Lintutarhan parjaajat. Oma lehmäkö ojassa?

mitäs vikaa lintutarhassa on!!??

ei oo kaikki inkkarit kanootissa.

mikä tämä aihe on ,en ole kuullutkaan moisesta.

Yleensä se on niin, että kun joku päivästä toiseen jaksaa arvostella toista tahoa, niin kysymys on kateudesta. Esimerkiksi haluttaisiin itse arvosteltavan paikalle tai muuten syrjäyttää tämä. Jatkuva huomion hakeminen kääntyy itseään vastaan, sillä se alkaa vaikuttaa pakkomielteiseltä.

kuka ?

Heinolassa tietyt tahot käyttävät melko paljon aikaa lintutarhan parjaamiseen. ??

Eikös eläintenhoitajan tutkinto ole kenen tahansa suoritettavissa. Ei luuta kun kouluun! Ja sitten hakemaan töitä hoitolasta. Ihan pätevänä hakijana.
Jos taas johtajaksi haluaa, niin sitten hankittava korkeakoulututkinto.

vaikuttaa jokseenkin henkilökohtaiselta.

Jokainen voi miettiä, että millä tavoin tällainen hyödyttää kotikaupunkiamme Heinolaa. Onko tarkoituksena kaupungin ja sen maineen vahingoittaminen vai mikä?

Simppanen tekee vaalityötä.

Lintutarhan henkilöstön kannattaa varmaan harkita juridisen avun pyytämistä työnantajaltaan.
On suorastaan ala-arvoista ja törkeää miten heitä jatkuvasti maalitetaan. En ihmettele yhtään, miksi lapset koulukiusaavat toisiaan. Riittää, kun he katsovat mallia maalittavista aikuisista.

Katotaan onko joku tyrkyllä lintutarhan töihin, jos tulee paikkoja avoimeksi.
Hyvä tiedostaa, että pitää olla korkeakoulututkinto tai edes eläintenhoitoalan ammatillinen koulutus. Jos ei ole, niin kannattaa varmaan ettii muita hommia tai mennä kouluun.

HEINOLAN kaupungin päätös lopettaa sorsien ruokinta on hermostuttanut osan paikallisista.

Helmikuun alussa kaupunginvaltuusto päätti, etteivät edes vapaaehtoiset saa ruokkia sorsia talvella taajama-alueella. Päätös astuu voimaan syksyllä 2024.

”Päätös on lintuvihamielinen ja Heinolan kaupungille häpeällinen. Me olemme lintukaupunki, jossa sijaitsee Suomen vanhin lintuhoitola”, sanoo valtuutettu Sallamaari Simpanen (vas).

Hän ja 19 muuta äänestivät ruokkimisen jatkamisen puolesta. 22 kannatti ruokkimisen lopettamista ja 1 valtuutettu äänesti tyhjää.

Sorsien ruokinta on ollut kaupungissa perinne, joka on aloitettu Kirkkolammella jo 1960-luvulla. Ruokinta on alusta asti kuulunut Heinolan lintuhoitolan vastuulle.

Vuonna 2023 Heinolan ympäristötoimi kielsi ruokinnan lampeen, koska lammen vesi oli muuttunut heikkolaatuiseksi.

”On ollut lieveilmiöitä. Jotkut kippasivat biojäteastioidensa sisällön lampeen”, sanoo kulttuuripalveluiden päällikkö Saija Jäppinen.

Hän sijaistaa lintuhoitolan päällikköä Tuuli-Susanna Salmea tämän talviloman ajan.

Simpanen kuitenkin koki, ettei sorsia voi jättää nääntymään. Hän päätti alkaa itse ruokkia lintuja. Pian hän sai mukaan neljä muutakin. Tällä porukalla he ovat ruokkineet sorsat Hiidenhaudalla kahdesti päivässä.

Sinisorsia Heinolassa on tällä hetkellä noin 300. Määrä on vähentynyt tasaisesti viime vuosina.

Kovalla pakkaspäivällä kauraa menee päivittäin jopa 50 kiloa. Suurin osa saadaan lahjoituksina.

KAUPUNGINHALLITUS otti asian käsittelyyn, koska ruokintaan kaivattiin ohjeistusta. Lausuntokierroksella sorsat saivat kovaa kyytiä. Päijät-Hämeen ympäristöterveyden mukaan ruokkimiseen liittyy tartuntatautien ja lintuinfluenssan leviämisen riski.

