Psykiatrinnen hoito on fyysistä pahoinpitelyä

Monesti masennus johtaa liiikalihavuuteen

Anonyymi kirjoitti:

Monesti masennus johtaa liiikalihavuuteen

Pienet tulot aiheuttaa sen että syö höttöruokaa vitamiinit puuttuu ja kunnon pihvit.

Silmä silmästä pesukone pesukoneesta Mooses laki takki takista kassi kassista koira koirasta pyörä pyörästä hammas hampaasta Mooses laki.

Anonyymi kirjoitti:

Monesti masennus johtaa liiikalihavuuteen

Lihavilla on vajaaksi jäänyt sosio-psykologinen kehitys

Myös persoonallisuus on monilla häiriintynyt (identiteetin diffuusio)

Anonyymi kirjoitti:

Monesti masennus johtaa liiikalihavuuteen

Ehei! Masennus itsessään ei johda liikalihavuuteen, ne lääkkeet joita lääkäri siihen määrää johtaa liikalihavuuteen. Lääkkeet sekoittavat aineenvaihduntaa ja aiheuttavat myös diabetesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ehei! Masennus itsessään ei johda liikalihavuuteen, ne lääkkeet joita lääkäri siihen määrää johtaa liikalihavuuteen. Lääkkeet sekoittavat aineenvaihduntaa ja aiheuttavat myös diabetesta.

Lue lisää

Ihan kaikki masentuneet ei unohda syödä, vaan osa käyttäytyy juuri päin vastoin ja ahmii.

Kokeile joskus masennusta ilman lääkkeitä ja tiedät kumpaan ryhmään kuulut.

Anonyymi kirjoitti:

Lihavilla on vajaaksi jäänyt sosio-psykologinen kehitys

Myös persoonallisuus on monilla häiriintynyt (identiteetin diffuusio)

Väärin. Lihavat syövät liikaa hiilihydraatteja ja liian vähän rasvaa ja proteiinia.

Mikään ei pudota painoa niin tehokkaasti kuin ketogeeninen ruokavalio.

Kyse ei ole mistään itsekidutuksesta eikä tahdonvoimasta. Hiilarit aiheuttavat nälän tunnetta, ne eivät tyydytä nälkää. Kuitenkin ne nostavat veren sokeria ja insuliinia jonka seurauksena keho siirtyy rasvan varastointitilaan. Kaikki se energia varastoidaan rasvaksi soluihin. Insuliini säilyy koholla vielä pitkään sen jälkeen kun kaikki energia on varastoitu rasvaksi, ja sinä aikana keho ei pysty käyttämään varastoimaansa rasvaa ravinnoksi. Tästä seuraa nälkä ja makeanhimo ja sitten taas syödään lisää hiilareita ja noidankehä jatkuu.

Noidankehästä pääsee irti kun lopettaa hiilareiden popsimisen kokonaan. Vain vähähiilihydraattiset, enimmäkseen kuitua sisältävät vihannekset kelpaavat. Vihreät lehtimäiset salaatit esimerkiksi ovat enimmäkseen kuitua, eikä niissä ole paljoakaan energiaa.

Hiilareiden sijaan kun popsii paljon rasvaa (esim. oliiviöljyä voi aina lisätä salaattiin) ja kohtalaisesti proteiinia niin nälkä lähtee tehokkaasti. Mikään ei vie nälkää niin hyvin kuin rasvainen pihvi, eli tyydyttynyttäkään rasvaa on turha pelätä.

Kun ei ole enää nälkä niin voi helposti paastota koko päivän. Itse paastoan aina lauantaisin, en syö mitään ja juon vain kahvia, teetä ja vettä. Toimii ja olen nyt normaalipainoinen BMI:n mukaan. Pari kiloa kun vielä lähtisi niin olen turvallisesti normaalipainon sisällä enkä enää siellä normaalipainon ylärajan lähellä.

Tuossa linkki hyvään youtube-videoon aiheesta (Sten Ekbergin kanava):
https://www.youtube.com/watch?v=-XuGx0i5pvo

Anonyymi kirjoitti:

Ihan kaikki masentuneet ei unohda syödä, vaan osa käyttäytyy juuri päin vastoin ja ahmii.

Kokeile joskus masennusta ilman lääkkeitä ja tiedät kumpaan ryhmään kuulut.

Lue lisää

Masentunut ihminen saattaa syödä ihan tunnesyistä, kenties saa jotain lohtua ruuasta tai herkuista. Yrittää päästä eroon ikävästä ja masentavasta olostaan syömällä.
Ihan sama, kun jotkut juovat viinaa, jotkut käyttävät muita päihteitä, paetakseen ikäviä tunteita.

Anonyymi kirjoitti:

Masentunut ihminen saattaa syödä ihan tunnesyistä, kenties saa jotain lohtua ruuasta tai herkuista. Yrittää päästä eroon ikävästä ja masentavasta olostaan syömällä.
Ihan sama, kun jotkut juovat viinaa, jotkut käyttävät muita päihteitä, paetakseen ikäviä tunteita.

Lue lisää

Miksi joku turvautuu syömiseen lohdun saamiseksi? Miksi hön ei kykene sanomaan itselleen "EI"

Mikä tekijä lapsuudessa on johtanut itsekontrollin puutteeseen?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi joku turvautuu syömiseen lohdun saamiseksi? Miksi hön ei kykene sanomaan itselleen "EI"

Mikä tekijä lapsuudessa on johtanut itsekontrollin puutteeseen?

Siinähän se on se koko mielenterveyden juju.

Miksi yhtä masentaa?
Miksi toisella on syömishäiriö?
Miksi joku kuvittelee että pysiatria on fyysistä kidutusta.?

Anonyymi kirjoitti:

Siinähän se on se koko mielenterveyden juju.

Miksi yhtä masentaa?
Miksi toisella on syömishäiriö?
Miksi joku kuvittelee että pysiatria on fyysistä kidutusta.?

Lue lisää

Anokrektikot ja liikalihavat ovat molemmat mielisairaita
Lihaville (BMI yli 30) tulisi varmistaa oikeus hoitoon pääsyyn

Anonyymi kirjoitti:

Anokrektikot ja liikalihavat ovat molemmat mielisairaita
Lihaville (BMI yli 30) tulisi varmistaa oikeus hoitoon pääsyyn

Olisi hyvä tarkastella omaa mieltään, jos alkaa väittää ventovieraita ihmisiä mielisairaiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Masentunut ihminen saattaa syödä ihan tunnesyistä, kenties saa jotain lohtua ruuasta tai herkuista. Yrittää päästä eroon ikävästä ja masentavasta olostaan syömällä.
Ihan sama, kun jotkut juovat viinaa, jotkut käyttävät muita päihteitä, paetakseen ikäviä tunteita.

Lue lisää

Tai sitten ei ole lainkaan ruokahalua

Anonyymi kirjoitti:

Olisi hyvä tarkastella omaa mieltään, jos alkaa väittää ventovieraita ihmisiä mielisairaiksi.

kyllä syömishäiriöt on jo pitkään tunnustettu mielisairauden oireeksi

Anonyymi kirjoitti:

Siinähän se on se koko mielenterveyden juju.

Miksi yhtä masentaa?
Miksi toisella on syömishäiriö?
Miksi joku kuvittelee että pysiatria on fyysistä kidutusta.?

Lue lisää

Miten voidaan todeta jokin asia terveeksi tai sairaaksi kun emme pysty edes tutkimaan sitä omin silmin, ja se ei ole koskaan vakio - vaan kaikki tutkiminen perustuu puhtaasti epämiellyttävän käytökseen entuudestaan tuntemattoman ihmisten silmien alla? On täysin luonnollista voida henkisesti pahoin jos elämässä on tapahtunut paljon skeidaa.

🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑

❤️ ­­­N­y­­m­­f­­­o­­m­­­a­­a­n­i -> https://ye.pe/finngirl21#18127371d

🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Siinähän se onkin ennakkoluuloisen ihmisen suurin ajatus ihmisistä. Minä taas olen huomannut että ne jotka sanovat että joku esittää jotakin kun elämässä seinä nousee pystyyn , ovat itse hyvin epärehellisiä ihmisiä, siksipä kuvittelevat että kaikki ovat sellaisia.
Yksikin tuttu joka todella oli uhri ei saanut apua kun kukaan ei ottanut hänen elämän hätäänsä vakavasti, joten hän katsoi että häntä,ei enää tarvita maailmassa mikä on niin kieroontunut ettei viimeisillä voimillaan apua pyytävä ihminen ole tosissaan vaan esittää, hän jätti tämän maailman, en ymmärrä miksi ” ystävät” itkivät hautajaisissa, esittivätköhän hekin vaan jotakin

Anonyymi kirjoitti:

Siinähän se onkin ennakkoluuloisen ihmisen suurin ajatus ihmisistä. Minä taas olen huomannut että ne jotka sanovat että joku esittää jotakin kun elämässä seinä nousee pystyyn , ovat itse hyvin epärehellisiä ihmisiä, siksipä kuvittelevat että kaikki ovat sellaisia.
Yksikin tuttu joka todella oli uhri ei saanut apua kun kukaan ei ottanut hänen elämän hätäänsä vakavasti, joten hän katsoi että häntä,ei enää tarvita maailmassa mikä on niin kieroontunut ettei viimeisillä voimillaan apua pyytävä ihminen ole tosissaan vaan esittää, hän jätti tämän maailman, en ymmärrä miksi ” ystävät” itkivät hautajaisissa, esittivätköhän hekin vaan jotakin

Lue lisää

Ei pelkästään mututuntumalla, vaan asiaa on ihan tutkittu.

Tutkimusten perusteella ihmiset jotka itse ajattelevat, jollain tavalla todellakin olettavat, että muutkin ajattelevat niin.,

Eli tutkimuksen mukaan, ihminen joka ajattelee, että hän on saanut vain huonoa lääkehoitoa, niin hän kuvittelee että muutkin samaa hoitoa saaneet ajattelevat niin, vaikka suurin osa näistä ihmisistä voikin olla tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

Hienoin asia tässä koko kuviossa on se, että voi olla ihmisiä jotka tuntee vaikka sata tai jopa kaksikin sataa kuntoutujaa ihan kohtuu hyvin.

Mitä luulet, mitä tapahtuu jos tällainen ihminen sanoo vaikka puolelle tusinaa ihmisiä, että teillä on nyt ajatus jäänyt vähän jumiin, eikä se kerro siitä että millaista todellinen hoito on.

Muuttavatko nämä puolen tusinaa ihmistä sitä ajattelutapaansa, vai rupeavatko he kiukuttelemaan kuin pikkulapset?

Anonyymi kirjoitti:

Ei pelkästään mututuntumalla, vaan asiaa on ihan tutkittu.

Tutkimusten perusteella ihmiset jotka itse ajattelevat, jollain tavalla todellakin olettavat, että muutkin ajattelevat niin.,

Eli tutkimuksen mukaan, ihminen joka ajattelee, että hän on saanut vain huonoa lääkehoitoa, niin hän kuvittelee että muutkin samaa hoitoa saaneet ajattelevat niin, vaikka suurin osa näistä ihmisistä voikin olla tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

Hienoin asia tässä koko kuviossa on se, että voi olla ihmisiä jotka tuntee vaikka sata tai jopa kaksikin sataa kuntoutujaa ihan kohtuu hyvin.

Mitä luulet, mitä tapahtuu jos tällainen ihminen sanoo vaikka puolelle tusinaa ihmisiä, että teillä on nyt ajatus jäänyt vähän jumiin, eikä se kerro siitä että millaista todellinen hoito on.

Muuttavatko nämä puolen tusinaa ihmistä sitä ajattelutapaansa, vai rupeavatko he kiukuttelemaan kuin pikkulapset?

Lue lisää

Mielenterveys hoitajilla on itsellään vaikeaa on eroja on yksinhuoltajaa on huijatuksi tulleita on jogabudha meditaatiolla pään sekoittaneita ja USKONNOILLA.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pelkästään mututuntumalla, vaan asiaa on ihan tutkittu.

Tutkimusten perusteella ihmiset jotka itse ajattelevat, jollain tavalla todellakin olettavat, että muutkin ajattelevat niin.,

Eli tutkimuksen mukaan, ihminen joka ajattelee, että hän on saanut vain huonoa lääkehoitoa, niin hän kuvittelee että muutkin samaa hoitoa saaneet ajattelevat niin, vaikka suurin osa näistä ihmisistä voikin olla tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

Hienoin asia tässä koko kuviossa on se, että voi olla ihmisiä jotka tuntee vaikka sata tai jopa kaksikin sataa kuntoutujaa ihan kohtuu hyvin.

Mitä luulet, mitä tapahtuu jos tällainen ihminen sanoo vaikka puolelle tusinaa ihmisiä, että teillä on nyt ajatus jäänyt vähän jumiin, eikä se kerro siitä että millaista todellinen hoito on.

Muuttavatko nämä puolen tusinaa ihmistä sitä ajattelutapaansa, vai rupeavatko he kiukuttelemaan kuin pikkulapset?

Lue lisää

Uskonnoissa myös laitetaan ihmisiä mielisairaaksi jos ei tottele sääntöjä. Mm.lestadioilaiset hellarit tekee niin jehovat.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenterveys hoitajilla on itsellään vaikeaa on eroja on yksinhuoltajaa on huijatuksi tulleita on jogabudha meditaatiolla pään sekoittaneita ja USKONNOILLA.

Tiedetään Kontulan suunnalla Jakomäki venäläisiä huumepiikkiä joukkoja ihmisiä ryöstetään pidetään vankina huumeilla viedään rahat paritetaan. Puotilan huumeneulojen vaihtopisteellä kun seuraa mihin he menevät löytää rikollisten tukikohtia.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenterveys hoitajilla on itsellään vaikeaa on eroja on yksinhuoltajaa on huijatuksi tulleita on jogabudha meditaatiolla pään sekoittaneita ja USKONNOILLA.

Myös hoitajat, tai minkä tahansa ammattikunnan työntekijät, ovat ihmisiä.
Oikeastaan tavallisia ihmisiä, jotka ovat valinneet työnsä, jota tekevät.
Ammattiin katsomatta joka ryhmästä löytyy myös niitä mätiä omenoita joukosta.

Anonyymi kirjoitti:

Myös hoitajat, tai minkä tahansa ammattikunnan työntekijät, ovat ihmisiä.
Oikeastaan tavallisia ihmisiä, jotka ovat valinneet työnsä, jota tekevät.
Ammattiin katsomatta joka ryhmästä löytyy myös niitä mätiä omenoita joukosta.

Lue lisää

Et ilmeisestikkään ole ollut paikalla näkemässä sitä riemua, kun paikalle saapuu joku alan rautainen ammattilainen, kuten mielisairaanhoitaja vajaamielishoitajasta puhumattakaan.

Toista se oli meidän nuoruudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Myös hoitajat, tai minkä tahansa ammattikunnan työntekijät, ovat ihmisiä.
Oikeastaan tavallisia ihmisiä, jotka ovat valinneet työnsä, jota tekevät.
Ammattiin katsomatta joka ryhmästä löytyy myös niitä mätiä omenoita joukosta.

Lue lisää

Jokaiseen ihmisryhmään, ja ammattiin varmasti kuuluukin jonkinlaisia mätiä omenia. Mutta siinä vaiheessa olisi hyvä hälytyskellojen soida, ja peilin kutsua, jos ei elämässään tapaa mitään muuta kuin mätiä omenia.

Anonyymi kirjoitti:

Et ilmeisestikkään ole ollut paikalla näkemässä sitä riemua, kun paikalle saapuu joku alan rautainen ammattilainen, kuten mielisairaanhoitaja vajaamielishoitajasta puhumattakaan.

Toista se oli meidän nuoruudessa.

Lue lisää

Kieltämättä, vanhat ammattinimikkeet kyllä kerto heti, että on tietoo ja taitoo takana. Ei tarvinnu jäädä epäilemään, etteikö olis kokemus riittäny.

Anonyymi kirjoitti:

Jokaiseen ihmisryhmään, ja ammattiin varmasti kuuluukin jonkinlaisia mätiä omenia. Mutta siinä vaiheessa olisi hyvä hälytyskellojen soida, ja peilin kutsua, jos ei elämässään tapaa mitään muuta kuin mätiä omenia.

Lue lisää

Niin, no, kuka tapaa, kuka ei.
Minä en ainakaan väittänyt tapaavani vain sellaisia, kirjoitinkin, että joka porukassa lähestulkoon sellaisiakin on.
Suurimmaksi osaksi ihmiset ammattiin katsomatta on ihan ok, paljon riippuu myös itsestä miten näkee muut ihmiset.

Anonyymi kirjoitti:

Kieltämättä, vanhat ammattinimikkeet kyllä kerto heti, että on tietoo ja taitoo takana. Ei tarvinnu jäädä epäilemään, etteikö olis kokemus riittäny.

On ne vanhemmatkin olleet joskus nuoria, iän ja kokemuksen myötähän sitä pikkuhiljaa oppii.

Anonyymi kirjoitti:

Myös hoitajat, tai minkä tahansa ammattikunnan työntekijät, ovat ihmisiä.
Oikeastaan tavallisia ihmisiä, jotka ovat valinneet työnsä, jota tekevät.
Ammattiin katsomatta joka ryhmästä löytyy myös niitä mätiä omenoita joukosta.

Lue lisää

Ihan niin niitä mätiä on aina joka työssä . Eritysesti pelkään joskus että muistisairautta ei osata hoitaa aina kuten pitäisi. Moni vanhus on kertonut miten häntä on tönittiin ka puristelut käsivarresta kun ovat vieneet vessaan ja jysäytetty pytylle istumaan.
Muistan kun muistisairas äitini oli hoitokodissa ja sanoi että yöhoitaja oli lyönyt häntä , oli se vaikea paikka kun sairaus oli vahvasti mukana kuvassa. Uskoako vai ei. Soitin ja kysyin ja tämä hoitaja sanoi että keksii.
Sitten kun menin seuraavan kerran katsomaan niin äidin toinen poski oli hyväisesti paisunut
Ja kun kysyin mikä siihen on tullut, niin en saanut häneltä vastausta hän vaan tuijotti seinään. Kysyin hoitajilta ja he sanoivat että varmaan joku sylkirauhanen aiheuttaa paisumiseen. Oli se kamalaa kun ei olisi halunnut uskoa että hoitohenkilökunta voisi olla sellaisia, samalla kun olin epävarma koska tiesin että äitini oli vaikea potilas sairautensa kanssa .
En saa koskaan tietää mitä oli tapahtunut, joskus vaivaa asia vieläkin vaikka siitä on reilut 10 vuotta aikaa. . Myöhemmin sain kuulla että yöhoitaja oli saanut potkut, oli kuulemma alkoholisti .joten mätämuna on myös hoito alalla jotka unohtavat miksi ovat töissä .
Siksi on tärkeää että oikeat ihmiset koulutuksen saaneina ovat hoitoalalla töissä eikä koskaan yksin potilaan luona se voi olla turvallisempaa potilaan kannattaa tai sitten että huoneissa on kamerat .

Jos on kokenut rikoksen. Ni silloin on oikea uhri. Jos käräjäoikeudessa syyllinen on saanu tuomion teostaan. Ni kyllä silloin uhri on uhri

Anonyymi kirjoitti:

Ihan niin niitä mätiä on aina joka työssä . Eritysesti pelkään joskus että muistisairautta ei osata hoitaa aina kuten pitäisi. Moni vanhus on kertonut miten häntä on tönittiin ka puristelut käsivarresta kun ovat vieneet vessaan ja jysäytetty pytylle istumaan.
Muistan kun muistisairas äitini oli hoitokodissa ja sanoi että yöhoitaja oli lyönyt häntä , oli se vaikea paikka kun sairaus oli vahvasti mukana kuvassa. Uskoako vai ei. Soitin ja kysyin ja tämä hoitaja sanoi että keksii.
Sitten kun menin seuraavan kerran katsomaan niin äidin toinen poski oli hyväisesti paisunut
Ja kun kysyin mikä siihen on tullut, niin en saanut häneltä vastausta hän vaan tuijotti seinään. Kysyin hoitajilta ja he sanoivat että varmaan joku sylkirauhanen aiheuttaa paisumiseen. Oli se kamalaa kun ei olisi halunnut uskoa että hoitohenkilökunta voisi olla sellaisia, samalla kun olin epävarma koska tiesin että äitini oli vaikea potilas sairautensa kanssa .
En saa koskaan tietää mitä oli tapahtunut, joskus vaivaa asia vieläkin vaikka siitä on reilut 10 vuotta aikaa. . Myöhemmin sain kuulla että yöhoitaja oli saanut potkut, oli kuulemma alkoholisti .joten mätämuna on myös hoito alalla jotka unohtavat miksi ovat töissä .
Siksi on tärkeää että oikeat ihmiset koulutuksen saaneina ovat hoitoalalla töissä eikä koskaan yksin potilaan luona se voi olla turvallisempaa potilaan kannattaa tai sitten että huoneissa on kamerat .

Lue lisää

Olethan muistanut käydä tekemässä asianmukaiset valitukset näistä väkivallan teoista? Niin ei jää pelkäksi hoidonvastaiseksi propakandaksi.

Lääkkeiden aiheuttamia fyysisiä oireita ja sairauksia on Duodecim Terveyskirjaston sivulla lueteltu paljon. Ekstrapyramidaalioireet (ep-oireet) joka on samaa kuin lääkeparkinsonismi on lääkäreiden aiheuttama sairaus jota ei soisi kenellekään.
EP-oireiden kehittyessä alkaa ilmaantumaan väsymystä ja uneliaisuutta, fyysistä levottomuutta, lihasten liikesäätelyn vaikeutta, hitaasti kehittyviä pakkoliikkeitä, liikkuminen hidastuu, olemus käy jähmeäksi, tasapaino alkaa vaikeutumaan, aineenvaihdunta hidastuu, suolen liikkeet vähenevät, tulee ummetusta, paino alkaa nousta, syljen eritys lisääntyy niin että aamuisin on tyyny märkä, päivisin kuola valuu suupielistä eikä sitä voi estää. Tulee vapinaa, ihon kutina vaikeuttaa nukkkumistakin, unet alkavat olla poikkeavia, jopa pelottavia ns. eläviä unia. Seksuaalihäiriöt lamaannuttavat kehon normaalia toimintaa.
Kaikkea tätä kerrotaan Duodecimin sivuilla lääkehaitoista. Terapiat, sairaalahoidot eivät voi tuoda apua koska ne eivät voi poistaa elimistöstä näitä lääkehaittoja. Kehon toiminta on kuin eläisi ikäänkuin krapulaisena pökkyrässä jatkuvasti.

Kauheinta on se että psyykelääkkeitä syötetään myös ihmisille joilla ei ole mitään varsinaista mielen sairautta. Monen elimistö tulee riippuvaiseksi lääkkeistä ja niistä on vaikea päästä eroon.Kukaan lääkkeiden syönnin aloitettuaan ei voi tietää joutuuko hän kantamaan tällaista hoitotaakkaa vai ei. Aika moni koska nykyisin mielenterveysongelmat ovat suurin syy sairauspoissaoloihin ja ennen aikaiselle eläköitymiselle Huomioitava on se että mielenterveysongelma diagnosoidaan aivan liian monelle lääkkeiden haittavaikutuksien uuvuttamille ihmisille, siis terveille.

Te joita ei olla (vielä). heitetty tähän sairausmyllyyn älkää vähätelkö ja irvailko tätä psykiatrisessa hoitojärjestelmässä olemassa olevaa ilmiötä, nauttikaa elämästänne ja olkaa tyytyväisiä saamaanne apuun.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkkeiden aiheuttamia fyysisiä oireita ja sairauksia on Duodecim Terveyskirjaston sivulla lueteltu paljon. Ekstrapyramidaalioireet (ep-oireet) joka on samaa kuin lääkeparkinsonismi on lääkäreiden aiheuttama sairaus jota ei soisi kenellekään.
EP-oireiden kehittyessä alkaa ilmaantumaan väsymystä ja uneliaisuutta, fyysistä levottomuutta, lihasten liikesäätelyn vaikeutta, hitaasti kehittyviä pakkoliikkeitä, liikkuminen hidastuu, olemus käy jähmeäksi, tasapaino alkaa vaikeutumaan, aineenvaihdunta hidastuu, suolen liikkeet vähenevät, tulee ummetusta, paino alkaa nousta, syljen eritys lisääntyy niin että aamuisin on tyyny märkä, päivisin kuola valuu suupielistä eikä sitä voi estää. Tulee vapinaa, ihon kutina vaikeuttaa nukkkumistakin, unet alkavat olla poikkeavia, jopa pelottavia ns. eläviä unia. Seksuaalihäiriöt lamaannuttavat kehon normaalia toimintaa.
Kaikkea tätä kerrotaan Duodecimin sivuilla lääkehaitoista. Terapiat, sairaalahoidot eivät voi tuoda apua koska ne eivät voi poistaa elimistöstä näitä lääkehaittoja. Kehon toiminta on kuin eläisi ikäänkuin krapulaisena pökkyrässä jatkuvasti.

Kauheinta on se että psyykelääkkeitä syötetään myös ihmisille joilla ei ole mitään varsinaista mielen sairautta. Monen elimistö tulee riippuvaiseksi lääkkeistä ja niistä on vaikea päästä eroon.Kukaan lääkkeiden syönnin aloitettuaan ei voi tietää joutuuko hän kantamaan tällaista hoitotaakkaa vai ei. Aika moni koska nykyisin mielenterveysongelmat ovat suurin syy sairauspoissaoloihin ja ennen aikaiselle eläköitymiselle Huomioitava on se että mielenterveysongelma diagnosoidaan aivan liian monelle lääkkeiden haittavaikutuksien uuvuttamille ihmisille, siis terveille.

Te joita ei olla (vielä). heitetty tähän sairausmyllyyn älkää vähätelkö ja irvailko tätä psykiatrisessa hoitojärjestelmässä olemassa olevaa ilmiötä, nauttikaa elämästänne ja olkaa tyytyväisiä saamaanne apuun.

Lue lisää

Suomessa saa apua, jos sitä vain ottaa vastaan. Se että riittääkö se, niin on ihan toinen keskustelu.

Mutta siinä vaiheessa kun tulee väittämään muuta, ja rupeaa perustelemaan sitä jollain lääkkeiden sivuvaikutuslistalla, niin kertoo ihmisestä itsestään enemmän kuin siitä avun saannista.

Oletko koskaan lukenut, mitä kaikkia haittavaikutuksia margariinilla on?

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa saa apua, jos sitä vain ottaa vastaan. Se että riittääkö se, niin on ihan toinen keskustelu.

Mutta siinä vaiheessa kun tulee väittämään muuta, ja rupeaa perustelemaan sitä jollain lääkkeiden sivuvaikutuslistalla, niin kertoo ihmisestä itsestään enemmän kuin siitä avun saannista.

Oletko koskaan lukenut, mitä kaikkia haittavaikutuksia margariinilla on?

Lue lisää

Joillekin ihmisille lukemisesta ei ole muuta kuin haittaa.
Se, että lukee jostain asiasta jotain, on aivan eri asia että kokee asioista jotain.
Lukeminen voi herättää pelkoa, ennakkoluuloja, jne.
Kokeminen opettaa, toki voi tulla pelkoja, mutta joskus voi yllättyä myös ihan positiivisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Joillekin ihmisille lukemisesta ei ole muuta kuin haittaa.
Se, että lukee jostain asiasta jotain, on aivan eri asia että kokee asioista jotain.
Lukeminen voi herättää pelkoa, ennakkoluuloja, jne.
Kokeminen opettaa, toki voi tulla pelkoja, mutta joskus voi yllättyä myös ihan positiivisesti.

Lue lisää

Kun on käynyt psykiatrisen hoitojärjestelmän läpi ja vapissut extrapyramidaalioireissaan kykenemättä istumaan tai makaamaan kävellen paniikissa ympyrää kun keho on niin sotkettu luonnottomilla myrkyillä, en lähtisi puhumaan margariinin haitoista. Esim. akatisiaa käytettiin Neuvostoliitossa kidutuskeinona. Kun on kokenut pitkittyneitä vieroitusoireita oman kehon kiduttaessa omaa mieltä ja kroppaa en lähtisi puhumaan margariinin haitoista. Itse en enää koskaan ottaisi riskiä tuon tason haitoista. Miksi ihmeessä haluaisin riskeerata extrapyramidaalioireita tai tuhota osan tunne-elämästäni seksuaalihäiriöillä pillereillä, jotka lähinnä sedatoivat tai antavat täysin marginaalisen lyhytkestoisen hyödyn jonka vaikutus perustuu lähinnä tunne-elämän leikkaantumiseen eikä ne oikeasti korjaa yhtään mitään biologisesti vaan lähinnä sotkevat kehon luonnollista toimintaa mikä ilmenee sitten esim seksuaalisuuden tuhoutumisena, extrapyramidaalioireina tai/ja vieroitusoireina?

Anonyymi kirjoitti:

Kun on käynyt psykiatrisen hoitojärjestelmän läpi ja vapissut extrapyramidaalioireissaan kykenemättä istumaan tai makaamaan kävellen paniikissa ympyrää kun keho on niin sotkettu luonnottomilla myrkyillä, en lähtisi puhumaan margariinin haitoista. Esim. akatisiaa käytettiin Neuvostoliitossa kidutuskeinona. Kun on kokenut pitkittyneitä vieroitusoireita oman kehon kiduttaessa omaa mieltä ja kroppaa en lähtisi puhumaan margariinin haitoista. Itse en enää koskaan ottaisi riskiä tuon tason haitoista. Miksi ihmeessä haluaisin riskeerata extrapyramidaalioireita tai tuhota osan tunne-elämästäni seksuaalihäiriöillä pillereillä, jotka lähinnä sedatoivat tai antavat täysin marginaalisen lyhytkestoisen hyödyn jonka vaikutus perustuu lähinnä tunne-elämän leikkaantumiseen eikä ne oikeasti korjaa yhtään mitään biologisesti vaan lähinnä sotkevat kehon luonnollista toimintaa mikä ilmenee sitten esim seksuaalisuuden tuhoutumisena, extrapyramidaalioireina tai/ja vieroitusoireina?

Lue lisää

Apua toki voi saada mt-järjestelmästä jos tuuri käy, mutta riskit terveyden tuhoutumiseen ja elämänlaadun tippumiseen ovat myös suuret pitkällä aikavälillä. Koko järjestelmä perustuu biopsykiatrian paradigmaan, joka onneksi varmaan todennäköisesti tulee hiukan jo väistymään ajan kuluessa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun on käynyt psykiatrisen hoitojärjestelmän läpi ja vapissut extrapyramidaalioireissaan kykenemättä istumaan tai makaamaan kävellen paniikissa ympyrää kun keho on niin sotkettu luonnottomilla myrkyillä, en lähtisi puhumaan margariinin haitoista. Esim. akatisiaa käytettiin Neuvostoliitossa kidutuskeinona. Kun on kokenut pitkittyneitä vieroitusoireita oman kehon kiduttaessa omaa mieltä ja kroppaa en lähtisi puhumaan margariinin haitoista. Itse en enää koskaan ottaisi riskiä tuon tason haitoista. Miksi ihmeessä haluaisin riskeerata extrapyramidaalioireita tai tuhota osan tunne-elämästäni seksuaalihäiriöillä pillereillä, jotka lähinnä sedatoivat tai antavat täysin marginaalisen lyhytkestoisen hyödyn jonka vaikutus perustuu lähinnä tunne-elämän leikkaantumiseen eikä ne oikeasti korjaa yhtään mitään biologisesti vaan lähinnä sotkevat kehon luonnollista toimintaa mikä ilmenee sitten esim seksuaalisuuden tuhoutumisena, extrapyramidaalioireina tai/ja vieroitusoireina?

Lue lisää

Siinä se taikasana taas tuli. Kun on vetänyt sen mankelin läpi niin tietää millaista mielikuvitusta täytyy käyttää että sitä mankelia vertaa johonkin neuvostoliiton kudutuksiin.

Syy on aina natseissa ja ryssissä, mutta ei minussa.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkkeiden aiheuttamia fyysisiä oireita ja sairauksia on Duodecim Terveyskirjaston sivulla lueteltu paljon. Ekstrapyramidaalioireet (ep-oireet) joka on samaa kuin lääkeparkinsonismi on lääkäreiden aiheuttama sairaus jota ei soisi kenellekään.
EP-oireiden kehittyessä alkaa ilmaantumaan väsymystä ja uneliaisuutta, fyysistä levottomuutta, lihasten liikesäätelyn vaikeutta, hitaasti kehittyviä pakkoliikkeitä, liikkuminen hidastuu, olemus käy jähmeäksi, tasapaino alkaa vaikeutumaan, aineenvaihdunta hidastuu, suolen liikkeet vähenevät, tulee ummetusta, paino alkaa nousta, syljen eritys lisääntyy niin että aamuisin on tyyny märkä, päivisin kuola valuu suupielistä eikä sitä voi estää. Tulee vapinaa, ihon kutina vaikeuttaa nukkkumistakin, unet alkavat olla poikkeavia, jopa pelottavia ns. eläviä unia. Seksuaalihäiriöt lamaannuttavat kehon normaalia toimintaa.
Kaikkea tätä kerrotaan Duodecimin sivuilla lääkehaitoista. Terapiat, sairaalahoidot eivät voi tuoda apua koska ne eivät voi poistaa elimistöstä näitä lääkehaittoja. Kehon toiminta on kuin eläisi ikäänkuin krapulaisena pökkyrässä jatkuvasti.

Kauheinta on se että psyykelääkkeitä syötetään myös ihmisille joilla ei ole mitään varsinaista mielen sairautta. Monen elimistö tulee riippuvaiseksi lääkkeistä ja niistä on vaikea päästä eroon.Kukaan lääkkeiden syönnin aloitettuaan ei voi tietää joutuuko hän kantamaan tällaista hoitotaakkaa vai ei. Aika moni koska nykyisin mielenterveysongelmat ovat suurin syy sairauspoissaoloihin ja ennen aikaiselle eläköitymiselle Huomioitava on se että mielenterveysongelma diagnosoidaan aivan liian monelle lääkkeiden haittavaikutuksien uuvuttamille ihmisille, siis terveille.

Te joita ei olla (vielä). heitetty tähän sairausmyllyyn älkää vähätelkö ja irvailko tätä psykiatrisessa hoitojärjestelmässä olemassa olevaa ilmiötä, nauttikaa elämästänne ja olkaa tyytyväisiä saamaanne apuun.

Lue lisää

Kannattaa kaksi kertaa miettiä meneekö sairaalaan hakemaan apua jos yhtään epäilee oireidensa johtuvan lääkehaitoista tai vieroitusoireista. Psykiatria voi turmella terveyden vielä pahemmin ja kuitata kaiken mielenterveydellisenä ongelmana johon on loputon määrä lääkityksiä. Tuo reitti on niin vaarallinen että sairaaloihin hakeutumista kannattaa välttää erityisesti noissa tiloissa, vaikka silloin olo olisikin erityisen paha. Muutenkin miettisin kriittisesti kannattaako psykiatriseen osastohoitoon mennä, se voi myös pahentaa lääkekeskeisenä hoitona oloa. He eivät voi mitään siellä lääkehaitoille esim vieroitusoireille ja saattavat pahentaa jo olemassaolevia haittoja. Monella on sinne mennessään jo monimutkainen lääletausta takana ja heillä ei ole välttämättä mitään käsitystä että osa pahasta olosta voi olla lääkkeiden laukaisemaa. Harmit psykiatrisesta hoidosta voivat olla pitkäkestoisia. Ne pitää vaan lusia läpi, vaikka tuntuisi kuin kroppa kiduttaisi itseään ja se aika voi kestää pitkään. Joku päivä keho on korjannut haitat siihen pisteeseen että olo on jo parempi, toki täysin kaikki ei välttämättä korjaannu ja psykiatrian harmit voivat lisätä pahaa oloa. Psykiatria on sorkkinut kehon herkkää homeostaasia pakottamalla sen muotoutumaan aineen ympärille ja kun lopettaa psykiatrian aineita, kehon haittojen korjaaminen ei ole aina yksinkertaista kun se yrittää rakentaa uuden tasapainotilan ilman aineita. Miettikää kuinka monimutkainen järjestelmä välittäjäaineiden toiminta on, ja mitä kaikkea kehon pitää yrittää palauttaa.

Järkevintä tuossa tilanteessa saattaa olla lisäsotkemisen välttäminen ja oikeat rakennuspalikat keholle harmia korjaamaan. Ahdistustasot, aivosumuisuus, krapulan tunne ja seksuaalihäiriöt voi helpottaa. Neuroplastisuudessakin saattaa olla rajansa eli kaikki ei aina korjaannu valitettavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Apua toki voi saada mt-järjestelmästä jos tuuri käy, mutta riskit terveyden tuhoutumiseen ja elämänlaadun tippumiseen ovat myös suuret pitkällä aikavälillä. Koko järjestelmä perustuu biopsykiatrian paradigmaan, joka onneksi varmaan todennäköisesti tulee hiukan jo väistymään ajan kuluessa.

Lue lisää

Mistä olet saanut väärää tietoa, että koko järjeslemä perustuisi biopsykiatriaan, tai miksi edelleen levität sitä väärää tietoa?

Anonyymi kirjoitti:

Joillekin ihmisille lukemisesta ei ole muuta kuin haittaa.
Se, että lukee jostain asiasta jotain, on aivan eri asia että kokee asioista jotain.
Lukeminen voi herättää pelkoa, ennakkoluuloja, jne.
Kokeminen opettaa, toki voi tulla pelkoja, mutta joskus voi yllättyä myös ihan positiivisesti.

Lue lisää

Nehän lukevat netistä kaiken mailman kirjoituksia ja tulkitsevat niitä sitten oman ymmärtämyksestä mukaisesti . Joka usein on päin peetä .
Kunhan käsittäisivät sen yksinkertaisen asian että lopettaisivat seurailemasta kaiken mailman skandaali juttuja ja söisivät lääkkeensä kuten ne on kirjoitettu .
Ei kouluttamaton osaa tulkita aina asioita kuten ne on tarkoitettu , ja eräät niin täynnä omaa itseään ja oireitaan koko ajan että unohtavat sen tosi asiaa; että heille on kirjoitettu lääkkeitä tarpeeseen, ei huvin vuoksi mitenkään.
Ja että kehon sairaudet eivät ole missään kosketuksissa lääke hoitoon , nykyiset masennus läkkkeet ovat aika mietoja sinänsä joten , ei ne kenenkään olemista pilaa mutta itse sairaus taas voi saada .aikaan erilaisia oireita

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa kaksi kertaa miettiä meneekö sairaalaan hakemaan apua jos yhtään epäilee oireidensa johtuvan lääkehaitoista tai vieroitusoireista. Psykiatria voi turmella terveyden vielä pahemmin ja kuitata kaiken mielenterveydellisenä ongelmana johon on loputon määrä lääkityksiä. Tuo reitti on niin vaarallinen että sairaaloihin hakeutumista kannattaa välttää erityisesti noissa tiloissa, vaikka silloin olo olisikin erityisen paha. Muutenkin miettisin kriittisesti kannattaako psykiatriseen osastohoitoon mennä, se voi myös pahentaa lääkekeskeisenä hoitona oloa. He eivät voi mitään siellä lääkehaitoille esim vieroitusoireille ja saattavat pahentaa jo olemassaolevia haittoja. Monella on sinne mennessään jo monimutkainen lääletausta takana ja heillä ei ole välttämättä mitään käsitystä että osa pahasta olosta voi olla lääkkeiden laukaisemaa. Harmit psykiatrisesta hoidosta voivat olla pitkäkestoisia. Ne pitää vaan lusia läpi, vaikka tuntuisi kuin kroppa kiduttaisi itseään ja se aika voi kestää pitkään. Joku päivä keho on korjannut haitat siihen pisteeseen että olo on jo parempi, toki täysin kaikki ei välttämättä korjaannu ja psykiatrian harmit voivat lisätä pahaa oloa. Psykiatria on sorkkinut kehon herkkää homeostaasia pakottamalla sen muotoutumaan aineen ympärille ja kun lopettaa psykiatrian aineita, kehon haittojen korjaaminen ei ole aina yksinkertaista kun se yrittää rakentaa uuden tasapainotilan ilman aineita. Miettikää kuinka monimutkainen järjestelmä välittäjäaineiden toiminta on, ja mitä kaikkea kehon pitää yrittää palauttaa.

Järkevintä tuossa tilanteessa saattaa olla lisäsotkemisen välttäminen ja oikeat rakennuspalikat keholle harmia korjaamaan. Ahdistustasot, aivosumuisuus, krapulan tunne ja seksuaalihäiriöt voi helpottaa. Neuroplastisuudessakin saattaa olla rajansa eli kaikki ei aina korjaannu valitettavasti.

Lue lisää

Luuletko jotenkin että olet joku Einsteni näiden asioiden kanssa.
Masennuslääkkeitä ei kenenkään elämää saa muutettua sellaiseksi kun kerrot. Eikä sinun kohdallasi ilmeisesti ole edes kysymys masennuksesta vaan ihan muusta vakavammasta sairaudesta .
Joten niin monta potilasta joita minä olen nähnyt elämäniaikansa eikä kukaan ole saanut mitään haittoja lääkkeistään. Niin että sinun sairautesi ei ole mikään masennus vaan ihan toista luokkaa oleva psykiatrinen sairaus.
Joten kun lukee kaiken mailman propaganda juttuja niin menee sekaisin niistäkin

Anonyymi kirjoitti:

Siinä se taikasana taas tuli. Kun on vetänyt sen mankelin läpi niin tietää millaista mielikuvitusta täytyy käyttää että sitä mankelia vertaa johonkin neuvostoliiton kudutuksiin.

Syy on aina natseissa ja ryssissä, mutta ei minussa.

Lue lisää

Ei tarvitse peilata Neuvostoliittoon! On olemassa myös Turun Kupittaan sairaala. Siellä ihmisarvosi on pyöreät nolla!

Anonyymi kirjoitti:

Siinä se taikasana taas tuli. Kun on vetänyt sen mankelin läpi niin tietää millaista mielikuvitusta täytyy käyttää että sitä mankelia vertaa johonkin neuvostoliiton kudutuksiin.

Syy on aina natseissa ja ryssissä, mutta ei minussa.

Lue lisää

Sen mankelin kun on läpi vetänyt, on itselle parempi jättää ne kokemukset menneisyyteen, elää nyt tätä toivottavasti parempaa aikaa.
Itsekin söin lääkkeitä kourakaupalla monet vuodet, eihän ne hyvää tehnyt, ei myöskään vieroitukset, mutta se kaikki on tosiaan jo takana päin. Olen onnellisempi nykyään kun asiat ovat järjestyksessä, enää on muistot, niitä on sekä hyviä, että huonoja.
Jossain vaiheessa tuli todettua sekin, että kyllä sen syyllisen sain kaivaa syvältä omasta itsestäni.

Anonyymi kirjoitti:

Nehän lukevat netistä kaiken mailman kirjoituksia ja tulkitsevat niitä sitten oman ymmärtämyksestä mukaisesti . Joka usein on päin peetä .
Kunhan käsittäisivät sen yksinkertaisen asian että lopettaisivat seurailemasta kaiken mailman skandaali juttuja ja söisivät lääkkeensä kuten ne on kirjoitettu .
Ei kouluttamaton osaa tulkita aina asioita kuten ne on tarkoitettu , ja eräät niin täynnä omaa itseään ja oireitaan koko ajan että unohtavat sen tosi asiaa; että heille on kirjoitettu lääkkeitä tarpeeseen, ei huvin vuoksi mitenkään.
Ja että kehon sairaudet eivät ole missään kosketuksissa lääke hoitoon , nykyiset masennus läkkkeet ovat aika mietoja sinänsä joten , ei ne kenenkään olemista pilaa mutta itse sairaus taas voi saada .aikaan erilaisia oireita

Lue lisää

Surullisintahan tässä on se, että suurin osa keskittyy siihen ihan omaan elämään ja paranemiseen, mutta kun sitä hommaa tarpeeksi pääsi seuraamaan, niin kyllähän sieltä sitten löytyy ne mädät omenat, jotka pilaa kaikkien mielenterveyskuntoutujien maineen.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä olet saanut väärää tietoa, että koko järjeslemä perustuisi biopsykiatriaan, tai miksi edelleen levität sitä väärää tietoa?

Koko järjestelmä perustuu
1. Diagnooseihin
2. Matalalla kynnyksellä tapahtuvaan lääkitsemiseen
3. Psykiatriahuttuun siitä että kyseessä on biologispohjaiset sairaudet jotka näkyvät aivoissa. Ainakin niitä hoidetaan hyvin biologispohjaisesti kajoamalla luontaiseen välittäjäaineiden toimintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nehän lukevat netistä kaiken mailman kirjoituksia ja tulkitsevat niitä sitten oman ymmärtämyksestä mukaisesti . Joka usein on päin peetä .
Kunhan käsittäisivät sen yksinkertaisen asian että lopettaisivat seurailemasta kaiken mailman skandaali juttuja ja söisivät lääkkeensä kuten ne on kirjoitettu .
Ei kouluttamaton osaa tulkita aina asioita kuten ne on tarkoitettu , ja eräät niin täynnä omaa itseään ja oireitaan koko ajan että unohtavat sen tosi asiaa; että heille on kirjoitettu lääkkeitä tarpeeseen, ei huvin vuoksi mitenkään.
Ja että kehon sairaudet eivät ole missään kosketuksissa lääke hoitoon , nykyiset masennus läkkkeet ovat aika mietoja sinänsä joten , ei ne kenenkään olemista pilaa mutta itse sairaus taas voi saada .aikaan erilaisia oireita

Lue lisää

Sinä et itse tiedä yhtään mistä puhut.

Anonyymi kirjoitti:

Koko järjestelmä perustuu
1. Diagnooseihin
2. Matalalla kynnyksellä tapahtuvaan lääkitsemiseen
3. Psykiatriahuttuun siitä että kyseessä on biologispohjaiset sairaudet jotka näkyvät aivoissa. Ainakin niitä hoidetaan hyvin biologispohjaisesti kajoamalla luontaiseen välittäjäaineiden toimintaan.

Lue lisää

Jos kyseessä olisi bio psyko sosiaalinen hoitomalli lääkkeet ja biologinen psykiatriahuttu puhuttaessa ihmisten ongelmista ei näyttelisi niin suurta roolia ihmisten auttamisessa. Siksi kyseessä on edelleen vahva biopsykiatrian paradigma joka onneksi tulee murtumaan tulevaisuudessa ja aletaan pitää halveksittavana että erilaisia sosiaalisia ongelmia ja yhteiskunnankin ongelmia on laitettu ihmisten biologisiksi aivokemioiden ongelmiksi ja summamutikassa alettu veivata miljoonilta välittäjäaineiden toimintaa uusiksi aiheuttaen ihmisille erilaisia ongelmia kehossaan esim lukuisilta jo nuorilta viety seksuaalipuoli ja vaikutettu kenties haitallisesti heidän aivojensa ja seksuaalipuolen ja tunne-elämän kehitykseen tunne-elämää potentiaalisesti leikkaavilla lääkkeillä. Valehdeltu potilaille että heillä on aivokemioiden häiriö. Jos ei ole miksi ihmisille syötetään aineita?
Miksi?

Osa psykiatrian työntekijöistä vaikuttaa suorastaan huolestuneelta jos status quoa yrittää kritisoida ja gaslightata niin maan perkeleesti nykyisen hälläväliä tungetaan potilaille pillereitä hoitotyylin satuttamia potilaita. Heidän puheissaan näkyy psykiatrian ilkeys. "Sulla on vaan pahempi mielenterveyden ongelma, ei minun potilaillani, olet vain hullu". Sitä on psykiatria tiivistettynä. Varokaa.

Anonyymi kirjoitti:

Surullisintahan tässä on se, että suurin osa keskittyy siihen ihan omaan elämään ja paranemiseen, mutta kun sitä hommaa tarpeeksi pääsi seuraamaan, niin kyllähän sieltä sitten löytyy ne mädät omenat, jotka pilaa kaikkien mielenterveyskuntoutujien maineen.

Lue lisää

Ai täällä pilataan mt kuntoutujien mainetta jos puhutaan haitoista? Kaikkea sitä kuulee!
Kyllä sitä ehtii kultapieni keskittyä omaan elämäänsäkin vaikka haitoista puhuisi. Se ei yhtään estä työstämästä omia ongelmiaan. Ja identifioidu sinä vaikkapa mt kuntoutujaksi. Minä identifioidun ihmiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos kyseessä olisi bio psyko sosiaalinen hoitomalli lääkkeet ja biologinen psykiatriahuttu puhuttaessa ihmisten ongelmista ei näyttelisi niin suurta roolia ihmisten auttamisessa. Siksi kyseessä on edelleen vahva biopsykiatrian paradigma joka onneksi tulee murtumaan tulevaisuudessa ja aletaan pitää halveksittavana että erilaisia sosiaalisia ongelmia ja yhteiskunnankin ongelmia on laitettu ihmisten biologisiksi aivokemioiden ongelmiksi ja summamutikassa alettu veivata miljoonilta välittäjäaineiden toimintaa uusiksi aiheuttaen ihmisille erilaisia ongelmia kehossaan esim lukuisilta jo nuorilta viety seksuaalipuoli ja vaikutettu kenties haitallisesti heidän aivojensa ja seksuaalipuolen ja tunne-elämän kehitykseen tunne-elämää potentiaalisesti leikkaavilla lääkkeillä. Valehdeltu potilaille että heillä on aivokemioiden häiriö. Jos ei ole miksi ihmisille syötetään aineita?
Miksi?

Osa psykiatrian työntekijöistä vaikuttaa suorastaan huolestuneelta jos status quoa yrittää kritisoida ja gaslightata niin maan perkeleesti nykyisen hälläväliä tungetaan potilaille pillereitä hoitotyylin satuttamia potilaita. Heidän puheissaan näkyy psykiatrian ilkeys. "Sulla on vaan pahempi mielenterveyden ongelma, ei minun potilaillani, olet vain hullu". Sitä on psykiatria tiivistettynä. Varokaa.

Lue lisää

"Osa psykiatrian työntekijöistä vaikuttaa suorastaan huolestuneelta jos status quoa yrittää kritisoida ja gaslightata niin maan perkeleesti nykyisen hälläväliä tungetaan potilaille pillereitä hoitotyylin satuttamia potilaita."

Mitä sitä fanaatikoilta voisi muuta odottaakaan?

Anonyymi kirjoitti:

Ai täällä pilataan mt kuntoutujien mainetta jos puhutaan haitoista? Kaikkea sitä kuulee!
Kyllä sitä ehtii kultapieni keskittyä omaan elämäänsäkin vaikka haitoista puhuisi. Se ei yhtään estä työstämästä omia ongelmiaan. Ja identifioidu sinä vaikkapa mt kuntoutujaksi. Minä identifioidun ihmiseksi.

Lue lisää

Onhan ne kuntoutujatkin ihmisiä. On sinullakin asenne...

Anonyymi kirjoitti:

Onhan ne kuntoutujatkin ihmisiä. On sinullakin asenne...

Hei kaikki jos on saanut mt-hoidosta pahoja haittoja ja kertoo niistä ja mahdollisista pahimmista riskeistä mt-järjestelmässä muuttuu fanaatikoksi! Mt-kuntoutujien pitää olla kiitollisia ja kuuliaisia vaikka olisivat kokeneet lääkehaitat kidutuksena! Kyllä ne haitat vaan katoaa kun kuuntelee lääkäriään ja keskittyy kuntoutumaan! Se on vain asenteesta kiinni saako haittaa! Hitto kun nuo haitoista puhuvat ovat ilkeitä mielisairaita jotka on vain lukeneet höpönlöpöä, olkaa hiljaa ja syökää lääkkeenne!

Anonyymi kirjoitti:

Hei kaikki jos on saanut mt-hoidosta pahoja haittoja ja kertoo niistä ja mahdollisista pahimmista riskeistä mt-järjestelmässä muuttuu fanaatikoksi! Mt-kuntoutujien pitää olla kiitollisia ja kuuliaisia vaikka olisivat kokeneet lääkehaitat kidutuksena! Kyllä ne haitat vaan katoaa kun kuuntelee lääkäriään ja keskittyy kuntoutumaan! Se on vain asenteesta kiinni saako haittaa! Hitto kun nuo haitoista puhuvat ovat ilkeitä mielisairaita jotka on vain lukeneet höpönlöpöä, olkaa hiljaa ja syökää lääkkeenne!

Lue lisää

Kun minun kaikki potilaat niin kaikki on parantuneet ja kaikille elämä on ollut yhtä juhlaa masennuslääkkeiden ja muiden lääkkeiden takia ja kukaan ei ole saanut haittaa. Ja ne ketkä saakin haittaa - mielisairaita. Hulluja. Fanaatikkoja. Ja hullujen haitoilla ei ole mitään väliä. Haittoja saa vain harva, olisivat hiljaa!!

Anonyymi kirjoitti:

Kun minun kaikki potilaat niin kaikki on parantuneet ja kaikille elämä on ollut yhtä juhlaa masennuslääkkeiden ja muiden lääkkeiden takia ja kukaan ei ole saanut haittaa. Ja ne ketkä saakin haittaa - mielisairaita. Hulluja. Fanaatikkoja. Ja hullujen haitoilla ei ole mitään väliä. Haittoja saa vain harva, olisivat hiljaa!!

Lue lisää

Niin nimenomaan, mt-kuntoutujat on ihmisiä jotka kokevat esimerkiksi kärsimystä. Ja nykyään kärsimystä ja erilaisuutta on alettu yhä lisääntyvissä määrin pitää lääketieteellisen diagnoosin tarvitsevana, ja ongelmat on medikalisoitu.

https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/e0eb64d2-d947-4ff4-89cc-3d1b524eb7ed

Omista ongelmista selviämistä voi auttaa jos ei näe itseään parantuvana mt-kuntoutujana vaan ihan tavallisena ei häiriöityneenä ihmisenä joka opettelee selviytymiskeinoja elämässä johon sisältyy kärsimystä, ei yritä parantua. Parantua mistä? Siitä että elämä on paskaa ja joskus jopa sietämätöntä?

Anonyymi kirjoitti:

Kun minun kaikki potilaat niin kaikki on parantuneet ja kaikille elämä on ollut yhtä juhlaa masennuslääkkeiden ja muiden lääkkeiden takia ja kukaan ei ole saanut haittaa. Ja ne ketkä saakin haittaa - mielisairaita. Hulluja. Fanaatikkoja. Ja hullujen haitoilla ei ole mitään väliä. Haittoja saa vain harva, olisivat hiljaa!!

Lue lisää

Ei nyt arvon " tohtorin " tarvitse hermojaan menettää, jos joku kirjoittelee epämiellyttävällä tavalla. Kaikkia kun ei voi miellyttää.
Totuus on, että jotkut kokevat haittoja, lääkkeestä kuin lääkkeestä, siitä ei pääse mihinkään.
Kaikki " hullut " eivät vain ole mesoamassa täällä palstoilla kokemuksistaan.
Joistain haitoista huolimatta psykiatria auttoi minuakin saamaan itseni loppujen lopuksi kuntoon.

Anonyymi kirjoitti:

Ei nyt arvon " tohtorin " tarvitse hermojaan menettää, jos joku kirjoittelee epämiellyttävällä tavalla. Kaikkia kun ei voi miellyttää.
Totuus on, että jotkut kokevat haittoja, lääkkeestä kuin lääkkeestä, siitä ei pääse mihinkään.
Kaikki " hullut " eivät vain ole mesoamassa täällä palstoilla kokemuksistaan.
Joistain haitoista huolimatta psykiatria auttoi minuakin saamaan itseni loppujen lopuksi kuntoon.

Lue lisää

Hienoa. Olen aika varma että joku sanoo samaa kannabiksesta tai homeopatiasta tai uskonnosta! Siis että ne auttoivat hankalaan oloon ja saamaan itsensä kuntoon! Psykiatria onkin tietynlainen uskonto!

Onhan uskonnoillakin uskontojen uhrit tuki ry vai mikä se oli ja osa ei niin vanno kannabiksen nimeen.

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa. Olen aika varma että joku sanoo samaa kannabiksesta tai homeopatiasta tai uskonnosta! Siis että ne auttoivat hankalaan oloon ja saamaan itsensä kuntoon! Psykiatria onkin tietynlainen uskonto!

Onhan uskonnoillakin uskontojen uhrit tuki ry vai mikä se oli ja osa ei niin vanno kannabiksen nimeen.

Lue lisää

"Oletko koskaan lukenut, mitä kaikkia haittavaikutuksia margariinilla on?"

Äänestän tämän viestin tämän ketjun parhaimmaksi, hupaisassa mielessä

. Oi kamala mitkä vieroitusoireet minulla oli margariinista. Jos unohdin yhtenä päivänä sipaista Oivariinia leivälle ja ostaa rasian niin mitä kävikään? Sähköiskuja tuli päähän ja hermostoon ja epämiellyttävä olo. Piti olla soittelemassa Citymarketiin onko unohtamani margariiniresepti uusittu että voin kuin narkki hakea sen vaikka lääkäri sanoi ettei margariinista voi tulla vieroitusoireita. Eräänsorttinen margariini myös aiheutti kamalia extrapyramidaalioireita kun lääkäri låäkitsi vieroitusoireita margariinista toisella margariinilla ja taas sen oireita Kevyt-Levillä! Vapisin tuskista! Ei auttanut vaikka söin margariinia purkkikaupalla kauhoen sitä lusikalla suuhun tuohon oloon! Lopulta lopetin margariinin syönnin. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla, mutta margariini tekee elämästä aika kammottavaa!

Elämä ilman yltiöprosessoitua margariinia voita syövänä on ollut paljon mukavampaa.

Mutta onneksi jokaiselle muulle margariini on lähes pelastanut elämän! Pyhä margariini! Mitä veetun väliä satutetuilla?

Ensimmäisenä kun työkaverit kumppanit on kuisannut burn out tilaan niin psykiatrin vastaanotolla saa diagnoosin epävakaa paniikkihäiriö ja reseptin rauhoittavia lähetteen hullujen huoneelle ja terapiaan tämä kestää noin 45 minuuttia psykiatrilta ensimmäinen käynti ja loppuelämäksi tuhoon tuomittu. Se mikä sai sinut menemään psykiatrille ei selvinnyt 45 minuutin aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkkeiden aiheuttamia fyysisiä oireita ja sairauksia on Duodecim Terveyskirjaston sivulla lueteltu paljon. Ekstrapyramidaalioireet (ep-oireet) joka on samaa kuin lääkeparkinsonismi on lääkäreiden aiheuttama sairaus jota ei soisi kenellekään.
EP-oireiden kehittyessä alkaa ilmaantumaan väsymystä ja uneliaisuutta, fyysistä levottomuutta, lihasten liikesäätelyn vaikeutta, hitaasti kehittyviä pakkoliikkeitä, liikkuminen hidastuu, olemus käy jähmeäksi, tasapaino alkaa vaikeutumaan, aineenvaihdunta hidastuu, suolen liikkeet vähenevät, tulee ummetusta, paino alkaa nousta, syljen eritys lisääntyy niin että aamuisin on tyyny märkä, päivisin kuola valuu suupielistä eikä sitä voi estää. Tulee vapinaa, ihon kutina vaikeuttaa nukkkumistakin, unet alkavat olla poikkeavia, jopa pelottavia ns. eläviä unia. Seksuaalihäiriöt lamaannuttavat kehon normaalia toimintaa.
Kaikkea tätä kerrotaan Duodecimin sivuilla lääkehaitoista. Terapiat, sairaalahoidot eivät voi tuoda apua koska ne eivät voi poistaa elimistöstä näitä lääkehaittoja. Kehon toiminta on kuin eläisi ikäänkuin krapulaisena pökkyrässä jatkuvasti.

Kauheinta on se että psyykelääkkeitä syötetään myös ihmisille joilla ei ole mitään varsinaista mielen sairautta. Monen elimistö tulee riippuvaiseksi lääkkeistä ja niistä on vaikea päästä eroon.Kukaan lääkkeiden syönnin aloitettuaan ei voi tietää joutuuko hän kantamaan tällaista hoitotaakkaa vai ei. Aika moni koska nykyisin mielenterveysongelmat ovat suurin syy sairauspoissaoloihin ja ennen aikaiselle eläköitymiselle Huomioitava on se että mielenterveysongelma diagnosoidaan aivan liian monelle lääkkeiden haittavaikutuksien uuvuttamille ihmisille, siis terveille.

Te joita ei olla (vielä). heitetty tähän sairausmyllyyn älkää vähätelkö ja irvailko tätä psykiatrisessa hoitojärjestelmässä olemassa olevaa ilmiötä, nauttikaa elämästänne ja olkaa tyytyväisiä saamaanne apuun.

Lue lisää

Ulkomaataustaisia tai outoja uskontoja missä noituus poppamiehet parantaa kaukoparantajia ties mitä on paljon ihan psykologeina psykatreina lääkäreinä joten nämä vaikuttaa potilaaseen myös mitä lääketehdasta edustaa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa saa apua, jos sitä vain ottaa vastaan. Se että riittääkö se, niin on ihan toinen keskustelu.

Mutta siinä vaiheessa kun tulee väittämään muuta, ja rupeaa perustelemaan sitä jollain lääkkeiden sivuvaikutuslistalla, niin kertoo ihmisestä itsestään enemmän kuin siitä avun saannista.

Oletko koskaan lukenut, mitä kaikkia haittavaikutuksia margariinilla on?

Lue lisää

Ei saa apua kuin sitten kun joku polttaa latoon tai puukottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa kaksi kertaa miettiä meneekö sairaalaan hakemaan apua jos yhtään epäilee oireidensa johtuvan lääkehaitoista tai vieroitusoireista. Psykiatria voi turmella terveyden vielä pahemmin ja kuitata kaiken mielenterveydellisenä ongelmana johon on loputon määrä lääkityksiä. Tuo reitti on niin vaarallinen että sairaaloihin hakeutumista kannattaa välttää erityisesti noissa tiloissa, vaikka silloin olo olisikin erityisen paha. Muutenkin miettisin kriittisesti kannattaako psykiatriseen osastohoitoon mennä, se voi myös pahentaa lääkekeskeisenä hoitona oloa. He eivät voi mitään siellä lääkehaitoille esim vieroitusoireille ja saattavat pahentaa jo olemassaolevia haittoja. Monella on sinne mennessään jo monimutkainen lääletausta takana ja heillä ei ole välttämättä mitään käsitystä että osa pahasta olosta voi olla lääkkeiden laukaisemaa. Harmit psykiatrisesta hoidosta voivat olla pitkäkestoisia. Ne pitää vaan lusia läpi, vaikka tuntuisi kuin kroppa kiduttaisi itseään ja se aika voi kestää pitkään. Joku päivä keho on korjannut haitat siihen pisteeseen että olo on jo parempi, toki täysin kaikki ei välttämättä korjaannu ja psykiatrian harmit voivat lisätä pahaa oloa. Psykiatria on sorkkinut kehon herkkää homeostaasia pakottamalla sen muotoutumaan aineen ympärille ja kun lopettaa psykiatrian aineita, kehon haittojen korjaaminen ei ole aina yksinkertaista kun se yrittää rakentaa uuden tasapainotilan ilman aineita. Miettikää kuinka monimutkainen järjestelmä välittäjäaineiden toiminta on, ja mitä kaikkea kehon pitää yrittää palauttaa.

Järkevintä tuossa tilanteessa saattaa olla lisäsotkemisen välttäminen ja oikeat rakennuspalikat keholle harmia korjaamaan. Ahdistustasot, aivosumuisuus, krapulan tunne ja seksuaalihäiriöt voi helpottaa. Neuroplastisuudessakin saattaa olla rajansa eli kaikki ei aina korjaannu valitettavasti.

Lue lisää

Sen päälle on papit sitten myös psykiatrisessa sähköshokki ei mitään auta jos sun puoliso uhkaa tappaa sinut mutta psykiatrisessa sinä olet vainoharhainen.

Anonyymi kirjoitti:

Luuletko jotenkin että olet joku Einsteni näiden asioiden kanssa.
Masennuslääkkeitä ei kenenkään elämää saa muutettua sellaiseksi kun kerrot. Eikä sinun kohdallasi ilmeisesti ole edes kysymys masennuksesta vaan ihan muusta vakavammasta sairaudesta .
Joten niin monta potilasta joita minä olen nähnyt elämäniaikansa eikä kukaan ole saanut mitään haittoja lääkkeistään. Niin että sinun sairautesi ei ole mikään masennus vaan ihan toista luokkaa oleva psykiatrinen sairaus.
Joten kun lukee kaiken mailman propaganda juttuja niin menee sekaisin niistäkin

Lue lisää

Masennukseen ei auta mikään shokki hoito kun ihminen jo on shokissa. Lamautettu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse peilata Neuvostoliittoon! On olemassa myös Turun Kupittaan sairaala. Siellä ihmisarvosi on pyöreät nolla!

Yksi käynti psykiatrille saat sairasloman ja 2 vuotta terapiaa YHDEN käynnin perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Joillekin ihmisille lukemisesta ei ole muuta kuin haittaa.
Se, että lukee jostain asiasta jotain, on aivan eri asia että kokee asioista jotain.
Lukeminen voi herättää pelkoa, ennakkoluuloja, jne.
Kokeminen opettaa, toki voi tulla pelkoja, mutta joskus voi yllättyä myös ihan positiivisesti.

Lue lisää

Kiusatuksi tulemisesta kärsii eniten kristityt muiden uskontojen kautta. Pilkkaaminen on jatkuvaa myös työpaikoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä se taikasana taas tuli. Kun on vetänyt sen mankelin läpi niin tietää millaista mielikuvitusta täytyy käyttää että sitä mankelia vertaa johonkin neuvostoliiton kudutuksiin.

Syy on aina natseissa ja ryssissä, mutta ei minussa.

Lue lisää

Muslimit on aiheuttanut paljon pahaa myös juutalaiset jotka kiroaa kaikkia jotka eivät ole muslimeita tai juutalaisia myös budhan kulttuurissa on vaatimuksia jos et ole samaa uskontoa joudut silti kumartamaan budhaa keltaista väriä tai kuulemaan uhkauksia eläin uhreista sapateista ja kivityksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Nehän lukevat netistä kaiken mailman kirjoituksia ja tulkitsevat niitä sitten oman ymmärtämyksestä mukaisesti . Joka usein on päin peetä .
Kunhan käsittäisivät sen yksinkertaisen asian että lopettaisivat seurailemasta kaiken mailman skandaali juttuja ja söisivät lääkkeensä kuten ne on kirjoitettu .
Ei kouluttamaton osaa tulkita aina asioita kuten ne on tarkoitettu , ja eräät niin täynnä omaa itseään ja oireitaan koko ajan että unohtavat sen tosi asiaa; että heille on kirjoitettu lääkkeitä tarpeeseen, ei huvin vuoksi mitenkään.
Ja että kehon sairaudet eivät ole missään kosketuksissa lääke hoitoon , nykyiset masennus läkkkeet ovat aika mietoja sinänsä joten , ei ne kenenkään olemista pilaa mutta itse sairaus taas voi saada .aikaan erilaisia oireita

Lue lisää

Monet uskonnot harjoittaa kiusaamista terroria lestadiolaiset vapaamuurarit juutalaiset helluntailaiset vapaakirkkolaiset kiusaaminen kohdistuu aina johonkin toiseen uskontoon.

Anonyymi kirjoitti:

Luuletko jotenkin että olet joku Einsteni näiden asioiden kanssa.
Masennuslääkkeitä ei kenenkään elämää saa muutettua sellaiseksi kun kerrot. Eikä sinun kohdallasi ilmeisesti ole edes kysymys masennuksesta vaan ihan muusta vakavammasta sairaudesta .
Joten niin monta potilasta joita minä olen nähnyt elämäniaikansa eikä kukaan ole saanut mitään haittoja lääkkeistään. Niin että sinun sairautesi ei ole mikään masennus vaan ihan toista luokkaa oleva psykiatrinen sairaus.
Joten kun lukee kaiken mailman propaganda juttuja niin menee sekaisin niistäkin

Lue lisää

Juutalaiset kiusaa ihmisiä suuresti myös muslimit harrastaa tätä kiusaajan roolia.

Anonyymi kirjoitti:

Ai täällä pilataan mt kuntoutujien mainetta jos puhutaan haitoista? Kaikkea sitä kuulee!
Kyllä sitä ehtii kultapieni keskittyä omaan elämäänsäkin vaikka haitoista puhuisi. Se ei yhtään estä työstämästä omia ongelmiaan. Ja identifioidu sinä vaikkapa mt kuntoutujaksi. Minä identifioidun ihmiseksi.

Lue lisää

TYÖPAIKOILLA on kiusaajia eri uskonto taustoista . Muistakaa syödä karkkia että hampaat tuhoutuu ja varastaa teidän vaatteet koirat pyörät

Paholainen harrastaa muiden alaspainamista

Ei kyllä tosiaan ole vanhemmissa vika jos jotain huumataan raiskataan koulussa työpaikalla mikään psykologian oppikirja ei kyllä tähän auta.

Anonyymi kirjoitti:

Apua toki voi saada mt-järjestelmästä jos tuuri käy, mutta riskit terveyden tuhoutumiseen ja elämänlaadun tippumiseen ovat myös suuret pitkällä aikavälillä. Koko järjestelmä perustuu biopsykiatrian paradigmaan, joka onneksi varmaan todennäköisesti tulee hiukan jo väistymään ajan kuluessa.

Lue lisää

Koiran varastanut onkin samaa jengiä kuin pesukonetta vastaneet.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä se taikasana taas tuli. Kun on vetänyt sen mankelin läpi niin tietää millaista mielikuvitusta täytyy käyttää että sitä mankelia vertaa johonkin neuvostoliiton kudutuksiin.

Syy on aina natseissa ja ryssissä, mutta ei minussa.

Lue lisää

Stalinin joukot huume ryöstelee täällä samoin edelleen. Uhrit huumataan tyrmäystipoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Nehän lukevat netistä kaiken mailman kirjoituksia ja tulkitsevat niitä sitten oman ymmärtämyksestä mukaisesti . Joka usein on päin peetä .
Kunhan käsittäisivät sen yksinkertaisen asian että lopettaisivat seurailemasta kaiken mailman skandaali juttuja ja söisivät lääkkeensä kuten ne on kirjoitettu .
Ei kouluttamaton osaa tulkita aina asioita kuten ne on tarkoitettu , ja eräät niin täynnä omaa itseään ja oireitaan koko ajan että unohtavat sen tosi asiaa; että heille on kirjoitettu lääkkeitä tarpeeseen, ei huvin vuoksi mitenkään.
Ja että kehon sairaudet eivät ole missään kosketuksissa lääke hoitoon , nykyiset masennus läkkkeet ovat aika mietoja sinänsä joten , ei ne kenenkään olemista pilaa mutta itse sairaus taas voi saada .aikaan erilaisia oireita

Lue lisää

Kyl toi ätmi pn kaikista pahin kiduttaja, kidutettu on kuitenkin vielä ihan järjissään, eikä vielä ole tarvinnut lääkehoitoa, kyllä hakee sitten ku tarvitsee, jos pelko tota ätmiä vastaan yltyy! Turvapaikan tarvis suomalainen, ku kakspiskansalainen häiritsee jatkuvasti elämää! Työ ja toimeentulo mennyt ton sairaan ihmisen takii, lenkille ei uskalla, valehtelee, pahoinpitelee, työpaikoilla, kaupoissa, tulee toiselle paikkakunnalle perässä leikkimään jotai johtavaa hoitajaa jne! On tällä varmaan kavereita tähän hommaan, samanmoisia rikollisia!

Anonyymi kirjoitti:

Sinä et itse tiedä yhtään mistä puhut.

Minä tiedän vain sen, mitä ihmiset tänne kirjoittavat, ja kovinhan se on kapeakatseista ja yksipuoleista.

Anonyymi kirjoitti:

Ai täällä pilataan mt kuntoutujien mainetta jos puhutaan haitoista? Kaikkea sitä kuulee!
Kyllä sitä ehtii kultapieni keskittyä omaan elämäänsäkin vaikka haitoista puhuisi. Se ei yhtään estä työstämästä omia ongelmiaan. Ja identifioidu sinä vaikkapa mt kuntoutujaksi. Minä identifioidun ihmiseksi.

Lue lisää

Tarkoitus pyhittää keinot.

Mädät omenat tuskin edes tajuavat, miten helposti se mätä näkyy ihmisistä.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitus pyhittää keinot.

Mädät omenat tuskin edes tajuavat, miten helposti se mätä näkyy ihmisistä.

Niin, ja jotkut näkevät toisissa mätää, vaikkei sellaista olisikaan...

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ja jotkut näkevät toisissa mätää, vaikkei sellaista olisikaan...

Ja täyttävät foorumit vihapuheesta.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ja jotkut näkevät toisissa mätää, vaikkei sellaista olisikaan...

Kai se ero on siinä, että normaalit ihmiset näkee että se ehkä muutama prosentti ihmisiä on niitä mätämunia, ja sitten on ne ihmiset jotka näkee sitä mätää niissä kaikissa muissakin.

Anonyymi kirjoitti:

Koko järjestelmä perustuu
1. Diagnooseihin
2. Matalalla kynnyksellä tapahtuvaan lääkitsemiseen
3. Psykiatriahuttuun siitä että kyseessä on biologispohjaiset sairaudet jotka näkyvät aivoissa. Ainakin niitä hoidetaan hyvin biologispohjaisesti kajoamalla luontaiseen välittäjäaineiden toimintaan.

Lue lisää

Stressi ja vaikeat elämänkokemukset tulkitaan pysyviksi sairauksiksi. Ei hyvä vaan erittäin huono juttu. Turha keskustella ammattilaisten kanssa aiheesta kun eivät kuitenkaan ymmärtäisi.

Anonyymi kirjoitti:

Stressi ja vaikeat elämänkokemukset tulkitaan pysyviksi sairauksiksi. Ei hyvä vaan erittäin huono juttu. Turha keskustella ammattilaisten kanssa aiheesta kun eivät kuitenkaan ymmärtäisi.

Lue lisää

Huono juttu on se, ettei diagnooseista pääse ikinä eroon.
Hyvä juttu taas on se, että kyllä ne ammattilaiset huomaavat, jos/kun potilas toipuu, ehkä jopa paranee.
On ammattilaisia, jotka ihan suoraan kehuvat, kuinka ihminen on tullut hyvään kuntoon, päässyt yli vaikeuksistaan, jne. Eli ovat kannustavia ja tsemppaavia.
On tosin tullut törmättyä myös tilanteisiin, ettei se potilaan toipuminenkaan ole lopulta ollut lääkärille mieleen. Siinä kohtaa joutuu miettimään, että mitähän ne sitten loppujen lopuksi halusivat.
Mitä kauemmin psykiatrian rattaissa pyörii, sitä enemmän näkee ja kuulee, sekä kokee.

Anonyymi kirjoitti:

Ei saa apua kuin sitten kun joku polttaa latoon tai puukottaa.

Anteeks, mut nyt pitää ihan kysyä, että missä suomifilmissä täällä eletään?

Anonyymi kirjoitti:

Lääkkeiden aiheuttamia fyysisiä oireita ja sairauksia on Duodecim Terveyskirjaston sivulla lueteltu paljon. Ekstrapyramidaalioireet (ep-oireet) joka on samaa kuin lääkeparkinsonismi on lääkäreiden aiheuttama sairaus jota ei soisi kenellekään.
EP-oireiden kehittyessä alkaa ilmaantumaan väsymystä ja uneliaisuutta, fyysistä levottomuutta, lihasten liikesäätelyn vaikeutta, hitaasti kehittyviä pakkoliikkeitä, liikkuminen hidastuu, olemus käy jähmeäksi, tasapaino alkaa vaikeutumaan, aineenvaihdunta hidastuu, suolen liikkeet vähenevät, tulee ummetusta, paino alkaa nousta, syljen eritys lisääntyy niin että aamuisin on tyyny märkä, päivisin kuola valuu suupielistä eikä sitä voi estää. Tulee vapinaa, ihon kutina vaikeuttaa nukkkumistakin, unet alkavat olla poikkeavia, jopa pelottavia ns. eläviä unia. Seksuaalihäiriöt lamaannuttavat kehon normaalia toimintaa.
Kaikkea tätä kerrotaan Duodecimin sivuilla lääkehaitoista. Terapiat, sairaalahoidot eivät voi tuoda apua koska ne eivät voi poistaa elimistöstä näitä lääkehaittoja. Kehon toiminta on kuin eläisi ikäänkuin krapulaisena pökkyrässä jatkuvasti.

Kauheinta on se että psyykelääkkeitä syötetään myös ihmisille joilla ei ole mitään varsinaista mielen sairautta. Monen elimistö tulee riippuvaiseksi lääkkeistä ja niistä on vaikea päästä eroon.Kukaan lääkkeiden syönnin aloitettuaan ei voi tietää joutuuko hän kantamaan tällaista hoitotaakkaa vai ei. Aika moni koska nykyisin mielenterveysongelmat ovat suurin syy sairauspoissaoloihin ja ennen aikaiselle eläköitymiselle Huomioitava on se että mielenterveysongelma diagnosoidaan aivan liian monelle lääkkeiden haittavaikutuksien uuvuttamille ihmisille, siis terveille.

Te joita ei olla (vielä). heitetty tähän sairausmyllyyn älkää vähätelkö ja irvailko tätä psykiatrisessa hoitojärjestelmässä olemassa olevaa ilmiötä, nauttikaa elämästänne ja olkaa tyytyväisiä saamaanne apuun.

Lue lisää

Miksi usein ihmiset jotka vahtaavat netistä joka sivun sairaudestaan ja lääkkeestä ovat
Aina niitä joille tulee kaikki sivuvaikutukset.
Taas ne jotka ainoastaan luottavat lääkkeisiinsä eivätkä etsi netistä infoa joka ei aina ole relevanttia.
Nämä potilaat paranevat usein nopeammin myös kun eivät rasita aivojaan lueskemalla sairaudestaan ja siten eivät kuormita aivojaan asioilla jotka maallikot usein tulkitsevat ihan väärin eivätkä ota selvää lähtökohdista.
Ihmisen aivot silloin kun sairastaa ovat helposti vastaanottavaisia kaikille mikä tulkitaan negatiivisesti siksi eivät parane kun päivät menee etsiessä sivuvaikutuksia milloin mistäkin lääkkeistä

Anonyymi kirjoitti:

Miksi usein ihmiset jotka vahtaavat netistä joka sivun sairaudestaan ja lääkkeestä ovat
Aina niitä joille tulee kaikki sivuvaikutukset.
Taas ne jotka ainoastaan luottavat lääkkeisiinsä eivätkä etsi netistä infoa joka ei aina ole relevanttia.
Nämä potilaat paranevat usein nopeammin myös kun eivät rasita aivojaan lueskemalla sairaudestaan ja siten eivät kuormita aivojaan asioilla jotka maallikot usein tulkitsevat ihan väärin eivätkä ota selvää lähtökohdista.
Ihmisen aivot silloin kun sairastaa ovat helposti vastaanottavaisia kaikille mikä tulkitaan negatiivisesti siksi eivät parane kun päivät menee etsiessä sivuvaikutuksia milloin mistäkin lääkkeistä

Lue lisää

Kieltämättä jännä ilmiö. Käytännöllisesti kaikki kuntoutujat jotka minä tunnen, ja niitä on ihan riittävästi, niin eivät halua juurikaan märehtiä sairauksiaan netissä.

He haluavat vain elää sitä omaa elämäänsä ja pärjätä siinä, mutta täältä netistä näköjään löytyy ihan tämä oma ihmisryhmäsnä joka tuntuu sitten tietävän asiat paremmin, kun tämä suurin osa ihmisistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kieltämättä jännä ilmiö. Käytännöllisesti kaikki kuntoutujat jotka minä tunnen, ja niitä on ihan riittävästi, niin eivät halua juurikaan märehtiä sairauksiaan netissä.

He haluavat vain elää sitä omaa elämäänsä ja pärjätä siinä, mutta täältä netistä näköjään löytyy ihan tämä oma ihmisryhmäsnä joka tuntuu sitten tietävän asiat paremmin, kun tämä suurin osa ihmisistä.

Lue lisää

Ja varmasti pärjäävätkin paremmin, kun eivät roiku täällä netissä ja märehdi sairauksiaan.
Kun keskittyy elämässään muihin asioihin, kuin märehtimiseen, on olokin paljon parempi, vaikka haasteita varmaan itse kullakin elämästään löytyy.
Ja vielä jos on sellainen, että uskoo kaiken lukemansa ja luulee, että itsellä on lähes kaikki mahdolliset oireet, haittavaikutukset, ym. , niin kannattaisiko olla lukematta ? Ehkäpä kannattaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Kieltämättä jännä ilmiö. Käytännöllisesti kaikki kuntoutujat jotka minä tunnen, ja niitä on ihan riittävästi, niin eivät halua juurikaan märehtiä sairauksiaan netissä.

