Mitäs mieltä porukka on näistä
http://matu.laurea.fi/opinnaytetyot_pdf.asp
Hyvää tietoa, mutta ei ehkä vartijatasoisille?
http://matu.laurea.fi/opinnaytetyot_pdf.asp
Hyvää tietoa, mutta ei ehkä vartijatasoisille?
Mitä mieltä tästä
Opiskelija
5912568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Ihan hyviä ovat.
Kylläpä sieltä löytyi asiaa ihan "vartijatasoisille"????Mikähän tuo kommentti taas oli?Olinpa huomavani, että tekijöistä löytyi myös vartijoita!!!!!!
Oppilaitos ja opettajat ovat hyviä mutta turvallisuusalan koulutusohjelmasta jättää turhan moni opinnot kesken.
Eipä ollut kovin sopimussotilas- tai konstaapelitasoistakaan tuo tieto linkkisi takana. Parhaat opinnäytteet kun jäävät vain toimeksiantajan ja oppilaitoksen sisäiseen käyttöön.
Tuossa joukossa oli vuoden 2004 parhaan opinnäytetyöpalkinnon voittanut työ. Vuoden 2005 osalta ei ole vielä ratkennut. Kilpailussa on opinnäytetöitä kaikista turvallisuusalan korkeakoulutusta antavista oppilaitoksista, mm. poliisiammattikorkeakoulusta.
Tälle nettisivulle laitetaan vain ne työt joiden tekijät on antaneet siihen luvan. Kaikki muut ovat toki yhtä julkisesti saatavilla kirjallisessa muodossa Laurean kirjastosta. Salaisia ei ole kovinkaan moni, eikä niitä millään muotoa voi pitää parhaina. Varsinkaan ei siksi että ovat salaisia. Parhaat ovat niitä joita pystyy yleisesti soveltamaan.
On totta, että käsiteltävät asiat eivät yleensä ole vartija-, sopimussotilas- tai konstaapelitasoista.
Tässä ollaan mielipidetasolla, mikä on paras tai miten luokitella parhaat.
Kyllä 2000 €uroa toki itsellenikin kelpaisi parhaasta työstä, mutta en välttämättä näe tätä työnä joka antaa opiskelijalle parhaan aseman jatkossa. Nyt en kuitenkaan puhu yksilöidysti Flinkin opinnäytetyöstä.
Toisaalta pitäisikö opinnäytteet arvostella myös työn tilaajan kannalta?
Yleisellä tasolla hyötyä voi olla usealle mutta kuinka paljon ja kuinka tämä tieto tavoittaa tarvitsijat, tehottomuus syö hyödyn edun. Tämä oman mielipiteeni määritellessä parhaita.
No tästä olen kyllä samaa mieltä, varsinkin tuosta tiedon tavoitettavuudesta. Ja työelämän kannalta on tietysti eri asia voitatko palkinnon vain saatko parempia hommia ja liksaa. Mutta jos parasta valitaan niin kriteerit eivät oikein voi liikkua työnantajan näkökulmassa, vaikka onhan Finnsecurity tavallaan kooste työnantajistakin.
"Parhaat opinnäytteet kun jäävät vain toimeksiantajan ja oppilaitoksen sisäiseen käyttöön."
Ei pidä paikkaansa, vaikka näin haluttaisiinkin tehdä. Opinnäytetyöt, gradut, yms. ovat julkisia...
Vielä kun perustelet väitteesi, kiitos.
Tästä linkinstä löytyy kaikkien lopputöiden tiivistelmät, hakukenttään vaan valitaan "turvallisuusalan koulutusohjelma"
http://abstracts.laurea.fi/fin/koulohj.asp
Osa huonoja, osa hyviä, pieni osa erittäin hyviä eli kiitettäviä
Laitetaanpas tähän vuonna 2005 valmistuneet lopputyöt, ihan vain jotta porukka ymmärtää minkä tasoisista töistä ja koulutuksesta on kysymys. Ei tosiaan ihan vartijatasoa. Voin suositella Laurean turva-alan koulutusta kaikille, joilla vaan kapasiteetti riittää ja pääsee sisään.
Leiriturvallisuusoppaan asiasisällön laatiminen
Kameravalvonta yritysturvallisuuden työkaluna
Turvallisuusala sanastohankkeen näkökulmasta
Pankin turvallisuuskoulutusten tarpeen kartoitus
Keskellä Elämää -vihkosen käyttötarkoitus
Biometrisen tunnistamisen luotettavuus yksityisyyden suojan näkökulmasta
Kiinteistöturvallisuuden sanastohanke: Termi-inventaario
Kulunvalvonta-avainten hallinnointiprosessin mallintaminen
Pelastustoimen normaaliajan häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen riskianalyysi
Yhteisöturvallisuus
Tietojenkäsittelypalveluiden keskittymisen vaikutus huoltovarmuuteen
S-markettien palo- ja pelastusturvallisuuden kehittäminen
Pelastustoiminnan johtamiselle tärkeät tiedot
Yritysturvallisuuden mittarin kehitystyö
Tietoturvallisuuskoulutus ja en itsearviointi
Poliisiuhkaukset keskusrikospoliisissa
Kumppanin valinta: Turvallisuusvalvonnan laatu ja ulkoistamisen johtaminen
Turvallisuusyhteistyön kehittäminen viranomaisten ja yksityisten yritysten välillä
Tietotekniikka osana organisaation jatkuvuussuunnittelua
Suojelupoliisin organisaation strategiaoppaan toteuttaminen
Ilona Frisk
Leiriturvallisuusoppaan asiasisällön laatiminen
Kuluttajapalvelusten tarjoajien vastuut muuttuivat ja kasvoivat hiljattain lainsäädännön muuttumisen myötä. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (2004/75) tuli voimaan vuoden 2004 helmikuussa. Uusi laki koskee myös järjestöjä, kuten Suomen 4H-liittoa.
Lainsäädännön muutoksiin liittyen 4H-liitolla oli tarve turvallisuusoppaalle. Opinnäytteen aihe on tämän oppaan asiasisällön laatiminen. Oppaan ulkonäöstä, taitosta ja kuvituksesta on vastannut 4H-liitto.
Oppaassa käsitellään leirien turvallisuuteen liittyviä turvallisuuden osa-alueita lyhyesti ja tiiviisti. Pääotsikoita ovat vastuut ja velvollisuudet, vakuuttaminen, käytännönjärjestelyt, toimitilaturvallisuus sekä toiminta kriisitilanteessa. Lisäksi oppaaseen kehitettiin riskienhallinnan apuväline sekä valmis pohja turvallisuusasiakirjan ja pelastussuunnitelman laatimista varten. Oppaan lopussa on tilannekortteja erilaisten hätätilanteiden varalle. Tilannekortit on laadittu muun muassa toiminnasta tulipalon sattuessa, ensiaputilanteessa sekä hätäilmoituksen tekemisestä.
Oppaan ulkopuolelle on rajattu erikoistoimintaleirit kuten vaellus- ja ratsastusleirit. Tarkoitus on, että opas herättää käyttäjänsä pohtimaan leirin järjestämiseen liittyviä riskejä jo ennen leirin alkua. Näin riskeihin voidaan etukäteen varautua ja mahdollisesti estää niitä toteutumasta. Oppaaseen sisältyvä riskienhallinnan apuväline on tarkoitettu avuksi riskien kartoittamiseen. Apuväline on helposti sovellettavissa kunkin leirin järjestäjän omaan toimintaan.
Opasta laadittaessa on käytetty pääasiallisesti kirjallista lähdemateriaalia. Oppaan luettavuutta ja käytettävyyttä testattiin ryhmähaastattelun avulla. Haastateltaviksi valittiin kolme leirejä järjestänyttä 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajaa.
Haussila Esa
Kameravalvonta yritysturvallisuuden työkaluna
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, vastaako Suomen Posti Oyj:n tuotantoyksikön Helsingin postikeskuksen kameravalvontajärjestelmä lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten Helsingin postikeskuksen kameravalvonta on suunniteltu, toteutettu ja dokumentoitu. Lisäksi selvitettiin, onko postikeskuksen kameravalvonnassa kehittämistarpeita.
Opinnäytetyö tehtiin tutustumalla teoriaan kameravalvonnasta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Opinnäytetyön viitekehys sovellettiin kuvaamaan yritysturvallisuuden sekä toimitilaturvallisuuden keskeisiä ominaisuuksia. Lainsäädäntöä käsitellään yleisellä tasolla ainoastaan kameravalvonnan osalta. Perusteellisemmin keskitytään kameravalvontaan sekä siihen liittyvään lainsäädännön tuomiin muutoksiin.
