Kaipailisin koira ihmisten mielipiteitä seuraavaan asiaan.
Eli omistan kaksi kääpiökokoista koiraa, opiskelupaikan itselleni varmistettua olen antanut itseni hiukan haaveilla vuodesta maailmalla au pairina, mutta koirat ovat tietenkin ongelma haaveen toteuttamisessa.
Eli uskotteko koirien jotenkin kärsivän siitä, jos ne saisi "sijoitettua" vuodeksi jonnekkin hoitoon. Tutulle tai tuntemattomalle tarkan syynin jälkeen tietenkin ja jonkinlaista korvausta vastaan?
Ja uskotteko että tälläisiä ihmisiä olisi tarjolla, ketkä haluaisivat pari aikuista lainakoiraa vuodeksi?
Eli omistan kaksi kääpiökokoista koiraa, opiskelupaikan itselleni varmistettua olen antanut itseni hiukan haaveilla vuodesta maailmalla au pairina, mutta koirat ovat tietenkin ongelma haaveen toteuttamisessa.
Eli uskotteko koirien jotenkin kärsivän siitä, jos ne saisi "sijoitettua" vuodeksi jonnekkin hoitoon. Tutulle tai tuntemattomalle tarkan syynin jälkeen tietenkin ja jonkinlaista korvausta vastaan?
Ja uskotteko että tälläisiä ihmisiä olisi tarjolla, ketkä haluaisivat pari aikuista lainakoiraa vuodeksi?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Koirat eivät voi ymmärtää sitä miksi ja minne katoat vuodeksi, heille olet vain poissa. Koirat kyllä toipuvat ikävästä ja jatkavat elämää "uudessa kotona". Hämmästys on taas suuri kun näkevät sinut vuoden jälkeen... On hyvä, että koiria on kaksi. Yhtä koiraa en varmaankaan antaisi itse vuodeksi hoitoon.. Niillä olisi ainakin tukea toisistaan. :)
Sanoisin, että sun pitää itse pohtia ja punnita miten toimit. Niin voit varmistua että valitset oikein. :)
Lähinnä halusin ajattelin vastata tuohon osioon, että saatko koiriasi hoitoon minnekään. Itse olen hoitanut paria kiinanpalatsikoiraa aina kun on ollut tarve. (joskus viikkoja putkeen jne) Että kyllä luulisi että löydät hyvän hoitokodin vuodeksi. Minä voin ottaa.. :) Kun ei ole vielä omaakaan koiraa. Jos sinulla ei ole tuttua kuka ottaisi koirasi, niin ihan ilmoituksenkin perusteella varmasti löytyy joku osaava ja luotettava koira-ihminen. :)
Mukavaa kesää sinulle ja koirillesi!
jos vaan saat jonkun siihen suostumaan.
Meillä on naapurissa juuri kyseinen tapaus kaksi snautseria oli vuodenpäivät "hoidossa". (hoitaja oli sukulainen)
Koirat tottuvat kyllä oloihinsa, varsinkin kun molemmat ovat samassa paikkaa.
(eriasia olisi raskisinko itse jättää koiriani vuodeksi jollekkin). Saattaa olla kyllä tietysti vaikeaa saada vuodeksi joku tuttu hoitaja, vierasta en itse uskaltaisi varmasti käyttää (ellei olisi jonkun suosittelema).
Kun nämä snautserit palasivat kotiinsa niin lounkkaantuivat kuulemma tälle hoitajalle...taisi olla mukavampaa hoitajalla kuin kotona, heh.
niillä menee vain aikaa tottuakseen. Samoin tapahtuu kun palaat ja otat koiruutesi takaisin. Niistä ei asia varmasti olekkaan yksinkertainen. Vaikka oletkin tuttu niin et kuulu koiriesi mielestä enää samaan laumaan. Ja alkaa taas tottuminen sinun tavoillesi.
sun koirat luulee et sä oot hylänny ne ja luulee et se perhe missä ne on, on niitten uus perhe. ne kaipaa sua, mut unohtaa sut lopulta. sitku tuut takas ne kyl tunnistaa sut sun hajusta, äänestä jne. niitten pää menee ihan pyörälle. ne miettii et ooksä nyt taas niitten omistaja vai se perhe mis ne on ollu vuoden. sitku viet ne takas omaan kotii ni ne kaipaa taas sitä perhettä missä on ollu ja voi masentuu, jolloin lopettaa syömisen jne. ja sit jos ne ei parannu siit masennuksesta ne voidaan joutuu lopettaa. mieti mikä on parasta koirilles. ei ollu tarkotus pelotella, mut aattelen koiries parasta. mul on kokemusta tästä.
Vähän asian vierestä mutta sinnepäin kuitenkin. Otin aikuisen koiran. Se kotiutui nopeasti. Sittemmin tyttö meni takaisin kasvattajalle kun kyse oli sijoitusnartusta ja oli siellä monta viikkoa kun odotettiin synnytystä ja pitihän emon pennutkin hoitaa. Ei tuo mitenkään ihmeissään ollut vaikka oli suht lyhyen ajan kahdessa kodissa. Kävin kyllä varmasti vaivaksi asti tyttöä ja pentuja katsomassa joten eipä tuo varmaan ajatellut että olisi hylätty. Sitten kuin viimein sain tytön kotiin niin tuo katsoi vaan että kaikki on ennallaan ja normaali elo jatkui niinkui ei ikinä muualla olisi ollutkaan:) On mulla hoidossa tuttavan koira, välillä on päivän tai pari ja välillä vaikka viikon eikä sekään siitä häiriinny vaikka on kaksi paikkaa missä asuu. Tietenkin koirissa on eroja mutta näinkin mukavasti voi sujua.
Hei!
Minulla on kuule melkein sama tilanne kuin sinulla. Eli au pairiksi olen lähdössä reilun kolmen viikon päästä ja tarkoitus viipyä koko vuosi. Minulla on kans kaksi aikuista koiraa, kultainennoutaja ja kleinspitz, joiden reaktiota lähtööni pelkään. Minulla on sikäli hyvä tilanne, että rakkaat vanhempani hoitavat koiriani vuoden ja siten saavat asua talossa jossa ovat koko elämänsä asuneet, ainut vaan että mamma ei olekaan kotona. Pelkään varsinkin kultsuni reaktiota, sillä se on hyvin kiintynyt minuun ja on jo hermostunut muutaman päivän poissa olostani. Kleinini on niin itsenäinen sielu että pärjää varmaan ihan hyvin, mutta se kultainen..
Ei auta silti murehtia, sillä lähtöni koittaa kohta ja aion ottaa kaiken irti vuodestani maailmalla. Niin rakkaita ja tärkeitä kuin koirat ja yleensä kaikki lemmikit ovatkin meille, ei silti pidä muuttaa suunnitelmiaan/haaveitaan ainoastaan niiden takia. Eri asia ehkä silloin jos lemmikki on vanha ja sairas, itse en silloin raaskisi jättää.
Älä jätä käyttämättä tilaisuuttasi au pairina koiriesi takia, kyllä ne pärjäävät kunhan löydät niille hyvän ja rakastavan kodin. Eivät ne sinua unohda. Koira ei unohda.
Tsemppiä sulle kovasti ja onnea sijoituskodin etsimiseen!
ottaa koirat mukaan? Ei se niin vaikeeta ole. Monilla au-paireilla on oma asunto ja ehkä löytyis perhe jossa voisit vaikka pitää koirat mukana.
unohdinpas kokonaan tuon vaihtoehdon. Eli jos menet au pairiksi sellaiseen perheeseen joka tarjoaa sinulle oman asunnon, silloinhan voit aivan hyvin ottaa koiruutesi mukaan. Itse perheeseen on melko hankalaa viedä koiraa, saati sitten kahta, sillä perheillä joko on oma koira/koiria tai sitten eivät halua koiraa, mutta voihan toki poikkeuksiakin olla. Complicated but not impossible. ;)
Mielestäni on väärin antaa koira vuodeksi "hoitoon" ja repäistä se sitten uudesta kodista vuoden päästä pois... Kyseessä ei ole marsu tai kani joka ei niinkään välitä että miten sitä pompotellaan..
Itse en pystyisi koiraa hoitamaan vuotta ja sen jälkeen siitä luopumaan... Minulle tutut tarjosi koiraa 4 kuukaudeksi hoitoon, en halunnut koska en olisi siitä halunnut enää luopua sen jälkeen...
No nyt koira on minun...Tuli sitten hoitoon loppuelämäkseen.
Kannattaa harkita koirien mukaan ottamista tai kokonaan niistä luopumista... Vuosi on pitkä aika lemmikin elämässä ja se kaipaa rutiinejaan...
lähdin koira-aupairiksi Saksaan 10 vuotta sitten. Piti olla 6 kk, mutta reissu venähti 2 vuodeksi. Mä otin kaksi keskikokoista koiraa mukaan. Ei ollut mitään ongelmia niiden kanssa.
Yritä etsiä sellainen aupair paikka, jonne voisit ottaa koirat mukaan. Saattaa hyvinkin onnistua varsinkin kun ne on kääpiökokoisia koiria.
anteeksi näsäviisasteluni, mutta mielestäni kultainen noutaja ei ole kääpiökokoinen. : )
Missä vaiheessa alkup. sanoi, että hänellä on kultsuja? Hän puhui ainoastaan kääpiökokoisista koirista, ei erityisesti kultsuista.
Mulla oli joskus labris. Koira oli tosin pienestä pitäen tottunut oleen hoidossa vanhemmillani, pisimmillään parikin viikkoa. Näissä olosuhteissa jätin koirani vanhempieni hoitoon itse lähtiessäni 9 kk ulkomaille töihin. Voi sitä jälleennäkemisen riemua kun palasin takaisin. Vaikka uskon että koiralla oli hyvä olla, niin mukavaa oli päästä kotiinkin. En usko koirani mitenkään kärsineen tilanteesta. Mutta mulla oli sen onni, että hoitopaikka oli tosi tuttu.