Lapsettoman lesken kuolinpesässä osakkaita lähes 30. Lesken puolella testamentti jonka kaikki ovat hyväksyneet, Yksi osakas kuolee, tulevatko hänen lapsensa osakkaiksi, vaikka hän oli hyväksynyt testamentin . Kyse jakamattomasta pesästä. Kiitos hyvistä vastauksista
Kuolinpesä
Anonyymi-ap
11399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kyllä tulee.
Ei tietenkään.
Joo, suomalaiseen luonteeseen kuuluu, että aina pitää olla eri mieltä, vaikka ei asioista tietäisi yhtään mitään.
Kyllä tulee. PK 11:6 §.
Jos on kirjoittanut hyväksymisen ja sitten kuolleen niin hänen lapsensa perivät vanhempansa omaisuudet
Tässäpä eri mieltä oleva suomalainen, joka tästä asiasta, vastoin luuloaan, "ei tiedä yhtään mitään".
Oikea vastaus nimittäin on, että EI TULE.
Kysymys on lesken testamentista, jolla ilmeisesti kaikki lähes 30 lakimääräistä perillistä (muita kuin rintaperillisiä) oli jätetty perinnöstä osattomiksi. Kun he olivat testamentin hyväksyneet, he sen jälkeen eivät enää olleet perillisiä. Kun joku testamentin hyväksyneistä sittemmin kuoli, hänen jälkeläisensä eivät saaneet parempaa asemaa kuin ko. vanhempansa, eli hekään eivät olleet lesken kuolinpesän osakkaita.
PK 18:1.1
"Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso."
PK 17:2.2
"Jos perillinen =>hyväksymällä testamentin<= tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä."
Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I
"Perillinen voi menettää osakasasemansa kuolinpesän osakkaana luopumalla kokonaan perinnöstä."
Avauksessa kuolinpesän osakas kuolee. Muuta ei sanota.
Osakas voi olla yksi testamentissa nimetty testamentin saaja, joko sukulainen tai suvun ulkopuolelta. Näihin on ihan omat tulkintansa. Jos lapsettoman lesken testamentin saajina on vaikkapa osa sisaruksista, menehtyneen testamentin saajan rintaperilliset ovat sijaantulijoina. Kummin kaiman osalta näin ei ole.
Et siis ole kaikissa tapauksissa oikeassa.
"Lesken puolella testamentti jonka kaikki ovat hyväksyneet."
Mitä tarkoitat että lesken puolella on testamentti? Tarkoitatko, että leski on tehnyt testamentin vaiko että lesken hyväksi on tehty testamentti tai keskinäinen testamentti?
Testamentissa voi olla erilaisia määräyksiä, mutta ilman erillistä määräystä ja tulkintaa testamentin sijaantulijoilla on oikeus testamenttisaantoon, jos myös heillä olisi oikeus periä testamentin tekijä. Sijaantulo on mahdollista jos sijaantulija on testamentin saajan jälkeläinen. Toiseksi sijaantulijan täytyy olla testamentin tekijän perillinen. On helponta yleisellä tasolla puhua sukulaisuussuhteista ja varsinkin rintaperillisistä testamentin jättäjän ja testamentin saajien välillä.
Ilman riittävän läheistä sukulaisuussuhdetta testamentin tekijään testamenttioikeus ei automaattisesti sijaantuloperiaatteen mukaisesti periydy: käsitelläänkö asiaa siten kuin ensisijainen perijä (saaja) olisi kuollut. Tuo sukulaisuussuhde vastaa kysymykseesi.
Testamenttaajahan on jo paperillaan ohittanut perilliset (joissa ei rintaperillisiä) ja määrännyt kaiken jollekin muulle taholle. Mielestäni omaisuus menee yksikäsitteisesti jakoon testamentin saajalle tai useammalle.
Edellinen siis olettaen, että mainitut 30 osakasta ovat perillisasemassa, mutta testamentin jakomääräys ei kohdistu heihin.
"Testamenttaajahan on jo paperillaan ohittanut perilliset (joissa ei rintaperillisiä) ja määrännyt kaiken jollekin muulle taholle. "
Niinkö avauksessa sanottiin? Yleistestamentti tuottaa testamentin saajalle samankaltaisen aseman kuin perillisellä on.
Osakas voi olla sekä perillinen sukulaisuusmielessä että testamentin saaja!
Voisiko olla vaikkapa niin, että testamentin tekijällä on neljä sisarusta, joista vain kolmen hyväksi on tehty testamentti ja yksi näistä testamentin saajista on menehtynyt? Menehtyneen sisaruksen sijaan tulee hänen omat rintaperillisensä, koska heillä olisi oikeus periä myös testamentin tekijä.
Jos osa 30 henkilöstä on naapurin kummin kaimoja ja testamentin saamisen kautta kuolinpesän osakkaita, testamentin sijaantuloa ei ole.
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Henkilö voi olla kuolinpesän osakas myös tilanteessa, jossa hän ei saa lainkaan omaisuutta myöhemmin toimitettavassa perinnönjaossa. Jos ensisijainen perillinen on kuollut, hänen sijaansa kuolinpesän osakkaiksi tulevat hänen sijaantuloperillisensä.
Jos kuolinpesän osakkaana oleva perillinen kuolee perittävän jälkeen, tulee ensimmäisen kuolinpesän osakkaaksi kuolleen perillisen tilalle tämän oma kuolinpesä. Omaisuus, joka ensimmäisestä kuolinpesästä olisi kuolleelle perilliselle tullut, kuuluu nyt hänen omaan kuolinpesäänsä ja tulee siten hänen perillistensä jaettavaksi. Kyseessä on perättäiset kuolinpesät.
Jos yksi osakas kuolee, hänen lapsensa tulevat pesän osakkaiksi vanhempansa kuolinpesän kautta. Kuolleen osakkaan testamentin hyväksyminen on tuoreempaa perättäistä kuolinpesää sitova.
Kysymys on kuitenkin siitä, missä asemassa alkuperäinen kuollut osakas on ollut testamentin hyväksyessään. Yleistestamentin saajia sekä perillisasemassa olevia voi olla useita, samoin pelkkiä yleistestamentin saajia. Avauksessa ei kerrota, onko kuollut osakas hyväksynyt testamentin testamentin saajana vaiko pelkkänä sukulaisena.
>>> Jos yksi osakas kuolee, hänen lapsensa tulevat pesän osakkaiksi vanhempansa kuolinpesän kautta. Kuolleen osakkaan testamentin hyväksyminen on tuoreempaa perättäistä kuolinpesää sitova.
PK 16:1.1:n perusteella se, joka on saanut perinnön tai testamentin, tulee saattaa oikeutensa voimaan viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, kyseisestä ajankohdasta lukien.
Testamentin tiedoksianto riittää aina oikeuden voimaansaattamiseksi. Perillisen, joka haluaa saattaa perintöoikeutensa tai testamenttisaantonsa voimaan, on joko otettava perintö vastaan tai ilmoitettava vaatimuksensa henkilöille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan. Tavallisesti perintöoikeus voidaan saattaa voimaan sillä, että perillinen ottaa vastaan perinnön. Perintöoikeus voidaan saattaa voimaan myös PK 16:2.2:n mukaan, jos perillinen on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin.