kertaa suurempi kuin koko Jämsässä.
Keskittäminen on vain ja ainoastaan hyvä asia. Oppilaat saavat uusia kavereita ja heille tulee virikerikkaampi kouluympäristö. Syitä on lukuisia.
Koska kukaan koulujen halaaja ei tosiasiallisesti edes näe koulujen lakkauttamista vaihtoehtona, niin toivoisin yhteen kysymykseen simppeliä vastausta.
Miten ne 60 tai vaikka 70 ekaluokkalaista jaetaan, oppilaiden näkökulmasta, oikeudenmukaisesti KUUTEEN OLEMASSA OLEVAAN KOULUUN, muutaman vuoden kuluttua?
Ihan simppeli esitys miten tämä jako tehdään poliittisesti, ei edes taloudellisesti, tarvitse tässä ajatella alkuvaiheessa. Teen talouteen liittyvän jatkokysymyksen, kun jakoesitys on tehty.