Lintuhoitolan päällikkönä vuonna 2022 aloittaneen Salmen mukaan lintujen ruokkiminen on aiheuttanut sen, että osa vesilinnuista jää talvehtimaan Suomeen. Hän toteaa lausunnossaan suoraan, että olisi hyvä, että muuttovietittömät sorsat poistuisivat populaatiosta eli kuolisivat.

Salmen mukaan ideaalitapauksessa ruokinnan vähentyessä linnut siirtyvät vähitellen etsimään ravintoa muualta.

Ruokinnan lopettaminen vähentäisi Salmen mukaan myös ympäristökuormitusta. Hän ei kuitenkaan lausunnossa avaa tarkemmin sitä, millaisesta kuormituksesta on kyse.

LINTUTARHAN entisen johtajan Olli Vuoren mukaan Salmen perustelut ovat ”tuulesta temmattuja”.

25 vuotta lintuhoitolan johdossa toiminut Vuori kertoo, ettei ruokinta houkuttele sorsia jäämään kunhan se aloitetaan tarpeeksi myöhään talvella.

Myös Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys huomauttaa omassa lausunnossaan, että talvehtivissa sorsaparvissa on myös kauempaa tulleita yksilöitä.

”Läheskään kaikki eivät ole ihmisten kesyttämiä ’pullasorsia’”, yhdistys alleviivaa.

Vuori kertoo, ettei sorsien ruokinta ole ikinä aikaisemminkaan aiheuttanut rottaongelmaa – ei, vaikka hänen aikanaan lintuja ruokittiin lintuhoitolan edustalla sijaitsevalla Kirkkolammella.

”Jos kaura laitetaan kuivata veteen, se lähtee virran mukana eivätkä sorsat pysty sitä syömään. Kaura tulee liottaa. Laitoimme sen sekaan myös muun muassa vihreää salaattia, pikkukalaa ja vaaleaa leipää. Tämä ’puuro’ kipattiin matalaan veteen, jottei se houkuttele rottia”, Vuori sanoo.


Heinolan lintuhoitolan entinen johtaja Olli Vuori ja haavoittunut huuhkaja kuvattuna vuonna 2017.
Heinolan lintuhoitolan entinen johtaja Olli Vuori ja haavoittunut huuhkaja kuvattuna vuonna 2017. KUVA: LAURI ROTKO

Kirkkolampi pidettiin Vuoren aikana sulana talvellakin ja kuka tahansa sai ruokkia lintuja siellä. Joskus lammella kävi ruokkijoita, joiden jäljiltä ruokaa jäi maahan. Muutamat paikalle saapuneet rotat lintuhoitolan väki pyydysti.

”Siinä ei ollut mitään ongelmaa. Sen sijaan lampi mahdollisti monille lapsille luontosuhteen kehittymisen, josta jäi elinikäisiä muistoja. Monelle yksinäisille ikäihmisille lintujen ruokkimaan lähteminen oli päivän tärkein asia, se, joka sai heidät lähtemään kotoa. Minua harmittaa, että tällaiset pehmeät arvot ovat keskustelusta unohtuneet.”

Lintuinfluenssaa ei ole talvehtivissa sinisorsaparvissa todettu, huomauttaa lintutieteellinen yhdistys lausunnossaan. Samaa sanoo Vuori. Lintuinfluenssan ei ole todettu tarttuneen Suomessa linnusta ihmiseen.

Rehevöittämisperustelukin on Vuoren mukaan aivan hölmö.

”Heinolassa on paperiteollisuutta ja alavedellä kaupungin jätevedenpuhdistamo. Väitän, että huomattavasti enemmän ne rehevöittävät kuin lintujen ruokinta.”

Heinola kielsi lintujen ruokkimisen osassa kaupunkia jo vuonna 2022. Sittemmin ruokinta on kielletty myös lintuhoitolan edustalla sijaitsevalla Kirkkolammella.

Tuosta HS:n jutustakaan ei käy ilmi, etteivätkö linnut pärjäisi. Mikäli lintujen syöttämistä sitten perustellaan pehmeillä arvoilla -sillä että niitä on mukavaa syöttää- ei siinä ole kyse linnuista, vaan ihmisistä.
Kuntalain mukaan kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Niin käytti tässäkin tapauksessa.

Osa ihmisistä on huolestunut lintukaupunkina tunnetun kaupungin maineesta.