ELikkäs akusta tulee 24 voltttia ja läppäri latautuu 17,8 voltilla, miten saisi jännitteen tiputettuu tohon?
24 ->>> 17,8V
Onnistuuko??
585533
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Sun läppäri ottaa???? Riippuupi aika paljon
ratkaisu ongelmaasi
ELikkäs kun se lataa niin se ottaa enemmän ja sammuksissa vähemmän ja kun käytetään täysillä niin enemmän...
LM317-regulaattorilla ainakin onnistuisi. Hyvin simppeli kytkentä, pari konkkaa, vastus ja trimmeri. Trimmerillä säädetään haluttu jännitetaso. Pienen siilin joutuis varmaan laittamaan regulaattorille. Kytkis löytyy googlettamalla.
tuo LM317 ei kestä paljoa tehoa, ja jännitteen säätö kannattaa tehdä zenerillä...
vastus siihen väliin!
Yhtä lailla siinä zererissä palaa lämmöksi kuin LM317:ssa. Jo laittaa sarjazenerin, niin jännitevaihtelee syöttävän akun jännitteen mukaan. Jos taas trankku, zener kannan ja maan välille ja vastus kannan ja plusinputin väliin. Niin yhtä lailla silloin palaa lämmöksi trankussa.
Ja lm317 pystyy hukkaan noin 20 wattia melkohelposti. 24-17.8, eli alenemaa 6.2 volttia, ja virtaa jatkuvaa 1.5 A, eli 10 wattia lämmöksi. Lisäksi sietää pari amppeeria lyhyttä piikkiä, joten yksinäänkin todennäköisesti selviää jännitteen tiputtamisesta kannettavalle. Tietenkin, jos varman päälle, niin trankku ja vastus regun eteen, jolloin virransyöttökyky kasvaa. Samalla tosin menetetään oikosulkusuojaus (tosin parilla kompolla senkin tekee).
nin miten teet oikosulut, tarivtsisit ainetta jonka vatsu on 0 ohmia...
Ja pilkunnussijaiski, sanotaan sitten ylivirta- tai ylikuormitussuojaus. Tosihan on että oikosulkua ei olemassa, aina se virta rajoittuu ääretöntä pienempään arvoon.
Jännite vaihtelee kuorman mukaan.Voi olla 24v kun pieni kuorma.Tai pudota samaan kuin akku jännite vastus vaan hukkaa muun tehon matkalle,jos ei pala.
"Tosihan on että oikosulkua ei olemassa, aina se virta rajoittuu ääretöntä pienempään arvoon."
Myönnetään nyt että minä en ole mikään elektroniikka guru mutta eikös "oikosulku" ole vähän samanlainen sana kuin vaikka "oikotie"?
Tarkoitan vaan, että eikös oikotielläkin ole joku pituus? Eihän oikotiekään ole äärettömän lyhyt, se on vaan sitä toista vaihtoehtoa lyhyempi... Joten eikös oikosulullakin ole joku vastus? Oikosulkuvirta vaan kiertää varsinaisen kuorman, ja yleensä vielä haitallisen suurena. Vai olenko nyt ihan väärin ymmärtänyt?
Omituinen selitys sanoisin.
Virtalähteiden tapauksessa oikosulku, shortcircuit kortslutsing tarkoittaa yleensä sitä, että virtalähteen ja - suljetaan galvaanisesti liian pienellä resistanssilla tai impedanssilla. Tällöin sulkemisen yhteydessä virta saattaa hetkellisesti nousta niin suureksi, että se ylittää komponenttien maksivirrankeston ja virtalähde mykistyy mahdollisesti lopullisesti. Tätä vastaan komponentit voidaan suojata joko sulakkeilla tai kytkennällä joka ei anna virran nousta liian korkealle. Tai käytetään niin vahvoja osia, että virtalähde toimii vielä punahehkuisenakin. Mikähän tuossa on vielä epäselvää?
"Mikähän tuossa on vielä epäselvää?"
Ei siinä minun mielestä mitään epäselvää ollutkaan, mutta tuolla väitettiin ettei oikosulkua olisikaan... Kuten tuosta voit itsekin lukea:
"Tosihan on että oikosulkua ei olemassa, aina se virta rajoittuu ääretöntä pienempään arvoon."
