Morjensta. Olen kilpaurheilua harrastava ja kurinalaista elämää elävä, ja yksin asuva 32 vuotias mies. Olen absolutisti ja ketoruokailia. En käytä mitään päihteitä, herkkuja, sokereita tai hiilihydraatteja. Kaikki ovat olleet loistavia ratkaisuja, ja vanhaan palaaminen olisi puoliksi itsemurha. Olo on parempi ja mieskunto hyvä...sen huomaa muun muassa aamulla siitä, että alapäässä on niin sanotusti eloa jäljellä. Mutta välillä vaan tuntuu siltä, että mikään ei tunnu miltään. Ainoa mikä kiinnostaisi olisi ryyppääminen ja röökin vetäminen, mutta kun kokeilen niitä, niin aina kadun. En jaksa lähteä minnekään kavereiden kans, kun ei mua niiden naamat oikeesti kiinnosta. Nuorena liikuin porukoissa, kun harrastukset, eli polttaminen, juhliminen ja ryyppääminen oli yhteinen päämäärä. Ei kiinnosta lähtee filofosoimaan mitään. Naisten kans säätäminen parisuhdemielessä kiinnostaa yhä vähemmän, kun en kaipaa lisää ressiä elämään. Mielikuvitusta ja romantiikkaa ei mun pollassa ainakaan ole. Kaikenlainen tunnelmointi on jääny jonnekki 10v sitte. Aidot ja spontaanit sosiaaliset tilanteet ei kiinnosta. Nuorena tykkäsin olla toisten nuorten kans, kun oli yhteiset jäynät mielessä, kuten tytöt, ryyppääminen tai joku muu kyseenalainen tuhma juttu. Ei mua tälleen aikuisena innosta nähä ketään, tehä mitään, olla mitään, alkaa mihinkään. Ei ainakaan jos siihen ei liity mitään mielihalujen tyydyttämistä, kuten röökin polttaminen mitä en halua aloittaa uudestaan. Onkos kellään samoja tuntemuksia? Varmaan selitin huonosti ja en vaa jaksa selittää tarkemmin. Se tajuaa ken tajuaa. Kiitos vastauksista mikäli niitä tulee.
Mikään ei tunnu miltään
Anonyymi-ap
6478
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miten mt-puoli on hallinnassa.
Tarkoitat mielenterveyttä. Olen siis ihan yleisterve. Kaikki on hyvin. En ole masentunut tai mitään sellaista. En tarkoita nyt millään pahalla, mutta en kaivannut tyhmiä kysymyksiä tähän vaan sitä, että onko samoja kokemuksia. Kiitos kuitenkin osallistumisesta.
Auttaisiko, jos vähän löysäisit tuota hiilihydraattien välttelyä. Aivot tykkää, kun välillä saa sokeria.
Yksi mahdollinen diagnoosi voi olla dystymia.
mitä teet työksesi vai onko kilpaurheilu työsi. Liiallinen asketismi ja itsensä ruoskiminen voi olla syynä tyhjyyden tunteeseen. Koeta löytää vapauttava lisäharrastus joka poikkeaa kilpaurheilusta täysin. Taulujen malaaminen, valokuvaus jne. Se uusi elämänkipinä voi syntyä sitä kautta.
Paljon olen tavannut sinun kaltaisiasi. Ihminen kun ei ole pelkästään fyysinen ja psyykkinen olento vaan myös henkinen, johon pitäisi panostaa, muuten tulee tylsä olo. Elämällä on myös tarkoitus, koeta keksiä.
Mä en oo pistetty raivoraittiiks aiva täysin.