On monta väliin tulevaa muuttujaa, jotka johtavat kansainvälisissä mittauksissa suomalaisten koululaisten opintomenestyksen laskuun . Ensinnäkin myös jo Suomessa koulussa käyminen ei ole enää turvallista ja kouluista puuttuu työrauha. Toiseksi suomalaiset opiskelevat kouluissa vähintään 3 kieltä oman äidinkielen lisäksi. Monien päättäjien mielestä 3 on liian vähän ja monikielisyyttä pitäisi pitää oppimistavoitteena. Itse kadehdin opiskeluaikana esimerkiksi englantilaisia tai kanadalaisia, jotka selviävät maailmassa kaikesta omalla äidinkielellään ja voivat keskittyä tieteen eri aloihin tai keskittyä ja valmistua erikoisammatteihin. Esimerkiksi Kanadassa opiskelijat voivat keskittyä muihin opetettaviin aineisiin, kuin kieliin ja siellä toisena kielenä opiskellaan yleensä ranskaa, joka vastaa jossakin määrin meidän ruotsinkielen opintoja. Ei ole niin hienoa kuin kuvitellaan, että osataan tilata ulkomailla pizzaa 5 eri kielellä, haluamillaan täytteillä ja matkaliput kotimaahan takaisin, jos ei hallita mitään muuta tietoa kuin mitä yksinkertainen arkielämä ulkomailla vaatii. Kielinerot ovat asia erikseen. Tarvitaan tietysti erikoistulkkeja ym., mutta heidän opetus ei kuulu peruskouluun.
Syyt suomalaisten opintomenestyksen laskuun analysoitavana
Anonyymi-ap
2127
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin siis pelkkä kielitaito on vain apuväline, jonka kautta voidaan viestittää jotakin tärkeää tietotaitoa useammalle ihmisryhmälle, itse asiat ,joita halutaan viestittää jää jo meillä pienessä Suomessa sivuseikaksi ja joiden opetukseen ei riitä enää oppitunteja. On tärkeää osata ensin omalla äidinkielellä esimerkiksi luonnontieteitä, terveystiedettä ja matematiikkaa ja opiskella omalla äidinkielellään eri ammattialoja. Meillä suomenkielen lisäksi on osattava englantia, jotta voisi viestittää omaa osaamistaan ja filosofiaansa myös kansainvälisellä tasolla. On tietysti hyvä , jos löytyy esimerkiksi myös saksan, venäjän ja ranskankielen taitoisia, tai kiinan, mutta pelkän usean vieraan kielen oppiminen ei sinänsä lisää elämässä tarvittavaa tietotaitoa. Tietotekniikkaa lisää tietoja ja myös supistaa joidenkin kohdalla osaamista. Nuorilla pelien pelaaminen ja kännykällä viestittäminen saatat viedä kaiken ajan muulta oppimiselta. Kännykkä on kädessä jo markettien hississä rattaissa istuvalla vauvalla.
Nyt syytetään oppimistuloksien laskusta lähes yksinomaan koululaisten kännykän käyttöä. Kännykän käytön hallinta on tärkeä oppimisalue . Ei sitä voi kieltää koululaisilta jo turvallisuussyistä. Kouluhan ei ole enää turvallinen paikka. Oppilaiden on voitava soittaa apuakin tarvittaessa ja viestittää vanhemmilleen ainakin koulumatkoilla. Osa kännyköistä toimii lisäksi ihan tietokoneiden tavoin. Tietokoneet taas ovat hyvä oppimisväline ja opetusväline ja välttämätön jo ylioppilaskirjoituksissakin. Tunnilla ei kännykkää tietenkään saa aiheetta käyttää, eikä välitunnilla väkivaltakohtausten kuvaamiseen. Eiköhän siihen jonkinlaiset rajat löydy, mutta mukana pito ei voi olla kiellettyä missään tapauksessa nykyihmiseltä oli sitten kyseessä lapsi tai aikuinen .