He haluavat vain elää sitä omaa elämäänsä ja pärjätä siinä, mutta täältä netistä näköjään löytyy ihan tämä oma ihmisryhmäsnä joka tuntuu sitten tietävän asiat paremmin, kun tämä suurin osa ihmisistä.

Lue lisää

Ihmiset jotka elävät vain lauman mukana, eivätkä yhtään ota selvää haittavaikutuksista saattavat joskus herätä siihen että pillerit on turmelleet heidän kroppansa. Tai luulevat että se on heidän vain turmeltuva mielenterveytensä eikä lääkkeiden pitkäaikaisseuraamuksia

On aivan bulshittiä väittää että niille vain tulee haitat ketkä niistä lukee. Itse olin aivan naiivi lääkärin luottava idiootti vuosia ja niin vain sain silti haittaa. Kun luin haitoista laskin yksi plus yksi, ahaa tämä selittääkin hyvin paljon.

Ilmeisesti psykiatrian ongelmista puhuminen estää oman elämän elämisen ja siinä pärjäämisen :D

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset jotka elävät vain lauman mukana, eivätkä yhtään ota selvää haittavaikutuksista saattavat joskus herätä siihen että pillerit on turmelleet heidän kroppansa. Tai luulevat että se on heidän vain turmeltuva mielenterveytensä eikä lääkkeiden pitkäaikaisseuraamuksia

On aivan bulshittiä väittää että niille vain tulee haitat ketkä niistä lukee. Itse olin aivan naiivi lääkärin luottava idiootti vuosia ja niin vain sain silti haittaa. Kun luin haitoista laskin yksi plus yksi, ahaa tämä selittääkin hyvin paljon.

Ilmeisesti psykiatrian ongelmista puhuminen estää oman elämän elämisen ja siinä pärjäämisen :D

Lue lisää

Se että sinä olit "aivan naiivi lääkärin luottava idiootti" ei ole pätevä argumentti sille että kaikki muut laumassa olisivat.

Ja siinä vaiheessa kun yhden psykiatrian osa alueen ongelmista puhuminen menee sinun omien ongelmien käsittelyn edelle, niin kyllähän se vaikuttaa elämiseen ja siinä pärjäämiseen. Mutta omapahan on elämäs.

Anonyymi kirjoitti:

Huono juttu on se, ettei diagnooseista pääse ikinä eroon.
Hyvä juttu taas on se, että kyllä ne ammattilaiset huomaavat, jos/kun potilas toipuu, ehkä jopa paranee.
On ammattilaisia, jotka ihan suoraan kehuvat, kuinka ihminen on tullut hyvään kuntoon, päässyt yli vaikeuksistaan, jne. Eli ovat kannustavia ja tsemppaavia.
On tosin tullut törmättyä myös tilanteisiin, ettei se potilaan toipuminenkaan ole lopulta ollut lääkärille mieleen. Siinä kohtaa joutuu miettimään, että mitähän ne sitten loppujen lopuksi halusivat.
Mitä kauemmin psykiatrian rattaissa pyörii, sitä enemmän näkee ja kuulee, sekä kokee.

Lue lisää

Hyvä juttu on taas se että ihminen voi elää onnellista elämää diagnooseista huolimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä juttu on taas se että ihminen voi elää onnellista elämää diagnooseista huolimatta.

Tämäkin täysin totta, nyt tulee se mutta...
..sairastupa fyysisesti johonkin oudompaan vaivaan, niin hyvin äkkiä otetaan ne diagnoosit puheeksi ja yhtäkkiä kaikki johtuukin " korvien välistä ".
Suosittelevat juttelemaan psykiatrin kanssa, ja sitten saatetaan pohtia sen psykiatrin kanssa, että on se outoa kohtelua, kun ei fyysisistä vaivoista välitetä.
Muuten kyllä voi olla hyvinkin onnellinen diagnooseistaan huolimatta.
Pystyy elämään lähes normaalia elämää niin kuin muutkin ihmiset, sillä diagnoosin omaavakin on tavallinen ihminen, ihminen ei ole se diagnoosi.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset jotka elävät vain lauman mukana, eivätkä yhtään ota selvää haittavaikutuksista saattavat joskus herätä siihen että pillerit on turmelleet heidän kroppansa. Tai luulevat että se on heidän vain turmeltuva mielenterveytensä eikä lääkkeiden pitkäaikaisseuraamuksia

On aivan bulshittiä väittää että niille vain tulee haitat ketkä niistä lukee. Itse olin aivan naiivi lääkärin luottava idiootti vuosia ja niin vain sain silti haittaa. Kun luin haitoista laskin yksi plus yksi, ahaa tämä selittääkin hyvin paljon.

Ilmeisesti psykiatrian ongelmista puhuminen estää oman elämän elämisen ja siinä pärjäämisen :D

Lue lisää

Sekin on jo jonkin laatuinen ongelma, kun yritetään elää sen lauman mukana.
Yritetään olla kuten muut, pelätään ettei kelvata muille, jos ei olla suunnilleen samanlaisia, saman kokoisia, saman näköisiä, yhtä hyviä, yhtä viisaita, jne. jne.
Pelottaakin ehkä olla vähän erilainen kuin " nuo muut ".
Siinä ei ole mitään pelottavaa, antaa mennä vaan, ihan omana itsenään. Jos ei kaikille kelpaa, niin sehän on niiden ongelma. Aina joillekin kelpaa ihan sellaisena kuin on.
Oikeastaan aika kiva poiketa " laumasta ".
Eikä kukaan voi tuntea mitään tunteita tai mielialoja toisen puolesta, ei edes mahdollisia lääkkeiden haittoja voi tuntea ja tietää toisen puolesta.

Myöskään se, mitä mieltä joku saattaa olla vaikkapa jostain lääkäristä, ei ratkaise sitä, mitä mieltä joku toinen voi olla siitä samasta lääkäristä. Tai jos joku tykkää jostain hoitomuodosta, toinen ei välttämättä tykkää.

Elämässä pärjää ehkä paremmin, jos pystyy puhumaan psyykkisistä ongelmista, ei jää yksin ajatustensa ja tunteidensa kanssa.
Vertaistuki on hyvä juttu, siinä pystyy vaihtamaan mielipiteitä ja voi saada jonkinlaisia ideoita myös omaan pärjäämiseen.
Jos toinen vain haukkuu ja ala-arvoisesti arvostelee kaikki hoidot ym., ei siinä toisella kovin isot odotukset ja toiveet ole. Voi alkaa ahdistaa, että saako mistään oikeasti apua.

Anonyymi kirjoitti:

Se että sinä olit "aivan naiivi lääkärin luottava idiootti" ei ole pätevä argumentti sille että kaikki muut laumassa olisivat.

Ja siinä vaiheessa kun yhden psykiatrian osa alueen ongelmista puhuminen menee sinun omien ongelmien käsittelyn edelle, niin kyllähän se vaikuttaa elämiseen ja siinä pärjäämiseen. Mutta omapahan on elämäs.

Lue lisää

Moni ihminen on naiivin sinisilmäisesti lääkäriin luottava idiootti. Niin se vain on.

Anonyymi kirjoitti:

Moni ihminen on naiivin sinisilmäisesti lääkäriin luottava idiootti. Niin se vain on.

Miksi nämä random idiootit tuntuvat pärjäävän elämässään aina niin paljon paremmin kun tämän foorumin älyköt?

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä juttu on taas se että ihminen voi elää onnellista elämää diagnooseista huolimatta.

Diagnoosit voi olla ylimääräinen painolasti elämässä. Todellakin. Toki voi elää hyvää elämää, mutta silti kohtelusi mt-järjestelmässä on paskaa, et saa kunnolla vakuutuksia kun erehdyit menemään psykiatrille ja työpaikan terveystarkastuksissa ahdistaa. Turha ylimääräinen painolasti, vaikka olosi olisi parantunut mutta psykiatriassa et parannu koska järjestelmä muistaa diagnoosisi aina.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi nämä random idiootit tuntuvat pärjäävän elämässään aina niin paljon paremmin kun tämän foorumin älyköt?

Mistä tusta sinä tiedät miten kukainenkin on pärjännyt elämässään? :D

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tusta sinä tiedät miten kukainenkin on pärjännyt elämässään? :D

Ja voisitko myös kertoa mitä se sinun pärjäämisesi elämässä tarkoittaa?

Mitä tarkoittaa parantuminen ja mitä tarkoittaa pärjääminen elämässä? Nämä ovat niin kovin kietoutuneet mielessäsi psykiatrian aikaansaannoksiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä tusta sinä tiedät miten kukainenkin on pärjännyt elämässään? :D

Valituksen määrästä.

Toki onhan hemmetin hyvin pärjääviä uhriutujia, mutta...

Anonyymi kirjoitti:

Valituksen määrästä.

Toki onhan hemmetin hyvin pärjääviä uhriutujia, mutta...

Miksi pitää pärjätä hemmetin hyvin ja ensinnäkin mitä se sinun hemmetin hyvin pärjäämisesi tarkoittaa, et vieläkään vastannut kysymykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi pitää pärjätä hemmetin hyvin ja ensinnäkin mitä se sinun hemmetin hyvin pärjäämisesi tarkoittaa, et vieläkään vastannut kysymykseen.

Jos sinä itse vastaat kysymykseen kysymyksellä, niin minkälaisia kysymyksiä luulet saavasi vastaukseksi.

Sieltä vaan alotat vastaamisen alusta, ja katotaan muuttuuko yhtään fiksummaksi tämä keskustelu.

Lääkäri ei ole asianajaja, hänen ei tarvitse olla kenenkään puolella.
Kun on itse huonossa kunnossa, voi tuntua siltä, että tarvitsisi puolustajaa, omat voimat eivät välttämättä riitä itsensä puolustamiseen.
Lääkäritkään eivät ole mitään ihmeidentekijöitä, auttavat, tai yrittävät auttaa sen minkä pystyvät. Potilaan on itsekin oltava mukaan omassa hoidossaan, ja on lupa sanoa myös omat mielipiteensä ja toiveensa.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkäri ei ole asianajaja, hänen ei tarvitse olla kenenkään puolella.
Kun on itse huonossa kunnossa, voi tuntua siltä, että tarvitsisi puolustajaa, omat voimat eivät välttämättä riitä itsensä puolustamiseen.
Lääkäritkään eivät ole mitään ihmeidentekijöitä, auttavat, tai yrittävät auttaa sen minkä pystyvät. Potilaan on itsekin oltava mukaan omassa hoidossaan, ja on lupa sanoa myös omat mielipiteensä ja toiveensa.

Lue lisää

Lupa on, mutta sillä ei ole mitään väliä.

Lääkäri päättää hoidosta, ei potilas. Jos jokin toimii oikeasti, ei lääkärillä ole missään laissa määritelty velvollisuutta antaa tätä toimivaa apua.

Hän siis saa esim. katkaista lääkityksen päivä vastaanoton jälkeen ilmoittamatta potilaalle yhtikäs mitään. Hän ei joudu vastuuseen potilaan tunnetiloista, lääkityksen loppumiseen seurauksista tai hänen työkyvystään. Potilas vastaa ihan itse niistä seurauksista, joita hän lääkärin työnteosta saa.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkäri ei ole asianajaja, hänen ei tarvitse olla kenenkään puolella.
Kun on itse huonossa kunnossa, voi tuntua siltä, että tarvitsisi puolustajaa, omat voimat eivät välttämättä riitä itsensä puolustamiseen.
Lääkäritkään eivät ole mitään ihmeidentekijöitä, auttavat, tai yrittävät auttaa sen minkä pystyvät. Potilaan on itsekin oltava mukaan omassa hoidossaan, ja on lupa sanoa myös omat mielipiteensä ja toiveensa.

Lue lisää

Huijaamalla saatua omaisuutta voi pitää varkautena ja Mooseksen lain mukaan se on tuhoonvihittyä myös pesukoneet mitä asunnoista on varastettu.

Hei sinä 13:25:14 olet tyypillinen hoitaja tai kenties lääkäri, olet kirjoittanut tähän ketjuun monta kommenttia, sen tunnistaa heti sisällöstä.
Sairaalan osastojen suljettujen ovien takana työtä tekevät eivät valitettavasti ymmärrä mitä heidän hoitonsa saa aikaan monille tuhansille ihmisille. Kun ihminen lähtee kotiin yhteys häneen katkeaa. Mitä haittoja lääkkeet saavat aikaan se alkaa näkymään kotona, sitä eivät sairaalassa työskentelevät voi tietää vaan he luulevat että potilas on parantunut tai lääkkeet on auttanut. Useasti he tulevat uudestaan hoitoon kun lääkkeet ovat alkaneet runnella heidän kehoaan kuten tässä ketjussa on kirjoitettu. Mutta valitettavasti nyky koulutuksen saaneet lääkärit ja hoitajat eivät tätä pysty tunnistamaan koska heille ei ole sitä opetettu. Sairaus on vain muka pahentunut ja lääkkeitä täytyy määrätä lisää tai vaihtaa toisen merkkiseen.

Marjatta Mäkelä. on kirjoittanut pitkältä ajalta päiväkirjaa Paavon matkasta psykiatrisessa hoitojärjestelmässä. Sitä voi lukea https://marjattamakela.blogspot.com.
Aitoa kuvausta mitä lääkkeet saavat aikaan ihmisen kehossa sairaalan suljettujen ovien takaa ja sen ulkopuolelta ja miten ihmisiä kohdellaan psykiatrisessa hoitojärjestelmässä.

Anonyymi kirjoitti:

Hei sinä 13:25:14 olet tyypillinen hoitaja tai kenties lääkäri, olet kirjoittanut tähän ketjuun monta kommenttia, sen tunnistaa heti sisällöstä.
Sairaalan osastojen suljettujen ovien takana työtä tekevät eivät valitettavasti ymmärrä mitä heidän hoitonsa saa aikaan monille tuhansille ihmisille. Kun ihminen lähtee kotiin yhteys häneen katkeaa. Mitä haittoja lääkkeet saavat aikaan se alkaa näkymään kotona, sitä eivät sairaalassa työskentelevät voi tietää vaan he luulevat että potilas on parantunut tai lääkkeet on auttanut. Useasti he tulevat uudestaan hoitoon kun lääkkeet ovat alkaneet runnella heidän kehoaan kuten tässä ketjussa on kirjoitettu. Mutta valitettavasti nyky koulutuksen saaneet lääkärit ja hoitajat eivät tätä pysty tunnistamaan koska heille ei ole sitä opetettu. Sairaus on vain muka pahentunut ja lääkkeitä täytyy määrätä lisää tai vaihtaa toisen merkkiseen.

Marjatta Mäkelä. on kirjoittanut pitkältä ajalta päiväkirjaa Paavon matkasta psykiatrisessa hoitojärjestelmässä. Sitä voi lukea https://marjattamakela.blogspot.com.
Aitoa kuvausta mitä lääkkeet saavat aikaan ihmisen kehossa sairaalan suljettujen ovien takaa ja sen ulkopuolelta ja miten ihmisiä kohdellaan psykiatrisessa hoitojärjestelmässä.

Lue lisää

Nimenomaan. Kehtaakin vielä vähätellä toisten kokemaa haittaa ja sönkätä vaan kuinka muka kukaan hänen potilaistaan ei ole kokenut haittoja ja kuinka hänen potilaansa vain paranevat masennuslääkkeillä vaikka käsittääkseni niiden NNT luku on jotain 7-8 eli pitää hoitaa 7-8 potilasta että yksi saa tehon. On kummaa että mt hoitsun mielestä kaikki paranee suunnilleen kun syö vaan lääkkeensä. Miten se voi olla mahdollista edes tilastojen valossa? Helppohan se on olla näkemättä haittoja jos näkee ne vain mt-ongelmana kuten tuo hoitsu. Minun ongelmani alkoivat siitä kun psykiatria alkoi lääkitä kokemaani haittaa pahentaen sitä, vähätellen sitä, ja alkoi parantua siitä että lopetin lääkkeet mitkä aiheuttivat haittaa. Eikä minulla ole mitään mt-hoitsun väittämiä diagnooseja ja tiedän kyllä mitä kävin läpi lääkkeiden kanssa enkä ole luulotautinen tai hullu.

Hoitsulle katsomista:
Medicating Normal dokumentti
Tämä Youtube kanava jossa annetaan ääni psykiatrian satuttamille:
https://youtube.com/@wdpsychiatry?si=hL2FGXtOs50oO8T4

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan. Kehtaakin vielä vähätellä toisten kokemaa haittaa ja sönkätä vaan kuinka muka kukaan hänen potilaistaan ei ole kokenut haittoja ja kuinka hänen potilaansa vain paranevat masennuslääkkeillä vaikka käsittääkseni niiden NNT luku on jotain 7-8 eli pitää hoitaa 7-8 potilasta että yksi saa tehon. On kummaa että mt hoitsun mielestä kaikki paranee suunnilleen kun syö vaan lääkkeensä. Miten se voi olla mahdollista edes tilastojen valossa? Helppohan se on olla näkemättä haittoja jos näkee ne vain mt-ongelmana kuten tuo hoitsu. Minun ongelmani alkoivat siitä kun psykiatria alkoi lääkitä kokemaani haittaa pahentaen sitä, vähätellen sitä, ja alkoi parantua siitä että lopetin lääkkeet mitkä aiheuttivat haittaa. Eikä minulla ole mitään mt-hoitsun väittämiä diagnooseja ja tiedän kyllä mitä kävin läpi lääkkeiden kanssa enkä ole luulotautinen tai hullu.

Hoitsulle katsomista:
Medicating Normal dokumentti
Tämä Youtube kanava jossa annetaan ääni psykiatrian satuttamille:
https://youtube.com/@wdpsychiatry?si=hL2FGXtOs50oO8T4

Lue lisää

On mielen hyvinvoinnin ongelmia ja on lääkkeen puhkaisemia ongelmia jotka ainakin omalla kohdallani olivat pahempia. Lääkkeet voi myös laukaista mielen hyvinvoinnin ongelmia jos esim saat extrapyramidaalioireita jotka on kidutusta.

Minä vastustan sinun jauhamaasi sairas terve jaottelua. Elämässä on kärsimystä. Joskus ihmiset kärsii,osa kovemminkin. Itsekin kärsin edelleen toisinaan, syystä koska elämässä on kärsimystä. On menetyksiä, terveys voi mennä, kaikenlaista pahaa sattuu. Elämänlaatu voi alentua esim terveysongelmien takia. Silloin oppii uusia selviytymiskeinoja. Jotkut paskat tapahtuneet asiat on niin paskoja että niistä ei täysin koskaan selviä. Käyttämäsi retoriikka medikalisoi ihmisten tunne-elämän. Kieltäydyn puhumasta kärsimyksestä sairautena. Puhun pillereistäsi psykoaktiivisina aineina enkä lääkkeinä mielelläni nykyään. Siinähän diagnosoit minua hulluksi. Siinäpä vaan mokomakin moukka.

"Masennuslääkkeet" voivat leikata tunteita, eikä vain alussa, niin positiivisia kuin negatiivisia. Ne voi haittana lisätä esim apatiaa ja päiväväsymystä. Ne voi tehdä genitaaleista tunnottoman tuntuiset ja viedä ihmisen kirjoa kokea erilaisia asioita esim seksuaalisuus. Ne ei ole vain piristäviä onnenpillereitä kaikille. Ne voi aiheuttaa paradoksaalisia reaktioita esim itsemurha-ajatusten pahenemista tai levottomuutta (akatisia). Ne voi puhkaista joillekin manian

Joku tykkää pössystäkin, toki osa tykkää myös SSRIn vaikutuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Minä vastustan sinun jauhamaasi sairas terve jaottelua. Elämässä on kärsimystä. Joskus ihmiset kärsii,osa kovemminkin. Itsekin kärsin edelleen toisinaan, syystä koska elämässä on kärsimystä. On menetyksiä, terveys voi mennä, kaikenlaista pahaa sattuu. Elämänlaatu voi alentua esim terveysongelmien takia. Silloin oppii uusia selviytymiskeinoja. Jotkut paskat tapahtuneet asiat on niin paskoja että niistä ei täysin koskaan selviä. Käyttämäsi retoriikka medikalisoi ihmisten tunne-elämän. Kieltäydyn puhumasta kärsimyksestä sairautena. Puhun pillereistäsi psykoaktiivisina aineina enkä lääkkeinä mielelläni nykyään. Siinähän diagnosoit minua hulluksi. Siinäpä vaan mokomakin moukka.

"Masennuslääkkeet" voivat leikata tunteita, eikä vain alussa, niin positiivisia kuin negatiivisia. Ne voi haittana lisätä esim apatiaa ja päiväväsymystä. Ne voi tehdä genitaaleista tunnottoman tuntuiset ja viedä ihmisen kirjoa kokea erilaisia asioita esim seksuaalisuus. Ne ei ole vain piristäviä onnenpillereitä kaikille. Ne voi aiheuttaa paradoksaalisia reaktioita esim itsemurha-ajatusten pahenemista tai levottomuutta (akatisia). Ne voi puhkaista joillekin manian

Joku tykkää pössystäkin, toki osa tykkää myös SSRIn vaikutuksesta.

Lue lisää

Minä uskon että moni masennuslääkkeillä pelastettu,"parannettu", joutuu käymään vielä paljon oppimisprosessia läpi elämässä. Parantuminen voi hyvinkin olla hyvin tilapäinen asia kun se perustuu oman tunnemaailman muokkaamiseen uusiksi kemikaaleilla jotka voivat erkaannuttaa omasta sisimmästä ja edesauttaa sitä että ongelmia ei kunnolla käsittele (jos lääke yhtään leikkaa tunne-elämää sitä voi olla hankalampi käsitellä) vaan erkaannuttaa itsensä niistä kemiallisesti. Hienoa jos siitä tulee pysyvä parannus ikäänkuin tilasta nimeltä masennus joka auttaa pääsemään eteenpäin. Elämään sisältyy kärsimystä ja selviytymiskeinojen oppimista, ei masennuslääke näitä asioita monesti ratkaise. Hienoa jos se voi auttaa ratkomaan asioita mutta se voi myös lisätä ulalla oloa omasta elämästä kum pahimmillaan vuosia kävelee psykoaktiivisilla aineilla aivokemiat uusiksi muokattuna.

Toi su väite on muuten tosi pahasti ristiriidassa kelan tilastojen suhteen.Miksi sitte masennus on yleisin syy jäädä ennen aikaiselle eläkkeelle?

Ja kukaan masennuspotilaista ei pääse käytännössä terveitten kirjoille koska se diagnoosi sieltä kantatiedoista häviä mihinkään.

Ihmisen mieli on hyvin subjektiivinen. Psykologiassa tämä on tunnettu iät ja ajat. Suurin osa ihmisistä ei havaitse puoliakaan ympäristönsä tapahtumista, ei edes erittäin merkittäviä ja silmiinpistäviä tapahtumia. Yksi kuuluisa selektiivisen havainnoinnin testeistä on Daniel Simons and Christopher Chabris 1999 tekemä niin kutsuttu näkymättömän gorillan testi, jossa koehenkilöitä pyydettiin laskemaan, kuinka monta kertaa valkoiseen paitaan pukeutuneet henkilöt videolla syöttivät toisilleen palloa. Kesken videon pelaajien keskelle ilmestyi gorillapukuun pukeutunut ihminen, mutta kun koehenkilöiltä kysyttiin myöhemmin, näkivätkö he videolla gorillapukuun pukeutunutta henkilöä, puolet vastaajista vastasi, ettei nähnyt. Toisin sanoen se mitä sinä havaitset ei ole sitä, mitä sinun ympäristössäsi jatkuvasti tapahtuu. Havaintopsykologiassa on tiedetty jo vuosikymmenien ajan, että havainnot ovat ihmisen oman ennakko-oletusten ja skeemojen valikoimia, ja havaittu informaatio myös prosessoidaan suhteuttamalla se jo valmiina mielessä oleviin tietorakenteisiin. Tätä kutsutaan top down prosessoinniksi, eli ylhäältä alaspäin suuntaavaksi havainnoinniksi ja tiedon prosessoinniksi.

Tämä on syy, minkä takia tieteessä pyritään erottamaan subjektiiviset kokemukset havaitsijasta riippumattomasta todellisuudesta, jonka esimerkiksi oletetaan lääkkeiden tehoa plasebokontrolloiduissa kokeissa olevan lääkkeen todellinen vaste. Laajoissa meta-analyyseissa ja tutkimuskatsauksissa (näiksi kutsutaan lukuisten kokeiden synteesejä) on arvioitu, että esimerkiksi masennuslääkkeiden vaste on keskimäärin alle 2 pistettä 50 pisteen HAM-D -skaalalla ja että suurin osa koehenkilöistä ei käytännössä hyödy plaseboa enempää lääkkeistä. Jotta ymmärtää, miksi heikkotehoiset lääkkeet ovat päässeet markkinoille, pitää ymmärtää tilastollisen merkitsevyyden ja efektikoon käsitteet.

Tilastollinen merkitsevyys on tilastomatemaattinen käsite, ja sillä tutkitaan yhteyksien tai erojen satunnaisuuden roolia havaittujen tuloksen selittämisessä. Tuloksia testataan suhteessa valittuun merkitsevyystasoon. Esimerkiksi tilastollinen merkitsevyys p=0.05 tarkoittaa, että on 5 % riski, että havaitut tulokset selittyvät sattumalla. Satunnaisuuden kontrolloiminen on toki tärkeä tavoite ja kertoo myös osittain yhteyden voimakkuudesta, mutta se ei vielä tarkoita, että lääke olisi a)erityisen tehokas b)että systemaattinen ero johtuisi tutkitusta vaikuttavasta muuttujasta, kuten esimerkiksi SSRI lääkkeiden selektiivisestä serotoniini takaisinotosta. Jos koe on esimerkiksi tehty niin huonosti, että sokkoutus purkautu, systemaattisia eli ei-satunnaisia eroja voi tuottaa myös esimerkiksi sokkoutuksen purkautuminen lääkekokeissa. Efektikoko taas viittaa yleisellä tasolla käsitteeseen, jolla tilastotieteessä mitataan eron tai yhteyden voimakkuutta eli suuruutta. Tilastotieteessä on erilaisia tapoja ja mittareita efektikoolle. Yleensä suurilla otoksilla on helpompi saada pienen efektikoon omaavia tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Tämä johtuu siitä, että suurilla otoksilla voidaan luotettavasti havaita myös heikot yhteydet, kuten esimerkiksi eron lääkkeen ja plasebon välillä. Tämän takia lääkeyhtiöt ovat vuosikymmenien aikana panostaneet suuriin otoksiin, koska lääkkeet hyväksytään markkinoille tilastollisen merkitsevyyden, ei efektikoon, perusteella.

Toisaalta vuosikymmeniä on ollut mahdollista tehdä lukuisia epäonnistuneita kokeita ja jättää ne julkaisematta. Lääkkeen läpi hyväksyntäprosessissa on esimerkiksi Yhdysvaltojen FDA (Federal Drug Administration) kriteerien mukaan tarvittu kaksi tilastollisesti merkitsevää koetulosta, ja loput on voitu jättää julkaisematta ja sivuuttaa. Näin on saatu markkinoille valtava määrä heikkotehoisia lääkkeitä, joiden tehokkuus mielenterveyshäiriöiden hoidossa on lähinnä hyvin markkinoitu myytti. Markkinoinnin ja psykoedukaation vaikutus ihmisten havainnointiprosesiin eli siihen, ettei näe pelaajien keskellä hyppivää gorillaa eikä sitä, että keisarilla ei ole vaatteita, on varmasti paljon suurempi lääkkeiden havaittuun "tehoon" kuin lääkkeiden teholla itsessään. Tämä psykoedukaatio on erityisen tehokas ihmisiin, jotka eivät osaa kyseenalaistaa eivätkä arvioida tiedon luotettavuutta eikä ylipäätään tunne tieteellisen tiedon tuottamisen perusteita eli millaiselle tiedolle lääketieteellinen näyttö pohjautuu. Lisäksi jos valmiiksi on luottavainen ja auktoriteettiuskoinen suhteessa lääkäreihin, ei myöskään koe halua eikä tarvetta kyseenalaistaa saamiaan käsityksiä. Monesti ihmisten vastoinkäymisten ja tunteiden medikalisaatiosta tulee hallitseva tapa ihmiselle jäsentää kokemuksiaan, minuuttaan ja identiteettiään. Näin ihminen on jo hyvin tunnepitoisesti sitoutunut lääkekeskeiseen hoitoon ja biomedikaaliseen tapaan jäsentää ongelmiaan, jolloin ei kykene näkemään myöskään sen ongelmia. Tätä reflektiokyvyn puutetta vahvistaa se, jos ympäristö vahvistaa tai suorastaan painostaa tiettyyn tapaan jäsentää ongelmia.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisen mieli on hyvin subjektiivinen. Psykologiassa tämä on tunnettu iät ja ajat. Suurin osa ihmisistä ei havaitse puoliakaan ympäristönsä tapahtumista, ei edes erittäin merkittäviä ja silmiinpistäviä tapahtumia. Yksi kuuluisa selektiivisen havainnoinnin testeistä on Daniel Simons and Christopher Chabris 1999 tekemä niin kutsuttu näkymättömän gorillan testi, jossa koehenkilöitä pyydettiin laskemaan, kuinka monta kertaa valkoiseen paitaan pukeutuneet henkilöt videolla syöttivät toisilleen palloa. Kesken videon pelaajien keskelle ilmestyi gorillapukuun pukeutunut ihminen, mutta kun koehenkilöiltä kysyttiin myöhemmin, näkivätkö he videolla gorillapukuun pukeutunutta henkilöä, puolet vastaajista vastasi, ettei nähnyt. Toisin sanoen se mitä sinä havaitset ei ole sitä, mitä sinun ympäristössäsi jatkuvasti tapahtuu. Havaintopsykologiassa on tiedetty jo vuosikymmenien ajan, että havainnot ovat ihmisen oman ennakko-oletusten ja skeemojen valikoimia, ja havaittu informaatio myös prosessoidaan suhteuttamalla se jo valmiina mielessä oleviin tietorakenteisiin. Tätä kutsutaan top down prosessoinniksi, eli ylhäältä alaspäin suuntaavaksi havainnoinniksi ja tiedon prosessoinniksi.

Tämä on syy, minkä takia tieteessä pyritään erottamaan subjektiiviset kokemukset havaitsijasta riippumattomasta todellisuudesta, jonka esimerkiksi oletetaan lääkkeiden tehoa plasebokontrolloiduissa kokeissa olevan lääkkeen todellinen vaste. Laajoissa meta-analyyseissa ja tutkimuskatsauksissa (näiksi kutsutaan lukuisten kokeiden synteesejä) on arvioitu, että esimerkiksi masennuslääkkeiden vaste on keskimäärin alle 2 pistettä 50 pisteen HAM-D -skaalalla ja että suurin osa koehenkilöistä ei käytännössä hyödy plaseboa enempää lääkkeistä. Jotta ymmärtää, miksi heikkotehoiset lääkkeet ovat päässeet markkinoille, pitää ymmärtää tilastollisen merkitsevyyden ja efektikoon käsitteet.

Tilastollinen merkitsevyys on tilastomatemaattinen käsite, ja sillä tutkitaan yhteyksien tai erojen satunnaisuuden roolia havaittujen tuloksen selittämisessä. Tuloksia testataan suhteessa valittuun merkitsevyystasoon. Esimerkiksi tilastollinen merkitsevyys p=0.05 tarkoittaa, että on 5 % riski, että havaitut tulokset selittyvät sattumalla. Satunnaisuuden kontrolloiminen on toki tärkeä tavoite ja kertoo myös osittain yhteyden voimakkuudesta, mutta se ei vielä tarkoita, että lääke olisi a)erityisen tehokas b)että systemaattinen ero johtuisi tutkitusta vaikuttavasta muuttujasta, kuten esimerkiksi SSRI lääkkeiden selektiivisestä serotoniini takaisinotosta. Jos koe on esimerkiksi tehty niin huonosti, että sokkoutus purkautu, systemaattisia eli ei-satunnaisia eroja voi tuottaa myös esimerkiksi sokkoutuksen purkautuminen lääkekokeissa. Efektikoko taas viittaa yleisellä tasolla käsitteeseen, jolla tilastotieteessä mitataan eron tai yhteyden voimakkuutta eli suuruutta. Tilastotieteessä on erilaisia tapoja ja mittareita efektikoolle. Yleensä suurilla otoksilla on helpompi saada pienen efektikoon omaavia tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Tämä johtuu siitä, että suurilla otoksilla voidaan luotettavasti havaita myös heikot yhteydet, kuten esimerkiksi eron lääkkeen ja plasebon välillä. Tämän takia lääkeyhtiöt ovat vuosikymmenien aikana panostaneet suuriin otoksiin, koska lääkkeet hyväksytään markkinoille tilastollisen merkitsevyyden, ei efektikoon, perusteella.

Toisaalta vuosikymmeniä on ollut mahdollista tehdä lukuisia epäonnistuneita kokeita ja jättää ne julkaisematta. Lääkkeen läpi hyväksyntäprosessissa on esimerkiksi Yhdysvaltojen FDA (Federal Drug Administration) kriteerien mukaan tarvittu kaksi tilastollisesti merkitsevää koetulosta, ja loput on voitu jättää julkaisematta ja sivuuttaa. Näin on saatu markkinoille valtava määrä heikkotehoisia lääkkeitä, joiden tehokkuus mielenterveyshäiriöiden hoidossa on lähinnä hyvin markkinoitu myytti. Markkinoinnin ja psykoedukaation vaikutus ihmisten havainnointiprosesiin eli siihen, ettei näe pelaajien keskellä hyppivää gorillaa eikä sitä, että keisarilla ei ole vaatteita, on varmasti paljon suurempi lääkkeiden havaittuun "tehoon" kuin lääkkeiden teholla itsessään. Tämä psykoedukaatio on erityisen tehokas ihmisiin, jotka eivät osaa kyseenalaistaa eivätkä arvioida tiedon luotettavuutta eikä ylipäätään tunne tieteellisen tiedon tuottamisen perusteita eli millaiselle tiedolle lääketieteellinen näyttö pohjautuu. Lisäksi jos valmiiksi on luottavainen ja auktoriteettiuskoinen suhteessa lääkäreihin, ei myöskään koe halua eikä tarvetta kyseenalaistaa saamiaan käsityksiä. Monesti ihmisten vastoinkäymisten ja tunteiden medikalisaatiosta tulee hallitseva tapa ihmiselle jäsentää kokemuksiaan, minuuttaan ja identiteettiään. Näin ihminen on jo hyvin tunnepitoisesti sitoutunut lääkekeskeiseen hoitoon ja biomedikaaliseen tapaan jäsentää ongelmiaan, jolloin ei kykene näkemään myöskään sen ongelmia. Tätä reflektiokyvyn puutetta vahvistaa se, jos ympäristö vahvistaa tai suorastaan painostaa tiettyyn tapaan jäsentää ongelmia.

Lue lisää

Ennen meillä oli osastot täynnä jeesuksia joulupukkeja, nykyisin taitaa olla ihan muita intterwebsistä itse oppineita profeettoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisen mieli on hyvin subjektiivinen. Psykologiassa tämä on tunnettu iät ja ajat. Suurin osa ihmisistä ei havaitse puoliakaan ympäristönsä tapahtumista, ei edes erittäin merkittäviä ja silmiinpistäviä tapahtumia. Yksi kuuluisa selektiivisen havainnoinnin testeistä on Daniel Simons and Christopher Chabris 1999 tekemä niin kutsuttu näkymättömän gorillan testi, jossa koehenkilöitä pyydettiin laskemaan, kuinka monta kertaa valkoiseen paitaan pukeutuneet henkilöt videolla syöttivät toisilleen palloa. Kesken videon pelaajien keskelle ilmestyi gorillapukuun pukeutunut ihminen, mutta kun koehenkilöiltä kysyttiin myöhemmin, näkivätkö he videolla gorillapukuun pukeutunutta henkilöä, puolet vastaajista vastasi, ettei nähnyt. Toisin sanoen se mitä sinä havaitset ei ole sitä, mitä sinun ympäristössäsi jatkuvasti tapahtuu. Havaintopsykologiassa on tiedetty jo vuosikymmenien ajan, että havainnot ovat ihmisen oman ennakko-oletusten ja skeemojen valikoimia, ja havaittu informaatio myös prosessoidaan suhteuttamalla se jo valmiina mielessä oleviin tietorakenteisiin. Tätä kutsutaan top down prosessoinniksi, eli ylhäältä alaspäin suuntaavaksi havainnoinniksi ja tiedon prosessoinniksi.

Tämä on syy, minkä takia tieteessä pyritään erottamaan subjektiiviset kokemukset havaitsijasta riippumattomasta todellisuudesta, jonka esimerkiksi oletetaan lääkkeiden tehoa plasebokontrolloiduissa kokeissa olevan lääkkeen todellinen vaste. Laajoissa meta-analyyseissa ja tutkimuskatsauksissa (näiksi kutsutaan lukuisten kokeiden synteesejä) on arvioitu, että esimerkiksi masennuslääkkeiden vaste on keskimäärin alle 2 pistettä 50 pisteen HAM-D -skaalalla ja että suurin osa koehenkilöistä ei käytännössä hyödy plaseboa enempää lääkkeistä. Jotta ymmärtää, miksi heikkotehoiset lääkkeet ovat päässeet markkinoille, pitää ymmärtää tilastollisen merkitsevyyden ja efektikoon käsitteet.

Tilastollinen merkitsevyys on tilastomatemaattinen käsite, ja sillä tutkitaan yhteyksien tai erojen satunnaisuuden roolia havaittujen tuloksen selittämisessä. Tuloksia testataan suhteessa valittuun merkitsevyystasoon. Esimerkiksi tilastollinen merkitsevyys p=0.05 tarkoittaa, että on 5 % riski, että havaitut tulokset selittyvät sattumalla. Satunnaisuuden kontrolloiminen on toki tärkeä tavoite ja kertoo myös osittain yhteyden voimakkuudesta, mutta se ei vielä tarkoita, että lääke olisi a)erityisen tehokas b)että systemaattinen ero johtuisi tutkitusta vaikuttavasta muuttujasta, kuten esimerkiksi SSRI lääkkeiden selektiivisestä serotoniini takaisinotosta. Jos koe on esimerkiksi tehty niin huonosti, että sokkoutus purkautu, systemaattisia eli ei-satunnaisia eroja voi tuottaa myös esimerkiksi sokkoutuksen purkautuminen lääkekokeissa. Efektikoko taas viittaa yleisellä tasolla käsitteeseen, jolla tilastotieteessä mitataan eron tai yhteyden voimakkuutta eli suuruutta. Tilastotieteessä on erilaisia tapoja ja mittareita efektikoolle. Yleensä suurilla otoksilla on helpompi saada pienen efektikoon omaavia tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Tämä johtuu siitä, että suurilla otoksilla voidaan luotettavasti havaita myös heikot yhteydet, kuten esimerkiksi eron lääkkeen ja plasebon välillä. Tämän takia lääkeyhtiöt ovat vuosikymmenien aikana panostaneet suuriin otoksiin, koska lääkkeet hyväksytään markkinoille tilastollisen merkitsevyyden, ei efektikoon, perusteella.

Toisaalta vuosikymmeniä on ollut mahdollista tehdä lukuisia epäonnistuneita kokeita ja jättää ne julkaisematta. Lääkkeen läpi hyväksyntäprosessissa on esimerkiksi Yhdysvaltojen FDA (Federal Drug Administration) kriteerien mukaan tarvittu kaksi tilastollisesti merkitsevää koetulosta, ja loput on voitu jättää julkaisematta ja sivuuttaa. Näin on saatu markkinoille valtava määrä heikkotehoisia lääkkeitä, joiden tehokkuus mielenterveyshäiriöiden hoidossa on lähinnä hyvin markkinoitu myytti. Markkinoinnin ja psykoedukaation vaikutus ihmisten havainnointiprosesiin eli siihen, ettei näe pelaajien keskellä hyppivää gorillaa eikä sitä, että keisarilla ei ole vaatteita, on varmasti paljon suurempi lääkkeiden havaittuun "tehoon" kuin lääkkeiden teholla itsessään. Tämä psykoedukaatio on erityisen tehokas ihmisiin, jotka eivät osaa kyseenalaistaa eivätkä arvioida tiedon luotettavuutta eikä ylipäätään tunne tieteellisen tiedon tuottamisen perusteita eli millaiselle tiedolle lääketieteellinen näyttö pohjautuu. Lisäksi jos valmiiksi on luottavainen ja auktoriteettiuskoinen suhteessa lääkäreihin, ei myöskään koe halua eikä tarvetta kyseenalaistaa saamiaan käsityksiä. Monesti ihmisten vastoinkäymisten ja tunteiden medikalisaatiosta tulee hallitseva tapa ihmiselle jäsentää kokemuksiaan, minuuttaan ja identiteettiään. Näin ihminen on jo hyvin tunnepitoisesti sitoutunut lääkekeskeiseen hoitoon ja biomedikaaliseen tapaan jäsentää ongelmiaan, jolloin ei kykene näkemään myöskään sen ongelmia. Tätä reflektiokyvyn puutetta vahvistaa se, jos ympäristö vahvistaa tai suorastaan painostaa tiettyyn tapaan jäsentää ongelmia.

Lue lisää

Kirjoitat todella hyvin ja oikeaan osuvaa tekstiä. Olet aivan liian yliälykäs, jota ne, jotka ovat jo lähtötilanteessa fokusoituneet uskomaan psykiatrian paradigmoihin ja ideologiaan( en tiedä, onko se oikea termi kuvaamaan kyseistä asiaa?) ja ovat ottaneet tietyn asenteen, eivät tule ikinä ymmärtämään, mitä tarkoitat. Itselläni on vain omakohtaisia kokemuksia kyseisistä lääkkeistä, enkä nyt kovin paljon niitä lääkkeitä voi kehua. Eivät ne ainakaan ne oireiden ja elämässä olevien ongelmien taustalla olevat asiat koskaan selvinneet, tai tulleet ratkaistuksi. Vaikka jo heti alkuun olin epäileväinen lääkkeiden todellisista hyödyistä oireiden parantamiseksi ja elämäntilanteen korjaamiseksi, tai niiden hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta, niin silti käytin niitä "myrkkyjä" lähes 20 vuotta. Tavallaan olen menettänyt aika paljon elämästäni niin tehdessäni. Siihen päälle tuli jatkuva dopamiinivaje, mikä ajoi käyttämään alkoholia, lisäksi SSRI-lääkkeistä tuli paljon sivu ja haittavaikutuksia. Ja tunnepuoli katosi lähes kokonaan. Kuka nyt haluaa olla ja elää, kuin zombi?

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoitat todella hyvin ja oikeaan osuvaa tekstiä. Olet aivan liian yliälykäs, jota ne, jotka ovat jo lähtötilanteessa fokusoituneet uskomaan psykiatrian paradigmoihin ja ideologiaan( en tiedä, onko se oikea termi kuvaamaan kyseistä asiaa?) ja ovat ottaneet tietyn asenteen, eivät tule ikinä ymmärtämään, mitä tarkoitat. Itselläni on vain omakohtaisia kokemuksia kyseisistä lääkkeistä, enkä nyt kovin paljon niitä lääkkeitä voi kehua. Eivät ne ainakaan ne oireiden ja elämässä olevien ongelmien taustalla olevat asiat koskaan selvinneet, tai tulleet ratkaistuksi. Vaikka jo heti alkuun olin epäileväinen lääkkeiden todellisista hyödyistä oireiden parantamiseksi ja elämäntilanteen korjaamiseksi, tai niiden hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta, niin silti käytin niitä "myrkkyjä" lähes 20 vuotta. Tavallaan olen menettänyt aika paljon elämästäni niin tehdessäni. Siihen päälle tuli jatkuva dopamiinivaje, mikä ajoi käyttämään alkoholia, lisäksi SSRI-lääkkeistä tuli paljon sivu ja haittavaikutuksia. Ja tunnepuoli katosi lähes kokonaan. Kuka nyt haluaa olla ja elää, kuin zombi?

Lue lisää

Voiko ihminen olla liian älykäs itselleen?

Kannattaa tutustua sellaiseen ilmiöön kuin rationaalisuusharha.

Sellainen elämän perusviisaus, että jos joku on aivan liian hyvää ollakseen totta, niin se tuskin on silloin totta. Ihan sama onko kyseessä nigerialainen auervaara vai sairaudentunnottomien tunteiden tulkki. Aina kun törmää johonkin yliälykkääseen, tai muuten vaan hienoon juttuun, niin kannattaa pysähtyä miettimään.

Yllä kirjoitettu teksti aukeaa aivan eritavalla, kun rupeat pohtimaan, että mitkä asiat siinä on tarkoituksella jätetty mainitsematta.

Anonyymi kirjoitti:

Voiko ihminen olla liian älykäs itselleen?

Kannattaa tutustua sellaiseen ilmiöön kuin rationaalisuusharha.

Sellainen elämän perusviisaus, että jos joku on aivan liian hyvää ollakseen totta, niin se tuskin on silloin totta. Ihan sama onko kyseessä nigerialainen auervaara vai sairaudentunnottomien tunteiden tulkki. Aina kun törmää johonkin yliälykkääseen, tai muuten vaan hienoon juttuun, niin kannattaa pysähtyä miettimään.

Yllä kirjoitettu teksti aukeaa aivan eritavalla, kun rupeat pohtimaan, että mitkä asiat siinä on tarkoituksella jätetty mainitsematta.

Lue lisää

"Sellainen elämän perusviisaus, että jos joku on aivan liian hyvää ollakseen totta, niin se tuskin on silloin totta."

Psykiatria.

Anonyymi kirjoitti:

"Sellainen elämän perusviisaus, että jos joku on aivan liian hyvää ollakseen totta, niin se tuskin on silloin totta."

Psykiatria.

Siinä mielessä pitää paikkansa, että jos ihminen ei jostain syystä halua ottaa apua vastaan, niin eihän mikään ulkopuolinen taho silloin siihen pysty auttamaan.

Tai se että vaikka haluaisi ottaa apua vastaan, mutta jos ei itse ole valmis tekemään sen eteen mitään ja jää vaikka syömään pelkkiä pillereitä ja odottaa että ne tekee sen työn ihmisen puolesta, niin...

Ajatuksina ne on silloin liian hyvä ollakseen totta.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä mielessä pitää paikkansa, että jos ihminen ei jostain syystä halua ottaa apua vastaan, niin eihän mikään ulkopuolinen taho silloin siihen pysty auttamaan.

Tai se että vaikka haluaisi ottaa apua vastaan, mutta jos ei itse ole valmis tekemään sen eteen mitään ja jää vaikka syömään pelkkiä pillereitä ja odottaa että ne tekee sen työn ihmisen puolesta, niin...

Ajatuksina ne on silloin liian hyvä ollakseen totta.

Lue lisää

Ai, minun muistoissani on tämä osa psykiatriaa:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tyttojen-ja-naisten-masennuslaakkeiden-kaytto-hurjassa-kasvussa-potilastilastot-puhuvat-karua-kielta/8512768

"Masennusoireita syntyy mm. serotoniini, noradrenaliini ja dopamiini -nimisten välittäjäaineiden epätasapainotiloista. Masennuslääkkeet korjaavat aivojen välittäjäainetasapainoa ja vähentävät masennusoireita. " https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Psykiatria/Masennus_eli_mielialalaakkeet(25726)

"masennuslääkkeet ei aiheuta riippuvuutta" (MUTTA....) Kuinka moni tämänkin on kuullut?

*"syvä hiljaisuus siitä että masennuslääkkeet voi tuhota ihmisen seksuaalielämää jopa pitkäaikaisesti tai pysyvästi, syötetään näitä vaan nuorille kasvuiässäkin oleville vailla huolta huomisesta tulkiten että kyseessä oikeasti on muka tehokas lääkitys *

Masennuslääkemainoksia Yhdysvalloista, ja lääkeyhtiöt on naimisissa psykiatrian kanssa:

https://www.youtube.com/watch?v=twhvtzd6gXA

*syvä hiljaisuus siitä että masennuslääkkeet aiheuttavat jopa vaikeita vieroitusoireita jotka voivat sotkea elämää melkolailla ja varastaa elämäsi pitkäksi aikaa*

*syvä hiljaisuus lääkekokeiden kyseenalaisuudesta psykiatriassa*

*kun saat haittaa SYVÄ HILJAISUUS tai kenties syyttelyä tämän palstan mt-hoitsun mukaisesti ja saat kyllä niistä toipua ja kuntoutua ihan itseksesi tai sitten ottaen lisäpsykiatriaa vastaan jossa kaikessa keskiössä on se että sinua hoidetaan pahimmassa tapauksessa samalla asialla millä haittasi saitkin*

Ja tähän malliin luottamalla kun vaan ottaa avun vastaan paranee? OIKEASTI?

Ihminen joka haluaa toipua haitoistaan todenteolla joutuu tekemään sen eteen paljonkin jos haluaa toipua henkisesti ja fyysisesti niistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ai, minun muistoissani on tämä osa psykiatriaa:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tyttojen-ja-naisten-masennuslaakkeiden-kaytto-hurjassa-kasvussa-potilastilastot-puhuvat-karua-kielta/8512768

"Masennusoireita syntyy mm. serotoniini, noradrenaliini ja dopamiini -nimisten välittäjäaineiden epätasapainotiloista. Masennuslääkkeet korjaavat aivojen välittäjäainetasapainoa ja vähentävät masennusoireita. " https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Psykiatria/Masennus_eli_mielialalaakkeet(25726)

"masennuslääkkeet ei aiheuta riippuvuutta" (MUTTA....) Kuinka moni tämänkin on kuullut?

*"syvä hiljaisuus siitä että masennuslääkkeet voi tuhota ihmisen seksuaalielämää jopa pitkäaikaisesti tai pysyvästi, syötetään näitä vaan nuorille kasvuiässäkin oleville vailla huolta huomisesta tulkiten että kyseessä oikeasti on muka tehokas lääkitys *

Masennuslääkemainoksia Yhdysvalloista, ja lääkeyhtiöt on naimisissa psykiatrian kanssa:

https://www.youtube.com/watch?v=twhvtzd6gXA

*syvä hiljaisuus siitä että masennuslääkkeet aiheuttavat jopa vaikeita vieroitusoireita jotka voivat sotkea elämää melkolailla ja varastaa elämäsi pitkäksi aikaa*

*syvä hiljaisuus lääkekokeiden kyseenalaisuudesta psykiatriassa*

*kun saat haittaa SYVÄ HILJAISUUS tai kenties syyttelyä tämän palstan mt-hoitsun mukaisesti ja saat kyllä niistä toipua ja kuntoutua ihan itseksesi tai sitten ottaen lisäpsykiatriaa vastaan jossa kaikessa keskiössä on se että sinua hoidetaan pahimmassa tapauksessa samalla asialla millä haittasi saitkin*

Ja tähän malliin luottamalla kun vaan ottaa avun vastaan paranee? OIKEASTI?

Ihminen joka haluaa toipua haitoistaan todenteolla joutuu tekemään sen eteen paljonkin jos haluaa toipua henkisesti ja fyysisesti niistä.

Lue lisää

Toki tässä tulee vielä syyllistykset päälle kun ei ole tehnyt muka töitä lääkkeissä ja jadajada ja luulee muka että lääkkeet parantaa. Toki siitä ei ole sanaakaan mainittu että työstö voi olla osalle myös hyvin hankalaa lääkityksissä jotka erkaannuttaa pahimmillaan tunne-elämästä tai sedatoi jne.. Tai että psykiatria on tunkenut lääkityksiään vaikeuttamalla tunne-elämän työstöä koska lääkkeet leikkaa tunteita.

Psykiatria itse nostaa lääkitykset niin tärkeään asemaan että ei se ihme ole jos potilaat myös niin tekevät. Muka on joku ns bio-psyko-sosiomalli mutta jostain syystä psykiatria kokoajan nostaa aivokemioiden muokkaamisen tärkeään rooliin hoitoa. Kela myös nostaa sen tärkeään rooliin hoitoa Ylimpänä mt-hoidossa on lääkäri ja tietysti eihän se tehokasta lääketiedettä olisi jos ei ihmisten aivoja sorkittaisi mielen hyvinvoinnin hoitamisessa tai nostettaisi olennaiseen rooliin mielenterveyden ongelmien kohdalla aivoja.

Normaalia psykiatriaa on ylilääkintä, päälle unohtuvat lääkitykset, hevonkukku informaatio lääkkeistä ja miksi niitä kannattaa käyttää, hiljaisuus haitoista. Ja tuen puute haittatapauksissa. Vaikka kuinka ottaisit apua vastaan, se voi tuhota elämääsi.

Toki osa saa jotain ideaalista, hei syötetään sulle puoli vuotta masennuslääkkeitä ja lopetetaan ne ajoissa. Että ne on vaan kävelykeppi pahimman yli, niitä ei markkinoida viallisten aivokemioiden hoitoa tai neuroplastisuutta kohottavana hoitona (ihanniinkuin nuoren ihmisen aivot eivät esim olisi jo lähtökohtaisesti aika neuroplastiset). Tämäkin malli kusee koska masennuslääke voi olla osalle oikeasti haitallisia, tehottomia, koukuttavia, tunne-elämältä erkaannuttavia, lisäongelmia tekeviä ja kaikkea siltä väliltä.

Psykiatrian kyseenalaistaminen ei estä tunne-elämän työstöä. Psykiatriasta voi myös valita myös osia jotka itselle toimivat, esim terapeuttisen avun (ihan lähtökohdalla asioista puhuminen voi selkeyttää omaa ajatuksenjuoksua ja auttaa työstämään) mutta hylätä lääketyöstö.

Miksi on niin tärkeää OTTAA APU VASTAAN? Eikö tärkeintä ole kuitenkin itsensä auttaminen ja selviytymiskeinojen opettelu? Tarviiko siinä ottaa joltain ylemmältä taholta apua vastaan? Onko tämä sitä samaa retoriikkaa johon kuuluu psykiatrian syyttelysanoja kuten sairaudentunnoton, hoitokielteinen jne jne, jossa vain psykiatrian ylijumala voi johdattaa sokean potilaansa valoon?

Anonyymi kirjoitti:

Toki tässä tulee vielä syyllistykset päälle kun ei ole tehnyt muka töitä lääkkeissä ja jadajada ja luulee muka että lääkkeet parantaa. Toki siitä ei ole sanaakaan mainittu että työstö voi olla osalle myös hyvin hankalaa lääkityksissä jotka erkaannuttaa pahimmillaan tunne-elämästä tai sedatoi jne.. Tai että psykiatria on tunkenut lääkityksiään vaikeuttamalla tunne-elämän työstöä koska lääkkeet leikkaa tunteita.

Psykiatria itse nostaa lääkitykset niin tärkeään asemaan että ei se ihme ole jos potilaat myös niin tekevät. Muka on joku ns bio-psyko-sosiomalli mutta jostain syystä psykiatria kokoajan nostaa aivokemioiden muokkaamisen tärkeään rooliin hoitoa. Kela myös nostaa sen tärkeään rooliin hoitoa Ylimpänä mt-hoidossa on lääkäri ja tietysti eihän se tehokasta lääketiedettä olisi jos ei ihmisten aivoja sorkittaisi mielen hyvinvoinnin hoitamisessa tai nostettaisi olennaiseen rooliin mielenterveyden ongelmien kohdalla aivoja.

Normaalia psykiatriaa on ylilääkintä, päälle unohtuvat lääkitykset, hevonkukku informaatio lääkkeistä ja miksi niitä kannattaa käyttää, hiljaisuus haitoista. Ja tuen puute haittatapauksissa. Vaikka kuinka ottaisit apua vastaan, se voi tuhota elämääsi.

Toki osa saa jotain ideaalista, hei syötetään sulle puoli vuotta masennuslääkkeitä ja lopetetaan ne ajoissa. Että ne on vaan kävelykeppi pahimman yli, niitä ei markkinoida viallisten aivokemioiden hoitoa tai neuroplastisuutta kohottavana hoitona (ihanniinkuin nuoren ihmisen aivot eivät esim olisi jo lähtökohtaisesti aika neuroplastiset). Tämäkin malli kusee koska masennuslääke voi olla osalle oikeasti haitallisia, tehottomia, koukuttavia, tunne-elämältä erkaannuttavia, lisäongelmia tekeviä ja kaikkea siltä väliltä.

Psykiatrian kyseenalaistaminen ei estä tunne-elämän työstöä. Psykiatriasta voi myös valita myös osia jotka itselle toimivat, esim terapeuttisen avun (ihan lähtökohdalla asioista puhuminen voi selkeyttää omaa ajatuksenjuoksua ja auttaa työstämään) mutta hylätä lääketyöstö.

Miksi on niin tärkeää OTTAA APU VASTAAN? Eikö tärkeintä ole kuitenkin itsensä auttaminen ja selviytymiskeinojen opettelu? Tarviiko siinä ottaa joltain ylemmältä taholta apua vastaan? Onko tämä sitä samaa retoriikkaa johon kuuluu psykiatrian syyttelysanoja kuten sairaudentunnoton, hoitokielteinen jne jne, jossa vain psykiatrian ylijumala voi johdattaa sokean potilaansa valoon?

Lue lisää

"Psykiatrian kyseenalaistaminen ei estä tunne-elämän työstöä. Psykiatriasta voi myös valita myös osia jotka itselle toimivat, esim terapeuttisen avun (ihan lähtökohdalla asioista puhuminen voi selkeyttää omaa ajatuksenjuoksua ja auttaa työstämään) mutta hylätä lääketyöstö."

Toki tämä voi olla hankalampaa koska Kela jne. Et ole kokeillut kaikkea (lue: lääkehoitoa) elämäsi parantamiseksi että olet taas tehokas työläinen.

Anonyymi kirjoitti:

"Psykiatrian kyseenalaistaminen ei estä tunne-elämän työstöä. Psykiatriasta voi myös valita myös osia jotka itselle toimivat, esim terapeuttisen avun (ihan lähtökohdalla asioista puhuminen voi selkeyttää omaa ajatuksenjuoksua ja auttaa työstämään) mutta hylätä lääketyöstö."

Toki tämä voi olla hankalampaa koska Kela jne. Et ole kokeillut kaikkea (lue: lääkehoitoa) elämäsi parantamiseksi että olet taas tehokas työläinen.

Lue lisää

"Markkinoinnin ja psykoedukaation vaikutus ihmisten havainnointiprosesiin eli siihen, ettei näe pelaajien keskellä hyppivää gorillaa eikä sitä, että keisarilla ei ole vaatteita, on varmasti paljon suurempi lääkkeiden havaittuun "tehoon" kuin lääkkeiden teholla itsessään. Tämä psykoedukaatio on erityisen tehokas ihmisiin, jotka eivät osaa kyseenalaistaa eivätkä arvioida tiedon luotettavuutta eikä ylipäätään tunne tieteellisen tiedon tuottamisen perusteita eli millaiselle tiedolle lääketieteellinen näyttö pohjautuu. Lisäksi jos valmiiksi on luottavainen ja auktoriteettiuskoinen suhteessa lääkäreihin, ei myöskään koe halua eikä tarvetta kyseenalaistaa saamiaan käsityksiä. Monesti ihmisten vastoinkäymisten ja tunteiden medikalisaatiosta tulee hallitseva tapa ihmiselle jäsentää kokemuksiaan, minuuttaan ja identiteettiään. Näin ihminen on jo hyvin tunnepitoisesti sitoutunut lääkekeskeiseen hoitoon ja biomedikaaliseen tapaan jäsentää ongelmiaan, jolloin ei kykene näkemään myöskään sen ongelmia. Tätä reflektiokyvyn puutetta vahvistaa se, jos ympäristö vahvistaa tai suorastaan painostaa tiettyyn tapaan jäsentää ongelmia."

Spot on. Sillä on hyvin paljon merkitystä miten itsensä näkee ja mahdollisen toipumisensa. Jos näkee itsensä lääketieteellisen mallin kautta ja olennaisena asiana lääkkeet ja oma identiteetti on kietoutunut diagnoosin ympärille niin tällä on merkittävä vaikutus ihmisen elämässä. Esim. näkee, että omat aivokemiat on vialliset tai aivojen neuroplastisuutta tulee tukea pillereillä kyetäkseen kehittämään uusia ajatusmalleja (tai mihin lie lääkkeiden käyttö perustuu). Tai että omat ongelmat juontuvat sairaudesta nimeltä masennus mikä liittyy esim juuri aivokemioiden häiriöön tai että sillä on ollut negatiivisia vaikutuksia aivoihin miksi lääkitys on tärkeässä roolissa https://masennusinfo.fi/masennus/masennus-vaikuttaa-aivojen-toimintaan-ja-rakenteeseen/ Tai että masennuslääkkeiden pitkäaikaiskäyttöhän on oikein tehokas tapa pitää masennusta loitolla. Tai ei ole informoitu masennuslääkkeisiin sisältyvistä ongelmista jotka eivät aina ole yhteydessä masennuksen paranemiseen (esim. tunteiden leikkautuminen, lääkkeiden mahdollisuus lisätä motorista levottomuutta, tai haittavaikutusten potentiaali heikentää elämänlaatua ja hyvää oloa). Epäinformoituna oleminen voi johtaa siihen että havaitsee vasta jälkikäteen miten lääkkeet vaikutti itseensä negatiivisestikin koska lääkkeiden aikaan oli medication spellbinding tilassa ja saattoi jopa tulkita haittoja oman sairautensa oireina. Tai että esim näkee että mahdollisuutta toipumiseen sairaudesta nimeltä masennus ei ole jos lääkkeet ei tehokaaan mikä voi johtaa siihen että jos lääkkeet ei tehoa niin negatiiviseen kuvaan omasta potentiaalista voida paremmin.

Tai näkeekö että masennus on sairaus vai kenties enemmänkin oire jostain, esim toiminnallinen oire. Näkeekö että masennukselle voi tehdä jotain lääketieteen ulkopuolellakin vai näkeekö että ainoat keinot on sähköhoito tai kemiallinen ratkaisu

Tai näkeekö että lääke on kävelykeppi vain pahimman yli ja pitkäaikaiseen käyttöön kannattaa suhtautua mahdollisesti kriittisesti esim. jo tutkimuksen puutteen vuoksi pitkäaikaiskäytöstä, tai vaikutuksesta kasvuun ja kehitykseen ja on kunnolla informoitu haitoista eikä pidä niitä vain salaliittoteoriana vaan ihan potentiaalisena hyvinvointia riskeeraavana tekijänä joka kannattaa tiedostaa. Ja kokee että omia

"The chemical imbalance theory of depression is still put forward by professionals [17], and the serotonin theory, in particular, has formed the basis of a considerable research effort over the last few decades [14]. The general public widely believes that depression has been convincingly demonstrated to be the result of serotonin or other chemical abnormalities [15, 16], and this belief shapes how people understand their moods, leading to (HUOM!) a pessimistic outlook on the outcome of depression and negative expectancies about the possibility of self-regulation of mood [64,65,66]. The idea that depression is the result of a chemical imbalance also influences decisions about whether to take or continue antidepressant medication and may discourage people from discontinuing treatment, potentially leading to lifelong dependence on these drugs [67, 68]."

Sillä on merkitystä, miten masennuksen mieltää ja miten identiteettinsä rakentaa.

https://madinfinland.org/tutkimuksen-mukaan-masennuksen-ymmartaminen-sairauden-sijaan-toiminnallisena-oireiluna-edistaa-toivoa-ja-vahentaa-stigmaa/

Anonyymi kirjoitti:

"Markkinoinnin ja psykoedukaation vaikutus ihmisten havainnointiprosesiin eli siihen, ettei näe pelaajien keskellä hyppivää gorillaa eikä sitä, että keisarilla ei ole vaatteita, on varmasti paljon suurempi lääkkeiden havaittuun "tehoon" kuin lääkkeiden teholla itsessään. Tämä psykoedukaatio on erityisen tehokas ihmisiin, jotka eivät osaa kyseenalaistaa eivätkä arvioida tiedon luotettavuutta eikä ylipäätään tunne tieteellisen tiedon tuottamisen perusteita eli millaiselle tiedolle lääketieteellinen näyttö pohjautuu. Lisäksi jos valmiiksi on luottavainen ja auktoriteettiuskoinen suhteessa lääkäreihin, ei myöskään koe halua eikä tarvetta kyseenalaistaa saamiaan käsityksiä. Monesti ihmisten vastoinkäymisten ja tunteiden medikalisaatiosta tulee hallitseva tapa ihmiselle jäsentää kokemuksiaan, minuuttaan ja identiteettiään. Näin ihminen on jo hyvin tunnepitoisesti sitoutunut lääkekeskeiseen hoitoon ja biomedikaaliseen tapaan jäsentää ongelmiaan, jolloin ei kykene näkemään myöskään sen ongelmia. Tätä reflektiokyvyn puutetta vahvistaa se, jos ympäristö vahvistaa tai suorastaan painostaa tiettyyn tapaan jäsentää ongelmia."

Spot on. Sillä on hyvin paljon merkitystä miten itsensä näkee ja mahdollisen toipumisensa. Jos näkee itsensä lääketieteellisen mallin kautta ja olennaisena asiana lääkkeet ja oma identiteetti on kietoutunut diagnoosin ympärille niin tällä on merkittävä vaikutus ihmisen elämässä. Esim. näkee, että omat aivokemiat on vialliset tai aivojen neuroplastisuutta tulee tukea pillereillä kyetäkseen kehittämään uusia ajatusmalleja (tai mihin lie lääkkeiden käyttö perustuu). Tai että omat ongelmat juontuvat sairaudesta nimeltä masennus mikä liittyy esim juuri aivokemioiden häiriöön tai että sillä on ollut negatiivisia vaikutuksia aivoihin miksi lääkitys on tärkeässä roolissa https://masennusinfo.fi/masennus/masennus-vaikuttaa-aivojen-toimintaan-ja-rakenteeseen/ Tai että masennuslääkkeiden pitkäaikaiskäyttöhän on oikein tehokas tapa pitää masennusta loitolla. Tai ei ole informoitu masennuslääkkeisiin sisältyvistä ongelmista jotka eivät aina ole yhteydessä masennuksen paranemiseen (esim. tunteiden leikkautuminen, lääkkeiden mahdollisuus lisätä motorista levottomuutta, tai haittavaikutusten potentiaali heikentää elämänlaatua ja hyvää oloa). Epäinformoituna oleminen voi johtaa siihen että havaitsee vasta jälkikäteen miten lääkkeet vaikutti itseensä negatiivisestikin koska lääkkeiden aikaan oli medication spellbinding tilassa ja saattoi jopa tulkita haittoja oman sairautensa oireina. Tai että esim näkee että mahdollisuutta toipumiseen sairaudesta nimeltä masennus ei ole jos lääkkeet ei tehokaaan mikä voi johtaa siihen että jos lääkkeet ei tehoa niin negatiiviseen kuvaan omasta potentiaalista voida paremmin.

Tai näkeekö että masennus on sairaus vai kenties enemmänkin oire jostain, esim toiminnallinen oire. Näkeekö että masennukselle voi tehdä jotain lääketieteen ulkopuolellakin vai näkeekö että ainoat keinot on sähköhoito tai kemiallinen ratkaisu

Tai näkeekö että lääke on kävelykeppi vain pahimman yli ja pitkäaikaiseen käyttöön kannattaa suhtautua mahdollisesti kriittisesti esim. jo tutkimuksen puutteen vuoksi pitkäaikaiskäytöstä, tai vaikutuksesta kasvuun ja kehitykseen ja on kunnolla informoitu haitoista eikä pidä niitä vain salaliittoteoriana vaan ihan potentiaalisena hyvinvointia riskeeraavana tekijänä joka kannattaa tiedostaa. Ja kokee että omia

"The chemical imbalance theory of depression is still put forward by professionals [17], and the serotonin theory, in particular, has formed the basis of a considerable research effort over the last few decades [14]. The general public widely believes that depression has been convincingly demonstrated to be the result of serotonin or other chemical abnormalities [15, 16], and this belief shapes how people understand their moods, leading to (HUOM!) a pessimistic outlook on the outcome of depression and negative expectancies about the possibility of self-regulation of mood [64,65,66]. The idea that depression is the result of a chemical imbalance also influences decisions about whether to take or continue antidepressant medication and may discourage people from discontinuing treatment, potentially leading to lifelong dependence on these drugs [67, 68]."

Sillä on merkitystä, miten masennuksen mieltää ja miten identiteettinsä rakentaa.

https://madinfinland.org/tutkimuksen-mukaan-masennuksen-ymmartaminen-sairauden-sijaan-toiminnallisena-oireiluna-edistaa-toivoa-ja-vahentaa-stigmaa/

Lue lisää

Ja lähde englanninkieliseen linkkiin

https://www.nature.com/articles/s41380-022-01661-0

Anonyymi kirjoitti:

"Markkinoinnin ja psykoedukaation vaikutus ihmisten havainnointiprosesiin eli siihen, ettei näe pelaajien keskellä hyppivää gorillaa eikä sitä, että keisarilla ei ole vaatteita, on varmasti paljon suurempi lääkkeiden havaittuun "tehoon" kuin lääkkeiden teholla itsessään. Tämä psykoedukaatio on erityisen tehokas ihmisiin, jotka eivät osaa kyseenalaistaa eivätkä arvioida tiedon luotettavuutta eikä ylipäätään tunne tieteellisen tiedon tuottamisen perusteita eli millaiselle tiedolle lääketieteellinen näyttö pohjautuu. Lisäksi jos valmiiksi on luottavainen ja auktoriteettiuskoinen suhteessa lääkäreihin, ei myöskään koe halua eikä tarvetta kyseenalaistaa saamiaan käsityksiä. Monesti ihmisten vastoinkäymisten ja tunteiden medikalisaatiosta tulee hallitseva tapa ihmiselle jäsentää kokemuksiaan, minuuttaan ja identiteettiään. Näin ihminen on jo hyvin tunnepitoisesti sitoutunut lääkekeskeiseen hoitoon ja biomedikaaliseen tapaan jäsentää ongelmiaan, jolloin ei kykene näkemään myöskään sen ongelmia. Tätä reflektiokyvyn puutetta vahvistaa se, jos ympäristö vahvistaa tai suorastaan painostaa tiettyyn tapaan jäsentää ongelmia."

Spot on. Sillä on hyvin paljon merkitystä miten itsensä näkee ja mahdollisen toipumisensa. Jos näkee itsensä lääketieteellisen mallin kautta ja olennaisena asiana lääkkeet ja oma identiteetti on kietoutunut diagnoosin ympärille niin tällä on merkittävä vaikutus ihmisen elämässä. Esim. näkee, että omat aivokemiat on vialliset tai aivojen neuroplastisuutta tulee tukea pillereillä kyetäkseen kehittämään uusia ajatusmalleja (tai mihin lie lääkkeiden käyttö perustuu). Tai että omat ongelmat juontuvat sairaudesta nimeltä masennus mikä liittyy esim juuri aivokemioiden häiriöön tai että sillä on ollut negatiivisia vaikutuksia aivoihin miksi lääkitys on tärkeässä roolissa https://masennusinfo.fi/masennus/masennus-vaikuttaa-aivojen-toimintaan-ja-rakenteeseen/ Tai että masennuslääkkeiden pitkäaikaiskäyttöhän on oikein tehokas tapa pitää masennusta loitolla. Tai ei ole informoitu masennuslääkkeisiin sisältyvistä ongelmista jotka eivät aina ole yhteydessä masennuksen paranemiseen (esim. tunteiden leikkautuminen, lääkkeiden mahdollisuus lisätä motorista levottomuutta, tai haittavaikutusten potentiaali heikentää elämänlaatua ja hyvää oloa). Epäinformoituna oleminen voi johtaa siihen että havaitsee vasta jälkikäteen miten lääkkeet vaikutti itseensä negatiivisestikin koska lääkkeiden aikaan oli medication spellbinding tilassa ja saattoi jopa tulkita haittoja oman sairautensa oireina. Tai että esim näkee että mahdollisuutta toipumiseen sairaudesta nimeltä masennus ei ole jos lääkkeet ei tehokaaan mikä voi johtaa siihen että jos lääkkeet ei tehoa niin negatiiviseen kuvaan omasta potentiaalista voida paremmin.

Tai näkeekö että masennus on sairaus vai kenties enemmänkin oire jostain, esim toiminnallinen oire. Näkeekö että masennukselle voi tehdä jotain lääketieteen ulkopuolellakin vai näkeekö että ainoat keinot on sähköhoito tai kemiallinen ratkaisu

Tai näkeekö että lääke on kävelykeppi vain pahimman yli ja pitkäaikaiseen käyttöön kannattaa suhtautua mahdollisesti kriittisesti esim. jo tutkimuksen puutteen vuoksi pitkäaikaiskäytöstä, tai vaikutuksesta kasvuun ja kehitykseen ja on kunnolla informoitu haitoista eikä pidä niitä vain salaliittoteoriana vaan ihan potentiaalisena hyvinvointia riskeeraavana tekijänä joka kannattaa tiedostaa. Ja kokee että omia

"The chemical imbalance theory of depression is still put forward by professionals [17], and the serotonin theory, in particular, has formed the basis of a considerable research effort over the last few decades [14]. The general public widely believes that depression has been convincingly demonstrated to be the result of serotonin or other chemical abnormalities [15, 16], and this belief shapes how people understand their moods, leading to (HUOM!) a pessimistic outlook on the outcome of depression and negative expectancies about the possibility of self-regulation of mood [64,65,66]. The idea that depression is the result of a chemical imbalance also influences decisions about whether to take or continue antidepressant medication and may discourage people from discontinuing treatment, potentially leading to lifelong dependence on these drugs [67, 68]."

Sillä on merkitystä, miten masennuksen mieltää ja miten identiteettinsä rakentaa.

https://madinfinland.org/tutkimuksen-mukaan-masennuksen-ymmartaminen-sairauden-sijaan-toiminnallisena-oireiluna-edistaa-toivoa-ja-vahentaa-stigmaa/

Lue lisää

Ennenkuin pätijä tarttuu tähän: Tai näkeekö että masennus on sairaus vai kenties enemmänkin oire jostain, esim toiminnallinen oire. Näkeekö että masennukselle voi tehdä jotain lääketieteen ulkopuolellakin vai näkeekö että ainoat keinot on sähköhoito tai kemiallinen ratkaisu tai terapia jota annetaan diagnoosin perusteella ensin medikalisoiden vaiva.

Toki terapiakin on osa psykiatrian lääkerepertuaaria mutta usein siihen mennään vasta lääkekokeilujen jälkeen.

Tämä on tosi tärkeä pointti.
Kunpa otettaisiin kanssaihmiset paremmin huomioon, opittaisiin enemmän empatiaa, vuorovaikutustaitoja, ym. , se olisi iso askel kohti ihmisten parempaa hyvinvointia.
Ja opittaisiin hyväksymään ja käsittelemään omat tunteet, sekä hyvät että ikävämmätkin, ettei niitä tarvitsisi purkaa muihin, kiusaamalla, haukkumalla, tai mitenkään muutenkaan huonolla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on tosi tärkeä pointti.
Kunpa otettaisiin kanssaihmiset paremmin huomioon, opittaisiin enemmän empatiaa, vuorovaikutustaitoja, ym. , se olisi iso askel kohti ihmisten parempaa hyvinvointia.
Ja opittaisiin hyväksymään ja käsittelemään omat tunteet, sekä hyvät että ikävämmätkin, ettei niitä tarvitsisi purkaa muihin, kiusaamalla, haukkumalla, tai mitenkään muutenkaan huonolla tavalla.

Lue lisää

Omalla tavallaan joo.

Mutta miksi ei aloittaa siitä, että olisi itse ystävällinen toisille?

Anteeksi jos tämä nyt minun korvaan kuulostaa taas siltä, että vaaditaan muilta ihmisiltä jotain sellaista, jota ei itse olla valmiita tekemään.

Anonyymi kirjoitti:

Omalla tavallaan joo.

Mutta miksi ei aloittaa siitä, että olisi itse ystävällinen toisille?

Anteeksi jos tämä nyt minun korvaan kuulostaa taas siltä, että vaaditaan muilta ihmisiltä jotain sellaista, jota ei itse olla valmiita tekemään.

Lue lisää

Ihan yleisesti tarkoitan, että otettaisiin muut huomioon, en tarkoittanut tuota kenellekään henkilökohtaisesti.
Itse ajattelen niin, että on hyvä kohdella muita, niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan ( en siis ole mitenkään uskovainen, enkä ole lukenut raamattua ).
Yritän olla huomaavainen, ystävällinen, kiltti, suvaitsevainen, jne.
Kaikkea tuota en aina ole, mutta sitten pidän sen sisälläni, ei ole mikään pakko toiselle sanoa pahasti, tai muuten kohdella ketään ilkeästi.
Kuka siitä hyötyy, jos on toisille ilkeä ? Ei tee hyvää sille toiselle, mutta ei se tunnu kivalta itsestäkään, jos on omatunto tallella.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan yleisesti tarkoitan, että otettaisiin muut huomioon, en tarkoittanut tuota kenellekään henkilökohtaisesti.
Itse ajattelen niin, että on hyvä kohdella muita, niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan ( en siis ole mitenkään uskovainen, enkä ole lukenut raamattua ).
Yritän olla huomaavainen, ystävällinen, kiltti, suvaitsevainen, jne.
Kaikkea tuota en aina ole, mutta sitten pidän sen sisälläni, ei ole mikään pakko toiselle sanoa pahasti, tai muuten kohdella ketään ilkeästi.
Kuka siitä hyötyy, jos on toisille ilkeä ? Ei tee hyvää sille toiselle, mutta ei se tunnu kivalta itsestäkään, jos on omatunto tallella.

Lue lisää

Jos arvon mt-hoitsu kirjoitti näitä viestejä olet tekopyhä. Täällä sinä heittelet muille diagnooseja kun ei sovi sinun maailmankuvaasi että joku on kokenut haittaa yrittäen kyseenalaistaa toisten mielenterveyttä. Se on jo lähtökohtaisesti aika loukkaavaa. Mutta sitäpä se psykiatria tiivistettynä on. Psykiatria yrittää muka vähentää stigmaa mutta on itse leimaamassa ihmisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos arvon mt-hoitsu kirjoitti näitä viestejä olet tekopyhä. Täällä sinä heittelet muille diagnooseja kun ei sovi sinun maailmankuvaasi että joku on kokenut haittaa yrittäen kyseenalaistaa toisten mielenterveyttä. Se on jo lähtökohtaisesti aika loukkaavaa. Mutta sitäpä se psykiatria tiivistettynä on. Psykiatria yrittää muka vähentää stigmaa mutta on itse leimaamassa ihmisiä.

Lue lisää

Eikä ne yritä tippaakaan oppia satutetuilta. Ehei. Ne pitävät sormia korvilla ja hokevat MUTTa ei minun potilaillani minun potilaani saavat hyötyä jadajada.

Anonyymi kirjoitti:

Jos arvon mt-hoitsu kirjoitti näitä viestejä olet tekopyhä. Täällä sinä heittelet muille diagnooseja kun ei sovi sinun maailmankuvaasi että joku on kokenut haittaa yrittäen kyseenalaistaa toisten mielenterveyttä. Se on jo lähtökohtaisesti aika loukkaavaa. Mutta sitäpä se psykiatria tiivistettynä on. Psykiatria yrittää muka vähentää stigmaa mutta on itse leimaamassa ihmisiä.

Lue lisää

Minä olin tuo, joka kirjoitin " Ihan yleisesti tarkoitan..."
En ole hoitsu, jos siihen viittaat, en heittele diagnooseja, se olkoon lääkäreiden hommaa, en kyseenalaista kenenkään kokemuksia, eihän kukaan kyseenalaista minunkaan kokemuksia ( toki on yrittänyt joskus, mutta...).
Uskoisin niin, että stigmaa ei saada koskaan poistettua kokonaan, valitettavasti.
Olen itsekin joutunut huomaamaan, että mt-taustasta voi olla haittaa toisinaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos arvon mt-hoitsu kirjoitti näitä viestejä olet tekopyhä. Täällä sinä heittelet muille diagnooseja kun ei sovi sinun maailmankuvaasi että joku on kokenut haittaa yrittäen kyseenalaistaa toisten mielenterveyttä. Se on jo lähtökohtaisesti aika loukkaavaa. Mutta sitäpä se psykiatria tiivistettynä on. Psykiatria yrittää muka vähentää stigmaa mutta on itse leimaamassa ihmisiä.

Lue lisää

Meinaatko, että ihmiset joutuu pakkohoitoon sen takia, että ovat liian ystävällisiä?

Anonyymi kirjoitti:

Meinaatko, että ihmiset joutuu pakkohoitoon sen takia, että ovat liian ystävällisiä?

Liittyy mihin? Siihenkö että potilaat on kaikki mielestäsi vaarallisia? Yrität heikentää toisten uskottavuutta diagnoosileimoja heittelemällä. SE ON PSYKIATRIAA.

Anonyymi kirjoitti:

Liittyy mihin? Siihenkö että potilaat on kaikki mielestäsi vaarallisia? Yrität heikentää toisten uskottavuutta diagnoosileimoja heittelemällä. SE ON PSYKIATRIAA.

