Narsisti on mestari syyttämään muita ja kykenemätön ottamaan vastuuta teoistaan.
Narsistin peili on siitä erikoinen, että se näyttää ainoastaan täydellisen kuvajaisen.
Se näyttää narsistille itselleen kaunista ja särötöntä kuvaa, johon hän itse voi ihastua aina uudelleen.
Narsistin omakuva on täydellinen eikä sitä pysty kukaan rikkomaan.
Narsisti ei ole ihminen meidän muiden kuolevaisten tapaan vaan hän on yli-ihminen.
Narsisti vihaa niitä, jotka yrittävät näyttää hänelle realistisempaa kuvaa hänestä itsestään.
Hänen hoviinsa ei mahdu se totuudentorvi, joka yrittää saada narsistin ottamaan ja kantamaan vastuuta hänen omista teoistaan ja tekemättä jättämisistään.
Narsistin kumppani alkaa epäillä, että toisella on jotain outoa meneillään.
Uskollisuutta vakuuttanut, pian narsistiksi paljastuva henkilö, on alkanut piilossa etsiä seuraavaa kohdetta.
Kumppanin kysyessä asiasta, narsisti saattaa vastata: ”Ai miten niin? Mitä mulla muka voisi olla meneillään?”. Ja kumppani hiljenee.
Kumppanin kysyessä, oletko ollut uskollinen, narsisti vastaa: ”Miksi mulla olis joku toinen?” tai: ”Miten sä voit aina olla noin epäileväinen, mulla alkaa mennä hermo suhun”.
Kun kysyt vielä, on vastaus usein kysymys, johon et voi millään tavalla tarttua.
Kumppani, joka alkaa ottaa asioista selvää ja haluaa oikeasti tietää totuuden, on narsistille kuin piikki lihassa.
Kun uhri alkaa olla lähellä totuutta ja tietää jo, että hänelle valehdellaan, narsisti alkaa huutaa ja raivota.
Kun huuto ja raivo eivät hiljennä kumppania, saattaa hän poistua uhrin elämästä yhtä kiihkeän teatraalisesti kuin siihen aikanaan tuli.
Narsisti lähtee suhteesta, kun seuraava uhri on jo katsottu ja usein myös jo ”kokeiltu” – tätä narsisti ei koskaan myöntäisi: hänen hyvyytensä on näet tuollaisen yläpuolella.
Narsistin kulissi ja maine pitävät – kun lähtee näyttävästi, ei nolo moka ja pettäminen ehkä paljastu.
Narsisti tekee kaikkensa, jotta hänen maineensa kunnollisena ja hyväntahtoisena ihmisenä säilyy.
Narsistin tarinat suhteen päätyttyä osoittavat kaikki sellaisiin suuntiin, joiden keskellä ei kukaan huomaa katsoa sinne, mihin kuuluisi: narsistiin itseensä.
Vastuu on narsistille nimittäin sellainen polttopallo, jota hän ei näppeihinsä ota – ei hyvällä eikä pahalla.
Narsistin peili on siitä erikoinen, että se näyttää ainoastaan täydellisen kuvajaisen.
Se näyttää narsistille itselleen kaunista ja särötöntä kuvaa, johon hän itse voi ihastua aina uudelleen.
Narsistin omakuva on täydellinen eikä sitä pysty kukaan rikkomaan.
Narsisti ei ole ihminen meidän muiden kuolevaisten tapaan vaan hän on yli-ihminen.
Narsisti vihaa niitä, jotka yrittävät näyttää hänelle realistisempaa kuvaa hänestä itsestään.
Hänen hoviinsa ei mahdu se totuudentorvi, joka yrittää saada narsistin ottamaan ja kantamaan vastuuta hänen omista teoistaan ja tekemättä jättämisistään.
Narsistin kumppani alkaa epäillä, että toisella on jotain outoa meneillään.
Uskollisuutta vakuuttanut, pian narsistiksi paljastuva henkilö, on alkanut piilossa etsiä seuraavaa kohdetta.
Kumppanin kysyessä asiasta, narsisti saattaa vastata: ”Ai miten niin? Mitä mulla muka voisi olla meneillään?”. Ja kumppani hiljenee.
Kumppanin kysyessä, oletko ollut uskollinen, narsisti vastaa: ”Miksi mulla olis joku toinen?” tai: ”Miten sä voit aina olla noin epäileväinen, mulla alkaa mennä hermo suhun”.
Kun kysyt vielä, on vastaus usein kysymys, johon et voi millään tavalla tarttua.
Kumppani, joka alkaa ottaa asioista selvää ja haluaa oikeasti tietää totuuden, on narsistille kuin piikki lihassa.
Kun uhri alkaa olla lähellä totuutta ja tietää jo, että hänelle valehdellaan, narsisti alkaa huutaa ja raivota.
Kun huuto ja raivo eivät hiljennä kumppania, saattaa hän poistua uhrin elämästä yhtä kiihkeän teatraalisesti kuin siihen aikanaan tuli.
Narsisti lähtee suhteesta, kun seuraava uhri on jo katsottu ja usein myös jo ”kokeiltu” – tätä narsisti ei koskaan myöntäisi: hänen hyvyytensä on näet tuollaisen yläpuolella.
Narsistin kulissi ja maine pitävät – kun lähtee näyttävästi, ei nolo moka ja pettäminen ehkä paljastu.
Narsisti tekee kaikkensa, jotta hänen maineensa kunnollisena ja hyväntahtoisena ihmisenä säilyy.
Narsistin tarinat suhteen päätyttyä osoittavat kaikki sellaisiin suuntiin, joiden keskellä ei kukaan huomaa katsoa sinne, mihin kuuluisi: narsistiin itseensä.
Vastuu on narsistille nimittäin sellainen polttopallo, jota hän ei näppeihinsä ota – ei hyvällä eikä pahalla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Trollimme Peukaloinen Tyttö2010Neitinen Bellörffi 2010-TT-44-Laiffi-Helläkoukku-anonyymi-jne into trollata ponnistanee tarpeesta yrittää olla kerrankin jotain.
Lähes täydellinen ilmaisukyvyttömyys ja maneerinen samojen amistasoisten latteuksien ja nimittelyiden toistaminen viittaa heikkolahjaisuuteen ja sitä kautta vähäosaisuuteen.
Hermoheikkoisuus paniikkihäiriöineen on vakio-oire hänen saaden palautetta.
Pyrkimys on olla palstojen pikkurikollinen, trolli, kerrankin ”jotain”.
Väkivaltaisuus jopa vaimojaan kohtaan on johtanut rikosrekisterikirjauksiin.
Alkoholismi on hänelle perinnöllinen taakka.
Mitätönkin pyrkii.
Neidin kummallisuus on siinä, että hän väittelee kuvitteellisten itse luomiensa opponenttiensä kanssa.
Hän esiintyy numbana ja senseinä kaikissa heidän kuvitelluissaan olomuodoissaan kun nämä itse ei kirjoita ja vastaa sitten näiden nimissä kirjoittamiinsa viesteihin.
Siten hän kerrankin on varma, että toimii tasolla, jossa pärjää -siis itsensä ”tasolla”, jolla nousee melkein minirikolliseksi, trolliksi.
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
🍒 Nymfomaani -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.... taisi kattila kilahtaa.