Vieraat kielet kiinnostavat ja koulumenestys niissä oli - sanotaan nyt - kohtalainen.
Siksi kiinnostaisi ruveta opiskelemaan kääntäjäksi, ei tosin englannin tai ruotsin.
Toisaalta tuntuu siltä, että yksi jos toinenkin osaa jo vieraita kieliä, ja kääntäjiä ja tulkkeja tarvitaan yhä vähemmän. EU:n koneisto ja yhteistyö lienevät erityisen näkyviä poikkeuksia.
Sitä paitsi maahan kuin maahan tulee ulkomaalaisia, ja monet heistä voivat ajan myötä toimia kääntäjiä tai tulkkeina. Katsotaan vain, kuinka paljon venäläisiä on Suomessa.
Kannattaisiko siis nykytilanteessa ruveta opiskelemaan varta vasten kääntäjäksi?
Siksi kiinnostaisi ruveta opiskelemaan kääntäjäksi, ei tosin englannin tai ruotsin.
Toisaalta tuntuu siltä, että yksi jos toinenkin osaa jo vieraita kieliä, ja kääntäjiä ja tulkkeja tarvitaan yhä vähemmän. EU:n koneisto ja yhteistyö lienevät erityisen näkyviä poikkeuksia.
Sitä paitsi maahan kuin maahan tulee ulkomaalaisia, ja monet heistä voivat ajan myötä toimia kääntäjiä tai tulkkeina. Katsotaan vain, kuinka paljon venäläisiä on Suomessa.
Kannattaisiko siis nykytilanteessa ruveta opiskelemaan varta vasten kääntäjäksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllähän sitä kannattaa opiskella sitä mikä kiinnostaa. Ite hain englannin kääntämistä lukemaan yliopistoon tänä vuonna.
Kääntäjiä tarvitaan aina, ja ei siitä koulutuksesta ainakaan haittaa voi olla. Ja jos ei työpaikkaa saa, takaisin kouluun. Kaks eri alan tutkintoa ei oo mikään harvinaisuus nykyään ja auttaa varmasti kääntäjän töissäkin kun tietää jonkun alan erikoissanaston.
Ja sehän ei ole sama asia osata kieltä ja osata KÄÄNTÄÄ kieltä.
"Kääntäjiä tarvitaan aina ..."
Tarvitaan tietysti jossakin määrin, mutta luultavasti yhä vähemmän, kun ihmiset oppivat yhä enemmän vieraita kieliä.
Ainahan tietysti käännetään jossakin määrin kirjallisuutta ja oikeuslaitokseen vaaditaan tulkkien ja kääntäjien palveluita.
Englannin kääntäjille on tulevaisuudessakin työtä. Venäjän käännöstarve on taas romahtanut, mihin ovat vaikuttaneet myös venäläiset maahanmuuttajat.