Tutkimusaineistona käytettiin tutkimuskohteesta saatuja dokumentteja, teemahaastatteluja ja opinnäytetyöntekijän omakohtaista työskentelyä tutkimuskohteessa sekä muuta havainnointia. Tutkimusaineiston analyysi tapahtui kvalitatiivisella sisällön analyysimenetelmällä. Haastatteluiden sekä havainnoinnin tuloksia ja niiden luotettavuutta on pyritty raportissa kuvaamaan ja pohtimaan, sillä tarkkuudella kuin se oli mahdollista säilyttäen luottamuksellisuus toimeksiantajaa kohtaan
Tutkimuksen tuloksena todettiin tutkimuskohteen kameravalvonnassa kehittämistarpeita kamerajärjestelmän suunnittelu-, valinta- ja koulutusmenettelyissä. Kameravalvontaa koskevassa lainsäädännössä mainitut perusteet toteutuvat tutkimuskohteessa kokonaisuudessaan sekä yleisen valvonnan, että tietyn henkilön tai työpisteen valvonnan osalta.
Holopainen, Mikko
Turvallisuusala sanastohankkeen näkökulmasta
Opinnäytetyöni tavoitteena oli luoda tutkimuksellinen esitys turvallisuusalasta osana laajempaa sanastohanketta. Opinnäytetyöni varsinainen kiinnostuksen kohde oli turvallisuusala, eikä sen olemassa olevat sanastot, sillä keskeneräisten hankkeiden arviointi ei ollut opinnäytetyöni puitteissa mahdollista. Työni perusteella tein joitakin ehdotuksia sanastohankkeen jatkamiseksi.
Opinnäytetyöni oli strategialtaan laadullinen tutkimus. Aineistonhankintamenetelmänä hyödynsin teemahaastattelua. Teemahaastattelu osoittautui hyväksi tavaksi kerätä aineistoa opinnäytetyöni kaltaisessa hankkeessa. Käyttämäni aineisto oli monivivahteista, mutta siitä oli mahdollista löytää toistuvia asioita.
Yksiselitteisen määritelmän tekeminen turvallisuusalasta ei opinnäytetyöni perusteella ollut mahdollista. Keräämäni aineiston perusteella turvallisuusalaan voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan viranomaiset, yksityinen turvallisuusala sekä yksittäiset yritykset ja henkilöt. Se, minkälaisia toimijoita tai toimintoja haluaa turvallisuusalaan liittää, on pitkälti määrittelykysymys.
Alalla käytettävä käsitteistö on tällä hetkellä epäselvää. Asiaan on odotettavissa parannusta, sillä parhaillaan on meneillään useita käsitteistön yhtenäistämiseen tähtääviä hankkeita. Meneillään olevien hankkeiden lisäksi alalla olisi tarvetta peruskäsitteiden tarkentamiseen.
Yksi vaihtoehto sanastohankkeen jatkamiseksi olisi soveltaa käsiteanalyysia tutkimusstrategiana. Käsiteanalyysilla on mahdollista tutkia erilaisten käsitteiden ominaisuuksia tai piirteitä. Käsiteanalyysin avulla voi saada tarkkoja teoreettisia ja operationaalisia määritelmiä teorian ja tutkimuksen käyttöön. Sen avulla voidaan selkeyttää myös sel-laisia termejä, jotka ovat vuosien saatossa menettäneet alkuperäisen merkityksensä.
Hänninen, Paavo
Pankin turvallisuuskoulutusten tarpeen kartoitus
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää pankin asiantuntija- ja esimiesasemassa olevi-en sekä asiakaspalvelussa työskentelevien henkilöiden turvallisuuskoulutuksen tarpeet laatimallani kyselyllä. Kyselyn tulosten avulla voidaan koulutus kohdentaa sitä kipeim-min tarvitseville turvallisuuden osa-alueille ja verrata tuloksia aikaisemmin suoritettujen kartoitusten tuloksiin.
Opinnäytetyössäni on erotettavissa kaksi prosessia, jotka yhdistyvät lopussa valmiiksi kyselylomakkeeksi. Prosessit ovat pankinturvallisuuteen liittyvä teoreettinen tarkastelu sekä kyselylomakkeen laadintaan liittyvä teoreettinen tarkastelu. Pankin turvallisuuteen liittyvän teoreettisen tarkastelun tarkoituksena on selvittää pankkiturvallisuuden erityis-piirteet ja määritellä kyselylomakkeessa käytettävät käsitteet. Kyselylomakkeen laa-dinnan laajan teoreettisen tarkastelun tarkoituksena on, että suoritetulla kyselyllä saa-daan mahdollisimman luotettavaa tietoa turvallisuuskoulutusten tarpeesta.
Pankin turvallisuusseikkoihin liittyen ei ole aikaisemmin laadittu opinnäytetyötä yritys-turvallisuuden opinto-ohjelmassa. Pankista ja sen toiminnoista on olemassa vain vä-hän suomenkielistä kirjallisuutta, ja etenkin pankin turvallisuusnäkökohtiin painottuvaa kirjallisuutta ei ole saatavilla suomeksi laisinkaan. Lähtökohta opinnäytetyöni tekemi-selle oli näin ollen todella haastava. Olenkin käyttänyt teoriaosiossa lähdekirjallisuuden lisäksi apuna pankkiturvallisuuden asiantuntijoita. Asiantuntijat vastasivat kyselyyn, jonka vastauksia hyödynnän paljon laajentamaan pankin turvallisuuteen liittyviä erityis-piirteitä.
Pankin toimintaan kohdistuvat uhat olen jakanut selkeästi rikosriskeihin ja muihin ris-keihin. Rikokset ovat merkittävä uhka pankkien toiminnalle, koska yleensä rikoksen to-teutuessa ne haittaavat pankin toimintaa ja aiheuttavat negatiivista julkisuutta, joka vaikuttaa pankin imagoon. Pankin toimintaan kohdistuvat uhat eivät kaikki ole rikolli-sesta toiminnasta johtuvia, vaan riskien joukossa on sellaisia riskejä, jotka toteutues-saan voivat jopa pysäyttää pankin toiminnan.
Turvallisuuskartoituskyselyn tulokset ja niiden analysointi jäävät vain toimeksiantajani käyttöön ja hyödynnettäväksi. Lomake sen sijaan tulee olemaan liitteenä työn lopussa ja se on kaikkien hyödynnettävissä.
Kilpiäinen Hannamari
Keskellä Elämää -vihkosen käyttötarkoitus
Traumaattinen tapahtuma tai tilanne ei ole ennustettavissa eikä siihen voi varautua etukäteen. Ihminen vain sattuu olemaan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, kun jotain odottamatonta tapahtuu. Olen tehnyt opinnäytetyönäni Keskellä Elämää -vihkosen ja liittänyt sen osaksi opinnäytetyöraporttiani. Kirjoittaessani Keskellä Elämää -vihkosta on ajatuksenani ollut, että vihkonen on tarkoitettu traumaattisen tilanteen kokeneen ihmisen luettavaksi. Vihkosen voi myös lukea joku traumaattisen tilanteen kokeneen yksilön sosiaaliseen lähiverkostoon kuuluva ihminen. Sosiaalisella lähiverkostolla tarkoitan niin koti- ja ystäväpiiriä kuin työtovereitakin.
Jokainen ihminen voi kohdata elämässään sellaisia yllättäviä tilanteita, joista käytän opinnäytetyössäni traumaattinen tilanne -käsitettä. Niitä voivat olla esimerkiksi läheisen äkillinen kuolema tai onnettomuuteen joutuminen. Olen määritellyt vihkosessa sen, millaiselta traumaattisen tilanteen kokenut ihminen näyttää sekä miten hän käyttäytyy kokemansa jälkeen. Mielestäni tämä on tärkeää siksi, että traumatisoitunut ihminen itse sekä hänen lähipiirinsä ymmärtäisivät, mistä tavallisuudesta poikkeava käytös johtuu. Lähipiirillä on tärkeä merkitys traumaattisen tilanteen kokeneen ihmisen elämässä. Sosiaalinen tuki on avain selviytymiseen.
Opinnäytetyöraporttini teoriaosuus rakentuu kahden käsitteen määrittelystä, joita ovat trauma ja kriisi. Kirjallisuustutkimus on pohjana teoriaosuudelle. Työturvallisuuslakia olen käyttänyt perusteluna Keskellä Elämää -vihkosen tarpeellisuudelle työelämässä.
Itseäni kiinnostavan aiheen lisäksi halusin opinnäytteeni olevan toiminnallinen opinnäytetyö, jotta minulla olisi tulevaisuudessa mahdollisuus esittää jotakin konkreettista siitä, mitä olen tehnyt ja mitä osaan. Olen koonnut Keskellä Elämää -vihkosen aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta. Olen tehnyt siitä myös kuvitetun ja taitetun version käytettäväksi julkaisu- tai koulutuskäytössä.
