Mikä meni taas pieleen?

Ei varmaankaan ruokinnassa mitään vikaa ollut, tunnutettukin sitä kait oli? Kuinkas umpeen laittaessa oliko lihava. Kuntoluokka sais olla umpeen laittaessa 2,5-3.Mielummin laihahko kuin lihava. Entäs liikunta? tekis todella hyvää jos ummessaolokauden sais käyskennellä poikimakarsinassa tai jossakin olla vapaana.
Kyllä se siitä pitäis onnistua, älä lannistu jos vähä on huonoa säkää. TSEMPPIÄ!!!

Moi!
Tsemppihalit sinulle - näitä päiviä tulee meille kaikille joskus. Itsekin tuskailen vasikoiden virusinfektion kanssa. Juottaa, lääkitsee, desinfioi ja hoitaa niin tai näin, aina vaan sonta lentää kaaressa...:( Kuume nousee ja laskee ja taas sama rumba uudelleen...

Mutta tuohon teidän juttuun...poikimahalvaushan se saattaa uusia vaikka jo kerran olisikin noussut ylös. ja jos niitä halvauksen oireita on jo ilmassa, niin silloin pitäisi antaa vaan suonensisäisesti Ca, kun pötsistä ei tahdo imeytyä ja nieleminenkin saattaa olla sitä sun tätä noiden pastojen ja litkujen kanssa.

Meilläkin juuri toista kertaa (vasta 2. krt!) poikinut lehmä sai ensin 5. vrk (vasta 5. vrk!) poikimahalvauksen, el. hoiti kalsiumilla kuntoon, nousi ja söi. Kahden päivän päästä uudelleen sama hoito ja silloin myös todettiin heng.tie infektio. Nyt tämä raiskio ei juuri syö, kunhan hengailee, maitoa tulee muutama hassu litra vaikka sesongin pitäisi olla huipussaan;( joskus yskäisee, joskus on lämpöä, mutta minkäs teet?

Mutta kuten jo todettiin, kyseessä voi olla ihan vaan huonoa tuuriakin..

Voisiko olla piilevä poikimahalvaus? Meillä oli jopa yhdellä hieholla, ei syönyt, liikkui huonosti. El ei osannut sanoa mikä sitä vaivasi, kaikki litkut kokeiltiin kunnes satuin antamaan kalsium tuubin. Vaivat loppui siihen sillä erää. Kolmannen poikimisen jälkeen sitten leikattiin juoksutusmaha.

Fosforikivennäistä umpilehmälle ja niukka tunnutus. Tunnutusaikana väkirehumäärä (joka siis on pieni) kannattaa antaa yhdessä erässä, että lehmä tottuu syömään väkirehua muutenkin , kuin murusia nuolemalla. Tämä valmentaa lehmää syömään poikimisen jälkeistä väkirehumäärän nostoa ajatellen. Jos poikimahalvaukset ovat yleisiä, kannattaa säilörehusta ottaa kivennäisanalyysi, jospa lehmät saavat umpiaikana s.rehusta liikaa kalsiumia?

Ennaltaehkäisynä lehmille voi antaa itse näitä kalsium-valmisteita pulloista (jo ennen poikimista), mutta minä kyllä kehottaisin _heti_ soittamaan eläinlääkärille, jos eläin alkaa viiletä/ei nouse ylös/on syömätön. Maksaahan se, mutta niin se maksaa lehmän poistaminen karjasta ja roudaaminen Honkajoellekin.
Poikimahalvaukset saattavat joskus olla niin sitkeitä, että on joutunut käyttämään eläinlääkäriä kahteenkin kertaan.

Itse annan poikineelle lehmälle poikimisen jälkeen lämmintä vettä niin paljon, kuin jaksaa juoda, siihen voi vielä lisätä propyleeniglykolia ja seosmelassia (ja sen kalsiumin), jos vain suostuu ämpäristä lisukkeineen juomaan. (Tämähän ei nyt oikeastaan vaikuta halvaantumiseen, mutta ehkäpä lehmän yleiskuntoon ja oloon muuten). Väkirehumääriä nostetaan hiljalleen, ettei syönti tökkää (syömään voi houkutella vaikka laittamalla seosmelassia pöperön päälle.)

Kyllä se masentaa, kun tuollaisia vastoinkäymisiä tulee, mutta vastoinkäymisitä viisastuu, ja tekemällä oppii!
Suosittelen (jos ei hyllystä jo löydy) Helena Rautalan kirjaa "Tavoitteena terve karja", siitä meillä yritetään aina ensin etsiä "ensiapua" ongelmaan kuin ongelmaan.

Halvauksessa kun kaikki suoliston toimintakin hidastuu, eipä siinä nälkä yllätä. Pastat eivät myöskään samalla lailla imeydy siinä tilassa! Missään tapauksessa en alkaisi lehmää pakkosyöttää jos se halvausoireisena makailee. Siinä tehdään vaan pahempaa asialle. Myöskään ei mitään suun kautta annettavia pastoja jos lehmä näyttää siltä ettei itse syö. Eläinlääkäri toki maksaa, mutta ehdottomasti kalliimmaksi tulee tappaa lehmä jolla voi hoidon jälkeen olla vuosia edessä maidontuotannossa.

Meillä on pidetty rajana että yhdelle lehmälle eläinlääkäri laittaa kolme pulloa suoneen ennen kuin aletaan harkita lopettamista. Lehmää myös pyritään nostamaan (meilläpäin on yhteinen nostolaite) jos ei itse ala nousta, noin neljä kertaa vrk hilataan ylös ja katsotaan josko seisoisi itse.

Vanha emäntä juuri kertoi että heillä lehmä makasi neljä vuorokautta ja sitten nousi, lypsivät sen makuullaan sinä aikana. Ell antoi hoidot ja sitten vaan odoteltiin. Halvaus usein vie maidot mennessään ainakin muutamaksi päiväksi.

Eläinlääkärille voi myös soittaa pelkästään kysyäkseen neuvoa, ei se laskuta jos ei paikalle tule ;) Itsekin olen kysellyt lehmien oireista ja saanut avun pelkästään puhelimessa ja neuvoja seuraamalla.

Kalkkipasta lehmälle juuri ennen poikimista, toinen heti poikimisen jälkeen jne mutta ei ikinä jos näkyy halvauksen oireita.

Onko lehmä saanut tarpeeksi ennen poikimista kivennäistä, kalkkia, muita vitamiineja? Meillä annetaan niitä pastoja lehmille kun ne on poikinu, estää halvauksen aika hyvin. Ja juotetaan pullolla niitä ruokahalulääkkeitä (en nyt muista sen aineen nimeä). Näissä pitää vaan osata antaa pasta/juoma niin ettei mene lehmän henkeen. Ja ihan perinteinen kuiva heinä on usein hyvä lääke, sitä vaan ei nykyisin kovin moni taida enää tehdä kun on niin työlästä, meillä sitä tehdään aina sen verran, että riittää välillä vaihteluksi ruuan kanssa ja "lääkkeeksi" jos on poikinut tai esim. ripulia.

Poikimahalvaukseen kalkkia ja fosforia, oikeanlainen tunnutus ennen poikimista. Kalkkia annetaan 4h välein, ei pelkästään ennen ja jälkeen! Letkutus auttaa lehmän syöntiin ja nesteen saantiin! Jos ei viitsi eläinlääkäriä soittaa niin ei tarvi kyllä elukoitakaan.

Eläinlääkäri antamaan kortisonia.
Poikimisvaiheessa eläin herkästi sairastui.Parsimatot.Ei saa lihottaa ummessa ja tuotantokauden loppuvaiheessa.