Onko tämän päivän koululaiset jotenkin hitaampia tai heikkolahjaisempia, kuin koululaiset 60- ja 70-luvulla? Silloin luokassa oli lapsia aina n.40. Nyt vanhemmat ovat täydessä paniikissa, jos luokkaan pitäisi laittaa yli 20 lasta.
Luokkakoot
paavo
231723
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
..että vielä ennen sai pitää kuria ja lapset kanssa tottelivat? Nykyään jos ojennat,heti ollaan open kurkussa kiinni ja syytetään milloin mistäkin! Ennen ei ollut myöskään näitä ah niin ihania maahanmuuttajia, joiden takia oppiminen voi olla lähes mahdotonta- riehumista, paikallaan ei pysytä, jos koitat komentaa sulle kiljutaan "haista vittu" ja kaikki leimaa rasistiksi...Olen itse kasvanut tälläisessä ympäristössä ja voin sanoa,että sääliksi käy opettajia! =(
Kiitos vapaan kasvatuksen ja minäminä-asenteen, monet muksut eivät todellakaan pärjää ilman jatkuvaa huomiota. Tämän takia loput luokasta kärsivät ja etenkin,jos kouluavustajiin ei ole kunnalla varaa,vaan kaikki jää opettajan niskoille. Ei siis kyse ole hitaudesta, vaan...hmm, ympäristötekijöistä...;)
(vähän aiheen vierestä,mutta menkööt- ei ketjun aloittaja kuitenkaan ole samaa mieltä kanssani.)
Ei nyt millään pahalla, mutta kirjoituksesi on yksi esimerkki siitä, mihin ne sen aikaiset luokkakoot johtivat. On siis syytäkin olla paniikissa.
Itse silloin koulua käyneenä olen sitä mieltä, että silloin koulussa olleet, nyt siis neljä-viisikymppisiä ovat kyllä pärjänneet elämässään hyvin.
Oli isot luokkakoot, siellä sai pärjätä jos pärjäsi, kukaan ei kantanut vastuuta mistään, eteenpäin vain mentiin. Heikoimmat jäi jalkoihin.
70-luvun alussa peruskoulun aloittaessani luokassa oli 36 oppilasta ja melkein eläkkeelle jäämässä oleva vanha perinteinen kansakoulunopettaja opettamassa. Kuri oli tiukka, eikä häriköitä ollut. Tarvittaessa oli tukiopetusta saatavilla, ja sitä myös käytettiin hitaampien kanssa. Hyvin niillä eväillä on pärjännyt.
Luulenpa, että entisinä aikoina opettajat olivat huomattavsti parempia ja pätevämpiä kuin nykyisin.
Nyt he kyttäävät silmätarkkana kaikkia lapsia josko olisi merkkejä vajavaisuudesta tai hulluudesta. Se on tärkeempää kuin opettaminen tänäpäivänä. Jos lapsi vähäänkään poikkeaa muista on opettajan mielestä täys tollo ja hoidon tarpeessa.
Ennen ei ollut tälläistä toimintaa, eikä ketään laitettu huonon oppimisen seurauksena mielisairaalaan tai psykiatrille.
Itse oli heikko matematiikassa ja varmaan open mielestä toivoton, mutta hän ei koskaan edes vihjannutkaan, että olisin hullu, vaan opetti ja neuvoi ja antoi aina lisätehtäviä kotiin. Luokalta pääsin aina ja hyvin menee vieläkin elämässä.
Jo siitä näkee, kun luokkakoot ennen olivat paljon suurempia, miten hyvin ne entisajan opettajat pärjäsivät. Nyt opet kiukuttelee jos on 15 oppilasta luokassa. Ne on nämä nykyajan opet niin mukavuuden haluisia, ja haluavat päästä helpolla. Kouluavustajalle vaan rankat työt ja itse voi mennä vaikkapa kahville, kun ei jaksa tehdä työtä.
Tämän viestin myötä paljastat, että olet aikuinen, joka on laiminlyönyt kasvatustehtävänsä! Rivien välistä on helppo lukea, että sinulla on lapsi, jolla on ollut käytösongelmia koulussa! Syyllinen lapsesi käytökseen löytyy peilistä. Toivottavsti olet riittävän aikuinen kurkistamaan sinne!