Koivisto, Anne ja Mäkitalo, Anna-Maija
Biometrisen tunnistamisen luotettavuus yksityisyyden suojan näkökulmasta Suomessa
Tieto- ja viestintäverkot yhtenä talouden keskeisenä tekijänä mahdollistavat monenlaisen rikollisen toiminnan yli rajojen. Kansalaiset haluavat kaikki tietoyhteiskunnan lupaamat palvelut, mutta miten voimme samalla varmistua yksityisyyden suojan toteutumisesta?
Biometrinen tunnistaminen on noussut laajemmin julkisuuteen vasta Yhdysvaltoihin tehtyjen terroristi-iskujen jälkeen. Suomessa on varsinkin viimeisen vuoden sisällä keskusteltu runsaasti biometrisen tunnistamisen mahdollisuuksista, uhista ja riskeistä sekä niiden vaikutuksista tunnistettavien henkilöiden yksityisyyden suojaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää biometrisen tunnistamisen luotettavuutta yksityisyyden suojan näkökulmasta Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi laadittiin yhteenveto biometriseen tunnistamiseen liittyvistä uhista, riskeistä ja muista ongelmista sekä hyvistä käytänteistä. Lisäksi laadittiin tunnistamiseen liittyvät arviointikriteerit. Tämän lisäksi koottiin biometrian perussanasto sekä luettelot laitevalmistajista ja biometriseen tunnistamiseen liittyvistä suomen- ja englannin-kielisistä verkkolähteistä, artikkeleista ja kirjallisuudesta.
Biometrinen tunnistaminen on teknisin välinein tapahtuvaa automatisoitua tunnistamista, joka perustuu yksilöllisten fysiologisten ja käyttäytymisen ominaisuuksien mittaamiseen. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa sormenjälki, silmän iris ja verkkokalvo, kasvot, ääni, kävelytyyli, DNA. Havainnoinnein tehty henkilöllisyyden tunnistaminen ei siten ole biometrista tunnistamista.
Luotettavimmassa tallennusprosessissa vertailurekisteriin tallennetaan biometrisesta raakatiedosta salausalgoritmilla laskettu numeerinen tietojono (template), josta ei käytännössä voi muodostaa uudelleen alkuperäistä vastaavaa biometrista näytettä. Luotettavin vertailurekisteri ja tallennusalusta on henkilön mukana kannettava siru- tai toimikortti. Luotettavimmat laitteet tunnistavat aidon ja elävän biometrisen näytteen. Keskitetty vertailutietokanta tulee salata ja suojata.
Sähköisen asioinnin myötä tarvitaan vahvaa tunnistamista. Biometrinen tunnistaminen tuo selkeitä etuja yksityisyyden suojan varmistamiseksi ja henkilöllisyyden todentamiseksi globaalissa yhteiskunnassa. Henkilötunnistetietojen tai tunnistetietoja sisältävien rekisterien väärinkäytöksiltä ja uhilta suojaudutaan tietoturvallisuuteen panostamalla ja henkilötietolakia soveltamalla.
Kulonen Lauri
Kiinteistöturvallisuuden sanastohanke: termi-inventaario
Opinnäytetyöni tavoitteena on edistää kiinteistöturvallisuuden ammattikielen yhtenäistämistä sekä antaa näkökulmia sanastotyön teorian soveltamiseen kiinteistöturvallisuudessa. Opinnäytetyöni tarkoituksena on laatia sanastotyön teoriaan perustuva termi-inventaario, joka on osana meneillään olevaa kiinteistöturvallisuuden sanastohanketta. Sanastohankkeeseen, jossa laatimani opinnäytetyö oli ensimmäisenä vaiheena, ryhdyttiin Pääesikunnan turvallisuusosaston aloitteesta joulukuussa 2003.
Pääesikunnan turvallisuusosaston tapaan useat muut tahot, jotka toimivat kiinteistöturvallisuuden parissa, ovat tiedostaneet alan ammattikielen olevan epäyhtenäistä. Yksi sanastotyöllä saavutettavista hyödyistä on ammattikielen muokkaaminen kommunikoinnin selkeyttämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Ammattikieltäkin tarvitsee jatkuvasti huoltaa sen pitämiseksi selkeänä ja yksiselitteisenä, koska muun muassa teknologian nopea kehitys saa jatkuvasti aikaan tarvetta muodostaa uusia termejä ja muuttaa jo käytössä olevia tarkoituksenmukaisemmiksi.
Opinnäytetyö aloitettiin lähdeaineiston kartoittamisella ja hankkimisella sekä sanastotyöryhmän kokoamisella. Kiinteistöturvallisuuden sanastohanketta varten koottiin kuuden substanssiasiantuntijan sanastotyöryhmä. Sanastotyöryhmän tehtävänä oli muun muassa arvioida inventoimieni termien käyttökelpoisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta hankkeen lopullisena tuloksena laadittavassa sanastossa. Arviointi toteutettiin sanastotyöryhmän kokouksissa tai tarvittaessa kirjallisesti ennen kutakin kokousta lähetetyn luonnosmateriaalin pohjalta.
Termi-inventaarion lisäksi opinnäytetyössä laadittiin neljä luonnosta kiinteistöturvallisuuteen liittyvistä käsitejärjestelmistä, jotta kiinteistöturvallisuuden käsitteitä olisi helpompi hahmottaa kokonaisuutena. Kiinteistöturvallisuuden sanastohanke, jonka ensimmäisenä osana opinnäytetyöni on, tulee jatkumaan myös opinnäytetyöni valmistuttua.
Lindström, Rauno
Kulunvalvonta-avainten hallinnointiprosessin mallintaminen
Yritysturvallisuus on yrityksen pääliiketoimintaa tukevaa toimintaa, joka koostuu 11 pääosasta. Eräs tärkeimmistä, kiinteistö- ja toimitila-turvallisuus, jaetaan rakenteelliseen turvallisuuteen ja turvallisuusvalvontaan. Keskeisiä alakäsitteitä ovat mm. kulunvalvonta ja avainhallinta. Turvallisuustyö ja -toiminta muodostuu toistuvista, syklisistä tapahtumista, jotka voidaan kuvata prosessimuodossa.
Tässä avainhallinnan kehitysprojektissa luotiin toimiva kulunvalvonta-avainten hallintajärjestelmä, hallinnointiprosessi. Projektissa paneuduttiin prosessiohjaamisen käynnistämiseen, eli nykytilan kartoittamiseen, uuden tavoitetilan muodostamiseen sekä välitavoitteiden määrittelyyn.
Projekti toteutettiin yhdessä turvallisuusosaston, henkilöstöosaston ja tietohallinnon edustajien kanssa. Projektin tuloksena syntyi prosessin kehitystyökalu, avainhallintaprosessin tavoitetilaa kuvaavat prosessikaaviot sekä vastuita ja tehtäviä selvittävä roolikartta.
Projektin kohteena oli vähittäiskauppaa harjoittavan konsernin suurin yksikkö. Konsernissa käytetään yhteistä kulunvalvontajärjestelmää ja alueellisesti keskitettyä henkilöstöhallintoa.
Lukkarinen Esa-Pentti
Pelastustoimen normaaliajan häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen riskianalyysi
Riskianalyysi on riskienhallinnan osa, jonka avulla tutkitaan riskienhallinnan kokonaisuutta. Se määritellään useimmiten menetelmäksi, jolla tunnistetaan ja luokitellaan riskit sekä arvioidaan riskien todennäköisyys ja niiden aiheuttamat seuraukset. Riskianalyysiprosessissa käytetään apuna riskianalyysimenetelmiä, joiden valintaan vaikuttavat esimerkiksi toimintaympäristö, riskien laatu ja riskianalyysille asetetut tavoitteet.
Pelastustoimessa riskianalyysien laatiminen ja ylläpitäminen perustuu vahvasti lainsäädäntöön. Pelastustoimea koskevassa lainsäädännössä pelastustoimintaan osallistuvia viranomaisia velvoitetaan ottamaan suunnittelussaan huomioon normaaliolojen onnettomuuksien ja vahinkojen lisäksi myös normaaliajan häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen aiheuttamat riskit. Näihin tilanteisiin tulee varautua siten, että pelastustoimen saatavuus ja taso turvataan kaikissa olosuhteissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Opinnäytetyöni on muodoltaan työelämälähtöinen kehittämistyö, jonka tavoitteet ja vaatimukset vastaavat työelämän tarpeita. Toteutin kehittämistyön projektiluonteisena hankkeena, jonka tuotoksena muodostui pelastustoimen normaaliajan häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen riskianalyysi. Riskianalyysin tavoitteena oli tunnistaa ja luokitella pelastustoimen kannalta olennaiset riskit ja riskikohteet normaaliajan häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varalle. Tavoitteena oli myös arvioida riskien aiheuttamat seuraukset pelastustoiminnan ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta sekä määritellä varautumistoimenpiteet riskien vaikutusten pienentämiseksi. Riskianalyysimenetelminä käytin potentiaalisten ongelmien analyysiä (POA) sekä syy-seuraus-menetelmää.
