Terkkuja mummille.

Näin talven sydännä moni askartelee itse joululahjoja, tai talvipäivän seisauksen ajan lahjoja, uskonnosta riippuen. Erilaiset hyvinvointi- ja hoitotuotteet isovanhemmille ovat monen mielessä. Kukaties itse tehty käsivoide tai saippua. Ovathan vanhemmat polvet siirtäneet tietämystään meille nuoremmille, miksemme siis antaisi takaisin. Vuodenaika vain ei ole kovin otollinen raaka-aineiden keräämiseen luonnosta. Kasvit ja varsinkin eläimet ovat talvilevollaan. Harva hakkaisi joesta jäätä rikki kerätäkseen verijuotikkaita, tai kaivaisi esiin muurahaispesää (maanomistajan luvalla tietysti) munien toivossa. Eläintuotteet rajoittunevat siksi mehiläisvahaan. Vihattu vattupuskakin huojahtelee talven viimassa lehdetönnä, tarjoamatta teejuoman ainesta. Jos vanhemmilla ihmisillä mikään ei enää oikein huojahtele muuta kuin kävely, tarvittaisiin jotakin tukea. Virkistävä muurahaishappo suoraan kuusijalkaisen ahertajan ahterista saattaisi piristää kuusijuhlaa kummasti. Sitten taas yhteiselo sujuu siniseen lääketehtaan tuotteeseen kajoamattakin. Kaikkein halvimmaksi ja turvallisimmaksi vaihtoehdoksi lahjoille (ei lääketieteelliselle hoidolle) voi itse tehdä hanavedestä homeopaattisia tippoja. Kun niitä sitten kopsuttelee pöydänreunaan niin johan potensoituvat. Mitä vielä odotatte?