Lapsena joulukuusi koristeltiin itse väsätyillä koristeilla ja pumpuli tupoilla. Kynttilöitä ostettiin jokunen ja niihinoli aikoinaan rautalangasta kieputettu pidike jossa tähdenmuotoinen lyijypaino päässä.
Osalla ei ollut ja kynttilöille ostettua pidikettä ja sidottiin langalla oksaan. Klappia heitettiin ja se oli jännittävää pukintulon lisäksi.
Ei niitä kynttilöitä usein poltettu kunhan aattoillalla. Meillä oli sähkölamppu ja siinä 15 w lamppu tuvassa kammari oli ilman valoa. Sähkömittaria ei ollut ja sähkölasku kirjoitettiin lampun koon mukaan. Muori vaihtoi joskus suuremman lampun ja oli vihainen, kun sähkölaitoksen ukko yllätti.
Muistot tulee mieleen, kun joulun aika lähestyy.
Anonyymi-ap
20
319
Vastaukset
- Anonyymi
Tästäkin muisteluksesta voi todeta, kuinka nopeaa kehitys on elämämme aikana ollut.
Minua on aina viehättänyt se ajatus, että äitini oli 10-vuotias, kun esi kerran näki auton. Kuinka uusi ja ihmeellinen laite!
Hänen elämänsä aikana kuitenkin nämä kulkuvälineet kehittyivät siinä määrin, että hän sai seurata ihmisen lentoa kuuhun, ja seurata tätä ihmeellistä tapahtumaa televisiosta, jollaisesta hänen lapsuudessaan mitään tiedetty.
Kuinka joustava ihminen onkaan! Tässä me ikivanhat napsuttelemme tietokoneitamme ja kännyköitämme ja pidämme yhteyttä keskenämme virtuaalisesti, eikä se ole ihme eikä mikään!
Edellinen polvi kirjoitti kirjeitä ja postikortteja, posti kulki silloin päivässä perille, eikä se ollut ihme eikä mikään, tänä päivänä saamme olla iloisia, jos kirje tulee viikossa postilaatikkoon.
Mkr.- Anonyymi
Jos joku olisi 60 luvulla sanonut että tulemme käyttämään sellaista kun tietokonetta jonka kanssa näkee toisensa kun soittaa. Niin jo olisimme sanoneet että älä taas niitä mielikuvituksiasi puhu.
Nykyajan lapset ei edes tiedä mikä lankapuhelin on eivätkä käsitä miten sillä soitetaan kun siinä ei ole kosketus pintaa sormille
Ei meidän aikana ollut edes CD levyjä ja nekin ovat nyt jo poissa muodista .lujaa mennään
Entäs moottorisänky sitten kun kaukosäätimellä nostetaan joko yläpäätä tai jalkopäätä.
Ei ollut pahemmasti mikro uuniakaan kodeissa . Muista 1965 kun näin mikron eka kertaa kesätyöpaikastaan ravintolassa , ja joku oli tilannut jotain lämmintä ruokaa niin kokki käski minun laittaa sen mikroon ja laittaa nappulasta käyntiin. Mutta kokki ei tiennyt että minä en ollut koskaan nähnyt mikroaaltouunia ja laitoin se lautasen uuniin ja väänsi nappulaa , lopulta tuli kokki ja alkoi kiroamaan että olin pilannut hänen laittaman ruuan ja löi minua kasvoihin siitä hyvästä .
Itkuhan siinä pääsi kun en tiennyt miksi hän minua löi ja kiroili, koska uuni ei ollut edes ollut lämmin kun sinne lautasen laitoin .pomo tuli häsyihin , kokki sai potkut , törkeän käytöksensä vuoksi ja minun punoittava poskeni puuteroitiin ettei punoitus näkynyt. Pomo sanoi että hyvin olet työsi tehnyt ja hänpä selittää miten sitä mikroa käytetään . No katkerasti sain oppia mikron käytön . Tarjoilijat sanoivat etteivät hekään osanneet käyttää sellaista vekotinta, se oli kuulemma ostettu Amerikasta ravintolaan .
Sitten sellainen asia kun pölyimurikin ei sellaista meillä ollut kun aloitin ensimmäisen kouluvuoteni, se ilmeistyi joskus myöhemmin meidän kotiin.