Henkilökohtaisena tavoitteena oli soveltaa koulutuksen myötä opittuja tietoja ja taitoja työelämään sekä kehittää omaa ammatillista osaamista varsinkin riskienhallinnan ja pelastustoimen osalta. Työssäni pyrin aktiivisesti hankkimaan ja kriittisesti analysoimaan sekä arvioimaan tietoa ja soveltamaan sitä käytännön työelämään. Asettamani tavoitteet onnistuin saavuttamaan työn aikana arvioni mukaan hyvin.
Projektista on kirjoitettu kaksi raporttia joista toinen on turvaluokiteltu salaiseksi ja tarkoitettu ainoastaan toimeksiantajan käyttöön. Tämän Laurea-ammattikorkeakoululle laaditun loppuraportin tarkoituksena on antaa yleiskuva projektista sekä arvioida sen aikana tapahtunutta henkilökohtaista oppimisprosessia.
Peltonen, Jere
Yhteisöturvallisuus
Opinnäytetyön tarkoituksena on haastaa organisaatioiden turvallisuusasioiden hoitamista koskeva perinteinen yritysturvallisuuspainotteinen ajattelu. Tavoitteena on esittää erilaisten yhteisöjen toimintaan sovellettavissa oleva yhteisöturvallisuuden teoreettinen perusta ja sitä kuvaava yhteisöturvallisuuden malli, ja näin luoda silta perinteisen riskienhallinnan näkökulman ja yksilöiden toimintaa yhteisön kannalta tarkastelevan näkökulman välille.
Työn alkuperäisenä lähtökohtana toimi Suomen ulkoasiainhallinnon toiminnan tavoitteita ja toteutustapoja koskeva strategiatyö, jonka yhteydessä oli tarkoituksenmukaista kehittää turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka mm. kytkee hallinnonalan turvallisuustoiminnan strategisen tason ohjaukseen aikaisempaa pitkäjänteisemmin. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän pohjaksi oli tarpeen kehittää yhteisöturvallisuuden teoreettinen perusta ja yhteisöturvallisuuden yleisluonteinen malli.
Yhteisöturvallisuuden teoreettisen perustan rakentamiseksi hankittiin yhteiskuntatieteellistä, käyttäytymistieteellistä ja riskienhallintaa käsittelevää aineistoa, ja tämän pohjalta suoritettiin kirjallisuuskatsaus. Yhteisöturvallisuuden teoreettista perustaa ja yhteisöturvallisuuden mallia arvioitiin työn aikana luonnosten pohjalta vertaisarvioinnin keinoin.
Työssä päädyttiin yhteisöturvallisuuden johtoajatukseen, jonka mukaan yhteisön toiminnan kannalta on tarkoituksenmukaista pyrkiä hallitsemaan sekä tosiasialliset riskit, että yhteisön jäsenten niitä koskevat näkemykset. Yhteisön toiminnan päämäärän saavuttamista voivat estää tai vaikeuttaa sekä varsinaisten riskien toteutuminen, että yhteisön jäsenten panostustaan koskevat päätökset, jotka perustuvat virheellisiin tulkin-toihin asiaan liittyvistä tekijöistä.
Pohjola, Kari
Tietojenkäsittelypalveluiden keskittymisen vaikutus huoltovarmuuteen
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko tietojenkäsittelypalvelut todellisuudessa keskittyneet yhä harvemmille palvelujen tuottajille – ja onko tämä huoltovarmuusongelma ja mitä mahdolliset ongelmat täsmällisemmin ovat. Tavoitteena oli myös tuottaa alustavia toimenpide-ehdotuksia mahdollisesti esille saatavien huoltovarmuusongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimus tehtiin Huoltovarmuuskeskuksen toimeksiannosta.
Tutkimuksessa haluttiin kirjallisen aineiston lisäksi kerätä valitulta kohderyhmältä tietoa standardoidussa muodossa. Tutkimuksen kohteiksi valittiin viisi merkittävintä tietojenkäsittelypalvelujen tuottajaa ja 62 merkittävää tietojenkäsittelypalvelujen käyttäjäorganisaatiota huoltovarmuuden kannalta tärkeiltä toimialoilta. Apuna käytettiin kyselylomaketta ja toimittajien osalta lisäksi lomakkeen mukaisesti etenevää strukturoitua haastattelua.
Tietojenkäsittelypalveluiden keskittyminen on palveluyritysjohtajien ja tehdyn tutkimuksen mukaan lisääntynyt ja edelleen lisääntymässä. Keskittyminen ei kuitenkaan yleisenä ilmiönä ole ainakaan toistaiseksi kansallinen huoltovarmuusuhka, sillä merkittäviä palvelutoimittajia voidaan katsoa olevan palveluhankintojen jakautumisen ja kilpailun kannalta riittävästi. Lisäksi kansallinen ja kansainvälinen yrityskauppavalvonta toimii sivutuotteena myös huoltovarmuuden asialla. Samalla palveluyritysten toimintamallit ja mahdollisuudet tuottaa käyttövarmuutta ovat parantuneet. Jossain määrin huolestuttava piirre on kuitenkin se, että vaikka ns. kriittisten palvelukeskusten varajärjestelyt ovat parhaimmalla tasolla, on niistä kuitenkin muutamiin keskittyneenä maamme tärkeimpien viranomaisten ja yritysten keskeiset tietojärjestelmät – ei ainoastaan toimialoittain, vaan laajemminkin. Vallitsevissa käytännöissä on myös vakavia puutteita, mikä johtuu mm. siitä, ettei tarpeita ja riskejä ole osapuolten kesken kattavasti tunnistettu ja arvioitu.
Puranen, Kari
S-markettien palo- ja pelastusturvallisuuden kehittäminen
Opinnäytetyön taustalla on S-ryhmän yritysturvallisuushenkilöstön pyrkimys selvittää turvallisuuden nykytila Osuuskauppa Ympäristön S-marketeissa. Kartoituksen apuvälineenä käytettiin Kaupan keskusliiton (KKL) turvallisuusmerkinnän hakulomaketta, jotta tiedot olisivat vertailukelpoisia muihin S-ryhmän kohteisiin. Kartoitukseen liittyy parannusehdotusten teko, jotta korjausta vaativat asiat saadaan kuntoon.
Opinnäytetyön tavoitteena on luoda malli, jolla Osuuskauppa Ympäristön S-markettien toimialajohtaja ja marketpäälliköt saavuttavat ja ylläpitävät Kaupan keskusliiton turvallisuusmerkinnän hakulomakkeen palo- ja pelastusturvallisuuden osuuden hyväksyttävän tason. Oheistavoitteina on selvittää millaisia ohjeita ja koulutusta S-marketeissa tarvitaan palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyen.
Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua, havainnointia sekä neuvottelua. Työn ensimmäisessä vaiheessa turvallisuustarkastuksen aikana haastattelua käytettiin tukemaan havaintojen oikeellisuutta, sillä muutamat tarkasteltavat kohdat olisivat edellyttäneet pidempiaikaista osallistumista kohteen toimintaan. Havainnoinnin lajina oli systemaattinen havainnointi, jonka tunnusmerkkejä on tarkistuslistan käyttö. Havainnointi oli hyvä keino saada suoraa tietoa tarkasteltavista kohdista. Toisessa vaiheessa käytiin neuvottelu suunnittelutiimin kesken. Tiimi koostui yrityksen omasta henkilöstöstä sekä opinnäytetyön tekijästä. Neuvottelun tavoitteena oli löytää yhteisymmärrys sille mitä toimintoja ja kenen suorittamana on tarpeen tehdä, jotta palo- ja pelastusturvallisuuden hyväksyttävä taso saavutetaan ja ylläpidetään.
Teoriassa asiaa lähestyttiin pääasiassa ympäristöjohtamisen kautta. Ympäristöjohtaminen on tuttua kieltä suunnittelutiimin jäsenille, joten asian perusteleminen on helpompaa tuttujen asioiden kautta. Ympäristöjohtaminen muistuttaa suuresti turvallisuusjohtamista. Näiden yhteisiä tunnusmerkkejä ovat mm. vastuuhenkilöiden määritteleminen, toiminnan ohjeistaminen, henkilöstön kouluttaminen ja valvonta.
Mallin perustana on lausahdus ”perusasiat kuntoon”, siinä korostuu ohjeet henkilöstölle, niiden kouluttaminen ja turvallisuuden valvonta. Näiden ollessa kunnossa saavutetaan turvallinen ympäristö asiakkaille, henkilöstölle ja omaisuudelle palo- ja pelastusturvallisuuden osalta. Perusasioiden kuntoon saamisessa ovat tukena toimintakaaviot mm. siitä miten henkilöstön koulutus saadaan käynnistettyä, kuinka S- markettiin saadaan tehdyksi ohjeet vaaratilanteiden varalta sekä S-marketin henkilöstön suorittamasta omavalvonnasta perusasioiden kunnon valvomiseksi, jotta ne voidaan korjata kun ilmenee häiriötekijöitä.
