Lyhyesti:Miehelläni on kaksi lasta 10-v ja 12-v. Meillä yhteinen lapsi 3½ kk. Miehen lapset ovat meillä lähinnä vkonloppuisin ja lomilla. Ongelma mielestäni on se, että minulla on erilaiset näkemykset kasvatuksen ja osittain rahankäytön suhteen.Ensinnäkin on turha laatia mitään ruoka-aikoja vaan lapset syö millon on nälkä ja isä tekee heille useimmiten voilevätkin valmiiksi ja vai ne tarvattaessa tv.n ääreen. Kokaan ei olla syöty yhdessä pöydän ääressä. Alussa laitoin lapsille aamupalan valmiiksi pöytään, vaan kun he syövät milloin sattuu niin mitä vaivautumaan turhaan. Sitten isä vuokraa videoita, ostaa karkkia ja pizzaa heidän täällä ollessa. Minä laittaisin nämäkin rahat ennemmin vaikka sänkyihin ja patjoihin että lapsilla olisi omat nukkumapaikat, nyt tehdään petiä lattialle, toki meillä patjoja on..mutta kuuluisi heilläkin olla sängyt.Ja sekin vaivaa ettei isä teetä heillä täällä ollessaan mitään pikku hommia koska kuitenkin he jo ovat alkavassa teini-iässä. Isä ostaa heille kaiken mitä pyytävät tai sitten iso vanhemmat ostaa..Autolla viedään jos pyytävät vaikka polkupyörälläkin pääsisi. Ja samalla tulisi liikuntaa. Ja kaikkea muuta, mitä en voi käsittää..Minun on turha sanoa muuta mielipidettä, koska se on muka lasten arvostelemista vaikka lähinnä yritän arvostella miksi näin miksi ei toisin..En teidä olenko muka väärässä? Ja meidän yhteisen lapsen syntymästä isä eli mieheni kertoi lapsilleen vasta 2 kk ennen lapsen syntymää vaikka kehotin kertomaan hyvissä ajoin. Ihmettelin kun eivät älynneet pyöristymistäni, kai luulivat muuten lihovan..Ja sitten kun vauva syntyi niin minulle vihoitellaan kun tuli niin yllättäen tuo vauva..Kyllä joskus ahistaa.. Mutta minä kasvatan tyttömme toisin. Ei tarvitse saada kaikkea ja toiveiden eteen pitää tehdäkin jotain. Ja kotitöitä tehdään pienestä pitäen, niin minäkin maatalon tyttönä sain tehdä. Eikä meillä isä ja äiti joutaneet leikkimään tuntitolkulla meidän lasten kanssa ja hyvin ? Yritän ajatella hänen lastensa parasta.Onko näin että pitää antaa heidän tehdä tyylillään vaikka ois kuinka eri näkemykset. Ja koskaan en ole mennyt mieheni lapsia käskemään tai neuvoman, van olen ilmaissut miehelleni että eikö vois tehdä välilllä näin tai näin..Ja riitahan siitä syntyy. Vaikka yritän antaa eri näkökulmaa asiaan..
näin meillä
sarkku
101072
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
teet, kun tyttösi kasvaa ja alkaa ihmetellä, miksi pojat saavat tehdä niinkuin tekevät ja hän ei saa. Olisiko ehkä syytä keskustella hyvissä ajoin pelisäännöt selviksi ja välttää ongelmat tulevaisuudessa.
Vanhempi miehen lapsista on tyttö. Ainut lohtu tässä on se että lapsilla on tuota ikäeroa suhteellisen paljon. Ei kai auta kun selittää että heillä on eri äiti ja sitten kertoa hänelle että minulla on eri periaatteet kasvatuksesa kuin esim. isällään. Minähän yritän keskustella..no onneksi vauva ei vielä ymmärrä. Ja voihan asenteet vielä muuttua isälläkin.Jotenkin tuntuu että hän passaa ja hyvittelee jotain. Johtuuko se sitten siitä kun ovat enemmän äitinsä kanssa. Mutta en silti ymmärrä.. eihän he täällä ollessaan ole millään lomalla ja passattavana. Mielestäni heidän kuuluisi olla osana meidän perhettä ja arkea. Nyt he ovat kuin jotain "kunniavieraita" ja isä tekee niinku lapset haluaa. Kai jotain rajoja ja sääntöjä olisi aika laittaa. Jos ei nyt, niin kohta niitä on turha laittaa..Ymmärrän pienen Extra kohtelun, mutta kun tämä on jo enemmän tapa.
teet, kun tyttösi kasvaa ja alkaa ihmetellä, miksi pojat saavat tehdä niinkuin tekevät ja hän ei saa. Olisiko ehkä syytä keskustella hyvissä ajoin pelisäännöt selviksi ja välttää ongelmat tulevaisuudessa.
Tarinasihan oli ihan, kuin meidän perheestä kirjoitettu!
Olen sinun kanssasi aivan samoilla linjoilla...mieheni taas muistuttaa täsmälleen sinun miestäsi!
Ainoa poikkeus on, että meillä ei ole vielä yhteisiä lapsia.
Minä peräänkuulutan ihan samoja asioita, kuin sinäkin...mieheni pitää minua tästä syystä lapsien vihaajana.
...Ja kun kerran vihaan lapsia, hän ei halua minun kanssani yhteistä lasta!
Asia loukkaa minua niin paljon, että harkitsen tällä hetkellä kannattaako meidän jatkaa suhdettamme enää ollenkaan?!
Kannattaa harkita sitä lapsen tekoa, koska helppoa ei tule olemaan. Kannattaa ainakin keskustella tosi tarkkaan. Jotenkin minun mies ottaa tosi helposti itseensä jos jotenkin esitän omia näkemyksiä hänen ja lastensa suhteen. En väitä että omat näkemykset on oikein, mutta ei ole hänenkään ihan kohdallaan. Mielestäni lasten, myös omani, ei tarvitse saada kaikkea ja suurempien toiveiden eteen säästetään ja tehdään kotona jotain "töitä". Siis lapset tekee. Sitten sitä saamaansa lapsikin osaa arvostaa ihan eri tavalla. Nyt kun saadaan kaikki mitä halutaan, sille ei osata antaa arvoa. Halutaan aina vaan lisää ja lisää.. mikään ei riitä. Esim. on tietokonepelit, nintendot, videot, vuokravideot,kavereilta lainatut videot, kanavia vaikka kuinka paljon ja vielä elokuvissa pitää käydä.. joskus tuntuu että istutaan vain koneella ja tv:n ääressä. Eikö ole enää muuta elämää..No tais vähän lipsahtaa asiasta.. Mutta tarkoitan sitä, että jos lapsena saa kaiken "nappia painamalla, niin sitten aikuisena tajuaa vasta että ensin tehdään työ, hankitaan välttämätön ja kappas "huvituksetkin maksaa".. eli järkeä, maalaisjärkeä!! Kiva että joku muukin sitä käyttää.
Olen samaa mieltä, lapsille voi sanoa myös ei ja tiettyjä vaatimuksia pitää olla.
Mutta ongelmannehan oli miehen "lepsuus". Käännähän asia päinvastoin mielikuvituksessasi. Sinä eroat 10v jälkeen, tyttönne jää miehelle, sinä löydät uuden ja tyttö käy teillä viikonloppuisin. Luulen, että "hemmottelisit" tyttöä ja jopa ärähtäisit miehelle, jos hän puuttuisi siihen. Mieti.
Uusperheeseen :) sellaista se on, valittamista. Oma yhteinen lapsenne on niin pieni verrattavissa niihin entisiin miehesi lapsiin. Kunhan teidän yhteinen lapsenne kasvaa samoihin ikämittoihin kun nyt nämä entiset miehesi lapset, ymmärtänet häntä paremmin. En tarkoita pahalla, se vaan menee niin, nyt kun hän ei enää asu lastensa kanssa yhdessä ex:änsä kanssa, hän koettaa tehdä parhaansa lastensa hyväksi, vaikka sinun on sitä vaikea käsittää, hän tuntee syyllisyyttä lapsistaan, erostaan, jota sinun on myös vaikea käsittää. Hän yrittää omalla tavallaan eheyttää omaa eroaan lapistaan/syylisyyttään erosta omista lapsistaan. Älä ole kovin tuomitseva häntä kohtaan varsinkin jos rakastat häntä. Toki hänen lapsensa hämmentävät sinua, mutta eivät he tarkoita pahaa, heilläkin on paha olla, erosta isästään jonka he olettivat olleen ympärillään läpi elämän. Anna heidän olla ja tulla, kyllä he siitä muuttuvat kunhan kasvavat. Usko minua, itse olen samassa tilanteessa, uusperheellinen, entiset 3 lasta edellisestä avioliitosta ja nämä uudet lapset nykyisestä 2,5, 8kk. On siinä ongelmansa mutta en pura niitä mieheeni, omaan rakkaaseen :)
Kaksi vuotta samaa rumbaa kokeneena muutin muualle (ei yhteisiä lapsia). Mm. miehen tyttö (12v) juoksi omaan sänkyynsä itkemään (ja isää odottamaan), kun vaadin viemään roskapussin tai laittamaan likaiset ruoka-astiansa tiskikoneeseen. Johan sen osaa 5-vuotias lapsikin tehdä, ei kenenkään koti ole hotelli.
Laita ne lapset tekemään kotitöitä, ja jos mies ei tykkää, niin sano sille, että tekee sitten itse.
Oma lapseni käy nykyään isänsä luona pari-kolme kertaa kuussa, välillä viikolla, välillä viikonloppuisin. Toisessa "kodissa" on myös isän uusi avo, ja molemmat osaavat ja saavat asettaa rajat lapselle. Välillä rajat kulkevat eri kohdassa kuin minulla, mutta se on vaan nieltävä.
Osta ihmeessä sängyt viikkislapsille! Ilmoitat vaa, että kävin ostamassa sängyt, ei kait siihen miehen mielipidettä tarvita, kun vaikuttaa siltä, ettei mieskään kaipaa sinun mielipitteitäsi.
Kirjoittelin nyt vähän kärkevästi, mutta tosiasia on, että vanhempi tulee "sokeaksi" omille lapsilleen, eikä aina itsekkään käsitä, että muiden mielestä omassa toiminnassa olisi jotain korjattavaa.
En ole itsekään täydellinen, kyllä joku minunkin kasvatustavoistani huolen pitää:)
Luultavasti saan ostaaw ne sängyt..Isäntä osti jumalattoman tv.n viime kesänä, vaikka pienempikin ois riittäny..jos minulta kysytään. Nyt osti kotiteatterivehkeet. Menin ja ostin ruohonleikkurin ja matontuuletustelineen..Eli tässä jo näkee mikä on toisesta tärkeämpää..!Ja silläkin rahalla mikä menee jättiPizzaan, sais ison kassin terveellistä ruokaa..ja minä kun sitä ruokaa osaan ja tykkään tehdä..mutta jos pizza maistuu niin mikäs siinä, syökäät sitten kyllä se joku päivä tympii..