Utooppinen kepu

Zarathustra

Varsin usein täällä kaivataan kepun poistumista Suomen poliittiselta näyttämöltä perustein: todellisissa demokratioissa (viitataan ilmeisesti Englantiin ja USA:han) on ainoastaan kaksi vahvaa puoluetta, jotka suurin piirtein vuorotellen ovat vallassa.

Tarkkaillaan ensin USA:n tilannetta. Republikaanit ovat niin oikealla, ettei edes Kimmo Sasi märissä unissaan kuvittele sellaista puoluetta Suomeen. Demokraatitkin ovat kirkkaasti oikealle Suomen Kokoomuksesta. Näiden kahden välillä jenkkilässä valitaan.

Englannissa työväenpuolue lienee about sama kuin Suomessa Kokoomus, konservatiivit ovat huomattavan paljon oikealla Suomalaisiin puolueisiin verrattuna.

Suomessa kaikki puolueet ovat sosialidemokraattisia, jos niitä verrataan länsimaisiin puolueisiin. Suomessa on otettu mallia sosialidemokraattisesta Ruotsista hyvässä ja pahassa. Vasta lama opetti meidät hieman oikeistolaisemmiksi, vai pitäisikö sanoa länsimaisemmiksi.

Suomen keskustan menestystarinalle voi olla kaksi selitystä: 1) Keskusta on toiminut kannattajiensa ja koko Suomen etujen mukaisesti sen verran hyvin, että äänestäjät ovat palkinneet.
Tai 2) Demarit ja Kokoomus ovat epäonnistuneet, eivätkä ole siis saaneet potentiaalisia äänestäjiään liikkeelle.

Painottaisin edelleen, että kaikki kolme valtapuolouetta ovat hyvin samanlaisia, Suomessa ei ole suurta hajontaa puoluekentässä, niin kuin ei ole monessakaan maassa, puolueet ovat hyvin samankaltaisia.

Se, mikä on surullista suomalaisessa puoluekentässä, että alueellisesti eri puolilla Suomea äänestetään niin erityyppisesti. Se kertoo siitä, että SDP ja Kokoomus eivät ole onnistuneet harvaan asutuilla alueilla, eikä Keskusta taajamissa.

Tästä löytyy SDP:n ja Kokoomuksen viisasten kivi: jos haluatte Keskustan vaipuvan pienpuolueeksi, teidän täytyy ryhtyä ahkerasti hoitamaan myös harvaanasuttujen alueiden ihmisten asioita. Sellaista toimintaa ainakaan minä en ole toistaiseksi havainnut.

9

357

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vertailu USAhan ja Englantiin ontuu. Niiden histriallinen tausta on toinen kuin Suomessa ja yhteiskuntarakenne on erilainen. Ruotsi on parempi vertailukohde. Siellä Centernin kannatus on reilusti alle 10 %.

      Hyvän kehityksen a ja o alueellisen tasapainon löytäminen. Suomessa on eletty usein tässä suhteessa kriisejä, Ruotsissa taas ei. Pahin kriisi oli 60- ja 70-luvuilla, jolloin maalta tapahtui oikein kansainvaellus, lähinnä Ruotsiin. Keskustan politiikan epäonnistuminen on juuri siinä, ettei tasapainoinen alueellinen kehitys ole ollut edes tavoitteena, koska Keskusta pelkää äänestäjäkatoa.

      Varsinkin sosiaalidemokraatit ovat tarjonneet jo pitkään lääkkeitä tasapainoiseen aluekehitykseen. Myöhemmin saman ongelman ovat havainneet kokoomuslaiset. Erityisesti itä- ja pohjois-Suomessa on selkeä liikaväestöongelma. Näiden ihmisten jälkeläisiä tulisi auttaa niin, että heille annetaan valmiudet muuttaa paremman elintason ja työllisyyden perään. Pohjanmaalla tämä tasapaino saavutettiin, kun useammat joukkopaot ulkomaille ovat historian saatossa tyhjnetäneet alueelta ulos sen väen, jota seutu ei kykene elättämään.

      Keskusta on saanut lähinnä uskoteltua äänestäjilleen, että lypsämällä rahaa veronmaksajilta, joilla sitä on, saadaan työtä ja toimeentuloa. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Keskustan kannattajista on tullut elättejä ja Keskustasta sen myötä vasemmistolainen tulonjakopuolue. Se on erittäin konservatiivinen ja ainaisessa puolustusvalmiudessa. Tämä on johtanut siihen, että Suomen taloudellinen veturi on siellä, missä Keskustan kannatus on vähäisintä.