Ja automaattiset pesukoneet sitten oli se luksusta kun sellainen hankittiin ei tarvinnut vesiä vaihdella Ja se linkosikin pyykin .niin että, paljon on tavaraa nykyään mitä ei silloin ollut kun oltiin lapsia . Ja nykylapsille ei monikaan ole kertonut elämästä ennenvanhaan,
pitäisi kertoa heille , itse puhun vanhan ajan asioita yhdelle lapsenlapselle joka kuuntelee mielellään, sitten kun hänellä on omia lapsia saa hän kertoa edelleen kaikista vannhousta asioista
Joskus 40 luvulla minun nukkeni oli radio myyjä ja kotonakin oli ollut yksi, ja koko kylän naiset tulivat sinne sunnuntai aamuisin kuuntelemaan jumalanpalvelusta . Ukki oli sanonut heille että tulevaisuudessa tulee olemaan sellainen radio mistä näkee ihmisi lasin läpi. Hänet leimattiin hulluksi välittömästi ei kai nyt ihmisiä voi olla radion sisällä , miten ne sinne mahtuu kylällä kulki juoru että radion myyjä on mennyt sekaisin kun luulee että ihmisiä näkee radion sisältä .
No tulihan se televisio myöhemmin mutta ukki ei enää silloin elänyt. Kaikki uusi on aina ollut ihmisille kiven alla ymmärtämistä niin on tänäänkin, kun katselee noita kirjoituksia rokotteista . Samat epäilyt ja pelot. - Anonyymi
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#181757867
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Meidän kirkonkylän kukkakaupan ikkunassa oli aina joulun aikaan pumpulipallosia pitkiin rihmoihin pujotettuna kuin lumisateeksi. Minäkin olin koululaisena joskus siellä kiireapulaisena ja ripustelin niitä. Tein myös kukka-asetelmia, esimerkiksi sipulitulppaaneja pieniin risuista ja oljista punottuihin pesiin, joskus oli kielojakin.
Omaan kuuseen teimme askartelupaperista värikkäitä ketjuja ja lyhtyjä , punoimme punavalkoisia Tanskan sydämiä, villalagoista syntyi pieniä tonttuja ja enkeleitä, joita on vielä tallessa.
Tämä sähköinen viestittely on reaaliaikaista, hetkessä tieto siirtyy maapallon toiselle puolelle. Valitettavasti postin kulku on taantunut, ei ole edes Kustia polkemassa. Posti on liikelaitos, Itellanakin aikansa tunnettu, nykyisin Posti Group Oyj.
Kovin haavoittuvaista on kaikki digitaalisesti toimiva. Ennen muinoin sentään saattoi sentään viestitellä vesistöjen taaksekin pössyttelemällä savumerkkejä kallioiden huipuilla ja rummuttamalla. Kirjekyyhkyt olivat käyttökelpoisia vielä viime sodissamme. Kuriirit kiidättivät sanomia ratsuillaan. Lähetin 25 joulukorttia postin mukana ja itse olen jo saanut saman mokoman. Noin puolet on karsiutunut huippuvuosista.
Hyvää joulua!
🎄☀️🌲☀️🎄☀️🌲- Anonyymi
Lähetin 7 joulukorttia ja olen saanut 5.
Lisäksi postinjakaja jakoi naapuritaloon kuuluvan kortin luukustani, mutta sain rapussa huudettua hänen peräänsä. Sama asuntonumero, mutta väärä talonnumero. - Anonyymi
Tuttua tekstiä noissa muisteloissa. Minä muistin myös tuon auton harvinaisuuden.
Kuulimme kaukaa, että auto tulossa ja juoksimme tienreunaan katsomaan autoa.
Näin jälkeenpäin muistellessa niissä oli vain 2-3 kuution lava, joten nykyisiin rekkoihin niitä menisi monta.- Anonyymi
Minun lapsuudessani piti varoa hevosen ja auton kohtaamista maantiellä. Hevoset eivät olleet autoihin tottuneita, ja ne saattoiva nousta takajaloilleen ja hirnua pelosta. Auto piti seisauttaa, ja houkutella hevonen ohi ja osoittaa, ettei ollut mitään pelättävää. Paikalle osuneilla lapsilla oli hätä kädessä. Minne siinä hötäkässä pääsee karkuun!
Muistan junavaunut. joissa oli kaasulamppu katossa. Kondari kävi niitä sytyttelemässä hämärän tullen. Oli myös sellaisia matkustajavaunuja, joissa oli puiset penkit ja kamiina keskellä vaunua.
Siihen aikaan käveltiin pitkiäkin matkoja. Ei ollut mitenkään harvinaista, että lasten koulumatka oli monta kilometriä.
