kehitysvamma

Asumispalvelut paineen alla
Kehitysvammainen henkilö on suhteessa vammattomaan päihdeongelmaiseen haastavassa tilanteessa esimerkiksi asumispalveluiden suhteen. Päihdeongelman ollessa akuutti, paine asumispalveluissa kasvaa. Ryhmämuotoisia asumisyksiköitä ei ole suunniteltu siten, että niissä asuisi päihdeongelmaisia ihmisiä. Henkilöstö joutuu kohtaamaan omat asenteensa suhteessa päihdeongelmaan ja organisaatio sekä vammaispalvelut pohtimaan valmiuttaan toimia tilanteessa. Henkilökunnalta saattaa puuttua osaamista sekä valmius kohdata ja hoitaa päihdeongelmaista asukasta. Huoli muiden asukkaiden sekä henkilökunnan turvallisuudesta kasvaa. Työyhteisöissä pohditaan ammattieettisiä ja itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä suhteessa päihdeongelmaiseen asukkaaseen. Henkilökunta tarvitsee erityistä tukea ja keinoja päihdeongelmaisen henkilön kohtaamiseen sillä päihdeongelma on myös yksi inhimillisen elämän tragedia siinä missä esimerkiksi mielenterveyden häiriö. Molemmista voi toipua, mutta ne tarvitsevat aikaa ja myös ymmärrystä ympäristöltä.

Jokaisella on oikeus saada hoitoa päihdeongelmaan
Miten päihdepalvelut pystyvät vastaamaan kehitysvammaisen henkilön erityistarpeisiin, kun palvelut ovat lähtökohtaisesti suunniteltu palvelemaan henkilöitä, joilla ei ole kehitysvammadiagnoosia tai muita kognitiivisia haasteita? Päihdepalveluissa ei välttämättä ole riittävästi valmiutta tukea erityistarpeista asiakasryhmää. Kuntoutuksen epäonnistumiset saattavat johtua jo ihan pelkästään siitä, että käytettävät menetelmät ovat perustuneet tiettyyn kognitiivistentaitojen olettamaan. Esimerkiksi päihdepalveluiden keskusteluapuun pohjautuva tuki vieraassa ympäristössä ei välttämättä sovellu kehitysvammaiselle henkilölle.

Kehitysvammaisten henkilöiden päihdeilmiö on kuitenkin aina ollut olemassa, mutta sen laajuutta ei ole koskaan systemaattisesti tutkittu. Kehitysvammaisille henkilöille tulee luoda heidän tarpeitaan palvelevat hoito- ja kuntoutusmallit.