      • Zarathustra

        "Erityisesti itä- ja pohjois-Suomessa on selkeä liikaväestöongelma. Näiden ihmisten jälkeläisiä tulisi auttaa niin, että heille annetaan valmiudet muuttaa paremman elintason ja työllisyyden perään"

        Eikö juuri näiltä alueilta ole jo liikaakin muutettu muualle. Ongelmana näillä alueilla on jo nyt suuri eläkeläisten osuus asujamistosta. Juuri sen takia valtionosuuksia kaivataan nimenomaan Itä- ja Pohjoissuomen kunnissa, kun veronmaksajia ei ole riittävästi. Haluaako Mielipidepankki loputkin tuottavat ihmiset pois kehitysalueilta?

        Tietynlaisille yrityksille, ensimmäisenä tulee mieleen puhelinpalveluja tarjoavat, olisi tuhannen taalan paikka mennä Itä- ja Pohjoissuomeen, sieltä löytyy innokasta ja kohtuulliseen palkkaan tyytyvää sakkia. Miksi niitä Irlantiin tai Intiaan täytyy ulkoistaa firmojen helevetin huonosti toimivia neuvontapalveluja. Kyllä suomessakin osataan palvella hitaasti.


      • revox

        "Varsinkin sosiaalidemokraatit ovat tarjonneet jo pitkään lääkkeitä tasapainoiseen aluekehitykseen."

        Kuten otsikossa totesin, kerro lisää. Tai itse asiassa kerro, mitä SDP on tehnyt tasapainoisen aluekehityksen puolesta, onhan SDP ollut hallituksessa jo toistakymmentä vuotta yhtäjaksoisesti. Siis varmaan pystyt yksilöimään SDP:n tekemät suurteot ja sitten ehkä voi hieman yleisesti vielä kehua SDP:n aluepolitiikkaa.


      • Höh???
        revox kirjoitti:

        "Varsinkin sosiaalidemokraatit ovat tarjonneet jo pitkään lääkkeitä tasapainoiseen aluekehitykseen."

        Kuten otsikossa totesin, kerro lisää. Tai itse asiassa kerro, mitä SDP on tehnyt tasapainoisen aluekehityksen puolesta, onhan SDP ollut hallituksessa jo toistakymmentä vuotta yhtäjaksoisesti. Siis varmaan pystyt yksilöimään SDP:n tekemät suurteot ja sitten ehkä voi hieman yleisesti vielä kehua SDP:n aluepolitiikkaa.

        Paskat. Kepun kannattajat vain haluavat ikuistaa yhden lyhyen ajan Suomen historiassa eli vuodet 1955-1994 eli maajussien kullanvuolemisajan.

        Kepulaisella logiikalla voitaisiin vaatia esim. raitiovaunuihin rahastajia takaisin, satulasepän ammatin suojelemista ja vossikkakyytien palauttamista Helsingin keskustaan.

        Miksi ihmeessä yhtä ammaattikuntaa pitäisi suojella? Jos "tasapainoinen aluekehitys" tarkoittaa metsien raivaamista pelloksi paskanajoa varten, ollaan menty jo Hölmölä-mallissa äärirajoille.


      • revox kirjoitti:

        "Varsinkin sosiaalidemokraatit ovat tarjonneet jo pitkään lääkkeitä tasapainoiseen aluekehitykseen."

        Kuten otsikossa totesin, kerro lisää. Tai itse asiassa kerro, mitä SDP on tehnyt tasapainoisen aluekehityksen puolesta, onhan SDP ollut hallituksessa jo toistakymmentä vuotta yhtäjaksoisesti. Siis varmaan pystyt yksilöimään SDP:n tekemät suurteot ja sitten ehkä voi hieman yleisesti vielä kehua SDP:n aluepolitiikkaa.

        SDP ja Kokoomus ovat pitkään ja pitkäjänteisesti tehneet työtä sen puolesta, että Suomi pysyy pystyssä markkinaehtoisen tuotannon voimin. Tässä projektissä pääasia on markkinaehtoisesti kannattavan tuotannon volyymin kasvattaminen ja ulkomaisen kilpailukyvyn lisääminen sen myymiseksi. Tässä sarjassa tärkein ponnistelu oli EU-jäsenyys, sen jälkeen maltillisten palkkaratkaisujen tukeminen, kannustavaan veropolitiikkaan panostaminen. Näillä toimilla Suomi on sitten roikunut maailman tilastoissa kärkipäässä.

        Sinipunahallitukset eivät hirttäytyneet mihinkään aluepolitiikkaan, vaan antoivat tuotannon rakentua omilla ehdoillaan sinne, missä se on yrittäjänäkökulmasta kannattavinta.

        Tasapainoinen aluepolitiikka tarkoittaa sitä, ettei panna löysää rahaa sinne, missä sitä ei saa poikimaan uutta. Tällainen aluepolitiikka perustuu kehityshakuisuuteen, ei paikalleen jämähtämiseen. Paikalleen jämähtäneen aluepolitiikan ruutitynnyrit paukahtavat sitten ovalla rytinällä kuten on Suomessakin nähty. Kun ihmisiä pidätellään väkisin kotiseudullaan almurahoilla, siitä seuraava suhteellinen köyhyys purkautuu rajuina muuttoliikkeinä kuten esim. 60- ja 70-luvuilla tapahtui. Kuten sanoin Pohjanmaalla on koettu usemapikin tällainen rytinä ja nyt on sitten saavutettu kutakuinkin hyvä tasapaino ihmisten määrässä suhteessa alueen taloudelliseen kantokykykyyn.

        Asian ydin on juuri siinä, että aluepolitiikassa pitää ottaa huomioon ne mittasuhteet, joiden mukaisesti jokin alue pystyy tietyn määrän ihmisiä. Jos on liikaväestöongelmia, ne pitää pyrkiä purkamaan eikä kannustaa siirtämään ongelman ratkaisua kertarytinäksi. Sen vuoksi hallittu muuttoliike voi parasta mahdollista aluepolitiikkaa, joka johtaa tasapainoiseen aluekehitykseen. Tätä ei Keskustassa haluta ymmärtää. Ymmärtämättömyys johtuu siitä, että Keskustassa nähdään kannatuslukujen tippuvan, jos väki muuttaa maalta pois. Keskustalle siis oma kannatus on tärkeämpi asia kuin Suomen menestys.


      • Heisuli

        Väkipulaongelma.

        Siitä kunta saa, siis asukkaista kertyvät verotulot joilla hoidetaan väestönkunnalliset palvelut.

        Lipposen hallituksien rakennemuutos todella puri ja nyt on hyvin pahoja ongelmia sekä väestöpula- että väestömuuttoalueilla.

        Liikaväestöä on pääkaupunkiseudulla ja kasdvukeskuksissa, josta sikäläiset ongelmat.

        Väestöpulaa on taas Pohjois- ja Itäsuomessa josta toisenlaiset ongelma.

        Tällainen "pakkokeskittäminen" väestön osalta ei toimi.


      • Heisuli
        Mielipidepankki kirjoitti:

        SDP ja Kokoomus ovat pitkään ja pitkäjänteisesti tehneet työtä sen puolesta, että Suomi pysyy pystyssä markkinaehtoisen tuotannon voimin. Tässä projektissä pääasia on markkinaehtoisesti kannattavan tuotannon volyymin kasvattaminen ja ulkomaisen kilpailukyvyn lisääminen sen myymiseksi. Tässä sarjassa tärkein ponnistelu oli EU-jäsenyys, sen jälkeen maltillisten palkkaratkaisujen tukeminen, kannustavaan veropolitiikkaan panostaminen. Näillä toimilla Suomi on sitten roikunut maailman tilastoissa kärkipäässä.

        Sinipunahallitukset eivät hirttäytyneet mihinkään aluepolitiikkaan, vaan antoivat tuotannon rakentua omilla ehdoillaan sinne, missä se on yrittäjänäkökulmasta kannattavinta.

        Tasapainoinen aluepolitiikka tarkoittaa sitä, ettei panna löysää rahaa sinne, missä sitä ei saa poikimaan uutta. Tällainen aluepolitiikka perustuu kehityshakuisuuteen, ei paikalleen jämähtämiseen. Paikalleen jämähtäneen aluepolitiikan ruutitynnyrit paukahtavat sitten ovalla rytinällä kuten on Suomessakin nähty. Kun ihmisiä pidätellään väkisin kotiseudullaan almurahoilla, siitä seuraava suhteellinen köyhyys purkautuu rajuina muuttoliikkeinä kuten esim. 60- ja 70-luvuilla tapahtui. Kuten sanoin Pohjanmaalla on koettu usemapikin tällainen rytinä ja nyt on sitten saavutettu kutakuinkin hyvä tasapaino ihmisten määrässä suhteessa alueen taloudelliseen kantokykykyyn.