Mkr. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minun lapsuudessani piti varoa hevosen ja auton kohtaamista maantiellä. Hevoset eivät olleet autoihin tottuneita, ja ne saattoiva nousta takajaloilleen ja hirnua pelosta. Auto piti seisauttaa, ja houkutella hevonen ohi ja osoittaa, ettei ollut mitään pelättävää. Paikalle osuneilla lapsilla oli hätä kädessä. Minne siinä hötäkässä pääsee karkuun!
Muistan junavaunut. joissa oli kaasulamppu katossa. Kondari kävi niitä sytyttelemässä hämärän tullen. Oli myös sellaisia matkustajavaunuja, joissa oli puiset penkit ja kamiina keskellä vaunua.
Siihen aikaan käveltiin pitkiäkin matkoja. Ei ollut mitenkään harvinaista, että lasten koulumatka oli monta kilometriä.
Mkr.Koulumatkalla sai aina ottaa välillä liftin jos joku oli menossa tiellä hevosella kärryjen kanssa se oli kivaa oli pitäjässä autojakin koska siellä oli pienteollisuutta siis pieniä verstaita ja kun tekivät tavaraa niin kuorma autolla sitten lähtivät niitä myymään .olivat viikon aina reissussa tavaroidensa kanssa ätacikin oli Volga kylän taksi miehellä . Ja linja-autot haisivat aina öljyllä että sai pään kipeäksi
- Anonyymi
Muistuu vaikka ei haluaisi.
Jouluaattona vanhempani hillitsivät normaalia, jokapäiväistä riitelyään.
Hyvin pieneäkin aistin sen väkinäisyyden..
Joulupäivänä palattiin normaaliin päiväjärjestykseen. Riivatunmoinen riitely ja huutaminen täytti torpan.
Viihdyin ulkona.
Joululahjat eivät olleet yllätyksiä. Olin syksyn mittaan nähnyt kun äitini kutoi niitä lapasia ja sukkia. Koskaan en saanut muita lahjoja- Anonyymi
Onhan nuo kurjia muistoja, mutta nyt voit viettää omaa, lämmintä jouluasi. 🙂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan nuo kurjia muistoja, mutta nyt voit viettää omaa, lämmintä jouluasi. 🙂
Jälkimaininkeja.
Ennen papin aamenta seurustelin nykyisen vaimoni kanssa kaksi vuotta ja aamen jälkeen varmistelimme yhteiselämää yli vuoden ennen esikoisen hankkimisen aloittamista.
Halusin varmistaa, että tulen tulevan puolisoni kanssa toimeen. Kaikki, myös arkiset asiat olivat samoilla latusilla keskenämme.
Toinen asia oli, että halusin varmistua, ettei minun lasteni tarvitse varttua niin riitaisessa kodissa kuin minun.
Pahinta oli kun kuulin useaan otteeseen ullakolla, vanhempieni haukkuessa toisiaan, että heillä olisi sopuisampaa jos minua ei olisi olemassa. Mietin tosissani olivatko he todella minun vanhempiani.
54 vuotisen liittomme aikana pahinta mitä vaimoni on minulle sanonut oli kerran "haista paska"! Olin heittänyt video-ohjaimen hänen syliinsä hänen annettuaan riittävästi ohjeita.
Koskaan ei ole ollut tarvetta mennä henkilökohtaiseen sättimiseen.
"Ootko ajatellut jos"? "Minnuu kiinnostas- - "! "Tuolkii ois tuollasta"!
Ei koskaan mitään suoraa vaatimista kummaltakaan puolelta.
- Anonyymi
Sain mahd. 5-vuotiaana lahjaksi kauniin sateenvarjon. Siitä on valokuva, kun istun lattialla, sateenvarjo avonaisena käsissäni.
Kaipaan niitä tunnelmaisia joulunaikoja. Isovanhemmat tulivat aattona kylään. Muist. Tapaninpäivänä menimme heidän luo.
Ainakin kerran oli kuusi vähällä palaa.
Minulla on edelleen tallessa ja käytössä myös mummun vanhat, jo ränsistyneet joulukoristeet.
Lapsuus-koiramme sai myös lahjapaketin lattialla revittäväksi. Joulupöydässä hän oli lattialta käsin aina läsnä, kurkkien tarjontaa kainaloni alta.