Minun mielestäni tuo tarkoittaa suurinpiirtein samaa kuin jos väittäisi ettei oikoteitä ole, koska kaikilla teillä ja poluilla on joku pituus...
Siis tottahan jokaisella johtimellakin on jokin resistanssi, mutta eihän oikosulkua määritelläkään virran suuruuden tai vastuksen pienuuden perusteella. Tai näin minä olen ainakin asian ymmärtänyt.
"Tätä vastaan komponentit voidaan suojata joko sulakkeilla tai kytkennällä joka ei anna virran nousta liian korkealle."
Juu, ja toisaalta sähköasennuksissa (verkkovirta) huolehditaan aina siitä että oikosulkuvirta riittää käräyttämään sulakkeen, nimittäin eihän oikosulkuvirran rajoittamiseen tarvita kuin ihan tavallista johtoa, kun johtoa on liian pitkästi, tai "neliöitä" liian vähän, niin sitten johdot voi hyvinkin laittaa yhteen eivätkä sulakkeet reagoi mitenkään, se ei välttämättä estä käyttöä, mutta turvalaitteet eivät toimi.
Vilkaise tuolta: http://www.satcure-focus.com/tutor/page5.htm Sivun puolivälin paikkeilla se 2 transistorin kytkentä, kestää riittävästi virtaa kunhan se 2N3055 transistori on riittävässä jäähdytysrivassa. Itse tein tuon keväällä yhdelle läppärille ja osien hinta bebekissä oli 1,5€ ilman jäähdytysripaa (ripa olisi maksanut ehkä 2-3€ mutta kun oli kaapissa sopiva). Zeneriksi pyydät 19V yksilön niin tulee huomioitua tuo transistorien jännitehäviö ja R1=500 ohminen. Ja sitten reilun kokoinen jäähdytysripa, itse laitoin 10*15*3cm rivan (itseasiassa koko kytkentä on kasattu rivan "sisälle" siistiksi paketiksi) eikä ole yhtään liikaa, kun läppärin laittaa kiinni akku lähes tyhjänä niin tuo lämpenee aika reilusti.
Pikkasen lapsellinen olisi toi Zenerikyhäelmä, latausjännitteen olisi ymmärtääkseni oltava aika tarkka.
Edellämainittu LM317 olisi tehtävään passeli,
listehonkestoa siihen saa lisäämällä kytkentään PNP (esimm. 2N2955) tehotransistorin ja vastuksen.
Joku varmaan laittaa ystävällisesti linkin kytkentään.
http://www.bebek.fi/kauppa/index2.php?PHPSESSID=407874f7fea4ede56973dde5af9d0cc5&
laita Bebek hakuun lm317 ja ympyrästä i löytyy kuva/tekstiä asiaan.Jos virta ei riitä voidaan ohjata transistoria tai useampia rinnan kytkettynä.Voisi kokeilla myös kahta Lm317 kytkettynä rinnan käyttöön.Yksilö eroista riippuen virta maksimi jopa n.3A jäähdytettynä!
Läppäreiden latausjännite ei todellakaan ole tarkka, esimerkkinä oma läppärini jonka oman verkkolaturin jännite on ilmoitettu 16,5V. Todellinen mitattu vaihtelee 15,8 - 18,5V riippuen paljonko läppäri kuormittaa kulloinkin. Valmistaja ilmoittaa läppärille latausjännitteeksi 15-19V mutta hyvin tuo toimii suoraan 12V jännitteellä auton tupsyt. liittimestäkin suoralla johdolla (siis se 12-13V kun auto ei ole käynnissä riittää) max. jännitettä en ole viitsinyt kokeilla kun takuu tuskin korvaisi jos se kärvähtää esim. 24V jännitteellä.
Kannattaisi ensin vähän ottaa asiasta selvää ennenkuin alkaa puhua....