Ei herranisä tietenkään kaikki. Pakkohoitoon joutuvista ihmisistäkin vain noin 40% käyttäytyy väkivaltaisesti hoitohenkilökuntaa kohtaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei herranisä tietenkään kaikki. Pakkohoitoon joutuvista ihmisistäkin vain noin 40% käyttäytyy väkivaltaisesti hoitohenkilökuntaa kohtaan.

Ja mikäköhän osa on sekakäyttäjiä, päihteenkäyttäjiä tai/ja psykiatristen aineiden käyttäjiä noista väkivaltaa käyttävistä? Psykiatriakin käyttää väkivaltaa potilaitaan kohtaan pakkolääkitsemällä heitä aineilla jotka voi laukaista kidutukseen verrattavan olon. Myöskin tunne-elämän pakkoturrutus, kognitiivisten ongelmien aiheuttaminen tai pahentaminen ja haittavaikutuksille pakkoaltistaminen on väkivaltaa vaikka jonkun retoriikan ja uskomusten mukaan sitä hoidoksikin kutsutaan.
Myöskin psykiatrian tapa pakkolääkitä potilaitaan voi lukea väkivallaksi. Vaikka sillä ns hoidettaisiin jonkun mielenterveyttä. En kyllä tiedä hoitaako tuollaiset asiat mielenterveyttä tosin. En ihmettele jos lääkekeskeiset hoitotavat osastoilla ja korkea pakonkäyttöprosentti altistaa väkivallalle

Anonyymi kirjoitti:

Ei herranisä tietenkään kaikki. Pakkohoitoon joutuvista ihmisistäkin vain noin 40% käyttäytyy väkivaltaisesti hoitohenkilökuntaa kohtaan.

Ja mistäköhän nuo prosentit on keksitty ?
Väkivaltaisuus ei ole noin suuressa mittakaavassa, edes pakkohoitopotilaiden osalta.
Olen itse ollut useamman kerran osastoilla, eikä siellä pahemmin ole väkivaltaa esiintynyt, ei potilaiden kesken, eikä potilaiden suunnalta henkilökuntaa kohtaan.
Tuollainen 40 % on aivan hatusta vetäisty luku.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mikäköhän osa on sekakäyttäjiä, päihteenkäyttäjiä tai/ja psykiatristen aineiden käyttäjiä noista väkivaltaa käyttävistä? Psykiatriakin käyttää väkivaltaa potilaitaan kohtaan pakkolääkitsemällä heitä aineilla jotka voi laukaista kidutukseen verrattavan olon. Myöskin tunne-elämän pakkoturrutus, kognitiivisten ongelmien aiheuttaminen tai pahentaminen ja haittavaikutuksille pakkoaltistaminen on väkivaltaa vaikka jonkun retoriikan ja uskomusten mukaan sitä hoidoksikin kutsutaan.
Myöskin psykiatrian tapa pakkolääkitä potilaitaan voi lukea väkivallaksi. Vaikka sillä ns hoidettaisiin jonkun mielenterveyttä. En kyllä tiedä hoitaako tuollaiset asiat mielenterveyttä tosin. En ihmettele jos lääkekeskeiset hoitotavat osastoilla ja korkea pakonkäyttöprosentti altistaa väkivallalle

Lue lisää

Jaa. Heittäisin hatusta että sellainen lähemmäs sataprosenttia noista väkivaltaisista ihmisistä on psykiatrian aineiden käyttäjiä, mutta vasta sen heidän väkivallan teon jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa. Heittäisin hatusta että sellainen lähemmäs sataprosenttia noista väkivaltaisista ihmisistä on psykiatrian aineiden käyttäjiä, mutta vasta sen heidän väkivallan teon jälkeen.

Lue lisää

Psykiatrian aineet voivat laukaista levottomuutta ja agitaatiota. Akatisia on yhdistetty aggressiivisuuteen. Psykiatrian aineiden käyttäjäksi pääsee myös herkemmin mikäli on jo sotkenut hermostoaan esim päihteillä mitkä lisää sekavuutta. Kaikenlaisten aineiden käytön lopetus voi hyvinkin selkeyttää päätä, muutos voi olla dramaattinen.

Anonyymi kirjoitti:

Psykiatrian aineet voivat laukaista levottomuutta ja agitaatiota. Akatisia on yhdistetty aggressiivisuuteen. Psykiatrian aineiden käyttäjäksi pääsee myös herkemmin mikäli on jo sotkenut hermostoaan esim päihteillä mitkä lisää sekavuutta. Kaikenlaisten aineiden käytön lopetus voi hyvinkin selkeyttää päätä, muutos voi olla dramaattinen.

Lue lisää

Voin kertoa, että kaikenlaisten aineiden lopetus todellakin selkeytti pään.
Vain ja ainoastaan hyvällä tavalla, vaikka muutos olikin yllättävä, mutta valtavan hyvä kokemus.
Entiseen ei ole enää mitään kaipuuta, ehei, mieluummin selkein mielin.

Anonyymi kirjoitti:

Voin kertoa, että kaikenlaisten aineiden lopetus todellakin selkeytti pään.
Vain ja ainoastaan hyvällä tavalla, vaikka muutos olikin yllättävä, mutta valtavan hyvä kokemus.
Entiseen ei ole enää mitään kaipuuta, ehei, mieluummin selkein mielin.

Lue lisää

Nimenomaan, eri aineiden käytön lopettaminen voi selkeyttää pään. Aineiden käyttö voi vaikuttaa levottomuutta ja sekavuutta lisäten. Prosessoiminen voi olla hankalampaa, kun on mieli sotkettuna aineilla. Kuinka moni osaston väkivaltaisista ihmisistä on a) käyttänyt päihteitä b) käyttänyt psykiatrian aineita c) kumpiakin samaan aikaan? Sitten tätä tulkitaan muka sairautena.

Pöpilässä työskentelevistä monella on vääristynyt käsitys mitä on olla mieleltään sairas tai terve. Siellä kun kaikkien fyysinen olemus ja aivojen toiminta lääkitään niin että he ovat lääkekrapulassa niin henkilökunta alkaa ennen pitkää uskoa että he kaikki ovat oikeasti sairaita. Vertailukohtaa normaaliin käytökseen ja ajatteluun ei ole, lääkärit ja hoitajat alavat nähdä kaikkia sairauslinssien läpi. Lisäksi sairaaloiden arki hoitokäytäntöineen muokkaa potilaat äkkiä diagnoosiksi jota sitten aletaan lääkitä, siis diagnoosina ei ihmisenä.
Tässä koskettava esimerkki: marjattamakela.blogspot.com

Anonyymi kirjoitti:

Pöpilässä työskentelevistä monella on vääristynyt käsitys mitä on olla mieleltään sairas tai terve. Siellä kun kaikkien fyysinen olemus ja aivojen toiminta lääkitään niin että he ovat lääkekrapulassa niin henkilökunta alkaa ennen pitkää uskoa että he kaikki ovat oikeasti sairaita. Vertailukohtaa normaaliin käytökseen ja ajatteluun ei ole, lääkärit ja hoitajat alavat nähdä kaikkia sairauslinssien läpi. Lisäksi sairaaloiden arki hoitokäytäntöineen muokkaa potilaat äkkiä diagnoosiksi jota sitten aletaan lääkitä, siis diagnoosina ei ihmisenä.
Tässä koskettava esimerkki: marjattamakela.blogspot.com

Lue lisää

Jos katselet neurolepteillä lamattuja ihmisiä päivät läpeensä lääkkeen haitat voi alkaa näyttää potilaan ongelmilta. Tosiasiallisesti lääkkeen vaikutuksen potilaaseen hyvin taitaa havaita läheiset jotka näkee tosiasiallisesti miten ihminen muuttuu lääkkeissä. Hyvä esimerkki tuo linkki siitä. Ei psykiatriaa kiinnosta lääkitäänkö joku zombiksi, tai menettääkö ihminen muutaman älykkyysosamääräpisteen lääkityksillä tai voisiko jopa olla että on alkanut käyttäytyä ja voida huonommin lääkityksissä

Anonyymi kirjoitti:

Jos katselet neurolepteillä lamattuja ihmisiä päivät läpeensä lääkkeen haitat voi alkaa näyttää potilaan ongelmilta. Tosiasiallisesti lääkkeen vaikutuksen potilaaseen hyvin taitaa havaita läheiset jotka näkee tosiasiallisesti miten ihminen muuttuu lääkkeissä. Hyvä esimerkki tuo linkki siitä. Ei psykiatriaa kiinnosta lääkitäänkö joku zombiksi, tai menettääkö ihminen muutaman älykkyysosamääräpisteen lääkityksillä tai voisiko jopa olla että on alkanut käyttäytyä ja voida huonommin lääkityksissä

Lue lisää

Tämä on totta. On hyvä että ihmiset alkavat nähdä ja tajuta että psykiatrinen hoito voi vaurioittaa.
On ikävää että lääkärit eivät osaa kuunnella omaisia jotka toisivat paljon tietoa jota lääkärit eivät pysty näkemään. Lääkärit elävät vain diagnoosikuplissaan josta käsin hoitavat.

Nykydigi aikana lääkäreiden ei tarvitse edes kohdata potilaitaan, heille riittää että lukevat aikaisempien lääkäreiden kirjoittamia merkintöjä ja kirjoittavat lisää lääkereseptejä eikä mitään paranemista tule tapahtumaan. Näin kerran psyk.diagnoosin saanutta pidetään hoitojärjestelmässä ja jonot kasvavat.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on totta. On hyvä että ihmiset alkavat nähdä ja tajuta että psykiatrinen hoito voi vaurioittaa.
On ikävää että lääkärit eivät osaa kuunnella omaisia jotka toisivat paljon tietoa jota lääkärit eivät pysty näkemään. Lääkärit elävät vain diagnoosikuplissaan josta käsin hoitavat.

Nykydigi aikana lääkäreiden ei tarvitse edes kohdata potilaitaan, heille riittää että lukevat aikaisempien lääkäreiden kirjoittamia merkintöjä ja kirjoittavat lisää lääkereseptejä eikä mitään paranemista tule tapahtumaan. Näin kerran psyk.diagnoosin saanutta pidetään hoitojärjestelmässä ja jonot kasvavat.

Lue lisää

Takavuosina, kun sairaalaan joutui, ja oli sellaisia perhetapaamisia, hoitokokouksia, joissa omaisten oli mahdollista olla mukana, niin kyllä siellä kovin kaunista kuvaa maalailtiin osastohoidosta niille omaisille, joiden läheinen osastolla oli hoidettavana.
Kun meillä niin ja näin hyvin hoidetaan, ym. ym.
Todellisuus oli hieman toisenlainen, mutta eihän ne omaiset olleet siellä paikan päällä näkemässä.
Usein omaiset ihmettelivät, kuinka heidän läheisensä oli niin rankasti lääkitty, että oli lähes tolkku pois.

Anonyymi kirjoitti:

Pöpilässä työskentelevistä monella on vääristynyt käsitys mitä on olla mieleltään sairas tai terve. Siellä kun kaikkien fyysinen olemus ja aivojen toiminta lääkitään niin että he ovat lääkekrapulassa niin henkilökunta alkaa ennen pitkää uskoa että he kaikki ovat oikeasti sairaita. Vertailukohtaa normaaliin käytökseen ja ajatteluun ei ole, lääkärit ja hoitajat alavat nähdä kaikkia sairauslinssien läpi. Lisäksi sairaaloiden arki hoitokäytäntöineen muokkaa potilaat äkkiä diagnoosiksi jota sitten aletaan lääkitä, siis diagnoosina ei ihmisenä.
Tässä koskettava esimerkki: marjattamakela.blogspot.com

Lue lisää

Miksi nimi on pöpilä? Siellä pöpilässä on todella monenlaista ihmistä!

Anonyymi kirjoitti:

Takavuosina, kun sairaalaan joutui, ja oli sellaisia perhetapaamisia, hoitokokouksia, joissa omaisten oli mahdollista olla mukana, niin kyllä siellä kovin kaunista kuvaa maalailtiin osastohoidosta niille omaisille, joiden läheinen osastolla oli hoidettavana.
Kun meillä niin ja näin hyvin hoidetaan, ym. ym.
Todellisuus oli hieman toisenlainen, mutta eihän ne omaiset olleet siellä paikan päällä näkemässä.
Usein omaiset ihmettelivät, kuinka heidän läheisensä oli niin rankasti lääkitty, että oli lähes tolkku pois.

Lue lisää

Miksi käytät tarinassasi jumal- kertojaa, minä tai hän kertojan sijaan?

Minä omaisena olin aktiivinen ja kerroin havaintojani mm. lääkkeiden tuomista muutoksista jotka olivat selvästi nähtävissä. Osastolla niitä ei pystytty havaitsemaan vaan kaikki nähtiin masennuksen pahenemisena. Kerroin myös paljon miten kodin arjessa näkyi lääkkeiden haittavaikutukset ja toimintakyvyn lamaantuminen.
Tällaisten tietojen kertominen aiheutti sen että minusta alettiin kirjoittaa hänen potilastietoihin kaikenlaia kommentteja. Olen hoitovastainen, en ymmärrä sairautta ja se vaikeuttaa kotona parantumista. Joskus sanomisistani oli niin paljon tekstiä että heräsi kysymys kumman sairaskertomusta luetaan. (Luimme niitä yhdessä)

Anonyymi kirjoitti:

Minä omaisena olin aktiivinen ja kerroin havaintojani mm. lääkkeiden tuomista muutoksista jotka olivat selvästi nähtävissä. Osastolla niitä ei pystytty havaitsemaan vaan kaikki nähtiin masennuksen pahenemisena. Kerroin myös paljon miten kodin arjessa näkyi lääkkeiden haittavaikutukset ja toimintakyvyn lamaantuminen.
Tällaisten tietojen kertominen aiheutti sen että minusta alettiin kirjoittaa hänen potilastietoihin kaikenlaia kommentteja. Olen hoitovastainen, en ymmärrä sairautta ja se vaikeuttaa kotona parantumista. Joskus sanomisistani oli niin paljon tekstiä että heräsi kysymys kumman sairaskertomusta luetaan. (Luimme niitä yhdessä)

Lue lisää

Valitettavaa, mutta niin totta.
Ensin halutaan omaiset mukaan hoitoon, ja sitten kun niin tapahtuu, se ei olekaan hyvä asia.

Anonyymi kirjoitti:

Minä omaisena olin aktiivinen ja kerroin havaintojani mm. lääkkeiden tuomista muutoksista jotka olivat selvästi nähtävissä. Osastolla niitä ei pystytty havaitsemaan vaan kaikki nähtiin masennuksen pahenemisena. Kerroin myös paljon miten kodin arjessa näkyi lääkkeiden haittavaikutukset ja toimintakyvyn lamaantuminen.
Tällaisten tietojen kertominen aiheutti sen että minusta alettiin kirjoittaa hänen potilastietoihin kaikenlaia kommentteja. Olen hoitovastainen, en ymmärrä sairautta ja se vaikeuttaa kotona parantumista. Joskus sanomisistani oli niin paljon tekstiä että heräsi kysymys kumman sairaskertomusta luetaan. (Luimme niitä yhdessä)

Lue lisää

Miksi viet omaisesi hoitoon jos pärjäät paremmin ilman?

Jotta pääset valittamaan?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi viet omaisesi hoitoon jos pärjäät paremmin ilman?

Jotta pääset valittamaan?

Onkohan sinulla lainkaan tietoa, millaista on elämä psyykkisesti sairaan ihmisen omaisena ?
Joskus on tilanteita, että omainen on pakko saada hoitoon, tai hän saattaa jopa itse hakeutua sinne.
Kannattaisi ottaa selvää, kuinka omaiset suhtautuvat toisen lääkitsemisiin, ylipäänsä vaikka kohteluun, jne. Omaisena ei ole helppoa, on jatkuva huoli, sekä myös epävarmuus kaikesta, mitä tulevaisuus saattaakaan tuoda tullessaan.
Sellaiset omaiset ovat huolehtivaisia ja välittäviä, jotka pitävät omaisestaan huolen. Monet joutuvat pitämään hoitosysteemissä omaisensa puolia, vaikka niin ei kuuluisi olla.

Epäkohdista kertominen ei ole valittamista, valittaminen on asia erikseen.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan sinulla lainkaan tietoa, millaista on elämä psyykkisesti sairaan ihmisen omaisena ?
Joskus on tilanteita, että omainen on pakko saada hoitoon, tai hän saattaa jopa itse hakeutua sinne.
Kannattaisi ottaa selvää, kuinka omaiset suhtautuvat toisen lääkitsemisiin, ylipäänsä vaikka kohteluun, jne. Omaisena ei ole helppoa, on jatkuva huoli, sekä myös epävarmuus kaikesta, mitä tulevaisuus saattaakaan tuoda tullessaan.
Sellaiset omaiset ovat huolehtivaisia ja välittäviä, jotka pitävät omaisestaan huolen. Monet joutuvat pitämään hoitosysteemissä omaisensa puolia, vaikka niin ei kuuluisi olla.

Epäkohdista kertominen ei ole valittamista, valittaminen on asia erikseen.

Lue lisää

Sen verran on kuule skilssiä omaisena olosta, ja vaikeista päätöksistä, että millon ihminen on pakko saada hoitoon ja milloin ei, että on aika turha tulla mitään marttyyri settiä selittämään.

Et edelleenkään vastannut että MIKSI viet?

ja uutena kysymyksenä heitän, miksi ihminen ei itse saisi hakeutua hoitoon? Mitä se on sinulta pois?

Anonyymi kirjoitti:

Sen verran on kuule skilssiä omaisena olosta, ja vaikeista päätöksistä, että millon ihminen on pakko saada hoitoon ja milloin ei, että on aika turha tulla mitään marttyyri settiä selittämään.

Et edelleenkään vastannut että MIKSI viet?

ja uutena kysymyksenä heitän, miksi ihminen ei itse saisi hakeutua hoitoon? Mitä se on sinulta pois?

Lue lisää

Vastasin kyllä vain tuohon, kun joku niin tivasi, " miksi viet omaisesi hoitoon ? " ja " jotta pääset valittamaan ".
En miksikään marttyyriksi heittäytynyt.

Minä en pysty vastaamaan tuohon, miksi viet omaisesi hoitoon, kun en ole yhtäkään omaista hoitoon vienyt, itse asiassa minut on viety vuosia sitten. Ja toisaalta sain olla kiitollinen, että omainen välitti sen verran, että vei.

Kirjoitin myös, että joskus ihminen voi myös itse hakeutua hoitoon.
Kuka viedään, kuka hakeutuu itse, minulta se ei ole mitään pois.

Anonyymi kirjoitti:

Vastasin kyllä vain tuohon, kun joku niin tivasi, " miksi viet omaisesi hoitoon ? " ja " jotta pääset valittamaan ".
En miksikään marttyyriksi heittäytynyt.

Minä en pysty vastaamaan tuohon, miksi viet omaisesi hoitoon, kun en ole yhtäkään omaista hoitoon vienyt, itse asiassa minut on viety vuosia sitten. Ja toisaalta sain olla kiitollinen, että omainen välitti sen verran, että vei.

Kirjoitin myös, että joskus ihminen voi myös itse hakeutua hoitoon.
Kuka viedään, kuka hakeutuu itse, minulta se ei ole mitään pois.

Lue lisää

Kaverin puolesta kyselen.

Anonyymi kirjoitti:

Kaverin puolesta kyselen.

Hyvä, että edes niin.
Kysellä voi, ihan itse tai kenen puolesta tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaverin puolesta kyselen.

Tämä keskustelu on jämähtänyt siihen kuka vie omaista hoitoon, vai eikö vie, vai meneekö itse. Kyllä hoitojärjestelmä itse luo itselleen omat työnsä ja hoitonsa. Sivusta seuranneena se on kirkastunut kun mieleltään terve omainen heitettiin tähän myllyyn.

Psykatrisessa hoitojärjestelmässä sairaalaan ei koskaan. pääse ilman jonkun lääkärin lähetettä. Siis lääkärit vievät ihmisiä hoitoon, usein taitaa olla terveyskeskuksen lääkäri jotka lähettävät ihmisiä psykiatriseen hoitojärjestelmään kun eivät itse osaa tai halua alkaa tekemään mitään. Tässä järjestelmässä heitä sitten pyöritellään vuosikausia.

Usein tk-lääkärit määräävät psyykelääkkeitä jotka alkavat aiheuttamaan kehossa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. On tavattoman ikävää että nämä sitten nähdään mielen sairautena jotka pahenevat ja muuttavat muotoaan vuosien kuluessa. Diagnooseja tulee uusia ja uusia, terveistä tehdään ennen pitkää. skitsofreenikkoja, biboja, masentuneita, psykoottisia, epäpersoonallisia ja mitä mikin lääkäri keksii tehdä.

Lääkkeisiin syntyy riippuvuus ja ne muuttavat persoonallista käyttäytymistä. eikä hoitojärjestelmässä ole sellaista osaamista jossa osattaisiin auttaa riippuvuukista vapaaksi.

Alun perin on saattanut olla kysymys työuupumuksesta, koulukiusaamisesta traumaattisesta tapahtumasta joka on järkyttänyt, pitkäaikaisesta elämisessä ympäristössä joka ahdistaa ja kuormittaa mieltä, jostain neurologisesta poikkeavuudesta esim. adhd.tai vain erikoisesta persoonallsesta reagoinnista jne.
Nämähän eivät ole mitään mielen sairauksia. jotka paranisivat aivoihin ja keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä vaikka lääkärit näin uskovatkin ja määräävät niitä.

Kyllä omaiset hätääntyvät ja tulevat neuvottomiksi kun huomaavat läheistensä muuttuvan lääkekrapulaiseksi, eikä kukaan osaa auttaa.
Lääkäreillä ei todellakaan ole keinoja miten he voisivat poistaa potilaistansa kaiken sen sairauden minkä ovat itse aiheuttaneet.

Sosiaalinen media on tuonut selvästi esille tällaisen psykiatrisessa hoitojärjestelmässä olevan käytännön. On hyvä että tämä on tullut esille tässäkin ketjussa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä keskustelu on jämähtänyt siihen kuka vie omaista hoitoon, vai eikö vie, vai meneekö itse. Kyllä hoitojärjestelmä itse luo itselleen omat työnsä ja hoitonsa. Sivusta seuranneena se on kirkastunut kun mieleltään terve omainen heitettiin tähän myllyyn.

Psykatrisessa hoitojärjestelmässä sairaalaan ei koskaan. pääse ilman jonkun lääkärin lähetettä. Siis lääkärit vievät ihmisiä hoitoon, usein taitaa olla terveyskeskuksen lääkäri jotka lähettävät ihmisiä psykiatriseen hoitojärjestelmään kun eivät itse osaa tai halua alkaa tekemään mitään. Tässä järjestelmässä heitä sitten pyöritellään vuosikausia.

Usein tk-lääkärit määräävät psyykelääkkeitä jotka alkavat aiheuttamaan kehossa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. On tavattoman ikävää että nämä sitten nähdään mielen sairautena jotka pahenevat ja muuttavat muotoaan vuosien kuluessa. Diagnooseja tulee uusia ja uusia, terveistä tehdään ennen pitkää. skitsofreenikkoja, biboja, masentuneita, psykoottisia, epäpersoonallisia ja mitä mikin lääkäri keksii tehdä.

Lääkkeisiin syntyy riippuvuus ja ne muuttavat persoonallista käyttäytymistä. eikä hoitojärjestelmässä ole sellaista osaamista jossa osattaisiin auttaa riippuvuukista vapaaksi.

Alun perin on saattanut olla kysymys työuupumuksesta, koulukiusaamisesta traumaattisesta tapahtumasta joka on järkyttänyt, pitkäaikaisesta elämisessä ympäristössä joka ahdistaa ja kuormittaa mieltä, jostain neurologisesta poikkeavuudesta esim. adhd.tai vain erikoisesta persoonallsesta reagoinnista jne.
Nämähän eivät ole mitään mielen sairauksia. jotka paranisivat aivoihin ja keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä vaikka lääkärit näin uskovatkin ja määräävät niitä.

Kyllä omaiset hätääntyvät ja tulevat neuvottomiksi kun huomaavat läheistensä muuttuvan lääkekrapulaiseksi, eikä kukaan osaa auttaa.
Lääkäreillä ei todellakaan ole keinoja miten he voisivat poistaa potilaistansa kaiken sen sairauden minkä ovat itse aiheuttaneet.

Sosiaalinen media on tuonut selvästi esille tällaisen psykiatrisessa hoitojärjestelmässä olevan käytännön. On hyvä että tämä on tullut esille tässäkin ketjussa.

Lue lisää

*Lääkkeisiin tulee fyysinen riippuvuus eli mukautuminen (dependence). Addiktoiviksihan ei monia psyykenlääkkeitä voi sanoa varsinaisesti (vaikka ymmärrän kyllä pointtisi) mutta niihin liittyy moniin psykoaktiivisiin aineisiin kuten mm huumeisiin liittyviä ongelmia kuten adaptaatio, dependence, potentiaalinen toleranssi ja vieroitusoireisto. Lääkeyhtiöt maalasi kuvan esim masennuslääkkeistä riippuvuutta aiheuttamattomina joissa on "lopetusoireita"(ongelman vähättelyä ja valkopesua) - discontinuation syndrome, kuten ne olisi jotain uniikki lumihiutale, muista psykoaktiivisista aineista poikkeavia lääkkeitä. Vieroitusoireistoa vähäteltiin lääkeyhtiöiden toimesta (esim BBC Panorama oli saanut käsiinsä dokumentteja joissa eräskin iso lääkeyhriö kyllä tiesi vieroitusoireongelmista jo 90-luvulla mutta yrittivät olla puhumatta asiasta muutakuin pyydettäessä) j a lääkeyhtiöt tiesi että ihmisillä oli varauksensa lääkeryhmää kohtaan koska markkinoilla oli ollut lääkkeitä kuten bentsoja jotka oli todettu riippuvuutta aiheuttaviksi. Varauksellisuutta lääkkeitä kohtaan pyrittiin lievittämään esim lääkäreille suunnatuin kampanjoin joissa ideana oli levittää tietoa masennuksesta ja tietysti masennuslääkkeistä esim Defeat Depression Iso-Britanniassa. Ja kuinka hyvin lääkärit saatiinkaan toistelemaan kuin papukaijat "nämä ei aiheuta riippuvuutta". Moni lääkäri tuskin vieläkään ymmärtää mikä ero on sanoissa dependence ja addiction ja miksi dependence on ongelma. Dependence ongelmaa ei karkoiteta toteamalla että masennuslääkkeet ei aiheuta riippuvuutta.

Ensin markkinoidaan tauteja, sitten hoitokeinoja.

Masennuskin on loppupeleissä niin epätarkkaa sanahelinää vaikka siitä on leivottu sairaus kuin jostain diabeteksesta. Itse tykkään käyttää nykyään olotiloistani muuta ilmaisua jonka olen muodostanut omin sanoin, esim "minua ahdistaa koska elämässäni on tapahtunut tällaista ja tällaista ja siksi oloni on paska".

