IOK ja negatiivinen kuva elämästä

Jatkan vielä yksinpuhelua, josko herättäisi keskustelua jossain vaiheessa. Jos on tutustunut positiiviseen ajatteluun, manifestointiin yms. niin niistä tulee semmoinen hyvä fiilis, että kyllä universumi kantaa ja voi nähdä pieniä "johdatuksen pilkkeitä" omassa elämässä. Elämä on sillein täynnä toivoa paremmasta, joskin yleensä epätasaista on. Mutta kun lukee IOK:ta, niin siellä sanotaan ymmärtääkseni, ettei ole tarkoitus muuttaa tätä maailmaa millään tavalla ja koko universumi on mielenvikainen ja negatiivinen asia. Jos nautit aiemmin vaikka auringon noususta, niin sekin on egon luoma ansa, jonka tarkoitus on huijata sinua väärälle polulle. Niinpä kaikkialla on vain mielenvikaisuutta, huijausta, väärää ja negatiivista. Miten siis IOK.sta saa mitään iloa ja onnellisuutta?

Gary Renard puhuu tästä.

Hän senoo että ei ole mitään syytä olla onnellinen joten ole onnellinen ilman mitään syytä. :)

There is no reason to be happy so be happy for no reason!

Auringonlaskuista ja muustakin miellyttävästä harhasta saa nauttia.
Se vain ei ole sama kuin Jumalan Todellisuus.

Siis vaikka maailma välillä tuntuisi kuinka ihanala niin Jumalalla on jotakin vielä parempaa tarjolla.

Harjoituksissa 128 ja 129 puhutaan juuri tuosta. Täällä maailmassa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista mutta on olemassa toinenkin maailma.

https://acim.org/acim/lesson-128/the-world-i-see-holds-nothing-that-i-want/en/s/533

https://acim.org/acim/lesson-129/beyond-this-world-there-is-a-world-i-want/en/s/534

Ihmeiden oppikurssin päämäärä ja ainoa päämäärä on valaistuminen ja ihmiselämästä luopuminen. Ilo ja onni ovat oikeastaan koko IOK:n keskeisin sanoma, mutta niitä haetaan maallisen todellisuuden sijaan sen tuolta puolen ikuisuudesta. Itselleni tuo "negatiivinen kuva elämästä" ei aiheuttanut merkittävää ristiriitaa ehkä senkään takia että olen kokenut ympäröivän todellisuuden erittäin negatiivisena ja lähestulkoon pelkästään piinaavana joten sen vaihtaminen muuhun todellisuuteen kuulostaa hyvinkin järkeenkäyvältä tavalta saavuttaa onnellisuus ja elämänilo. Perusajatus on melkolailla sama kuin esim buddhalaisuudessa jossa kaikkien maallisten/väliaikaisten asioden katsotaan olevan ns dukkhaa, josta ei voi saavuttaa mitään kestävää onnea ja tämän voin allekirjoittaa ihan kokemuksenkin perusteella. Tämä saattaa kuulostaa nihilistiseltä ellei tiedä mikä meitä siellä ikuisuudessa odottaa luovuttuamme maailmasta ja ihmisegosta, mutta jos siitä on nähnyt edes pienenkin välähdyksen ymmärtää tämän maanpäällisen elämän parhaimmillaankin olevan vain surkuhupaisa irvikuva siihen käsittämättömään euforiaan verrattuna mitä elämä on sellaisena jollaiseksi se alun perin tarkoitettiin ennen aikaa.

no se Pyhän Hengen vastaus on aina läsnä joka tilanteessa, ikään kuin toinen kaista siinä rinnalla jota pitkin voi ryhtyä ajamaan jos haluaa vaikka se vaikeasti kuljetava kaista näyttäisi kuinka todelliselta. Ehkä Hoffmeister on jo valaistunut, (muistan lukeneeni/kuulleeni jostain). Me tavalliset tallaajatkin pääsemme kyllä siihen vielä.

Egon elinehto on saada sinut uskomaan syyllisyyteesi ja jumalan eli Rakkauden pelkoon

Elämä Jumalan suunntelman ukopuollella, eli synnissä, vaikka synnit on sovitettu ristillä, ei koe mielkkyyttä, eikä tyydytystä elmässään, koska tietää sydämmessään, että joutuu kuoleman jälkeen kadotukseen. Tässä julistusta, joka kautta voi ottaa pelstuksen aastaan. J
os haluaa tekstin muulla kielellä, pitää klikata ratasta ja sitten automaattista tekstiä ja sieltä se kieli, jolla tekstin haluaa. https://www.youtube.com/watch?v=bmJnQbazknw

Et ole ainoa joka kokee samoin. Usein myös huomautetaan kuinka usein kuvataan egon olemusta ja vaikutusta. Masentavaa kyllä. Ehkäpä se on niin tärkeätä huomata egon eli itsekkyyden kakinpuolinen ahkeruus, johon kiinteästi liittyy oman itsensä syyllistäminen ja vähättely
Kokeileppa joskus että luet vain luvun muutamat pari viimeistä kappaletta
Tai vaikkapa harjoitus 105 suomennoksen sivulta200