Mitenköhän meinasit tuolla LM317 piirillä sen jännitteen säädön toteuttaa ? LM317 tarvitsee jostain vertailujännitteen ja lopullinen kytkentä on vastaava kuin linkissä esitetyt trankkukytkennät (eli fiksuin ja tarkin tapa ohjata jännitettä on tuo zenerdiodi). LM317 ei kuitenkaan kestä kovin paljoa virtaa joten käytännössä se korvaisi linkissä olevan 2 trankun zener/trankku kytkennän ensimmäisen trankun antamatta mitään merkittävää etua trankun käyttöön verrattuna.
Kannattaisiko ottaa asioista selvää ennenkuin sepustelee omiaan ?
Kuules poikaseni, kyseinen piiri oli minulla jo käytössä silloin kun sinä taputtelit paskaa tuvan lattialla.
http://www.muzique.com/schem/lm317.htm
Linkissä on appletti joka ehkä selittää mikä
LM317.n vref pinnin merkitys on.
Siintä saa myös tarvittavat vastusarvot jos
laskutaito on puutteellinen apukoulun keskenjäämisen vuoksi.
Kritiikkini Zenerkyhäelmää kohtaan ei johtunut
kytkennän toimimattomuudesta vaan Zenerjännitteen
ja siten kytkennän tuottaman jännitteen epätarkkuudesta.
http://www.helsinki.fi/kasv/okl/luonti/e611.html
Hohhoi, kun jotkut jaksaa noita zenerhässäköitä tarjoilla. Kyllä tuo LM317 on oikein toimiva, varmaankin yksinäänkin riittää virrankestoltaankin. Sietää kuitenkin yli 2A hetkellistä piikkiä, jos epäilee, ettei virta riitä, kannattaa käyttää LM338, vastaava, mutta isommalla virrankestolla. Tehohäviö ei tule ongelmaksi kolmen amppeerin tienoilla. Ja varman päälle toteuttaa TO3-koppaisella.
http://cache.national.com/ds/LM/LM138.pdf
Aika tarkasti tuo zenerilläkin toteutettu kytkentä näyttäisi toimivan, mitattu jännite 0-8A kuormilla pysyy 0.15v tarkkuudella kohdallaan (käytännön max kuormitus omalla läppärilläni n. 4,8A). En tiedä sitten miten teet kytkentäsi jos niissä tulee jännite heittoa, ehkä tuon zenerin kanssa sarjaan kytketyn vastuksen arvon laskenta menee pieleen (se laskutaito ja vähän asian ymmärtämistä) ? Ja nuo regulaattoritkin ovat aika tuttuja melkoisen pitkältä ajalta eli turha nimitellä poikaseksi...
Tuoksi virtavahvistukseksi 7A.lla tulleekin n. 1500 (ekalle trankulle hfe=n 100) jolloin Zeneri kyllä toimii ,sen virta
on vain pudonnut 10.stä n.5.teen mA.han.
Samalla etenkin toisen trankun vbe on kasvanut.
Näistä muodostuu jännitteen riippuvuus kuormituksesta, siihen lisättynä Zenerin n. /-1V
niin kovin epätarkkaa on.
Kun lähtökohtana oli 17,8V ja jos tämä on akkujen latausjännite niin tarkkuus ei mielestäni riitä.
Tuoksi virtavahvistukseksi 7A.lla tulleekin n. 1500 (ekalle trankulle hfe=n 100) jolloin Zeneri kyllä toimii ,sen virta
on vain pudonnut 10.stä n.5.teen mA.han.
Samalla etenkin toisen trankun vbe on kasvanut.
Näistä muodostuu jännitteen riippuvuus kuormituksesta, siihen lisättynä Zenerin n. /-1V
niin kovin epätarkkaa on.
Kun lähtökohtana oli 17,8V ja jos tämä on akkujen latausjännite niin tarkkuus ei mielestäni riitä.
Onnea jos pysyy tosiaan 0,15 voltin sisällä vaihtelu kuorimtuksen ja muun vaihdellessa. Onko ylivirta suojausta, mika regulla tehtynä on?
Oman kokemukseni mukaan zenerit ylioleva jännite ovat erittäin lämpötilariippuvainen. Epäilen suuresti tuota sinun 0.15 volttia, esim -40- 85 lämpötila-alueella.
oltava noin tarkka (17.8V) latausjännite. Miks'ei sinne voisi tyrkätä suoraan sitä 24V?