        Asian ydin on juuri siinä, että aluepolitiikassa pitää ottaa huomioon ne mittasuhteet, joiden mukaisesti jokin alue pystyy tietyn määrän ihmisiä. Jos on liikaväestöongelmia, ne pitää pyrkiä purkamaan eikä kannustaa siirtämään ongelman ratkaisua kertarytinäksi. Sen vuoksi hallittu muuttoliike voi parasta mahdollista aluepolitiikkaa, joka johtaa tasapainoiseen aluekehitykseen. Tätä ei Keskustassa haluta ymmärtää. Ymmärtämättömyys johtuu siitä, että Keskustassa nähdään kannatuslukujen tippuvan, jos väki muuttaa maalta pois. Keskustalle siis oma kannatus on tärkeämpi asia kuin Suomen menestys.

        "Sinipunahallitukset eivät hirttäytyneet mihinkään aluepolitiikkaan, vaan antoivat tuotannon rakentua omilla ehdoillaan sinne, missä se on yrittäjänäkökulmasta kannattavinta."

        Juu oli se tasapainoista.

        Siellä missä rahaa olisi tarvittu, siellä sitä ei ollut käytettävissä.

        Siellä missä sitä tarjottiin ei ollut käyttäjiä.

        Tämäkö on tasapainoista aluekehitystä? Yrityksien perustaminen ja kehittäminen Itä- ja Pohjoissuomessa estyi sillä että niiden kehittämiseen tarkoitetut rahat Suunnattiin pääkaupunkiseudulle ja muutamaan kasvukeskukseen. Siellä oli rahaa tarjolla niin paljon että sitä jäi käyttämättä. Muilla alueilla olisi ollut kasvuyrityksiä jotka olisivat voineet kasvaa ylikansallisiksi yrityksiksi, mutta siihen ei ollut tarjolla rahoitusta. Ainoa keino kasvaa olisi ollut muutto pääkaupunkiseudulle, mutta sehän ei kasvuyrityksissä ole mahdolista koska investoinnit on tehty muualle. Entisen hykääminen uuden rakentaminen olisi ollut sama kuin lopettaa yritys. Nämä yritykset kituuttivat pystymättä kehittämään omaa tuotantoaan ja yritystään siinä koossa missä olivat.

        Kokoomuslaine ja Demarilainen "tasapainoinen" aluekehitys tarkoitti muiden kuin kasvukeskusten yritysten näivettämistä. Nokia sai älyttömästi tukia samaan aikaan kun Pellolaiselle yritykselle tarjottiin ei oota. Rajakunta joissa kansainvälistyminen olisi ollut helppoa, ja siihen olisi ollut tarvetta, siihen ei annettu mahdollisuutta.

        Tämäkö sinusta on sitä tasapainoista aluekehitystä.

        Jauhat P:tä. Ruotsiin laajentuva yritys olisi pitänyt viedä Ruotsin rajalta ensin Helsinkiin ja sieltä sitten lahteä tuhansien kilometrien päähän hoitamaan businesta Ruotsiin.

        Tätsin älyvapaata touhua.


    • tuohon taustaan

      Kahden vahvan puolueen keskinäiseen asemaan perustuva käytäntö on poikkeus, joka toimii lähinnä vain mainitsemissasi USA:ssa ja Isossa-Britanniassa. Niissäkään maissa tilanne ei olisi mainittu, mikäli nuo maat olisivat omaksuneet yleiseurooppalaisen, demokraattisen vaalitavan.

      Typerästä vaalijärjestelmästä huolimatta Ison-Britannian tämän vuoden parlamenttivaaleissa liberaalit voittivat runsaasti paikkoja. Britit olivat aiempaa valmiimpia ottamaan riskin, että heidän äänensä menee hukkaan. Tulos rohkaisee äänestäjiä niin, että seuraavissa vaaleissa kaksipuoluejärjestelmä saattaa murtua jo Britanniassakin.

      Useimmissa Euroopan maissa kaksi vahvaa porvaripuoluetta kilpailee keskenään.
      Porvaripuolueiden keskinäinen hallitusyhteistyö on tavallista, mutta ei mikään sääntö muuallakaan. Myös joissakin muissa maissa kuin Suomessa toinen porvaripuolueista muodostaa hallituksen demarien kanssa.