Oma, viimeisin koirani istui jo puutarhatuolilla mukana joulupöydässämme ja josta pikkumainen isäni ei oikein pitänyt. Tyttö käyttäytyi hienostuneesti. Laitoin lautaselle perunalaatikkoa, paloittelin kinkkusiivun. Pari kertaa hän vilkaisi lohitarjontaa ja sanoi "yhy..." Neiti sai pienen siivun lohta. Samoin omassa kodissamme: olin itse tehnyt nk. alatoopia. Suora katse kimpaleeseen ja "yhy!"... Olepa hyvä! - Anonyymi
Aatonaattona lapsena iskän kaa mehtään joulukuusen hakuun .- Ihmeteltiin mistä se isä ties heti mistä hakea? Oli varmaan aiemmin kahtonut sopivan :D
Gubbe 74- Anonyymi
Meillekin (ostettu) kuusi tuotiin päivä, pari ennen joulua ja aatto-aamupäivällä koristeltiin. Joulua myös vietettiin pitkälle tammikuuhun ja kuusi sai olla sisällä, muistan kerran sen pysyneen hyvänä tammikuun lopulle asti.
- Anonyymi
Ja metsien omistaja olivat aina vahdissa ettei heidän metsästään kukaan ottanut joulukuusta
Ja joitakin motiiveja oli lehdissäkin kuusi varkaista
- Anonyymi
Muista juuri tuon kun olin pieni niin sitoi narulla kynttilät kiinni joulukuusen oksiin, enkä käsittänyt miksi, koska meillä oli pidikkeet kynttilöillä Amerikasta asti joku hänen sukulaisensa oli ne lähettänyt . Pumpulia sitten revittiin kuuseen pieninä risasina tukkoina
Ja pukki toi pullapojan lahjaksi paperi pussissa ja pyjaman kauniissa paketissa.
Sillä pullapojalla oli rusinat silminä ja kolme tusinaa vatsan päällä muka takin nappeina .en muista olisko se edes hyvää syödä . Joulu oli aika yksinäinen pyhän aika lapselle kun silloin ei saanut mennä leikkimään naapurin lasten kanssa edes .
Kinkkua toki o,i ja aina paistettu liikaa uunissa kuivaa kompuraa , äitini ei olleet mikään talousihminen , hän oli jo silloin niitä harvoja naisia jotka olivat työssä kodin ulkopuolella
Eikä hänestä koskaan tullutkaan mitään kodin henkeä, en edes muista mitä siihen aikaan tavallisesti syötiin,
Lamppu kamarin katossa oli himmeä , keittiössä kirkkaampi . Ei nykyajan lapset voisi edes ymmärtää miten silloin elettiin - Anonyymi
Minulla myös kokemuksia tuosta metsän omistajien vahtimisesta, ettei joulukuusia varastettais heidän metsästä.
Vartuin aikoinaan ja hirvimetsällä tuli puheeksi joulun lähestyessä kuusivarkaat.
Esitin isännille, että on noloa ettei kunnassa saa ostaa perheelle joulukuusta vaan pitää varastaa sellainen.
Porukassa ollut mieslaulajien edustaja sanoi oitis, että ensi jouluna meidän kunnassa on myytävänä joulukuusia. Siitä saakka on todella ollut myynnissä.
Oli perin outoa, että maalaiskunnassa aiheutettiin eripuraa joulun aikaan, jahtaamalla kuusen hakijoita ja tehtiin siitä lopulta harrastus ja kitkan kohde eri väestöryhmien väliin.- Anonyymi
Muistan erään joulun, kun kävin - ehkä 14-vuotiaana - valtion metsästä kaatamassa pienen kuusen. Meille yleensä tuli pihaan kuusikauppias hevosella muutama kuusi reessään, mutta sinä jouluna ei. Metsässä oli miehiä, jotka kaatoivat kuusen toisensa perään, enkä ymmärtänyt, että he ovat yhtä varkaissa kuin minäkin. Pelkäsin, että he tulevat sanomaan minulle, että ei täältä ilman lupaa saa kuusia kaataa. Nappasin näreen ja pingoin kotiin.
Mkr.
- Anonyymi
Meillä oli lapsena talvisin monesti puhdasvesisanko pinnalta jäässä ja siitä pala, kun janon sammutti.
Ikkunoissa myös huurre johon sulatettiin reikä, että nähtiin pihalle.
Muistan myös joululahjaksi saatujen villaisten tumppujen kissahtaneen, kun kastuivat pihaleikeissä. niistä tuli paksut mökäleet sormien kohdalle.- Anonyymi
Villaiset tumput huopaantuivat tönköiksi, kun kastuivat lumileikeisä likomäriksi ja sitten kuivattiin uunin päällä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771766Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181669- 141458
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12115450+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191153Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv51141hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121106Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291101Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61089Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71074