Onko 'läppärissä' itsessään akunlatauskilkkeet?
Tota väännät muutamast komponentist sellsen jututn et anto pysyy samas viak jännite laskis, näin säädät annoksi 17,8 volttia ja se tosiaan antaa sen 17,8 kuormituksesta riippumatta kunnes akun jännite putoaa tuon alle.
Toki voit ostaa siihen läppäriin yhden 12v akun ja yhden kuuden ja ktykeä ne sarjaan
oisko muuntaja mitään???
Joo, toroidimuuntaja vaan, toimi tasajännitteellä hyvin sulaketesterinä.
DCDC muunnin käy, siellä ajetaan vaihtosähkönä jännite läpi muuntajasta ja tasasuunnataan tasasähköksi.
Missäs kysyjä sanoi että kyseessä on vaihtosähkö????
Vaan tarkoitti tasasähköä, kun akuista puhuttiin. Tuossa edellä joku ehdotti muuntajaa, joka ei oikein tasasähköä muunna miksikään.
Ettei kyseessä ole vaihtosähköakku?
http://www.hattijahunen.com/vaihtovi.htm
Niin!!!!!!!!!
Arkkimedes jos eläisi.
Eiku valtavat vaihtovirta-akustot voimaloiden yhteyteen ja niistä tasataan kulutushuiput. Voidaan varastoida surisevaa halvan energian aikana.
Tasasähkö, ja se tulee pistokkeesta!!!!! saisi suomikin nykyaikaistua!!!!
"Tasasähkö, ja se tulee pistokkeesta!!!!! saisi suomikin nykyaikaistua!!!!"
Eikös se verkkovirta tuolla jenkkilässä olekaan 110 VAC?
Ja sitä paitsi on paljonkin syitä miksi käyttää vaihtovirtaa, muuntamisen helppous on vain yksi niistä...
Toisena voitaisiin mainita vaikkapa vaihtovirtamoottoreiden yksinkertaisuuden...
AC/DC ja DC/AC muunnokset ovat toki mahdollisia, mutta niissä, kuten muissakin muunnoksissa häviää energiaa.
Ja lopuksi voisin ohimennen mainita, että sähkön varastoiminen ei ole suuremmassa mittakaavassa kovin järkevää, ja siihenkin on monta syytä, joista voitaisiin ehkäpä mainita esim. häviöt ja varastokapasiteetin tarve, nimittäin akkuja tarvittaisiin melkoisesti että niihin mahtuisi edes "inkoon" yhden sekunnin tuotanto... Se olisi melko tarkkaan ottaen noin 1000 MWs, tai 280 kWh eli 1200 Ah @ 230V, tai 23'000 Ah @ 12V.
Ja tuossa on siis vain yhden sekunnin kapasiteetti.
Jenkeissä tulee auto pistokkeesta tasasähköä, käy mittaamassa ellet usko
Eikös "autopistoke" tarkoita sitä mikä on auton sisällä, ja aivan varmasti siitä tuleekin jotain 12 VDC...
Vai tarkoitatko kenties autojen lämmityspistokkeita?
Jos minulta kysytään, niin melko turhalta kuulostaa, tuskin siitä tulee mitään muuta kuin turhaa hävikkiä kun joudutaan tasasuuntaamaan... Tavalliselle lämmittimelle kelpaa melkein minkälainen sähkö hyvänsä, turha sitä on tasasuunnata, jos johonkin sitten tarvitsee tasasuunnattua sähköä, niin tasasuunnataan sitten sitä varten.
No ehkäpä sitä voitaisiin perustella turvallisuudella, siitähän se Edisonkin aikoinaan piipitti, mutta sen jutun Edison hävisi.
Ja VVS on kyllä jo niin turvallinen systeemi, että toisinaan tuntuu siltä että se on vähän liiankin turvallinen.
Tarttet kaks transistorii, kaks vastusta ja yhden zenerin, se on siinä!
Jos sikseen tulee niin yksi transistori ja Zeneri riittävät laskemaan 24V noin 18 Volttiin.
niin riittää kyllä yksi vastuskin.