    • Jaba_43

      Kun Suomen puoluekenttä aikanaan alkoi selkiytyä, meillä oli vahva työväenaatteeseen perustuva vasemmisto, joka oli hajaantuneena kahteen puolueeseen: SDP ja SKDL/SKP.

      Ns. ei-sosialistit olivat vielä enemmän hajallaan: agraariväestön etuja ajava Maalaisliitto, kielipuolue RKP sekä kaupunkilaisen keskiluokan, toimihenkilöiden ja virkamiesten Kansallinen Kokoomus, jonka rinnalla toimi aika ajoin erilaisia liberaalimpia pienpuolueita. SMP:n protestiliikettä en laske mukaan, koska se oli 60-luvun elinkeinorakenteen muutokseen ja maaltapakoon liittyvä tilapäisilmiö.

      Maalaisliiton/Keskustan vahvaan asemaan on erityisen paljon vaikuttanut Urho Kekkosen pitkä valtakausi presidenttinä. Se tavallaan sementoi agraariväestön etupuolueen aseman ja loi sille mielikuvan enemmästä kuin puolue itse asiassa onkaan.

      1980-luvulla Suomi ryhtyi valmistautumaan vapaampaan markkinatalouteen, mikä tapahtui paljolti sen ansiosta, että SDP alkoi siirtyä selkeästi markkinatalouden kannalle ja SAK:ssakin alettiin ymmärtää, että barrikaadeille nousu kapitalistia vastaan on vähän sama kuin maalaisliittolainen maitotilallinen haukkuisi lehmäänsä riistäjäkapitalistiksi, kun sille pitää antaa heiniä ja vettä.

      SDP:n "oikeistolaistuminen" toi meille Holkerin ja Lipposen hallitukset. Kokoomuksen kannatushan on aina ollut vasta 3. tilalla, joten ei kokoomus mitään hallituksia muodosta omasta aloitteesstaan. Ahon hallitus syntyi ainoastaan siksi, että SDP kieltäytyi hallitusvastuusta; muuten meillä olisi ollut punamulta vuosina 1991-1995.

      Mitä puolueiden samankaltaisuuteen tulee, niin se on aika paha näköharha, joka johtuu vain siitä, että näin pienen valtion talouden hoitamiseen ei ole juurikaan muita kuin yhdenlaisia keinoja, joita joutuvat vuorollaan soveltamaan ne puolueet, jotka kulloinkin hallituksessa ovat.

      Puolueilla on ideologisella tasolla paljonkin eroja. Tässä muutamia:

      SDP on edelleen selkeästi sosialistinen, työväenaatten puolue, joka imee kannatuksensa siitä, että "rikkailta" otetaan ja "köyhille" annetaan. SDP:n kannattajat haluavat vankkaa valtion ohjausta, korkeaa verotusta, laaja tulonjakopolitiikkaa ja paljon yhteiskunnan "ilmaispalveluja".

      SDP:n kannattajat ovat huomattavasti enemmän vasemmalla kuin puolueen johto. Varsinkin Lipponen, mutta ilmeisesti myös Heinäluoma edustavat sellaista "oikeistolaista" reaalisosialismia, jossa katsotaan, että markkinatalouden tulee toimia, yritysten tulee menestyä, valtiontalouden olla kunnossa ja bkt:n kasvaa, jotta duunareilkle voitaisi vaatia maksimaalisia palkankorotuksia "tuottavuuden lisäyksestä" ja valtio saisi maksimaalisesti verotettavaa.

      Reaalisosialismi ei periaatteessa eroa paljoakaan siitä, mihin kokoomus pyrkii, koska yritystoiminnan menestys on demareidenkin tavoitteiden edellytyksenä.

      Suurin ero tuleekin vasta siinä, että kokoomus painottaa selkeämmin yksityisen sektorin toimintaedellytysten parantamista, markkinatalouden vapautta, valtion ohjauksen ja sääntelyn minimointia sekä yksilöiden ja yritysten päätäntävaltaa omista asioistaan vastapainoksi valtion holhoukselle. Tämä näkyy selkeimmin verotuksessa, jota kokoomus haluaa rakenteellisesti alentaa, ja samalla myös siirtää suuremman osan julkisesta tuesta ja ilmaispalveluista yksilöiden omalle vastuulle, jotta korkea veroaste ei haittaisi yritysten kilpailukykyä eikä veisi liikaa ostovoimaa pois kotimaan markkinoilta.

      Minusta kokoomuksella ja SDP:llä on yhtäläisyyksiä perustasolla paljon, mutta myös puolueiden erot ovat merkittäviä. Sekä kokoomus että SDP ymmärtävät aika samalla tavalla kansantalouden lainalaisuudet ja talouden perusperiaatteet. Eroja tuleekin vasta siinä, miten kasvava kansantalouden kakku pitäisi jakaa.

      Keskusta taas eroaa näistä kahdesta kaikkein eniten. Puolue halusi irroittautua ns. vasemmisto-oikeisto -asetelmasta ja nimetä itsensä ikään kuin tämän akselin ulkopuolella olevaksi, kolmanneksi vaihtoehdoksi: kekustaksi.

      Tämä oli pelkkä silmänkääntötemppu, jonka tarkoitus oli hämätä äänestäjät niin, etteivät ne huomaisi sitä, ettei keskustalla ole mitään omaa poliittista linjaa juuri mihinkään asiaan, vaan se kääntelee takkiaan aina sen mukaan, mikä keskustalle kulloinkin on valtapoliittisesti edullisinta.

      Valtapolitiikka on keskustalle nimittäin olennaisen tärkeää, koska sen ainoaksi poliittiseksi tavoitteeksi näyttää jääneen päästä vaikuttamaan valtion budjettiin siten, että maaseudulle tulonsiirrettäisi maksimaalisen paljon budjettirahaa, koska keskustan kannatus on maaseudulla: kepuhan muodostaa monissa kunnissa yksinkertaisen enemmistön ja vielä useammissa kunnissa se on suurin puolue.

      Markkinataloudesta keskusta sen sijaan ei näytä ymmärtävän mitään, tai sitten se vain kääntelee takkiaan siinäkin asiassa. Oppisitossa keskusta moitti SDP:tä äärioikeistolaiseksi yltiölibertaristiksi, joka antaa vallat markkinavoimille. Nyt Pekkarinen myy valtion yrityksiä rivakammin kuin kokoomus Lipposen hallituksissa. Oppositiossa keskusta vstusti veronalennuksia, hallituksessa keskusta alentaa veroja enemmän kuin kokoomus teki.

      Mitä harvaan asuttujen ihmisten asioiden hoitamiseen tulee, niin on turha odottaa, että kokoomus tai SDP hoitaisi niitä sillä konservatiivisuudella, mitä keskusta edistää, eli pysäyttämällä maailman ja kääntämällä kehitystä taaksepäin niin, että kaupungeista kannettaisi rahaa maalle, jotta maalla ei minkään tarvitsisi muuttua.

      Kokoomuksella ja SDP:lläkin on maaseudun ihmisten elämän kehittämiseen erinomaisia lääkkeitä. Ne vaan eivät sovi kepun itekkääseen ja ahneseen valtapolitiikkaan. Elämä maaseudulla nimittäin paranisi kertaheitolla, kun elinkevottomien kuntien päällekkäistä hallintobyrokratiaa karsittaisi kuntia yhdistämällä ja kaikki kuntein palvelutuotanto organisoitaisi kokonaan uudella tavalla, isompiin yksiköihin.

      Tätä vastaan keskusta taistelee, koska kuntien yhdistyminen tietäisi eskustan kannatusosuuden laskua ja vallan pienenemistä.

      Lähemmäksi kaksipuoluejärjestelmää siis ollaan menossa, kunhan kuntapolitiikka etenee ja järkeistyy, mitä kepu vastustaa, koska silloin se alkaa kuihtua samassa suhteesa kuin valtionapua vastaanottavien kuntien lukumäärä maaseudulla vähenee.

      Tältä tämä minusta näyttää, subjektiivisesti pohdiskellen, mutta lähes 50 vuotta puolueita tarkkailleena.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      120
      1185
    2. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      89
      874
    3. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      83
      727
    4. Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?

      Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede
      Kuhmo
      18
      699
    5. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      89
      673
    6. Tuleeko Martinasta rouva Muhis

      Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      276
      665
    7. Ei enää kauaa rakkaani

      Ensin minun pitää saatella narsistit oikeuden eteen ❤️
      Ikävä
      107
      604
    8. Miten näytät / näytit ihastumisesi hänelle?

      Toimiko, miten hän vastasi? vinkki5
      Ikävä
      28
      540
    9. Oletko miettinyt sitä

      Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.
      Ikävä
      49
      533
    10. Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.

      Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet
      Suomussalmi
      110
      497
    Aihe