Pälviä, Tuomas
Pelastustoiminnan johtamiselle tärkeät tiedot
Pelastusajoneuvoon raportoiva kiinteistö-hanke on Ramboll Finland Oy:n kehi-tysprojekti, jossa kehitetään pelastustoiminnan johtamisen apuväline tulipaloti-lanteita varten. Järjestelmän perusperiaate on kohderakennuksen tietojen siir-täminen langattomasti pelastustoiminnan johtajan käyttöön. Projektissa ovat mukana muun muassa Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Esmi, Securitas ja Hätäkeskuslaitos sekä useita pelastuslaitoksia. Pilottivaiheen asiakkaita ovat Yleisradio, Oyj Stockmann Abp, Fortum Oyj, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy ja Oulun yliopistollinen sairaala. Kohteina on sairaalarakennuksia, tavaratalo, toimistoja sekä tuotanto- ja varastorakennuksia.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää mitä tietoja pelastustoiminnan johtaja tarvitsee PARK-järjestelmästä rakennuspalossa ja mitkä näistä tiedoista ovat hyödyllisimmät. Tiedot kerättiin haastattelemalla seitsemää kokenutta pelas-tusalan ammattilaista, joiden työtehtäviin kuuluu pelastustoiminnan johtajana toimiminen. Haastateltavista neljä oli palomestareita, kaksi paloesimiehiä ja yksi apulaispalopäällikkö. Haastateltavilla oli työkokemusta 23-35 vuotta.
Teoriaosuuden on tarkoitus antaa lukijalle perustiedot tulipalosta ja pelastustoi-minnasta tulipalossa. Pelastustoiminnasta kuvataan toiminta hätäilmoituksesta pelastustoiminnan päättymiseen. Pelastustoiminnan johtamisesta käsitellään yleistietoja ja toimintaa tulipalopaikalla. Palamisen lisäksi käsitellään automaat-tisten palohälytysten syntymistä.
Vastaajia pyydettiin luokittelemaan tiedot kolmeen luokkaan hyödyllisyyden mu-kaan: erittäin hyödylliset, mahdollisesti hyödylliset ja turhat tiedot. Vastausten perusteella tiedot lajiteltiin hyödyllisyysjärjestykseen. Yleisesti vastaajat pitivät hyödyllisimpinä niitä tietoja, jotka nopeuttavat toimintaa alkuvaiheessa ja joita on helppo hyödyntää. Hyödyllisimpiä tietoja olivat eri yhteystiedot, tulipalon si-jainti ja palontorjuntatekniikkaan liittyvät tiedot.
Pöysti, Janne
Yritysturvallisuuden mittarin kehitystyö
Opinnäytetyöni on työelämästä tilattu tuotekehitystyö, joka täyttää kehitystutkimukselle annetut vaatimukset. Kehitystyö on toteutettu tilaustyönä Four Keys Consulting Oy nimiselle suomalaiselle turvallisuusalan ja riskienhallinnan konsultointiyritykselle.
Työn tavoitteena on ollut kehittää toimeksiantajan käytössä olevaa yritysturvallisuuden mittaristoa, jota käytetään erilaisten yritysten ja yhteisöjen turvallisuustason arvioimisessa. Opinnäytetyöni tarkoituksena on kehittää vanhaa yritysturvallisuuden mittaria paremmaksi, nykyaikaisemmaksi ja uskottavammaksi unohtamatta kuitenkaan mittarin varsinaista tarkoitusperää eli käytettävyyttä.
Tavoitteen toteutumiseksi työssä on analysoitu vanhan mittarin rakennetta ja sitä kautta pyritty löytämään vanhan tuotteen hyviä ja käyttökelpoisia ominaisuuksia, joita voi hyödyntää uuden kehittämisessä. Mittarin kehitystyöhön ovat vaikuttaneet ennen kaikkea turvallisuusalan lainsäädännön kehitys viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana, alan ammattikirjallisuus sekä toimeksiantoyrityksen työntekijöiden aikaisemmat käytännön kokemukset mittarin käyttämisestä.
Kehitystyöni tuloksena mittari muuttui niin rakenteeltaan, laajudeltaan kuin päivitysmahdollisuuksiltaan toimeksiantoyritystä enemmän palvelevaksi.
Käytännössä onnistunut mittaristo tuottaa ajan tasalla olevaa tietoa yrityksen turvallisuudesta ja turvallisuuden kehittymisestä. Näitä tietoja tarvitaan muun muassa turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehokkuuden arvioimisessa, kehitystoimenpiteiden valinnassa ja oikeassa kohdentamisessa.
Rekunen, Timo
Tietoturvallisuuskoulutus ja sen itsearviointi
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli muodostaa tietoturvallisuuskoulutuksen itsearviointiin kriteeristö, jolla organisaatio pystyisi kattavasti arvioimaan suoritetun tietotur-vallisuuskoulutuksen vahvuuksia ja kehittämisalueita. Kriteeristön viitekehykseksi valittiin Tudorin tietoturvallisuusarkkitehtuurin inhimillisten osatekijöiden keskinäinen dynamiikka. Tämän dynamiikan huomioon ottaminen, organisaation tietoturvallisuuden hallinnan kehitysvaiheen ohella on olennaista myös tietoturvallisuuskoulutuksen arvioinnin tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi. Tietoturvallisuusarkkitehtuurin tietoturvallisuuskoulutusta laajemmalla huomioimisella mahdollistettiin tietoturvallisuuskoulutuksen roolin suhteuttaminen osaksi niitä hallinnollisen tietoturvallisuuden keinoja, joilla pyritään ohjaamaan henkilöstön tietoturvallisuuden suorituskykyä kohti organisaation sille asettamaa tavoitetilaa. Lähtökohtana luodussa itsearviointikriteeristössä toimivat täten organisaation valinnat tietoturvallisuuskoulutuksen tarpeellisesta painottamisesta. Näiden valintojen perusteet ovat riippuvaisia arvioitavan organisaation tietoturvallisuustarpeista sekä tietoturvallisuuden hallinnan kehitysvaiheesta.
Tietoturvallisuuskoulutuksen itsearviointikriteeristön lähestymistavaksi valittiin Baldrige Education Criteria for Performance Excellence -malli, jonka jatkuvaan suorituskyvyn kehittämiseen pohjautuva rakenne muodostaa hyvän pohjan myös tietoturvallisuuskoulutukseen rajatulle itsearvioinnille. Baldrige Education Criteriaan perustuva itsearviointi tukee organisaation tietoturvallisuuskoulutuksen kehittämistarpeiden sekä kehittämisvalmiuksien selvittämistä nopealla ja järjestelmällisellä tavalla. Sen avulla on mahdollista nopeasti kartoittaa, mitä on kehitettävä, mistä organisaatioissa ollaan samaa tai eri mieltä ja millaiseen toimintaan henkilöstö on jo valmiiksi sitoutunut.
Opinnäytetyötä voidaan käyttää kehitettäessä tietoturvallisuuskoulutuksen hallintaa sekä sen roolia osana muita tietoturvallisuuden hallinnollisia keinoja, joilla pyritään ohjaamaan henkilöstön tietoturvallisuuden suorituskykyä kohti sille asetettua tavoitetilaa. Luotu kriteeristö soveltuu parhaiten vakiintuneiden tietoturvallisuuskoulutusohjelmien itsearviointiin, mutta sitä voidaan käyttää myös viitteenä tietoturvallisuuskoulutusohjelmaa perustettaessa.
Rusanen Sami
Poliisiuhkaukset keskusrikospoliisissa
Tutkimuksen teoreettisena tavoitteena oli luoda poliisiuhkaus-käsitteestä ymmärrettävä ja selkeä kokonaisuus. Varsinaisena tutkimuksellisena tavoitteena oli selvittää tarvitaanko keskusrikospoliisissa järjestelmällisiä suojelutoimenpiteitä poliisiuhkauksien johdosta. Vastausta haettiin selvittämällä vuosina 2000-2004 keskusrikospoliisissa ilmenneiden poliisiuhkauksien määrää, laatua, vaikutuksia ja niihin suhtautumista.
Tutkimus suoritettiin kokonaistutkimuksena, jonka kohderyhmän muodosti keskusrikospoliisin henkilöstö (N=709). Tutkimuksessa tarkasteltiin poliisiuhkauksia keskusrikospoliisiin kohdistuvana erityisenä työturvallisuusongelmana. Tutkimuksen vastausprosentti oli 48 %. Poliisiuhkaus-käsite muodostettiin aikaisempien aihealueeseen liittyvien tutkimuksien teorialähtöisen sisällönanalyysin ja käsitekartan avulla.
