Einari Forselle,vanha intellektuelli.

Muistelin tässä jälleen vanhaa edesmennyttä tuttuani,Einari Forselle nimistä kaveriani,kun hän tuli kaipauksella mieleeni.
Hänhän vielä 80-luvulla sai kovinkin hokkarinsakin toimimaan.(Hän pelaili innokkaasti jääkiekkoa).
Luistelimme Suntissa luonnonjäällä,silloinkin oli tämmöisiä koviakin pakkasia.
Ei ollut puhetta ilmastonmuutoksesta.

Sattuipa niin,että hyvä ystävänsä (huhujen mukaan miehistäkin kiinnostunut) Klaus Mäki-Anttila Halkonen tuli sitten sinne jäälle,kairansakin mukanaan.
Oli kovasti pilkkimisestä puheittensa mukaan innostunut.
Päättivät sitten yhdessä lähteä kahden pilkkimään Potinrantaan.
Itse kieltäydyin,sillä minulla oli kausikortti (Nyt jo purettuun) kuplahalliin.
En ole myöskään koskaan ollut kiinnostunut pilkkimisestä.
Klaus Mäki-Anttila Halkonen huhujen mukaan,oli erään kerran mennyt paikallisen,herätyskristillisen seurakunnan eteisaulaan huutelemaan törkeyksiä.
Oli kuulemani mukaan huudellut naisillekin,kuin mikäkin "Vaahteramäen Eemeli".
Muistan,kuinka tuon pilkkireissun jälkeen Einarista tuli jotenkin silminnähden vaivautunut ja hän suorastaan punastelikin herkästi.
Vanhana ystävänään pyrin kyselemään,onko kaikki hyvin.
Pilkkireissulta tiesi kertos,että se oli jäänyt kismittelemään,kun se isoin pääsi karkuun.
Hän alkoi myöhemmin jo karttelemaankin minua.
Itse ryhdyin haaveilemaan valtuustopaikasta,vasemmiston listoilta.
Niin ne ajat muuttuvat.
Ei ole enää Einaria.
Klasunsakin näyttää liikuskelevan kaupungilla nykyään yksin.
Vieläköhän on samanlainen rääväsuu,kuin ennenkin,tiedä häntä.