Auton esilämmitys säästää moottoria ja moottorilämmitin saattaa hyvinkin pelastaa talviaamusi.
Lohkolämmitin on muodostunut yleisnimitykseksi kaikille moottorilämmittimille, joissa auto kytketään pistokkeella verkkovirtaan ja moottoria esilämmitetään sen voimalla. Käytännössä autoilija ei välttämättä edes tiedä autonsa moottorin lämmitintyyppiä, sillä kaikissa lämmittimissä auton keulalle on tuotu samannäköinen pistoke. Nämä erityyppiset lämmittimet auttavat moottoria saavuttamaan nopeammin oikean käyntilämpötilan. Lohkolämmitin-nimitys jakautuu kuitenkin teknisesti kolmeen päätyyppiin:
Lohkolämmitin
Lohkolämmitin on moottorilohkon vesitilaan asennettu vastus, joka lämmittää moottorin jäähdytysnestettä. Tätä kautta lämpö johtuu moottorin eri osiin.
Moottorin lohkon kylkeen tuleva lohkolämmitin oli vanhoissa autoissa yleisin lämmitinmuoto, mutta sitä ei teknisesti ole enää mahdollista asentaa moneenkaan uuteen autoon.
Letkulämmitin
Letkulämmitin lämmittää niin ikään nestettä, mutta on kytketty jäähdytysnesteletkujen väliin. Letkulämmittimistä on saatavilla myös versioita, joissa lämmittimen jatkona on kiertovesipumppu. Tällaisissa versioissa lämmin neste leviää tehokkaammin moottorin eri osiin.
Nykyautoissa letkulämmitin voi antaa moottorinohjaukselle vääristynyttä tietoa, kun auto tulkitsee käyntilämpötilaa nesteestä ja säätää sen perusteella moottorin toimintaa.
Säteilylämmitin
Säteilylämmitin on tyypillisesti moottorin öljypohjaan asennettu vastus ja lämmittää joko lähes yksinomaan moottoriöljyä tai lohkon kylkeen asennettuna jäähdytysnestettä.
Moottorin öljypohjaan asennettava säteilylämmitin on nykyisin yksi yleisimmistä autoissa käytettävistä lämmitintyypeistä, sillä se ei aiheuta auton moottorinojausjärjestelmälle ristiriitaista tietoa ulkona vallitsevista olosuhteista. Öljypohjaan asennettavan säteilylämmittimen asennus on verrattain helppoa ja se myös lämmittää lähes yksinomaan moottoriöljyä, joka on tärkeimpiä esilämmitettäviä asioita.
Webasto tai Eber – polttoainekäyttöinen moottorilämmitin
Polttoainekäyttöiset lämmittimet, tutummin kansankielellä kutsutut Webasto ja Eber, ovat tänä päivänä todella yleisiä lämmittimiä erityisesti diesel-autoissa. Ne lämmittävät tehokkaasti niin auton moottorin kuin sisätilatkin. Tämä ilman sähkötolppaa toimiva lämmitysjärjestelmä käyttää lämmön tuottamiseen auton omaa polttoainetta ja virta tulee sähköpistokkeen sijaan auton akusta.
On kuitenkin huomioitava, että polttoainekäyttöinen moottorilämmitin on kova virrankuluttaja. Siksi lyhyttä ajomatkaa säännöllisesti ajamalla auto ei ehdi lataamaan lämmittimen käyttämää virtaa ja akku hiipuu. Akun elonjäämistaisteluna on silloin säännöllinen akun ylläpitolataus tai pidemmän ajomatkan tekeminen, jotta akku ehtii latautua tarpeeksi. Lataukseen tarvittavaa ajoaikaa ei voi suoraan yleistää, mutta autosta ja olosuhteista riippuen tarvitaan vähintään yhtä pitkä aika ajoa kuin mitä lämmitintä on käytetty. Kovilla pakkasilla vaaditaan yleensä vieläkin pidempää ajoaikaa, koska kylmä akku ei pysty ottamaan latausta vastaan heti.
Polttoainekäyttöinen lämmitin on nopea, mutta vaatii huolenpitoa
Hyvä puoli polttoainekäyttöisessä lämmittimessä on se, ettei sitä tarvitse pitää yhtä pitkään päällä kuin sähköllä lämmittäessä. Riittävä lämmitysaika vaihtelee n. 10 - 30 minuutin välillä, ulkolämpötiloista riippuen. Ei siis haittaa, jos et illalla muista ajastaa lämmitystä päälle – saat autosi lämpimäksi hyvinkin lyhyessä ajassa.
Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ei kuitenkaan ole yhtä huoltovapaa kuin sähköiset lämmitysmenetelmät. Lämmittimen moitteettoman toiminnan kannalta on tärkeää muistaa käyttää sitä välillä myös kesällä, jotta polttoaine ei pääse vanhentumaan tai muodostamaan sakkaa järjestelmään.
Lähde: https://oilpoint.fi/b/03-03-2023/auton-lammitys%E2%80%93miksi-se-on-niin-tarkeaa-
Lohkolämmitin on muodostunut yleisnimitykseksi kaikille moottorilämmittimille, joissa auto kytketään pistokkeella verkkovirtaan ja moottoria esilämmitetään sen voimalla. Käytännössä autoilija ei välttämättä edes tiedä autonsa moottorin lämmitintyyppiä, sillä kaikissa lämmittimissä auton keulalle on tuotu samannäköinen pistoke. Nämä erityyppiset lämmittimet auttavat moottoria saavuttamaan nopeammin oikean käyntilämpötilan. Lohkolämmitin-nimitys jakautuu kuitenkin teknisesti kolmeen päätyyppiin:
Lohkolämmitin
Lohkolämmitin on moottorilohkon vesitilaan asennettu vastus, joka lämmittää moottorin jäähdytysnestettä. Tätä kautta lämpö johtuu moottorin eri osiin.
Moottorin lohkon kylkeen tuleva lohkolämmitin oli vanhoissa autoissa yleisin lämmitinmuoto, mutta sitä ei teknisesti ole enää mahdollista asentaa moneenkaan uuteen autoon.
Letkulämmitin
Letkulämmitin lämmittää niin ikään nestettä, mutta on kytketty jäähdytysnesteletkujen väliin. Letkulämmittimistä on saatavilla myös versioita, joissa lämmittimen jatkona on kiertovesipumppu. Tällaisissa versioissa lämmin neste leviää tehokkaammin moottorin eri osiin.
Nykyautoissa letkulämmitin voi antaa moottorinohjaukselle vääristynyttä tietoa, kun auto tulkitsee käyntilämpötilaa nesteestä ja säätää sen perusteella moottorin toimintaa.
Säteilylämmitin
Säteilylämmitin on tyypillisesti moottorin öljypohjaan asennettu vastus ja lämmittää joko lähes yksinomaan moottoriöljyä tai lohkon kylkeen asennettuna jäähdytysnestettä.
Moottorin öljypohjaan asennettava säteilylämmitin on nykyisin yksi yleisimmistä autoissa käytettävistä lämmitintyypeistä, sillä se ei aiheuta auton moottorinojausjärjestelmälle ristiriitaista tietoa ulkona vallitsevista olosuhteista. Öljypohjaan asennettavan säteilylämmittimen asennus on verrattain helppoa ja se myös lämmittää lähes yksinomaan moottoriöljyä, joka on tärkeimpiä esilämmitettäviä asioita.
Webasto tai Eber – polttoainekäyttöinen moottorilämmitin
Polttoainekäyttöiset lämmittimet, tutummin kansankielellä kutsutut Webasto ja Eber, ovat tänä päivänä todella yleisiä lämmittimiä erityisesti diesel-autoissa. Ne lämmittävät tehokkaasti niin auton moottorin kuin sisätilatkin. Tämä ilman sähkötolppaa toimiva lämmitysjärjestelmä käyttää lämmön tuottamiseen auton omaa polttoainetta ja virta tulee sähköpistokkeen sijaan auton akusta.
On kuitenkin huomioitava, että polttoainekäyttöinen moottorilämmitin on kova virrankuluttaja. Siksi lyhyttä ajomatkaa säännöllisesti ajamalla auto ei ehdi lataamaan lämmittimen käyttämää virtaa ja akku hiipuu. Akun elonjäämistaisteluna on silloin säännöllinen akun ylläpitolataus tai pidemmän ajomatkan tekeminen, jotta akku ehtii latautua tarpeeksi. Lataukseen tarvittavaa ajoaikaa ei voi suoraan yleistää, mutta autosta ja olosuhteista riippuen tarvitaan vähintään yhtä pitkä aika ajoa kuin mitä lämmitintä on käytetty. Kovilla pakkasilla vaaditaan yleensä vieläkin pidempää ajoaikaa, koska kylmä akku ei pysty ottamaan latausta vastaan heti.
Polttoainekäyttöinen lämmitin on nopea, mutta vaatii huolenpitoa
Hyvä puoli polttoainekäyttöisessä lämmittimessä on se, ettei sitä tarvitse pitää yhtä pitkään päällä kuin sähköllä lämmittäessä. Riittävä lämmitysaika vaihtelee n. 10 - 30 minuutin välillä, ulkolämpötiloista riippuen. Ei siis haittaa, jos et illalla muista ajastaa lämmitystä päälle – saat autosi lämpimäksi hyvinkin lyhyessä ajassa.
Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ei kuitenkaan ole yhtä huoltovapaa kuin sähköiset lämmitysmenetelmät. Lämmittimen moitteettoman toiminnan kannalta on tärkeää muistaa käyttää sitä välillä myös kesällä, jotta polttoaine ei pääse vanhentumaan tai muodostamaan sakkaa järjestelmään.
Lähde: https://oilpoint.fi/b/03-03-2023/auton-lammitys%E2%80%93miksi-se-on-niin-tarkeaa-
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ajastin muistaa laittaa lohkolämmittimen ajallaan verkkoon.
Säästää auton konetta lauhallakin säällä.
. här vilar.