Tutkimusaineisto kerättiin web-pohjaisella kyselylomakkeella. Aineisto käsiteltiin SPSS for Windows-analyysiohjelmalla. Aineistoa kuvattiin frekvenssien ja prosenttilukujen avulla. Kahden muuttujan välisten yhteyksien analyysimenetelmänä käytettiin Khiin neliö χ2-testiä.
Tutkimuksen käsitemäärittelyn avulla voitiin poliisin henkilöstöön kuuluvien sekä näiden läheisiin kohdistettuja tekoja kuvaavasta ilmiöstä muodostaa selkeä ja ymmärrettävä kokonaisuus. Ilmiötä kuvataan poliisiuhkaus-käsitteellä, joka sisältää sekä henkeen, terveyteen, että omaisuuteen kohdistuvat teot, joiden ensisijaisena kohteena on poliisin henkilöstöön kuuluva. Poliisiuhkaus sisältää yhtäältä teoreettisen ja toisaalta juridisen olemuksen. Tutkimuksessa poliisiuhkaus-käsitteen tarkastelunäkökulma on teoreettinen.
Tutkimuksella saatiin merkittävää tietoa poliisiuhkauksien ilmenemisestä keskusrikospoliisissa. Tutkimuksella voitiin vastata tutkimusongelmana olleeseen kysymykseen järjestelmällisten suojelutoimenpiteiden tarpeellisuudesta keskusrikospoliisissa. Aikaisempaa pelkästään keskusrikospoliisin suunnattua tutkimusta ei oltu tehty. Laajemmassa mielessä tutkimus on osa keskusrikospoliisin kokonaisturvallisuuden riskienhallintaa.
Tutkimuksen aihealueen ja käytetyn materiaalin kannalta julkisesta versiosta rajattiin pois poliisin aihealueesta tekemät aikaisemmat tutkimukset sekä tutkimuksella saamani tulokset, niiden johtopäätökset ja liitetaulukot.
Talja, Vesa
Kumppanin valinta: Turvallisuusvalvonnan laatu ja ulkoistamisen johtaminen
Ulkoistetut turvallisuuspalvelut ovat maassamme laajalti käytettyjä. Ne vastaavat yhä useammin yritysten sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Ulkoistaminen etuna esitellään usein mm. turvallisuuspalvelun tilaajan mahdollisuutta keskittyä omaan liiketoimintaansa, kun turvallisuusvalvontaa hoitavat niihin erikoistuneet yritykset.
Opinnäytteessä arvioidaan ulkoistetun turvallisuuspalvelun laatua ja luotettavuutta. Aihetta käsitellään sekä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön että erityisesti yritysturvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi esittelen vuonna 2003 tehtyä hälytysvalvonnan toimivuutta kartoittanutta empiiristä tutkimusta, jossa ennakoivan mittaamisen avulla selvitettiin ulkoistetun turvallisuuden toimintavalmius ja taso.
Opinnäytteessä käsitellään mallia ulkoistamisen päätöksenteon vaiheista sekä niitä turvallisuusjohtamiseen liittyviä toimenpiteitä, joiden avulla epäonnistunutta ulkoistetun turvallisuuden tasoa voidaan kehittää. Lisäksi arvioidaan yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön merkitystä sekä laissa olevia ongelmia, joita yrityksen on hyvä huomioida ulkoistetun turvallisuuspalvelun toimittajaa valitessaan ja palvelun laatua arvioidessaan.
Ulkoistamispäätöstä tarkastellaan yrityksen toiminnan strategisena linjauksena, jossa kyse on optimaalisen tilanteen löytämisestä yrityksen turvallisuustarpeen ja ulkoistamisen välillä. Esimerkkitapauksen avulla selvitetään ulkoistamisen strategisia lähtökohtia, miten päätöksentekoon tulisi varautua ja miten ulkoistettua turvallisuuspalvelua tulisi johtaa ja valvoa.
Turvallisuuden tasoa testanneen ennakoivan mittarin mallia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksessa ja työelämässä.
Tonteri, Jari ja Ihalainen, Markku
Turvallisuusyhteistyön kehittäminen viranomaisten ja yksityisten yritysten välillä
Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja käytännönläheinen tutkimus viranomaisten ja yksityisten yritysten välisestä turvallisuusyhteistyöstä. Tutkimuskohteena oli samalla alueella toimivien turvallisuusasiantuntijoiden muodostama ryhmä. Ryhmän edustama toimiala on herkästi haavoittuva, missä turvallisuus muodostuu useiden toimijoiden yhteistyöstä. Tutkimuksen päätehtävä oli selvittää onko ryhmän turvallisuusyhteistyössä kehittämisen varaa. Aiemmin vastaavaa tutkimusta ryhmän toiminnasta ei ollut tehty, joten sille oli selkeä tarve opinnäytetyön toimeksiantajien taholta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Kyseisen menetelmän käyttö oli perusteltua, koska haastattelukysymyksiin saatavat vastaukset muodostuivat monitahoisiksi ja lisäkysymyksiä vaativiksi. Haastattelumenetelmällä tavoitettiin kaikki ryhmän jäsenet ja haastattelutilanteista muodostui tiedollisesti syvällisempiä kuin mitä esim. lomakehaastattelulla olisi saatu.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ryhmän jäsenet haluavat ryhmän toiminnan tehostamista eri tavoin. Parannusta toivottiin mm. ryhmän tavoitteiden tarkistamiseen ja riskien kattavaan kartoittamiseen toimintaympäristössä. Tutkimuksen tuloksista ja kehittämisehdotuksista laadittiin kooste, joka luovutettiin opintäytetyön toimeksiantajille.
Johtopäätöksinä tutkimus toi esiin, että viranomaisten ja yksityisten yritysten välinen turvallisuusyhteistyö on onnistuakseen suunniteltava huolellisesti. Keskinäisten pelisääntöjen ja roolien selventäminen on välttämätöntä, jotta turvallisuusyhteistyöstä muodostuisi luottamuksellista ja tehokasta. Ryhmän tekemää työtä on jatkuvasti arvioitava, jotta turvallisuustyötä osataan kohdentaa oikein.
Ukkonen, Markku
Tietotekniikka osana organisaation jatkuvuussuunnittelua
Tutkin tässä opinnäytetyössä tietoteknisen varautumisen tärkeyttä organisaation jatkuvuussuunnittelussa. Tämän työn tarkoituksena on helpottaa tietoteknisen jatkuvuuden suunnittelua. Lopussa esittelen yhden mallin tietoteknisen jatkuvuussuunnitelman rungosta. Lisäksi lopussa on kaksi liitetiedostoa, jotka sisältävät ohjeellisen POA- tarkastuslistan sekä ongelmatilanteiden tarkastuslistan jatkuvuussuunnittelua varten.
Opinnäytetyön materiaalina olen käyttänyt kirjallista - ja Internetissä julkaistua materiaalia, joka käsittelee yrityksen toiminnan jatkuvuutta. Englanninkielisinä hakusanoina olen käyttänyt Business Continuity Management sekä IT Continuity. Etsin erityisesti laitteita - ja ohjelmistoja koskevia jatkuvuudesta. Karsin pois noin puolet Internetistä löytämistäni materiaaleista, koska ne käsittelivät jatkuvuutta vain pintapuolisesti.
Kirjallisuuden ja Internetissä julkaistun materiaalin perusteella IT- jatkuvuussuunnitteluun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota yrityksissä. Vain noin joka toisella yrityksellä on jatkuvuussuunnitelma tietoteknisiä toimintoja varten. Tätä tilannetta ei voida pitää kovinkaan hyvänä ottaen huomioon tietotekniikan merkityksen yrityksille. New Yorkin terrori-iskun jälkeen yritykset ovat kiinnittäneet enemmän huomiota jatkuvuuteen, mutta suunnitelmat ovat vielä usealta tekemättä. Toinen huomioni koskee IT- jatkuvuussuunnitelman sisältöä ja sen saumatonta kuulumista koko yrityksen jatkuvuussuunnitteluun. Useassa artikkelissa jätetään kokonaan käsittelemättä koko yrityksen muu jatkuvuussuunnittelu ja niiden nivoutuminen IT – jatkuvuussuunnitelman. IT pitäisi nähdä yhtenä ydinprosessia tukevana prosessina muiden tukiprosessien joukossa, jota ei voi käsitellä irrallaan muista tukitoiminnoista.
Tämän tutkimuksen perusteella havaitsin, että useat yritykset toimivat osittain oman onnensa varassa, koska IT- jatkuvuussuunnitteluun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Yritykset ja organisaatiot luottavat ilmeisesti liikaa vakuutusten tuomaan turvallisuuden tunteeseen. On kuitenkin muistettava, että vakuutukset ovat vain yksi riskienhallintakeino muiden joukossa. Ennaltaehkäisevä - ja suunnitelmallinen toiminta antavat parhaan mahdollisen turvan yritystoiminnan jatkuvuudelle.
