Eli, runoilijoita, joiden teokset itseeni kolahtavat, ovat mm. T.S. Elliot, Williwm Blake, A.W. Yrjänä, Tomi Kontio ja jokseenkin myös Aaro Hellaakoski.
Loppusoinnullisuus runoissa ei ole suotavaa, (joten Leinoa tai Shakespearea ei kannata mainita,) muuten muodolla ei ole juuri väliä. En toivoisi runojen käsittelevän rakkautta, muuten niiden aihepiiri on täysin vapaa.
Haluaisin tutustua erityisesti ulkomaalaisiin runoilijoihin, ja tähänastiset kokemukset ovat todistaneet, että mieskirjailijat vakuuttavat naiskirjailijoita paremmin. Sukupuoli tai kansalaisuus ei ole kuitenkaan todellakaan ylitsepääsemätön este.
Osaisiko joku näiden lähtökohtien perusteella tai muuten vain suositella lisää hyviä runoilijoita?
Loppusoinnullisuus runoissa ei ole suotavaa, (joten Leinoa tai Shakespearea ei kannata mainita,) muuten muodolla ei ole juuri väliä. En toivoisi runojen käsittelevän rakkautta, muuten niiden aihepiiri on täysin vapaa.
Haluaisin tutustua erityisesti ulkomaalaisiin runoilijoihin, ja tähänastiset kokemukset ovat todistaneet, että mieskirjailijat vakuuttavat naiskirjailijoita paremmin. Sukupuoli tai kansalaisuus ei ole kuitenkaan todellakaan ylitsepääsemätön este.
Osaisiko joku näiden lähtökohtien perusteella tai muuten vain suositella lisää hyviä runoilijoita?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yrjö Jyljä ja Saima Harmaja.
Siis tietysti Jylhä:)
ovat Eeva-Liisa Manner ja Aila Meriluoto. Naisia, kyllä, mutta hienoja, vahvoja kirjoittajia.
Miespuolisista runoilijoista tulee ensimmäisenä mieleen Bertolt Brecht, lähes sukua meille, Federico Garcia Lorca ja Pablo Neruda.
Hienoja hetkiä sinulle runojen parissa.
Kiitos vinkeistä kummellekin!
Pitääkin huomenissa käydä katsomassa, jos kirjastosta löytyisi jotain mainitsemistanne runoilijoista. Sitten vain aivot runovaihtelle ja lukemaan.
Näitä kandee kokeilla :
Charles Bukowski
Allen Ginsberg
Gregory Corso
Anselm Hollo
...ja kiitos toki myös Koljoselle. :)
Dylan thomas
Pentti "pena" Saarikoski
ja tietysti runouden ykkösnimi Arthur Rimbaud
Kari Hotakaisen runoja uskaltaisin suositella. Siirappimaisuutta ei löydy. Naisista Kirsti Kunnas, nimittäin jos luonto ja sen symboliikka kiinnostavat. Kummatkin kirjoittavat pohdiskelevaa ja mietiskelevää tekstiä.
Hullua fakiiritavaraa ja munakokkelia: Paavo Haavikon Talvipalatsi
Toinen hyvä ja reilusti Haavikkoa mukavampi on synkistelijärunoilija Sirkka Turkka ja hänen kokoelmansa Huone avaruudessa.
Ulkomaisista tuli mieleen Walt Whitman, johon en kyllä ole vielä itse tutustunut.