Niin makaa kuin petaa.... sitä kylvää, mitä niittää...JNE
PS. Miten mukavuudenhalu ja niuhottaminen sopivat yhteen? Jos on mukavuudenhaluinen, silloin ei niuhota ja päinvastoin!
Kyllä olen aikuinen ja äiti! Voi kuuleppas reppana, meidän lapset ovat koko koulun parhaat oppilaat! Niin että hommaa sinä ensin niitä lapsia, ja tule sitten selitteleen....!
Kyllä nyt kirjoitat liioitellen ja ikävään sävyyn etkä edes totuuksia.
En kyllä tiedä yhtäkään oppilasta, joka olisi mielisairaalaan pistetty ilman todella vakavaa syytä- enkä itse asiassa tiedä edes vakavasti häiriityneiden joutuneen mielisairaalaan. Ja jos laitetaan psykiatrille, niin syyt on ihan jossain muualla kuin huonossa oppimisessa.
En myöskään tiedä yhtään opettajaa, joka valittaisi viidestätoista oppilaasta. 25-28 on ihan normaali luokkakoko tänäpäivänä ja se on ihan ok (paitsi ykkös-kakkosella pitäisi olla vähemmän) Vasta tuota isommista luokista koen, että opettajat valittavat ja syystäkin.
Koulu on niin erilaista kuin ennenvanhaan- ei voi edes verrata. Mutta näinhän sitä jokainen, joka koulua on joskus käynyt on kouluelämän paras asiantuntija.... On sitä koulua sitten käyty 30- 40- 50- tai 60-luvulla.
Nykyään puhutaan yksilöllisyydestä ja jokaisen oppilaan itsetunnon kehittämisestä, onnistumisen kokemuksista... Johtuen tiedon valtaisasta tulvasta ei enää pitäydytä tietojen opettamisessa, vaan puhutaan tiedon etsimisen ja soveltamisen taitojen opettamisesta. Pitäisi olla aikaa antaa henkilökohtaista ohjausta ja palautetta.
Opetusmetoditkin ovat tyystin toiset kuin vuosikymmeniä sitten, jolloin pääsääntöisesti opettajajohtoisesti opetettiin. Ennen "jaoteltiin" oppilaat myös lahjakkuuden mukaan. Tämä patisti oppilaita tekemään kovemmin töitä, koska oppikouluun haluttiin. Ehtojakin joutui pelkäämään ja sen eteen tekemään töitä.
Nyt kaikkien pitäisi läpäistä peruskoulu ja päästä jatko-opiskeluun ja niille, joille oppiminen tuottaa vaikeuksia on erityiskouluja ja erityisopetusta. Opettajan velvollisuus on "kytätä silmätarkkana" jokaisen oppijan edistymistä ja tarjota erilaisia vaihtoehtoja.
Erilaisia ovat myös lapset nykyään johtuen pitkälti yleisestä elämänmenosta ja kodeista. Kaiken pitäisi olla hauskaa, erilaista ja ihmeellistä. Ja kaiken pitäisi sujua ilman omaa ponnistelua.
Lisäksi nykyään on velvollisuus kodin ja koulun yhteistyölle. Parhaimmillaan se on hedelmällistä, mutta pahimmillaan henkisesti äärimmäisen raskasta sekä aikaavievää.
Vanhemmuus on erilaista mutta niin on isovanhemmuuskin. Monikaan lapsi ei enää voi nähdä isovanhempiaan koska isovanhemmat ovat "toteuttamassa" itseään", siihen "toteutukseen ei useinkaan sovi lapsenlapset kuvioihin.
mielisairaalaan ainakaan Suomessa. Psykologilla / psykiatrilla käynti on ihan eri asia. Kuin myös psykiatriset osastot. Siellä voi käydä / olla ihan ilman psykiatrista sairauttakin. "Mielisairautta" siis.
syynä olla, että silloin lapsilta odotettiin käytöstapoja, ja niitä opetettiin kotona? Aikuista piti kunnioittaa ja totella, muuten tuli rangaistus. Tietysti myös entiseen hyvään aikaan on ollut niitä karmeitakin opettajia, jotka ovat olleet tyranneja, ja kohdelleet koululaisia tosi törkeästi. Nykyisin näyttää, että jotkut lapset ovat saaneet vallan jo vanhemmistaankin!