Virtanen, Saija
Suojelupoliisin organisaation strategiaoppaan toteuttaminen
Organisaation strategiaprosessi on suunnittelun ja toteutuksen yhdistelmä, jossa osat seuraavat ajallisesti toisiaan –strategian toteutuksessa siirrytään suunnitelmista käytäntöön, tavoitteena ”sillan rakentaminen laatijoiden ja toteuttajien väliin avautuvan kuilun yli”. Miten ja millaisilla työvälineillä organisaation strategia käytännössä toteutetaan, jotta em. ”silta” saadaan rakennettua strategian laatijoiden ja toteuttajien välille? Mitä strategia tarkoittaa organisaatiossa kunkin eri toimijan tavoitteissa ja työssä, entä mitä ovat erilaiset strategiset roolit organisaatiossa? Miten omassa organisaatiossani, suojelupoliisissa, strategia- ja tulossopimusprosessi toteutuu, miten tulosyksiköiden toimintastrategia suunnitellaan ja ennen kaikkea käytännössä toteutetaan?
Tutorini, suojelupoliisin koulutuspäällikkö Ilkka Nymanin ohjauksessa projektityönä toteutetun opinnäytetyöni tavoitteena on vastata em. kysymyksiin mahdollisimman konkreettisella tasolla, muodostaen samalla oppaan suojelupoliisin organisaation strategian suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opinnäytetyöni tavoitteena on myös ennen kaikkea ”rakentaa kuilun yli silta” suojelupoliisin strategian laatijoiden ja toteuttajien välille, jolloin organisaation strategian molemminpuolinen ymmärrys, yhteneväinen tulkinta ja omaksuminen toteutuvat tehokkaalla viestinnällä ja organisaation jäsenten yhteisellä toiminnalla.
Erityisesti tämä opas on toteutettu palvelemaan suojelupoliisin esimiehiä, mutta myös muuta henkilökuntaa, jotka ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa suojelupoliisin operatiivisten yksiköiden toimintastrategiaa. Opas selventää prosessikuvauk-sina, mistä eri vaiheista suojelupoliisin tulossopimus- ja strategiaprosessi koostuvat, sekä opastaa lukijaa operatiivisten yksiköiden toimintastrategian suunnittelusta käytännön toteuttamiseen. Eräänä organisaation strategian suunnittelun ja käytännön toteuttamisen ja ”sillan rakentamisen” metodina esittelen oppaassa Teknillisen korkeakoulun Työpsykologian ja johtamisen laboratorion STRADA –projektissa kehitetyt STRADA –ryhmätyömenetelmät, sekä ratkaisupolut niiden käytännön soveltamiseen.
Toimintakeskeinen opinnäytetyöni jakautui kahteen eri työvaiheeseen; projektityö, jonka tuloksena syntynyt suojelupoliisin strategiaopas on asiasisältönsä vuoksi salainen, sekä Laureaan laadittava erillinen, julkinen raportti. Aiheen valinta ja aineistoon tutustuminen, sekä suunnittelu ja ohjaus on aloitettiin kesäkuussa 2004, projektityötä on toteutettu elo-syyskuussa, suunnitteluseminaari toteutui lokakuussa, raporttiosuus valmistui marraskuussa, sekä arvioiva seminaari ja raportin luovutus joulukuussa 2004.
Opinnäytteet ovat parhaimmillaankin vain heikkoa ammattikorkeakoulutasoa, joka jää kattavuudessaan yleisesti vertaillen kauas korkeakoulutason töistä.
Ei mennyt näköjään kauaa kun kateelliset iskivät tähän keskusteluun. Ei ole mitään erillistä ammattikorkeakoulutasoa ja korkeakoulutasoa, kyllä ne ovat ihan sitä samaa. Kyllä niin onnettomia kandintöitä (ja myös graduja) olen nähnyt, että turva-alan AMK-opiskelijat päihittävät mennen tullen. Ja jääpä käteen työelämää ajatellen ihan toisenlaiset eväät kuin akateemisella tutkinnolla, jolla ei ole mitään käyttöä.
"Kyllä niin onnettomia kandintöitä (ja myös graduja) olen nähnyt, että turva-alan AMK-opiskelijat päihittävät mennen tullen"
Halunnet nimetä edes muutaman kandintyön tai gradun vaikka esimerkiksi, jotta sinua ei pidetä surkeana valehtelijana? Tuskin olet ikinä yhtäkään turvallisuusalan akateemista tutkimusta, saati päättötyötä, edes lukenut?
"ihan toisenlaiset eväät kuin akateemisella tutkinnolla, jolla ei ole mitään käyttöä"
Ehkei sinulle, mutta piirivartijan tehtäviä parempaan asemaan tavoittelevalla saattaa ollakin.
Näin sivusta pitää kyllä tähän väliin heittää, että Laurean ansiosta olen nyt turvallisuusalan päällikkötason hommissa. Samaa hommaa haki myös akateemisen koulutuksen hankkineet.
Hyvä kommentti ja niin totta useassa paikassa!
Olen vain wanha wartija joten mitähän minäkin mistään tiedän mutta kunniottaen mainitsen kuitenkin:
Parhaaksi opinnäytteksi valitulla Flinckin kirjoittamalla "puolustusvoimien turvallisuuskulttuurin kartoittamiseen tähtäävä piloottitutkimus" jätti jälkeensä ison kysymysmerkin.
Varsin hyvä alku muttei valmis?
Kaikki kysymykset mitä Hyrylän ilmatorjuntaupseereille esitettiin mittasivat pitkälti ainoastaan koulutustoiminnassa, varsinkin ammunnoissa, esiintyviä riskejä.
Yhdessä kysymyksessä toki kysyttiin vastaajien ylinopeusherkkyydestä, stressitasoakin hieman kartoitettiin.
Unohtunut oli kaikki sellaiset turvallisuuden osa-alueet, mitkä kylläkin kauniisti nimettiin opinnäytteen alkusivuilla.
Vaikkapa esim. tietoturvallisuuden ylläpitäminen toimitilaturvallisuuden osiona jokapäiväisessä työsuorituksissa (sammutatko päätteesi poistuessasi tyohuoneestasi, miten ja missä säilytät salasanat, lukitsetko työhuoneesi oven poistuessasi, jätätkö vieraan yksin työhuoneeseen, vastaanotatko ja saatatko vieraan kohteen ulkokehältä/lle jne jne).
Tilastotiede ja sen esittäminen on selkeästi hallussa, ja se antaa pätevän kuvan opinnäytteestä (mitä se tehdyn osalta onkin!). MUTTA kysymykset eivät mitanneet vastaajien turvallisuuskäytäntöjä turvallisuuden kaikissa osa-alueissa, homma ei vielä ole läheskään valmis tällaisena...
Ajatus lopuksi; kuuluisiko osallistuminen tuollaiseen kyselyyn antaa "ahaa"-elämyksiä vastaajalle, jotta tunnin vastailu-urakan jälkeen kävelisi ulos huoneesta joitakin vinkkejä saaneena ja uutta oppineena?
Enpä tiedä saiko kukaan vastaajista mitään irti sessiosta.
Tuosta on Flinckin ja PE:n Turv.os:n hyvä jatkaa!
Turvallisuuskulttuuriahan tuossa olikin tarkoitus kartoittaa, ei varsinaisesti käytäntöjen toimivuutta. Siinä mielessä ei tarvita kaikkia "osa-alueita".
"Tilastotiede ja sen esittäminen on selkeästi hallussa"
Työn tiivistelmässsä nimenomaan mainitaan, että Puolustusvoimain koulutuksen kehittämiskeskus teki tilastoihin liittyvät kommervenkit SPSS-ohjelmalla Flinkin puolesta. Vaikka keskustelemme työn substanssista eikä oikeinkirjoituksesta, en voi malttaa mainitsemasta, että eipä Flink osannut edes kirjoittaa Puolustusvoimain koulutuksen kehittämiskeskuksen nimeäkään oikein. Olisihan se saattanut ollut korrektia työtä tukenutta osapuolta kohtaan
"en voi malttaa mainitsemasta, että eipä Flink osannut edes kirjoittaa Puolustusvoimain koulutuksen kehittämiskeskuksen nimeäkään oikein"
Sinä: "Puolustusvoimain koulutuksen kehittämiskeskus"
Flink: "Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus"
PvKK: "Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus" (http://www.mil.fi/laitokset/pvkk/)
Mitä mahdat oikein tarkoittaa? Eipä sillä akateemisella koulutuksella pitkälle näköjään pötkitä.
