ihan kysyisin kissaihmisten mielipidettä seuraavanlaisesta asiasta: minun on vallannut valtava kissakuume. olen muuttanut jokin aikaa sitten yksin asumaan enkä voinut ottaa kahta kissaani mukaan vaan ne jäivät vanhempieni luokse ( ovat sen verran "maalaistolloja" ja ikänsä tottuneet liikkumaan vapaana) joten nyt ajattelin hankkia kissan syksyllä. asun yksiössä ( noin 30 neliötä ) joten kannattaako kissaa ottaa? viihtyykö se näin pienessä kämpässä? se siis olisi sisäkissa ja ulkoiluttaisin valjaissa. onko vastaavanlaisia kokemuksia??
Kannattaako ottaa kissa...
JOS
171306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Älä suotta sitä kaupunkiin ota. Käyt aina sitten joskus moikkaamassa sitä siellä maalla.
vai ei kannata ottaa..ööö..kannattasko sun mennä vähän itsees?olen samaa mieltä,ku arnold..todellakin!
Sitten voi käydä lainaamassa kirjastosta kissakirjoja ja kattella niistä kivoja kuvia.
jollain taitaa olla oikein vikaa päässä!kannattasko palata nykyaikaan sieltä nakkisodan ajalta? :)pistää oikee naurattaa..
toki voit kissan ottaa tuon kokoiseen asuntoon! Kysele vaikka lähimmältä eläinsuojeluyhdistykseltä kodin tarpeessa olevia kissoja. useimmat kissat viihtyy oikein hyvin sisäkissoina, kunhan on tarpeeksi aktiviteettiä ja seuraa.
ajattelinkin kysellä sitten syksyllä paikallisesta kissatalosta jos sieltä vaikka löytyis oma karvakaveri :)
ja niistä aktiviteeteistä vielä... mitään hyviä vinkkejä tavallisten leluhiirien ja kilisevien pallojen lisäksi?
Kaikenlaisia kiipeilypuita ja -tasoja, hyvä raapimispuu, koloja jne. Meidän kolli esimerkiksi rakastaa kaikenlaisia pahvilaatikoita. Olin kerran heittämässä yhtä lootaa roskiin, mutta ajattelin että antaa kisun leikkiä sillä vähän aikaa ensin. Tein laatikkoon joka sivulle ja kattoon pienen reiän, yhteen sivuun isomman (kissan mentävän). Poika rakastui tähän pahvikammotukseen ja siellä se on olkkarin lattialla lojunut yli vuoden päivät. Lempileikki on kun kissa menee laatikkoon ja joku työntelee muovipilliä vuorotellen laatikon rei'istä... :D
Kissa ei myöskään viihdy pelkästään lattiatasossa, joten kiipeilymahdollisuuksia pitää tosiaan olla.
kiitos vinkeistä
Perus lelut;pallot, minttuhiiret,huiskut, paperitollot jne. on ihan käypiä. Kalliita leluja tärkeempää on leikkikaveri, eli joko lajitoveri tai ihmisystävä! Kaikki jahtaamis (saalistus) leikit on useimmista kissoista vastustamattoman hauskoja.. Ja kissathan keksii kaikennäköistä puuhaa ilman ihmisen apuakin, leikittämällä voi estää tylsistymisen niin ettei kissa pura energiaansa ei toivotulla tavalla...
Itelläkin on kissa 30 neliön asunnossa. Kissalla on oma raapimisteline. Tosin ei kovin iso, mutta saa terotettua kyntensä. Ja tykkää nukkua yhdellä tasolla siinä. Lisäksi on oma pieni laatikko ikkunan luona pöydällä, jossa katselee ikkunasta. Ja myöskin nukkuu siinä. Tälläkin hetkellä. Vaikka laatikko onkin melko pieni ja hyvä jos siihen mahtuu. Mutta on kisulle rakas. Ollut sillä pennusta asti. Eihän sitä voi vaihtaa... Lisäksi on joitain leluja kisulla. Ens kuussa ois tarkoitus muuttaa ja luultavasti isompaan kämppään. Ja sitten ottaa kisulle kaveri. Kun tutun kissan pitäis saada poikasia ihan näinä päivinä. Olis sit kisulla kaveri. Kun tulee kuitenkin hyvin toimeen muidenkin kisujen kanssa. Vaikka itselläkin on aikaa kisulle paljon, mutta kai se laji toveri paras olis.
Ei kissaa ikinä! kuseskelee nurkkiin ym..
Mäkin asuin ensin 30 neliön kämpässä kisuni kanssa, hyvin viihtyi. Ulkoiltiin valjaissa.
Siinä on riskinsä totuttaa valjaissa ulos. Minun
kissani alkoi jatkuvasti naukumaan sinne ulos kun vein sitä n. kerran viikossa. Lopetin sen sitten kun otin kissan nimenomaan sen takia ettei sitä tarvitse viedä vähän väliä ulos niinkuin koiraa. Kissoissa on tietenkin jonkin verran eroja. MInulla on tuuletusikkuna verkotettu jossa kissa voi kuunnella ja haistella ulkoilmaa ja siinä mielellään makoilee auringossa.
eikös se,että vie kisuaan valjaissa pihalle ole yksi tapa seurustella sen kanssa?kissasi rakastaa sitä!mikäli kisu alkaa vaatia naukumalla ja ovenkarmeja raapimalla,että sen on päästävä kokoajan ulos,niin auttaa siihen se,että kieltää ja selittää,että nyt ei mennä ulos,järeämpänä aseena voit käyttää suihkutuspulloa.kun kisu on unohtanut oven niin opetusta voi tehostaa ottamalla herkkupalapussin esille ja heittelemällä sille "saalistettavaa".näin se saa myös jotan mieleistä ja uutta ajateltavaa sekä virikettä.
niin ja ulos ruinaamiseen auttaa yksinkertaisuudessaan myös se,että ei kiinnitä silloin kissaan huomiota,mutta jos ovenkarmeja raavitaan,niin silloinhan asia on tietysti eri.
On niin vanhanaikaista ja maalaistolloa ajatella ettei kissaa voi ottaa kaupunkiin.
Miten tätä perustelette?
Ei Suomen luonto ole kissaa varten!
Tottakai voit ottaa kissan pienenpäänkin asuntoon, kunhan niitä tutkimuskoloja ja kiipeilypaikkoja löytyy.
Meidän misujen mieluisin kiipeilypuu on mun pyörätuoli, siinä kun on kaikenmaailman käsinojia ym missä kieppua ja hurjastella.
Ja muuten ihana idea hakea kissatalolta oma kaveri.kun olet luottamuksen ansainnu niin voi sitä rakkauden määrää jonka kissa sinulle osoittaa. Kisutalolta meidänkin mirrit on kotiin haettu.
samat sanat!!rakastan kahta kissaani suunnattomasti. kaveri oli parasta mitä annoin ekalle kisulleni.