ne jotka ovat 50 ja päälle päättävät tuolla ettei saa lapsia edes nipata....miksköhän kuri ei pysy...kun pitää vaan lällyttää ja käyttää puhumiskeinoja...että jos sinä alkup.miettisit vaan että kuka niitä sääntöjä tekee ...voin vihjaista JUURI...teidän ikäiset
Ennen ei myöskään integroitu kaikkia oppilaita normaaliopetukseen. Oli apukoulut ja tarkkailuluokat ja -koulut. Nykyään kaikki "reikäpäätkin" ovat luokanopettajan vastuulla ja heitä voi olla yhdessä luokassa monta. Peruskoulun tullessa oli myös tasokurssit (vai mikähän on oikea termi?). Ennen peruskoulua taas oli oppikoulu ja kansalaiskoulu. En minä entisistä ajoista haikaile muuta kuin sitä, että erityisopetukseen olisi omat ryhmät. 20 oppilaasta voi vaikka neljäsosa olla erityisoppilaita, jotka tarvitsevat erityisopettajaa. Meidän lastemme luokalla on ala-asteella 25 oppilasta, mikä on nykyään aika paljon.
Mielestäni kaikissa aikakausissa on hyvät ja huonot puolet.
Tämän päivän vanhemmat ehkä kärsivät aikoinaa niissä isoissa luokissa ja tahtovat lapselle paremmat eväät elämään kuin itse saivat. Uskon, että tämän päivän opettajat ovat inhimillisempiä, kuin ennen, eivät ainakaan hakkaa karttakepillä niinkuin minun entinen peruskoulun opettaja (jäikin kyllä eläkkeelle silloin kun olin 6:lla)eikä anna numeroita sen mukaan olitko akateemisen tai muuten "parempien" vanhempien lapsi vai ihan tavallisen työläisen lapsi. Tämmöistä kun se minun aikana oli ja todella räikeää sellaista. Ei auttanut, vaikka olisit ihan hyvin pärjännyt ja kokeista samoja numeroita saanut, kuin se vierustoverin "Liisa", jonka isä nyt sattui olemaan insinööri ja äiti myöskin opettaja...
Nykyään numerot saadaan sen mukaan millainen oppilas olet, joten meidän tavistenkin lapsilla on jotain mahdollisuuksia, eikä lannisteta heti ensimmäisinä vuosina. Tänä päivänä opet osaavat kannustaa ja kiittää, jos on aihetta, mutta kyllä he myös pitävät ihan hyvän kurin, heille annettujen lakipykälien puitteissa.
Poikani luokassa on yli 30 oppilasta ja kyllä ne heikkolahjakkaimmat tahtovat viedä suurimman ajan opetuksesta. Syy ei ole että nykypäivän lapsi olisi hitaampi tai muuten tyhmempi, ennen kun mentiin eteenpäin muista välittämättä ja jos et pysynyt perässä oma oli murheesi. Se oli kyllä positiivista, että silloin oli paremmat mahdollisuudet tukiopetukseen, nyt kun tänä päivänä ei ole lupaa antaa tukiopetusta kuin tietty määrä kevätlukukaudesta ja tietty määrä syyslukukaudesta ja tuntimäärä oli todellakin muutama tunti vuodessa.
Ja vaikka oma lapseni on hyvä koulussa olen sitä mieltä, että luokkakoot ovat liian suuria. Siinä nimittäin kärsivät niin hyvät kuin huonot oppilaat. Hyvät tylsistyvät ja huonot eivät pääse edes alkuun. Hyville jää aikaa "häiriköintiin", kun aika menee heikkotasoisempien opetukseen.
-60 ja -70 luvuilla oli kouluun mennessä jo kasvatettu kunnioittamaan auktoriteetteja, eikä sitä kasvatusvastuuta ollut siirretty opettajalla, kuten nykyään (vrt. keskustelu alempana siitä, kenelle kasvatus kuuluu). Opettajan ei siis silloin tarvinnut kasvattaa lapsia, riitti kun niitä opetti. Nyt nämä kyseiset sen ajan oppilaat ovat jättäneet omat lapsensa kasvattamatta, joten opettajat joutuvat tekemään vanhempien työn omansa ohessa. Ja vielä vaikeimman kautta, koska lapset ovat saaneet olla retuperällä kouluun menoon asti.
