Jos ryhtyisi rikolliseksi

Olen tässä miettinyt tätä Aku Ankan tuuria. Olen ollut reipas, oikeudenmukainen, hoitanut asiani ja ollut myös perheelleni tuki ja turva. Työssäni luotettava ja reipas. Kuitenkin elämä paiskii jatkuvasti puukkoja selkään. Isä hakkasi jo lapsesta saakka minua. Lapsuuden ajan sain pelätä isää ja hänen Jumalalta saatua oikeutettua lupaa hakata. Lopulta pääsin pois kotoa, kun hankin opiskelupaikan.

Kokemattomana nuorena ajauduin suhteeseen, jossa olin jälleen hyväksikäytetty ja heitettiin pois kun minusta ei saatu enää sitä hyötyä. Sitten päädyin suhteeseen, jossa minua revittiin hiuksista ja paiskittiin ympäri asuntoa. Tämäkään henkilö ei koskaan joutunut vastuuseen, koska perheellään oli vahva ammatillinen tausta oikeusmaailmassa. Tässä suhteessa minut hajotettiin aivan atomeiksi. Lopulta pääsin karkuun.

Löysin lopulta jonkinmoisen suhteen. Perustin perheen. Olin jälleen asemassa, jossa hoidin kaikki perheen asiat veroilmoituksia myöden. En saanut olla vain puoliso. Olin aikuisen ihmisen huoltaja. Opetin hänelle arkisia elämän taitoja. Parisuhde loppui.

Nyt tässä jo elämää kokeneena mietin, että olen rimpuillut lapsesta saakka oikealla ja rehellisellä polulla. Vetänyt ihmisiä perässä. Kuitenkin olen aina saanut likasangon päälleni. Tätä avautuessa voin todeta että en ryve itsesäälissä, mutta ihmettelen sitä kuran määrää elämässä ja yritän elää elämää kuten normi kansalainen.

Nyt olen alkanut miettimään, mitä jos luovuttaisi. Alkaisi tekemään petoksia ja rikoksia. Tuomiot on aika pieniä siihen mitä välinpitämättömyydellä voisi tienata. Kuulusteluissa osaan olla saippuan liukas. Mitä väliä, koska aivan sama yritänkö olla rehellinen ja reipas tai epärehellinen. Tulos on sama. Jos saisin rikollisen leiman, niin olisin tavallaan ansainnut sen ja miten rikollisia kohdellaan. Nyt rehellisenä saan samaa kohtelua ympäristöltä vaikka olen asianihoitava rehellinen ihminen. Minusta levitetään niin järkyttäviä valheita. Ajan huumeissa autoa ( koskaan en ole huumeita käyttänyt) Olen kuulemma yrittänyt tappaa insuliinilla ihmisen. ( minulla oli sairaalan ohje miten annan insuliinia ja sain kiitosta sairaalaasta miten hyvin hoidin tätä ihmistä)

Jollain tavalla olen alkanut ihannoimaan ammattirikollisia. Silloin saisin sitä kohtelua jota nyt saan ympäristöltä. Onko kohtalotovereita sieltä rikoliselta puolelta
0112
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Olen tässä miettinyt tätä Aku Ankan tuuria. Olen ollut reipas, oikeudenmukainen, hoitanut asiani ja ollut myös perheelleni tuki ja turva. Työssäni luotettava ja reipas. Kuitenkin elämä paiskii jatkuvasti puukkoja selkään. Isä hakkasi jo lapsesta saakka minua. Lapsuuden ajan sain pelätä isää ja hänen Jumalalta saatua oikeutettua lupaa hakata. Lopulta pääsin pois kotoa, kun hankin opiskelupaikan.

Kokemattomana nuorena ajauduin suhteeseen, jossa olin jälleen hyväksikäytetty ja heitettiin pois kun minusta ei saatu enää sitä hyötyä. Sitten päädyin suhteeseen, jossa minua revittiin hiuksista ja paiskittiin ympäri asuntoa. Tämäkään henkilö ei koskaan joutunut vastuuseen, koska perheellään oli vahva ammatillinen tausta oikeusmaailmassa. Tässä suhteessa minut hajotettiin aivan atomeiksi. Lopulta pääsin karkuun.

Löysin lopulta jonkinmoisen suhteen. Perustin perheen. Olin jälleen asemassa, jossa hoidin kaikki perheen asiat veroilmoituksia myöden. En saanut olla vain puoliso. Olin aikuisen ihmisen huoltaja. Opetin hänelle arkisia elämän taitoja. Parisuhde loppui.

Nyt tässä jo elämää kokeneena mietin, että olen rimpuillut lapsesta saakka oikealla ja rehellisellä polulla. Vetänyt ihmisiä perässä. Kuitenkin olen aina saanut likasangon päälleni. Tätä avautuessa voin todeta että en ryve itsesäälissä, mutta ihmettelen sitä kuran määrää elämässä ja yritän elää elämää kuten normi kansalainen.

Nyt olen alkanut miettimään, mitä jos luovuttaisi. Alkaisi tekemään petoksia ja rikoksia. Tuomiot on aika pieniä siihen mitä välinpitämättömyydellä voisi tienata. Kuulusteluissa osaan olla saippuan liukas. Mitä väliä, koska aivan sama yritänkö olla rehellinen ja reipas tai epärehellinen. Tulos on sama. Jos saisin rikollisen leiman, niin olisin tavallaan ansainnut sen ja miten rikollisia kohdellaan. Nyt rehellisenä saan samaa kohtelua ympäristöltä vaikka olen asianihoitava rehellinen ihminen. Minusta levitetään niin järkyttäviä valheita. Ajan huumeissa autoa ( koskaan en ole huumeita käyttänyt) Olen kuulemma yrittänyt tappaa insuliinilla ihmisen. ( minulla oli sairaalan ohje miten annan insuliinia ja sain kiitosta sairaalaasta miten hyvin hoidin tätä ihmistä)

Jollain tavalla olen alkanut ihannoimaan ammattirikollisia. Silloin saisin sitä kohtelua jota nyt saan ympäristöltä. Onko kohtalotovereita sieltä rikoliselta puolelta

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu