Tämä on tarina minusta ja kanistani. Jaan se nyt teidän kanssa. Jotta ehkä te voisitte omien kanien kanssa välttyä niistä erehdyksistä jotka minä tein. Jokainen joka menettää rakkaan ei jaksa kuulla haukkuja, joten en jaksa minäkään. Tein kaiken voitavani kaninin eteen. Ja jos saisin palata taaksen päin, minulla olisi vielä kani.
Minusta tuli maailman onnellisen likka vuonna 2001 kun sain oman kanini. Kääpiöluppakorvan kanini. Hä oli aivan ihana, vaikka olikin välillä hankala. Maunon hampaat kasvoit (leuat eivät kohdanneet ja ei järsinyt mitään puuta vaikka koetin opettamaa) joten tämän takia kävimme noin 2vko välein hampaita lyhentämässä eläinlääkärissä. Mauno sai joka päivä olla ainakin 5h häkissä, vain yöksi laitoin mauskutin häkkiin. Mauno oli onnellinen kani ja minä olin onnellinen kun minulla oli hänet. Mauno ei missään nimessä ollut tavallinen kani, hän oli perheenjäsen siinnä missä muutkin.
15.1.2004. Tämä päivä olisi saanut jäädä kokematta.Olin edellisinä päivänä huomannut että kaikki ei ole kunnossa, mauno oli niinkuin olisi ollut kännissä. Soitin eläinlääkärille ja siellä käskettiin tarkkaila pari päivää ja tuoda sitten jos ei muutoksia tapahdu. Sinä yön nukuin huonosti, heräsin parin tunnin välein katsomaan Maunon tilanetta.Annoin pillillä vettä maunolle ettei kuolisi nestehukkaan. Aamulla klo.8.30 Mauno kuoli minun käsivarsille. Yritin ehtiä eläinlääkäriin mutta mauno ehti kuolla kun oli soittamassa taksia meille. Minusta kuoli jotain maunon mukana. Makasin maunon vieressä ja itkin. Päässäni soi Hurriganesin: " I will stay" biisi. Kaverini tuli ja viemme maunon eläinlääkäriin, pyysin maunolle ruumiinavauksen, että tietäisin mihin mauno kuoli. Ja samalla pyysin tuhkaamisen maunolle, halusin maunon oman maan multiin.
Maunon kuolin syy oli äkillinen sydänkuolema. Maunon keuhkot, suolisto, maksa ym. oli täysin kunnosssa. Aluksi epäillin että maunolla oli suolistotukos ja yritin saada suoliston toimimaan parafiini-öljyllä.
Mauno on hauduttu minun ikkunani alle, männyn suojaan joka oli maunon lempipaikka. Käyn maunon haudalla aina kun käyn kotona. Vien sinne jouluisin kynttilän ja kesäisin laitan kukkia sinne. Juttelen maunolle ja minusta tuntuu että mauno kuulee.
Mauno on aina minun ykköskanini ja aina sillä paikka sydämessäni.
Minusta tuli maailman onnellisen likka vuonna 2001 kun sain oman kanini. Kääpiöluppakorvan kanini. Hä oli aivan ihana, vaikka olikin välillä hankala. Maunon hampaat kasvoit (leuat eivät kohdanneet ja ei järsinyt mitään puuta vaikka koetin opettamaa) joten tämän takia kävimme noin 2vko välein hampaita lyhentämässä eläinlääkärissä. Mauno sai joka päivä olla ainakin 5h häkissä, vain yöksi laitoin mauskutin häkkiin. Mauno oli onnellinen kani ja minä olin onnellinen kun minulla oli hänet. Mauno ei missään nimessä ollut tavallinen kani, hän oli perheenjäsen siinnä missä muutkin.
15.1.2004. Tämä päivä olisi saanut jäädä kokematta.Olin edellisinä päivänä huomannut että kaikki ei ole kunnossa, mauno oli niinkuin olisi ollut kännissä. Soitin eläinlääkärille ja siellä käskettiin tarkkaila pari päivää ja tuoda sitten jos ei muutoksia tapahdu. Sinä yön nukuin huonosti, heräsin parin tunnin välein katsomaan Maunon tilanetta.Annoin pillillä vettä maunolle ettei kuolisi nestehukkaan. Aamulla klo.8.30 Mauno kuoli minun käsivarsille. Yritin ehtiä eläinlääkäriin mutta mauno ehti kuolla kun oli soittamassa taksia meille. Minusta kuoli jotain maunon mukana. Makasin maunon vieressä ja itkin. Päässäni soi Hurriganesin: " I will stay" biisi. Kaverini tuli ja viemme maunon eläinlääkäriin, pyysin maunolle ruumiinavauksen, että tietäisin mihin mauno kuoli. Ja samalla pyysin tuhkaamisen maunolle, halusin maunon oman maan multiin.
Maunon kuolin syy oli äkillinen sydänkuolema. Maunon keuhkot, suolisto, maksa ym. oli täysin kunnosssa. Aluksi epäillin että maunolla oli suolistotukos ja yritin saada suoliston toimimaan parafiini-öljyllä.
Mauno on hauduttu minun ikkunani alle, männyn suojaan joka oli maunon lempipaikka. Käyn maunon haudalla aina kun käyn kotona. Vien sinne jouluisin kynttilän ja kesäisin laitan kukkia sinne. Juttelen maunolle ja minusta tuntuu että mauno kuulee.
Mauno on aina minun ykköskanini ja aina sillä paikka sydämessäni.
Vastaukset 6
Vanhimmat
otan osaa kani ystäväsi menetykseen. Itselläni oli ensimmäinen lemmikki myös kani (Nöpö, mutta kutsuttiin Bubbleksi). Hän oli samoiten perheenjäsen (vaikka asusteli siskoni luona, koiran kanssa ja sitä kiusaten ja sen kanssa leikkien). Hän oli persoonallinen, toista ei tule samanlaista ei varmaan koskaan tule vastaan.
Hänelle tuli myös hampaisiin vikaa, jonka takia jouduttin käyttämään lääkärissä. Alussa käynnit menivät hyvin ja Bubble oli pirteä oma itsensä. Viimeisellä kerralla Bubble ei kunnolla herännyt nukutuksesta, vaan jäi tokkuraiseksi. Lääkäri epäili että sen sydän olisi rasittunut nukutuksissa, että sen takia ei herännyt kunnolla. Siskoni teki päätöksen ja vei Bubblen viimeiselle matkalle, itkien.
Joten tiedän miltä sinusta tuntuu. Bubble haudattiin paikkaan jossa lepää muitakin rakkaita eläimiä. Bubblellakin on aina ykköspaikka sydämmessäni.
Surullinen juttu. Ihan tuli tippa linssiin luettaessa.
Haluan sanoa että minä ymmärrän ainakin jotenkin sinua, koska minun ensimmäiselleni kanille kävikamalasti.Aivan erilailla kui sinun , mutta ei siitä sen enempää. Kaikkiahan me erillailla vielä asiat koetaan vaikka olisikin samoja.
Minä olen pahoillani ja otan suruusi osaa. Mietin vain kun luin kirjoitustasi että mitä sitten teit väärin?kun sanoit että muut ei tekisi samaa "virhettä kuin sinä"...Mietin myös että oliko mitään tietoa miksi kanisi sydän rasittui?silloin kun hänet vietiin lääkäriin niin nukutettiinko hänet siellä?
Oma poika kanini joka kanssa tosiaan persoona erilainen ja aivan ihana niin hänkää ei syö keppejä, mutta kyllä hän ruokansa voi syödä ja namit jne...keasin vaa että jos ei keppejä syö niin kasvaako kaikilla muka hampaat niin pitkiksi että niitä täytyy lyhentää etenkin jopa 2vko välein?miksi niin usein?
Saatan kuulostaa hölmöltä kysymyksineeni mutta ei minusta meijäm pupullamme mitään ongelmia asian suhteen ole tullut...
Sanoit että rakas kanisi oli kuin kännissä niin onko se jotenkin tyypillistä sydänkuolemaan?
Voiko hän jotenkin huonosti sinä yönä kuin nukuit huonosti?kenties joitakin merkkejä sydänkuolemaan?
Anteeksi kysymys tulvani mutta asia kiinnostaa ja en vain tajunnut mitä olet mielestäsi niin väärin tehnyt?sekö ettet vieny häntä heti lääkäriin vaikka lääkäri pyysi tarkkailevan?minusta kuulosti että olet toiminut oikein ja rakastanut kaniasi todella paljon..älä syytä itseäsi..vai aiheutuko kanillesi jokin kamala vaiva tai haitta kun yritit ratkaista asiaa parafiiniöljyllä?ja tapahtuiko se sinä yönä kun hän oli heikkona ja vietti elämänsä viimeisiä hetkiä.
Minusta oli kauhea lukea juttuasi ja minua itkettää asia.voin kuvitella tuskasi ja surusi.
Uskon että Mauno kuulee sinua haudallaan. Hän kuulee ja ajatuksien välityksellä haluaa kertoa kuinka varmasti rakasti sinua paljon myös edelleenkin ja oli ylpeä omistajastaan. Uskon hänen toivovan että surusi hellittää ja annat valolle paikan sydämmessäsi,koska eihän hänkään pilven reunalla voi iloinen ja levollinen olla jos omistaja maan päällä suree häntä. Hän tietää varmasti rakautesi ja hänen tärkeyden sydämmessäsi, mutta toivoo sinu myös iloitsevan elämästäsi. Hän tietää ja haluaa pitää paikkansa ikuisesti sydämmessäsi ja se varmasti siellä onkin myös elämästä nauttien. Luulen hänen ajattelevan noin ja kiittää sinua kaikesta.
Haluan vielä kertoa että kaikki me joskus lähetään täältä tavoillamme omilla. Mutta me jatkamme henkinä elämäämme vielä tuonpuoleisessa missä Maunukin on nytten. Se tekee kipeää heille jotka täällä asustaa vielä mutta se on asia joka on hyväksyttävä ja ei ne pois lentäneet meitä kadota. lentävät vain pois maan päältä. Elämä jatkuu radallaan ja uskon että Maunun aika oli silloin.Rakkaudessa hän syntyi ja rakkadessa eli ja rakkaudessa kuoli ja rakkaudessa on nytkin, se on tärkeintä.
En vain tajua että mitä olisi sinun täytyny tehdä toisin että Maunu olisi täällä vielä?niinku itse kirjoitit.sinustako se riippui?tuskimpa .
Levätköön Maunu rauhassa ja rakkaudessa.
Voimia sinulle ja Kyllä se valo sinutkin saavuttaa Mauno ikuisesti painettun sydämmeesi.
Mauno ei syönnyt mitään mikä kuluttaisi hampaita, ja koska sen leuat eivät kohdanneet (eli hampaat sai kasvaa vapaana suussa koska hampaat eivät kohdanneet myöskään). Sen takia juoduttiin niin usein käymään.
Tarkoitan, jos nyt olisi huomaisin että kani ei voi hyvin veisin heti lääkäriin. En osannut odattaa sydän kuolemaa, koska ti mauno vielä pommpi ja juoksi ympäri taloa. Parafiinillä ei ollut minkäälaista vaivaa kanilleni. Eniten syytän itseäni siitä että en viennyt heti lääkäriin. Yöllä maunon tilanne ei muuttunut, vasta aamulla tajsuin että mauno kuolee. En halunut uskoa sitä.
Kiitos kauniista kirjoituksestasi.
ei voi muuta sanoo..mut jos ollaa realistisia niin ehkä sillo yöksi sinne lääkäriin ei ois voinu päästä...ja kohtalo monesti kuljettaa ja välillä asioilla vaikka oli ne kauheitakin on ollut oma tarkoituksensa vaikka se ei niin kivalta ja reilulta kuulosta...
Anna vaan arpien kuntoutua ja kyllä se elämä vielä alkaa hymnyilemään sinullekkin ja paljon voimia!!
aika ikävää ja surullista sun kirjoitus!!täytyy myöntää.