Ennen olivat kodit turvallisempia kuin nykyään. Omalla luokallani on nyt 27 oppilasta, joista vain kuudella on kotona alkuperäinen äiti ja isä. Avioerot sekä päihdeongelmat ovat yksi syy siihen, että nykylapset ovat levottomia. Monella ei ole säännöllisiä elämäntapoja ruokailuineen, nukkumaanmenoaikoineen jne. Olen ymmärtänyt, että hyvin useat oppilaitteni huoltajista juovat viinaa humalahakuisesti joka viikonloppu. Luokallani on myös maahanmuuttajia, mutta he ovat erittäin yritteliäitä ja ahkeria.
Itselläni oli aina nukkumaan menoajat - vielä sellaisena 9 - 10 -vuotiaana piti mennä kahdeksalta nukkumaan. Veljentyttäret eivät muistaakseni alle kouluikäisinäkään menneen nukkumaan ennen kymmentä (eri asia on, että meikäläinen oppi aika pian peiton alla fikkarin kanssa lukemisen jalon taidon). Väsymyksestä on nykynuorten osalta kerrottu tv-dokkareissakin ja se on ilmeisesti jonkinlainen ongelma.
Perhesuhteiden osalta en oikein osaa sanoa juuta taikka jaata, koska silloin ei edes oltu kiinnostuneita kavereiden perhesuhteista. Uusperheitä oli kuitenkin mun kouluaikoina (1970-1980 -luvulla) varmaan aika vähän, joten ehkä se meno oli rauhallisempaa. Toisaalta oma isä ja äiti tappeli joskus todella kovaa - muistan pelänneeni mitä ne tekee toisilleen, joten ei se perhesuhteen pysyvyys aina ole ratkaiseva tekijä. Kouluasioissa he kuitenkin aina kannustivat (tai pikemminkin vaativat). Ehkä ongelma onkin enemmän se, että nykyluokissa on paljon enemmän oppilaita, joiden vanhempia ei valitettavasti kiinnosta lainkaan miten muksu pärjää tai mitä se tekee.
Missään tapauksessa nykynuoria ei voi haukkua tyhmemmiksi tai laiskemmiksi! Ajatelkaa vain informaation tulvan kasvua - eli opittavaakin on koko ajan enemmän, hyvä opiskelupaikka ja tulevaisuus painavat päälle viimeistään yläasteella ja lukiossa. Stressi on varmasti kasvanut - eikai ole ihme, että osa tippuu matkasta ja sitten valitettavasti vaikeuttaa muiden koulunkäyntiä. Jos oppilaita ei valikoida tyyliin oppikoulu - kansalaiskoulu, ei paluuta vanhoihin suuriin luokkakokoihin (30 - 40 oli meidänkin porukassa tavallista) ole.
70-luvulla luokkakoko oli 32 ja sen sai tilapäisesti ylittää. äitini käydessä koulua luokkakoko oli 50 ja kaiken ikäiset samassa.. ehkä vaatimustaso on kasvanut noista ajoista ja todella lapset muuttuneet. eiköhän tuon ajan oppimäärän oppisi nykyäänkin ja jos ei opi niin ei sitten kun on tyhmä..
Ennenvanhaan asuttiin metsissä ja pyydystettiin sieltä ruoka, miksi sellainen elämä ei kelpaa nykysuomalaisille nirppanokille enää?????
Nykyisinkin pienissä kylissä on 1-6 luokka samassa luokassa, yhden opettajan harteilla!
Onko pienen maalaiskylän koulun opettajat todella fiksumpia ja asiansa osaavampia, kuin kaupunkikoulussa, missä opettaja opettaa vain yhtä vuosiluokka? Siitäkin ne narisee.
Kyläkoulun opettajalla täytyy olla homma hanskassa, jotta pystyy opettamaan eri ikäisiä ja tasoisia oppilaita. Hatun nosto heille.
Kaupunkilaisopet on vaan tottuneet helppoon päivään, jossa vielä koulu-avustajat on tunneilla mukana.
Että turhaan narisevat nämä "hienosto-opet"!
Lasten viaksi on niin helppo pistää kaikki!
Tervetuloa opettajaksi! Helppoa rahaa ja pitkät lomat.
että joku aikuinen ihminen on oikeasti NÄIN PIHALLA ASIOISTA???