Mutta kun läppäri lataa ja on päällä ja kun akku on täynnä jaläppäri päällä niin kuorma muuttuu, luulisi sinun tajuavan tai oletko jokin idiootti????
Tämä keskustelu on koskenut niin simppeliä
asiaa että jokainen kynnelle kykenevä on
päässyt esittämään taitojaan.
Eli ali riman on menty kirkkaasti.
Keskustelun tason huomioonottaen pieni lisähöystö lienee paikallaan, mitään järkeväähän ei ole tehtävissä.
Suosittelen käyttämään myös paria vastusta tai transistori löytyy katosta ja naama mustana :P
Pari vastusta, kuten "Olli" elektroniikka tai sähkäri totesi.
Laittaa jännitejaon vaikka 0.06 ja 0.18 ohmin vastuksilla, no virtaa niissä menee 100 ampeeria, mutta jännite ei paljoa muutu kuormituksen mukaan, mo se 2.4 kw häviötehoa, so?
No joo, eiköhän regulaattiri 317 tai 318 ja se sama pari vastusta ole toimivin.
Jos kyseessä not uo kahen transistorin parin vastuksen ja diodin kytkentä niin itsellä virtalähteestä menee pelkällä yleismittarin kuormalla kuus amppeerii (ei anna enempää :) mut toimii niikuin pitää eli jännite ei muutu vaik virtalähteen jännitet säädetään tai kuromitetaan.
Yleensä toinen transistori savuttaa ja kuumenee joten kannataa rakennella kytkentään jonkinnäköinen pakoputki josta savut pääsee pois.
Itse kyllä vähintään sen yhden vastuksen laittaisin rajoittamaan transistorin virtaa muuten voi päästä ilmakehään myrkyllisiä savuja ja käyttäjältä ilmansaasteeksi kirosanoja.
Useimmilla reguilla ei kyllä kannettavaa ladata.
tääll on ehotettu kaikkee älyyttömyyksii, mut säätövastus oin se ainut oikea keino!, aina tulee oikea jännite
, se on perinteinen ja toimiva.
Säätövastus on puolestaan siitä hyvä että sen jokainen voi säätää mieleisekseen ,totta puhut!
Säätövastus on hyvä vain vakio kuormalle ei mihinkään muualle.
laittaa volttimittarin vierelle, jo käydä aina
välillä säätämässä potikkaa.
Itse kannattaisin kaukosäätimellä varustettua
moottoripotikkaa.
kannattaa toteuttaa mikrokontrollerilla ja
askelmoottorilla !
Pneumaattinen toimilaite toimii lyhyiden
sähkökatkosten ajan.
Eiköhän se ole jo tullut selväksi että se EI onnistu, lykkää siis suoraan tuo 24v tai osta 12 ja 6 akku!
se puhuu paskaa.Täällä kaiken maailman sössöt kirjoittaa mitä sattuu.Joukossa tosin ihan asiaakin olevia,muttei tämä.
Muuntaja, eli kaksi kelaa, muuntajan edelle nelijalkanen komponentti, kahesta sisään plus ja miinus ja kahesta ulos ja - jotka vaihtaa paikkaansa noin 100 kertaa sekunnissa (sakaraa nääs) ja muuntajan toiseen päähän neljä diodi ja pieni konkka, näin se toimii ja kuromitus ei vaikuta paskaakaan!
Mikäs tuo sun nelijalkainen komponetti on, kiinnostaa tietää, kun en elektroniikkasuunnittelijana moista tiedä?
Vaatii se vähän useamman komponentin, jos hakkurin tekee, ja silloin kannattaa käyttää mieluummin 100000 hertsin taajuutta, pääsee mienemmällä muuntajalla. Ja takaisinkytkentä"komponentti", jotta jänitte ei vaihtele kuormituksen mukaan.
on diodisilta, syötetään tasasähköä ja - napoihin, syntynyt vaihtosähkö otetaan
~ ja ~ pinneistä.
Juups, aivan uudenlainen käyttö. Mutta siitähän tulee sinimuotosta pihalle :)
harmoniset eivät häiritse muuntajaa.
Tarhaan takaisin hiekka laatikolle leikkiin.