Tuntuu, että luovuus pursuaa ulos, kirjoittamisen tahtoa ei pysty tukehduttamaan. Ideoita tulee ja menee, suurimmaksi osaksi ne jäävät hämäriksi ajatuksenpätkiksi. En silti saa päähäni sellaista kantavaa ideaa, josta voisi kehittää kunnon, kirjankokoisen tarinan.
Aiheita tulee mieleen, mutta niiden surkeus on todettavissa heti. Pelkään, etten pysty keksimään mitään omaperäistä, mitään, mistä ei olisi jo kirjoitettu.
Onko tämä kenties merkki siitä, että minusta ei voi tulla kirjailijaa?
Aiheita tulee mieleen, mutta niiden surkeus on todettavissa heti. Pelkään, etten pysty keksimään mitään omaperäistä, mitään, mistä ei olisi jo kirjoitettu.
Onko tämä kenties merkki siitä, että minusta ei voi tulla kirjailijaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinullehan tulee aiheita usein, eikö?
Kirjoitat usein, etkö?
No, nyt sinun pitää vain päästä eroon ajatuksesta, että onpa tämäkin surkea idea.
Ideat eivät ole surkeita, vaikka ne tuntuisivat siltä. Lähes kaikista maailman asioista on kirjoitettu kirja ja jos ei olisikaan niin eiköhän kohta siitäkin ole kirjoitettu.
Valitsen aiheen, joka on sinulle tuttu (näin aluksi, ellet halua lähteä ihan uudelle alalle), keräät aineistosi jonkinlaiseen ruotuun, kirjoitat koko ajan kohtia jos toisiakin kirjastasi, kokoat ajatuksia, mietit muutoksia, harkitset uusia vaihtoehtoja ja katsot mitä käteesi tulee.
Itselläni oli vähän samantapainen ongelma taannoin, mutta se katosi kun keräsin ajatukseni ja seuloin parhaan idean esille. Sitä kehitän tänä päivänäkin eteen päin.
Siitä pääsee eroon kyllä ja kirjoittaminen on asia mitä pitää harjoittaa usein, jolloin löydät oman suuntasi.
Kunnioittaen
Shiyo Chiji
Yritä hämätä lukijaa valehtelemalla että sinulla on kunnon aihe. Se on nimittäin yksi ja sama miten fiktio syntyy, riittää kun lukija saadaan kusetettua pitämään sitä uskottavana.
Oletko harkinnut kertovasi tarinan siten että sisällytät siihen useampia aiheita? Niitähän olit jo keksinyt. Kylmä totuus on että jos kirjoitat fiktiota, sen täytyy olla merkittävästi arkipäivää kiinnostavampaa (katso mitä tahansa hitiksi noussutta kirjaa). Yhden aiheen pohjalle on myös usein melko vaikea kehittää kunnollista juonta.
Todellinen viihdearvo voi aivan hyvin piillä ns. sivutarinoissa. Pääjuoni esittää vain eheän kerronnan ja syyn jatkaa lukemista.