Vääristely ja pimittely potilailta on ollut härskiä. Raha on tärkeintä lääkeyhtiöille, ego ja auttajana toimiminen monelle psykiatreille minkä vuoksi ei heitä paljon kiinnosta heidän jo lähtökohtaisesti ongelmaisten potilaidensa lisäongelmat lääkkeistä koska hei, vaikka päähän talikolla lyönti olisi varmaan ihan oikeutettavaa jos kyseessä on mt-potilaat. Sairaudentunnottomat hönöt jotka ei vain ymmärrä lääkkeiden tarvettaan, se on monen psykiatrin ja psykiatrian alan työntekijän suhtautumistapa potilaita kohtaan. itseoppineita pösilöitä joiden älykkyys ei riitä mihinkään, miten he ikinä voisi parantua ilman psykiatrian oppineita?

Niin mitäpä sitä ihminen muka voi elämänpolullaan oppia ilman suurta ja mahtavaa psykiatria?

Anonyymi kirjoitti:

*Lääkkeisiin tulee fyysinen riippuvuus eli mukautuminen (dependence). Addiktoiviksihan ei monia psyykenlääkkeitä voi sanoa varsinaisesti (vaikka ymmärrän kyllä pointtisi) mutta niihin liittyy moniin psykoaktiivisiin aineisiin kuten mm huumeisiin liittyviä ongelmia kuten adaptaatio, dependence, potentiaalinen toleranssi ja vieroitusoireisto. Lääkeyhtiöt maalasi kuvan esim masennuslääkkeistä riippuvuutta aiheuttamattomina joissa on "lopetusoireita"(ongelman vähättelyä ja valkopesua) - discontinuation syndrome, kuten ne olisi jotain uniikki lumihiutale, muista psykoaktiivisista aineista poikkeavia lääkkeitä. Vieroitusoireistoa vähäteltiin lääkeyhtiöiden toimesta (esim BBC Panorama oli saanut käsiinsä dokumentteja joissa eräskin iso lääkeyhriö kyllä tiesi vieroitusoireongelmista jo 90-luvulla mutta yrittivät olla puhumatta asiasta muutakuin pyydettäessä) j a lääkeyhtiöt tiesi että ihmisillä oli varauksensa lääkeryhmää kohtaan koska markkinoilla oli ollut lääkkeitä kuten bentsoja jotka oli todettu riippuvuutta aiheuttaviksi. Varauksellisuutta lääkkeitä kohtaan pyrittiin lievittämään esim lääkäreille suunnatuin kampanjoin joissa ideana oli levittää tietoa masennuksesta ja tietysti masennuslääkkeistä esim Defeat Depression Iso-Britanniassa. Ja kuinka hyvin lääkärit saatiinkaan toistelemaan kuin papukaijat "nämä ei aiheuta riippuvuutta". Moni lääkäri tuskin vieläkään ymmärtää mikä ero on sanoissa dependence ja addiction ja miksi dependence on ongelma. Dependence ongelmaa ei karkoiteta toteamalla että masennuslääkkeet ei aiheuta riippuvuutta.

Ensin markkinoidaan tauteja, sitten hoitokeinoja.

Masennuskin on loppupeleissä niin epätarkkaa sanahelinää vaikka siitä on leivottu sairaus kuin jostain diabeteksesta. Itse tykkään käyttää nykyään olotiloistani muuta ilmaisua jonka olen muodostanut omin sanoin, esim "minua ahdistaa koska elämässäni on tapahtunut tällaista ja tällaista ja siksi oloni on paska".

Vääristely ja pimittely potilailta on ollut härskiä. Raha on tärkeintä lääkeyhtiöille, ego ja auttajana toimiminen monelle psykiatreille minkä vuoksi ei heitä paljon kiinnosta heidän jo lähtökohtaisesti ongelmaisten potilaidensa lisäongelmat lääkkeistä koska hei, vaikka päähän talikolla lyönti olisi varmaan ihan oikeutettavaa jos kyseessä on mt-potilaat. Sairaudentunnottomat hönöt jotka ei vain ymmärrä lääkkeiden tarvettaan, se on monen psykiatrin ja psykiatrian alan työntekijän suhtautumistapa potilaita kohtaan. itseoppineita pösilöitä joiden älykkyys ei riitä mihinkään, miten he ikinä voisi parantua ilman psykiatrian oppineita?

Niin mitäpä sitä ihminen muka voi elämänpolullaan oppia ilman suurta ja mahtavaa psykiatria?

Lue lisää

Ajautuminen psykiatriaan voi hyvinkin tapahtua jostain ihan luonnollisesta reaktiosta elämässä sattuneeseen. Esim. voimakas työstressi tai ero tai kuolemantapaus tai monen asian tapahtuminen lyhyen ajan sisään. Uskoisin että myös arvomaailma ajaa ihmisiä psykiatrialle esim liika suorituskeskeisyys mikä ajaa esim helpommin uupumukseen. Siitä voi lähteä sitten negatiivinen kierre. Joskus psykiatrian aineet ja diagnoosikeskeisyys ja kehikko jonka kautta ihminen alkaa itseään tulkita on sen negatiivisen kierteen laukaisija. Psykiatriassa on ongelmia mitä ei sanota ääneen, joita on tässäkin ketjussa sanoitettu. Esim lääkkeet tekee jotain muuta mitä niiden lähtökohtaisesti voisi toivoa tekevän joka voi pahentaa oloa ja lisätä hämillään oloa omasta elämästä ja jopa vaikeuttaa asioiden prosessointia ja ajaa kierteeseen pahenevia haittoja. Ihminen jää jotenkin diagnoosinsa ja toisten keksimien mallien vangiksi ja niistä tulee niin vahva osa identiteettiä että oma retoriikka elämästäänkin pyörii tämän ympärillä. Osa kyseenalaistaa sitä, että voiko ongelmia sanoittaa muutenkin? Voiko olla paremminvoimista mallin ulkopuolellakin tai vain osia mallista itseään

Pitääkö jonkun määritellä sinut ja mitä tarvit että voit "parantua"? Eikö ihmisen arvostelukyky riitä tähän jos hän on sairas?

Miten pitäisi suhtautua siihen että psykiatria pahentaa joidenkin ihmisten oloa?

Joku yrittää sönköttää mielisairaista läheisistä mutta saattanee olla että tuossakin kategoriassa on ihmisiä joiden läheiset on helpottuneet kun ihminen on esim lopettanut lääkkeet. Usko pois, niitä on. He on saaneet läheisensä takaisin. Saattavat tuhahtaa mielessään että ei hemmetin psykiatria.

Anonyymi kirjoitti:

Ajautuminen psykiatriaan voi hyvinkin tapahtua jostain ihan luonnollisesta reaktiosta elämässä sattuneeseen. Esim. voimakas työstressi tai ero tai kuolemantapaus tai monen asian tapahtuminen lyhyen ajan sisään. Uskoisin että myös arvomaailma ajaa ihmisiä psykiatrialle esim liika suorituskeskeisyys mikä ajaa esim helpommin uupumukseen. Siitä voi lähteä sitten negatiivinen kierre. Joskus psykiatrian aineet ja diagnoosikeskeisyys ja kehikko jonka kautta ihminen alkaa itseään tulkita on sen negatiivisen kierteen laukaisija. Psykiatriassa on ongelmia mitä ei sanota ääneen, joita on tässäkin ketjussa sanoitettu. Esim lääkkeet tekee jotain muuta mitä niiden lähtökohtaisesti voisi toivoa tekevän joka voi pahentaa oloa ja lisätä hämillään oloa omasta elämästä ja jopa vaikeuttaa asioiden prosessointia ja ajaa kierteeseen pahenevia haittoja. Ihminen jää jotenkin diagnoosinsa ja toisten keksimien mallien vangiksi ja niistä tulee niin vahva osa identiteettiä että oma retoriikka elämästäänkin pyörii tämän ympärillä. Osa kyseenalaistaa sitä, että voiko ongelmia sanoittaa muutenkin? Voiko olla paremminvoimista mallin ulkopuolellakin tai vain osia mallista itseään

Pitääkö jonkun määritellä sinut ja mitä tarvit että voit "parantua"? Eikö ihmisen arvostelukyky riitä tähän jos hän on sairas?

Miten pitäisi suhtautua siihen että psykiatria pahentaa joidenkin ihmisten oloa?

Joku yrittää sönköttää mielisairaista läheisistä mutta saattanee olla että tuossakin kategoriassa on ihmisiä joiden läheiset on helpottuneet kun ihminen on esim lopettanut lääkkeet. Usko pois, niitä on. He on saaneet läheisensä takaisin. Saattavat tuhahtaa mielessään että ei hemmetin psykiatria.

Lue lisää

Erohan on siinä, ettei omainen tule tänne valittamaan sitä, että miten paljon paremmin kuntoutujalla menee silloin kun hän ei syö lääkkeitä, vaikka niin todellisuudessa olisikin.

Omaisellehan se on se ja sama millä puunhalaamisella ihminen tokenee. Mutta sairas ei pysty puhumaan mistään muusta kuin lääkkeiden sivuvaikutuksista. Vaikka väittää elämän olevan parempaa ilman niitä.

Anonyymi kirjoitti:

Ajautuminen psykiatriaan voi hyvinkin tapahtua jostain ihan luonnollisesta reaktiosta elämässä sattuneeseen. Esim. voimakas työstressi tai ero tai kuolemantapaus tai monen asian tapahtuminen lyhyen ajan sisään. Uskoisin että myös arvomaailma ajaa ihmisiä psykiatrialle esim liika suorituskeskeisyys mikä ajaa esim helpommin uupumukseen. Siitä voi lähteä sitten negatiivinen kierre. Joskus psykiatrian aineet ja diagnoosikeskeisyys ja kehikko jonka kautta ihminen alkaa itseään tulkita on sen negatiivisen kierteen laukaisija. Psykiatriassa on ongelmia mitä ei sanota ääneen, joita on tässäkin ketjussa sanoitettu. Esim lääkkeet tekee jotain muuta mitä niiden lähtökohtaisesti voisi toivoa tekevän joka voi pahentaa oloa ja lisätä hämillään oloa omasta elämästä ja jopa vaikeuttaa asioiden prosessointia ja ajaa kierteeseen pahenevia haittoja. Ihminen jää jotenkin diagnoosinsa ja toisten keksimien mallien vangiksi ja niistä tulee niin vahva osa identiteettiä että oma retoriikka elämästäänkin pyörii tämän ympärillä. Osa kyseenalaistaa sitä, että voiko ongelmia sanoittaa muutenkin? Voiko olla paremminvoimista mallin ulkopuolellakin tai vain osia mallista itseään

Pitääkö jonkun määritellä sinut ja mitä tarvit että voit "parantua"? Eikö ihmisen arvostelukyky riitä tähän jos hän on sairas?

Miten pitäisi suhtautua siihen että psykiatria pahentaa joidenkin ihmisten oloa?

Joku yrittää sönköttää mielisairaista läheisistä mutta saattanee olla että tuossakin kategoriassa on ihmisiä joiden läheiset on helpottuneet kun ihminen on esim lopettanut lääkkeet. Usko pois, niitä on. He on saaneet läheisensä takaisin. Saattavat tuhahtaa mielessään että ei hemmetin psykiatria.

Lue lisää

Käsite viedä joku hoitoon ei tarkoita, että hoito vastaisi kuitenkaan hoitoon vietävän henkilön tarpeita tavassa miten se on rakennettu ja että hoito välttämättä veisi pitemmällä tähtäimellä ihmisen elämää kohti parempaa elämänlaatua, parempaa itseymmärrystä ja hyvinvointia ja terveyttä. Toki lähiomainen voi kokea että hoito paransi henkilöä, esim tilapäisesti, koska se on esim sedatoinut ihmistä vähentäen epämiellyttävää käytöstä. Vaikka veisikin jonkun hoitoon ideana siitä että hoito on hyvää, ei tarkoita että hoito on hyvää, pureutuisi oireiden aiheuttajaan ja se voi itseasiassa olla lähiomaistenkin mielestä haitallista. Ja kuinka tehokasta on hoito jossa esim lähiomainen jatkuvasti roudailee lähiomaistaan hoitoon? Psykiatrian retoriikan mukaan tietenkin syy on esim potilaan hoito- tai lääkekielteisyys koska psykiatria tykkää monesti yksinkertaistaa ongelmat ja ratkaisut niihin. Ihmismieli tykkää helpoista ratkaisuista, liukuhihnamaisista ratkaisuista, jossa joku "viedään hoitoon" ja henkilö paranee ja tulee pois. Esim tuosta yhdestä linkistä jonkun potilaan lähiomaisen kokemuksista hoitojärjestelmästä kerrotaan hyvin miten asiat eivät todellakaan ole niin yksinkertaisia ja hoito voi rapauttaa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Lähiomainen voi tulkita tämänkin lähiomaisensa sairauden ulottuvuutena tai voi olla että hän tajuaa että hoito ei olekaan niin hyvää.

Anonyymi kirjoitti:

Käsite viedä joku hoitoon ei tarkoita, että hoito vastaisi kuitenkaan hoitoon vietävän henkilön tarpeita tavassa miten se on rakennettu ja että hoito välttämättä veisi pitemmällä tähtäimellä ihmisen elämää kohti parempaa elämänlaatua, parempaa itseymmärrystä ja hyvinvointia ja terveyttä. Toki lähiomainen voi kokea että hoito paransi henkilöä, esim tilapäisesti, koska se on esim sedatoinut ihmistä vähentäen epämiellyttävää käytöstä. Vaikka veisikin jonkun hoitoon ideana siitä että hoito on hyvää, ei tarkoita että hoito on hyvää, pureutuisi oireiden aiheuttajaan ja se voi itseasiassa olla lähiomaistenkin mielestä haitallista. Ja kuinka tehokasta on hoito jossa esim lähiomainen jatkuvasti roudailee lähiomaistaan hoitoon? Psykiatrian retoriikan mukaan tietenkin syy on esim potilaan hoito- tai lääkekielteisyys koska psykiatria tykkää monesti yksinkertaistaa ongelmat ja ratkaisut niihin. Ihmismieli tykkää helpoista ratkaisuista, liukuhihnamaisista ratkaisuista, jossa joku "viedään hoitoon" ja henkilö paranee ja tulee pois. Esim tuosta yhdestä linkistä jonkun potilaan lähiomaisen kokemuksista hoitojärjestelmästä kerrotaan hyvin miten asiat eivät todellakaan ole niin yksinkertaisia ja hoito voi rapauttaa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Lähiomainen voi tulkita tämänkin lähiomaisensa sairauden ulottuvuutena tai voi olla että hän tajuaa että hoito ei olekaan niin hyvää.

Lue lisää

Hoito ei välttämättä myöskään edesauta ihmisen toimintakykyä vaikka se vaikuttaisi muka näennäisesti oireisisin. Lähiomainen saa pitemmällä aikavälillä yhä enemmän hoidettavan yksilön kotiinsa jonka vointi vetää vielä enemmän vuoristorataa vieroitusoireiden ja haittojen vuoksi. Tai esim nostattaa näennäisesti lyhytkestoisesti mielialaa josta rysähdetään alas jossain vaiheessa jopa alemmas koska ei hermosto tykkää sen sotkemisesta. Hoito on vain laastaria, etenkin jos jatkohoito ja kunnon terapiatyöstö puuttuu eikä se oikeasti vastaa ihmisen tarpeisiin ja haluihin ja toiveisiin elämästään.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä keskustelu on jämähtänyt siihen kuka vie omaista hoitoon, vai eikö vie, vai meneekö itse. Kyllä hoitojärjestelmä itse luo itselleen omat työnsä ja hoitonsa. Sivusta seuranneena se on kirkastunut kun mieleltään terve omainen heitettiin tähän myllyyn.

Psykatrisessa hoitojärjestelmässä sairaalaan ei koskaan. pääse ilman jonkun lääkärin lähetettä. Siis lääkärit vievät ihmisiä hoitoon, usein taitaa olla terveyskeskuksen lääkäri jotka lähettävät ihmisiä psykiatriseen hoitojärjestelmään kun eivät itse osaa tai halua alkaa tekemään mitään. Tässä järjestelmässä heitä sitten pyöritellään vuosikausia.

Usein tk-lääkärit määräävät psyykelääkkeitä jotka alkavat aiheuttamaan kehossa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. On tavattoman ikävää että nämä sitten nähdään mielen sairautena jotka pahenevat ja muuttavat muotoaan vuosien kuluessa. Diagnooseja tulee uusia ja uusia, terveistä tehdään ennen pitkää. skitsofreenikkoja, biboja, masentuneita, psykoottisia, epäpersoonallisia ja mitä mikin lääkäri keksii tehdä.

Lääkkeisiin syntyy riippuvuus ja ne muuttavat persoonallista käyttäytymistä. eikä hoitojärjestelmässä ole sellaista osaamista jossa osattaisiin auttaa riippuvuukista vapaaksi.

Alun perin on saattanut olla kysymys työuupumuksesta, koulukiusaamisesta traumaattisesta tapahtumasta joka on järkyttänyt, pitkäaikaisesta elämisessä ympäristössä joka ahdistaa ja kuormittaa mieltä, jostain neurologisesta poikkeavuudesta esim. adhd.tai vain erikoisesta persoonallsesta reagoinnista jne.
Nämähän eivät ole mitään mielen sairauksia. jotka paranisivat aivoihin ja keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä vaikka lääkärit näin uskovatkin ja määräävät niitä.

Kyllä omaiset hätääntyvät ja tulevat neuvottomiksi kun huomaavat läheistensä muuttuvan lääkekrapulaiseksi, eikä kukaan osaa auttaa.
Lääkäreillä ei todellakaan ole keinoja miten he voisivat poistaa potilaistansa kaiken sen sairauden minkä ovat itse aiheuttaneet.

Sosiaalinen media on tuonut selvästi esille tällaisen psykiatrisessa hoitojärjestelmässä olevan käytännön. On hyvä että tämä on tullut esille tässäkin ketjussa.

Lue lisää

Vaikka teoriassa puhutaan samasta mielenterveydestä, niin sairaan ihmisen ja omaisen näkökulmat ovat todella erilaiset.

Siksi sairas ihminen ja tässä tapauksessa vielä hyvin kapeakatseinen sellainen ei todellakaan pysty puhumaan omaisen puolesta. (tietysti on olemassa ihmisiä joilla on omia mielenterveys ongelmia ja ovat vielä omaisia. Mutta se jo vaatii ihmiseltä aika paljon, että katsooko sitä tilannetta oman sairautensa kautta, vai omaisena.)

Omainen joutuu tekemään arvovalintoja. Esimerkiksi miten paljon kunnioittaa toisen ihmisen itsemääräämisoikeutta, tai missä vaiheessa se onkin heitteillejättöä.

Tai entä jos omaisella on vaikka sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Miten paljon hänen apunaan tai tukenaan täytyy olla. Riittääkö että käytte yhdessä kahvilla, tai kaupoilla. Entä jos tilanne eskaloituukin siihen että hän haluaa että sinä käyt hänen puolestaan kaupassa? Onko se hyvä vai huono asia? Tai kuinka paljon aikaa / rahaa jne. omaisen täytyy käyttää sairaan ihmisen auttamiseen?

Tai entä jos omainen haluaisi mennä sinne kahville tämän sairaan ihmisen kanssa, ja kysellä kuulumisia, mutta kun tämä sairas ihminen ei osaa puhua mistään muusta kuin lääkkeiden sivuvaikutuksista, vaikka hän ei ole käyttänyt lääkkeitä kahteenkymmeneen vuoteen?

Onko sinne silloin ihan pakko mennä?

Eli jos jämähtämisestä puhutaan, niin ihan jonnekkin muualle tämä keskustelu on jämähtänyt kun omaisiin.

Olen kanssasi samaa mieltä. Potilaalla pitäisi olla mahdollisuus valita lääkehoidon sijaan myös pysyvä laitoshoito.

Anonyymi kirjoitti:

Olen kanssasi samaa mieltä. Potilaalla pitäisi olla mahdollisuus valita lääkehoidon sijaan myös pysyvä laitoshoito.

Taitaa olla niitäkin, jotka olisivat laitoshoidossa, jos olisivat valinneet etenkin pysyvän lääkehoidon.

Anonyymi kirjoitti:

Taitaa olla niitäkin, jotka olisivat laitoshoidossa, jos olisivat valinneet etenkin pysyvän lääkehoidon.

Voi olla, ja voi olla että olisi ihmisiä jotka eivät tietäisi tämän taivaallista että mistä valtisevat. Mutta olisipahan valinnan mahdollisuus. Ei tarvitsisi sitten jälkikäteen vuositolkulla valittaa, etteikö olisi saanut valita.

Anonyymi kirjoitti:

Olen kanssasi samaa mieltä. Potilaalla pitäisi olla mahdollisuus valita lääkehoidon sijaan myös pysyvä laitoshoito.

Olin pitkäkestoisessa pysyvässä laitoshoidossa, pysyvällä lääkityksellä.
Nykyään olen pysyvästi pystyväinen elämään aivan tyydyttävää elämää, ilman lääkkeitä, ilman laitoksia.
Joskus voi saada apuakin jostain, mitä jotkut haukkuvat kovaan ääneen.
Itsellä on oltava halua, voimia, jaksamista, tahtoa päästä irti vaikeasta tilanteesta ja suunnata kohti valoisampaa tulevaisuutta, eikä se aina onnistu ilman apua ja tukea.

Anonyymi kirjoitti:

Olin pitkäkestoisessa pysyvässä laitoshoidossa, pysyvällä lääkityksellä.
Nykyään olen pysyvästi pystyväinen elämään aivan tyydyttävää elämää, ilman lääkkeitä, ilman laitoksia.
Joskus voi saada apuakin jostain, mitä jotkut haukkuvat kovaan ääneen.
Itsellä on oltava halua, voimia, jaksamista, tahtoa päästä irti vaikeasta tilanteesta ja suunnata kohti valoisampaa tulevaisuutta, eikä se aina onnistu ilman apua ja tukea.

Lue lisää

Sekin voi jo auttaa paljon että on esim ihmisiä ympärillä ja taloudellinen turva. On rahaa huolehtia itsestään, ei tarvi kokoajan murehtia. Sosiaaliset verkostot on tärkeitä. Ei vain psykiatrian tarjoama tuki.

Hienoa kuulla että sinulla menee paremmin. Kuten sanoin, osa on osastokierteissä pillerien vuoksi mutta sitäpä ei kukaan sano ääneen. Lähtötilanne miksi apua haki voi olla paljon parempi suhteessa siihen miksi kunto pillerikierteiden jälkeen menee. Osa haluaa pitää retoriikan vain sairaudessa kiinni ja siinä miksi haki apua mutta heidän maailmankuvaan ei sovi se että se tilanne on voinut olla kuitenkin suhteessa parempi kuin ennen neuroleptejä. Niihin raskaampiin aineisiin ei aina heti päädytä, sinne voidaan mennä asteittain, ja yksi syy on esim vieroituksesta koituneet ongelmat.

Anonyymi kirjoitti:

Sekin voi jo auttaa paljon että on esim ihmisiä ympärillä ja taloudellinen turva. On rahaa huolehtia itsestään, ei tarvi kokoajan murehtia. Sosiaaliset verkostot on tärkeitä. Ei vain psykiatrian tarjoama tuki.

Hienoa kuulla että sinulla menee paremmin. Kuten sanoin, osa on osastokierteissä pillerien vuoksi mutta sitäpä ei kukaan sano ääneen. Lähtötilanne miksi apua haki voi olla paljon parempi suhteessa siihen miksi kunto pillerikierteiden jälkeen menee. Osa haluaa pitää retoriikan vain sairaudessa kiinni ja siinä miksi haki apua mutta heidän maailmankuvaan ei sovi se että se tilanne on voinut olla kuitenkin suhteessa parempi kuin ennen neuroleptejä. Niihin raskaampiin aineisiin ei aina heti päädytä, sinne voidaan mennä asteittain, ja yksi syy on esim vieroituksesta koituneet ongelmat.

Lue lisää

Enkä usko pätkääkään siihen että lääkkeet etenkään pitkäkestoiset sellaiset estää laitoskuntoiseksi ajautumisen. Ties missä laitoksessa itse olisin jos olisin jatkanut psykiatrian aineiden vetämistä.

Anonyymi kirjoitti:

Sekin voi jo auttaa paljon että on esim ihmisiä ympärillä ja taloudellinen turva. On rahaa huolehtia itsestään, ei tarvi kokoajan murehtia. Sosiaaliset verkostot on tärkeitä. Ei vain psykiatrian tarjoama tuki.

Hienoa kuulla että sinulla menee paremmin. Kuten sanoin, osa on osastokierteissä pillerien vuoksi mutta sitäpä ei kukaan sano ääneen. Lähtötilanne miksi apua haki voi olla paljon parempi suhteessa siihen miksi kunto pillerikierteiden jälkeen menee. Osa haluaa pitää retoriikan vain sairaudessa kiinni ja siinä miksi haki apua mutta heidän maailmankuvaan ei sovi se että se tilanne on voinut olla kuitenkin suhteessa parempi kuin ennen neuroleptejä. Niihin raskaampiin aineisiin ei aina heti päädytä, sinne voidaan mennä asteittain, ja yksi syy on esim vieroituksesta koituneet ongelmat.

Lue lisää

Olen tuo, joka kertoi, että nykyään menee paremmin.
Tiedän ihan omakohtaisesti pillereistä ja laitoskierteestä.
Itselläni alkoi aika nuorena paniikkihäiriö, johon sain terveyskeskuslääkäriltä lääkkeitä, aika pian jo rauhoittaviakin.
Elämä oli ihan sekaisin, olin myös alkoholisti. Siihen kun vielä lääkkeet päälle, alkoi pää pehmetä, ihan psykoosiin asti.
Sitten alkoi osastokierre, vahvemmat ja runsaammat lääkitykset, lääkitysten jatkuva vaihtaminen, monia erilaisia päällekkäin.
Kyllä siinä pysyi aika sekaisin, ja ihan liian pitkään, monet vuodet.

Koskaan en ole ollut varakas, pienillä tuloilla on pitänyt pärjätä, vastoinkäymisiäkin elämässä on riittänyt, kavereiden ja sukulaisten kuolemia, on ollut parempia ja huonompia aikoja. Eikä vastoinkäymiset koskaan edes lopu, aina tulee jotain.
Voin oikeastaan sanoa, että se kaikki ( laitosjaksot, lääkitykset ) on opettanut pärjäämään, kestämään erilaista, suoraan sanoen paskaakin, elämässä.
Itsensä ymmärtäminen ja tunteiden käsittelyn taidon oppiminen ovat asioita, jotka auttavat hyvin eteenpäin, niin kävi myös omalla kohdallani.

Joskus, ehkä useinkin, saattaa tuntua, että " peli " on menetetty, mutta ei kannata antaa periksi, mahdollisuuksia on paljon, eikä tulevasta voi tietää, kannattaa jos ei muuten, niin ihan uteliaisuudesta odottaa ja katsoa, mitä se saattaakaan tuoda tullessaan.

Ja vieroitusoireista sen verran, että lähes jokainen, joka jostain aineesta irtaantuu, kärsii vieroitusoireista. Mutta sen takia niitä sanotaan vieroitusoireiksi, koska ne helpottavat jossain vaiheessa vieroituksen jälkeen.