Luin sen tiivistelmän eikä siinä todellakaan sanota, että PvKK olisi tehnyt mitään tilastoihin liittyviä kommervenkkejä Flinkin puolesta. Siinä sanotaan, että PvKK antoi apua siten, että kyselyn vastaukset luettiin optisesti ja syötettiin SPSS-ohjelmaan. Siis käytettiin teknisiä apuvälineitä tietojen tallentamiseen, ei muuta. Kommenttisi on tosiasioita vääristelevä ja ilmeisen tarkoitushakuinen.
Mutta turvakulttuurillahan tarkoitettaneen nimenomaan miten kokonaisturvallisuutta koskettaviin toimintatapoihin sitoudutaan jokapäiväisessä(esikunta)työskentelyssä, ei ainoastaan virettä silloin kun 18-19v. varusmiesveijareille joudutaan jakaa kovia panoksia ammunnan läpiviemiseksi?!
Joten olen vieläkin jokseenkin sitä mieltä että piloottitutkimuksen puitteissa olisi voitu luodata hieman laajemmalta ja syvemmältä, anteeksi kunnioittavimmin häiriöni, poistunkin tästä vähin äänin ulkokierrokselle.
Hyvä kuitti pösilölle!
Voitko kertoa mitä tarkoitit tuolla kommentilla?"Ei ehkä vartijatasoisille"?
että vartijatason henkilöillä ei ehkä ole käyttöä tälle tiedolle.
noi pari uusinta on vielä lukematta , mutta noihin vanhempiin on tullut tutustuttua jo aikaa sitten eikä niistä niin kauheasti uutta löytynyt.
Juu kyllä minäkin tuolta löydän ihan (vartijatasoista)tekstiä ja asioita!Määrittele minulle vartijataso?En tiedä oliko tarkoitus mutta mielestänä aika ylimielinen ja mauton kommentti!Onko ammatit nykyään jaettu joihinkin tasoihin?Kyllä se on ihan siitä työntekijästä kiinni kuinka tasokasta työtä hän tekee ammatista riippumatta!
Kerroppa mitä vartijatason tekstiä löydät esim. noista vuoden 2005 tiivistelmistä? Mitä tekee perusvartija tämän tasoisella tiedolla?
mikäli opiskelu Laureassa aiheuttaa moista putkinäköisyyttä mitä tekstisi antaa ymmärtää , niin on se Luojan lykky etten ko. laitokseen ole koskaan hakenut.
Jos ei Laurean opiskelijalle aukene mitä noista opinnäytteistä voi itsekukin saada irti , niin ei voi ainakaan väittää että opiskelusta olisi kauheasti hyötyä ollut.
Kirjoituksestasi paistaa varsin rankasti läpi se , että olet päässyt opiskelemaan Laureaan ja kukaan joka ei ko. laitoksessa opiskele, ei tiedä mistään mitään eikä näinollen voi mistään mitään oppiakkaan.
Luuletko tosiaan että ainoastaan opiskelu jossakin L:n kaltaisessa paikassa on oikotie onneen ja kaikentietoisuuteen.
Elämä harhakuvitelman "mitä tekee perusvartija ..." varassa on varsin outoa , luuletko että kukaan "perustasoinen " vartija ei hae tietoa ja opiskele vaikka ei sitä jossain L:ssa teekkään.
Jokainen joka aikoo pysyä alan kehityksessä mukana hakee tietoa vähän joka puolelta työnteon ohessa ja useasti meillä ns. perusvartijoilla on hallussa tietoja ja taitoja joita ei mikään oppilaitos pysty kalvoillaan ja monisteillaan opettamaan.
En jaksa kirjoittaa tämän enempää , koska todennäköisesti mitään vastaavaa hyötyä tekstistä ei ole . Mutta pääseepähän taas joku laureanopiskelija selittämään hienoja teorioitaan ja kyselemään epämääräisiä asioita.
Satunnaisotantaa, keskilukuja, p-arvoja, H0-hypoteeseja, testattu kaksisuuntaisesti saatu tilastollisesti merkitsevä tulos ja lyöty käppyräksi... Ja voi että miten kiva oli oli etsiä lähdevirheitä kaverin lähdeluettelosta (pomminvarmaa, löytyy aina...). Sitten juttu natureen ja odottelemaan apurahoja. Ja pöytölaatikossahan muhii vielä vaikka mitä. "Tehdas" on käynnissä...
Joo ei kiitos! Pätemisen tarve varmaan täyttyy. Vaarallista tekstiä sikäli, kun nämä vartijatasoiset lukevat ja mahd. vielä sisäistävät osankin jutuista, niin mitä siitä tulee, että siellä kärryletkan takaa ruvetaan huutelemaan miten minkäkin firman paikallisosastoa oikein pitää johtaa?? Saattaa pian toimihenkilöosasto joutua tekemisisiin punaisen kuningattaren hypoteesin kanssa...
Onpa täällä kateellista porukkaa! Itse en ole kade Laurealaisille turvallisuuden ammattilaisille, koska aion hakea sinne itsekin.
"useasti meillä ns. perusvartijoilla on hallussa tietoja ja taitoja joita ei mikään oppilaitos pysty kalvoillaan ja monisteillaan opettamaan"
Kärryjen lykkäystä, lampun vaihtoa, puomin avaamista, suihkulähteen tyhjennystä, vessan avausta jne.. Totta puhut!
Eipä ole itselleni tullut vastaan kärryjä eikä lampun vaihtoja!Ikävää jos jossain todella tuollainen kuuluu toimenkuvaan!Itselläni työnkuva perustuu kameravalvontaan/kiinniottoihin(n.s päätyö)jonka lisäksi jonkin verran palo- ja pelastusturvallisuutta,ympäristöturvallisuutta,yritysturvallisuutta,kulunvalvontaa,Turvasuojausta sekä asiakaspalvelua useammalla kuin yhdellä kielellä!Kärryt hoitaa kärrypojat ja lamput sähkömies ja putket putkimies(näin yhdessä suurehkossa tavaratalossa)!Omien kokemuksieni pohjalta varijantyö on monipuolista(enkä tarkoita kärryjen roudausta)!Olen kyllä harkinnut tuota Laureaa mutta eipä varmaan kannata sinne hakea jos sinne ei meitä vartijatasoisia huolita!!!
Pakko sanoa noihin ihmeellisiin "vartijataso" juttuihin, että ko. oppilaitoksessa opisekelee monia vartijoita ja niitä, jotka sitä ovat jossain vaiheessa olleet. Tietyin lähtöedellytyksin sangen sopiva koulutus niille vartijoille, jotka haluavat kehittää itseänsä.
Turvallisuusalan ammattilaisetko ne täällä itseään kehua retostavat? Ootte te ur...
Samaa mieltä, tuskin soveltuu ihan vartijoille kuitenkaan...
hanuriinvedon opiskelijat puhuu henkeviä
Jaaha, missä opiskelet hanuriinvetoa?
Olen itse muutama vuosi sitten Laureasta valmistunut ja halusin tuoda yhden näkökulman keskusteluun tuohon mainitsemaasi "vartijatasoon" liittyen. Et varmastikaan ollut tarkoittanut sitä niiiiin suurena punaisena vaatteena kuin miten se tekstistäsi silmiin hyppäsi.
Mikäli itse L:ssa opiskelet/-it muistanet varmasti palautteen, jonka jokainen "saapumiserä" on SS:lta saanut kun on pyritty määrittämään mikä on normaali ihminen ja mikä ei. Vähän vastaava näkökulma tulisi ottaa myös siihen, mikä on vartijatasoa ja mikä ei.
Meidän porukassa moni on toiminut vartijana jo ennen opintoja ja osa on aloittanut vartijan tehtävissä opintojen aikana. Omasta mielestäni koulutuksen aikana yksityinen turvallisuusala ja sen tarjoama tehtäväkenttä unohdettiin toisinaan täysin ja painotettiin yritysturvallisuutta sekä yritysten tarjoamia työskentelymahdollisuuksia - välillä tuntui, että jokainen halusi vähintään turvallisuuspäällikön tehtäviin kv. organisaatiossa, eivätkä vartioimisliikkeiden tarjoamat työtehtävät olleet mitään. Olennaista on kuitenkin muistaa, että miten kaikki ne vuositasolla valmistuvat kolmisenkymmentä turvallisuusalan tradenomia voivat olla ostamassa vartiointipalveluja esim. yritysmaailmassa jos he eivät tiedä mitä ostavat. Kullekin on olemassa oma tehtävänsä ja oma paikkansa - samoin vartijan tehtävissä toimivaa saattaa kiinnostaa vaikkapa pelastustoimen johtamiselle tärkeät tiedot. Kyse on itsensä ja ammattitaitonsa kehittämisestä.
Tätä minä nimenomaan tarkoitin!Mielestäni kommentti "vartijatasoisille" oli aika provosoiva ja niinkuin tuossa aiemmin kirjoitin jokainen päättää itse tasonsa ammatista riippumatta!:) p.s Ja vartijoitahan toimii myös muilla kuin yksityisillä aloilla kuten esim.puolustusvoimat!