Sanotaan että saksanpaimen on pelottava ja kunnioitusta herättävä koira...noh...
Yks päivä kattelin kun koirani, vuotinen saku uros kumutti kissojani, mutta kissat viisaana tietysti piiloutuivat sohvan alle ja sieltä härnäsivät koiraa. Noh koira yritti tassulla urkkia kissoja muttei ylettynyt ja päätti sitten survoa päänsä sohvan alle. Minä havahduin siihen kun koira rupes ulisemaan ja vinkumaan, ei raukka saanut päätään pois ja pentukissa puri sitä korvasta...
Kerran kisut nukku nätisi kippuralla omassa tuolissaan kun koira päätti säikytää ne ja se hitaasti käveli nojatuolille ja sitten tarttu äkisti toista kissaani päästä kiinni hampailla(silleen vaan hellästi), noh kynttähän sieltä tuli ja ukko häntäkoipien välissä mulle näyttämään et kato nyt minkä tekivät...
Enkä tiedä onko tämä nyt niin suuri ja pelottava kun vien sitä mummolaan hoitoon...nallepuh unilelu hampaissa hyvin nöyränä(olevinaan loukkaantuneena) kävellään mummolaan ja sit mennään makkariin sängyn taa mököttämään ja urmuttamaan, ei sanota heippoja eikä mitään ja nallepuhkaan ei kiinnosta...mutta annahan kun minä lähden pois...koira menee häntä heiluen mummin luo hekkuja kerjäämään ja alottaa vanhan koiran kiusaamisen(kantaa luun vanhuksen nenän eteen ja just kun vanhus on sitä ottamassa, varastaa luun ja juoksee kauemmas)...
Ystäväni otti koiran pennun ja me mentiin sitä kattomaan. Noh tietysti sitten minä pidin pentua sylissä ja lässytin sille...enkä niin hirveästi omaani huomioinut...vaikka oli kantanut 500keppiä ja käynyt sivulla istumassa ja mennyt maahan ja haukkunut ja tökkinyt kuonolla...siinä sitten kaverini kanssa juteltiin kun omani jotain puuhasi syrjempänä ja sitten yht äkkiä ulahti...tietysti sitä säikähdin ja heti huomioni kiinnitty omaani joka selvästi oli pirullisen tyytyväinen kun voih niin vaivaseni nilkuttu luokseni...oli olevinaan tassunsa niksauttanut...
ja kerran nämä hyvin viisaat koirani tai siis omani ja sitten vanhempieni vanhus...leikkivät jotain talon ympärillä, silleen et juoksivat taloa ympäri ja yrittivät ottaa toisiaan kiinni...omani sitten keksi että annahan kun muutan suuntaa ja täysillä törmäsi vanhukseen...
ja jos koira on mennyt sängylle ilman lupaa ja minä huomaan sen se työntää päänsä tyynyn alle tyyliin nyt se ei voi mua huomata...
...eli on se kuin pikkunen lapsi...
Yks päivä kattelin kun koirani, vuotinen saku uros kumutti kissojani, mutta kissat viisaana tietysti piiloutuivat sohvan alle ja sieltä härnäsivät koiraa. Noh koira yritti tassulla urkkia kissoja muttei ylettynyt ja päätti sitten survoa päänsä sohvan alle. Minä havahduin siihen kun koira rupes ulisemaan ja vinkumaan, ei raukka saanut päätään pois ja pentukissa puri sitä korvasta...
Kerran kisut nukku nätisi kippuralla omassa tuolissaan kun koira päätti säikytää ne ja se hitaasti käveli nojatuolille ja sitten tarttu äkisti toista kissaani päästä kiinni hampailla(silleen vaan hellästi), noh kynttähän sieltä tuli ja ukko häntäkoipien välissä mulle näyttämään et kato nyt minkä tekivät...
Enkä tiedä onko tämä nyt niin suuri ja pelottava kun vien sitä mummolaan hoitoon...nallepuh unilelu hampaissa hyvin nöyränä(olevinaan loukkaantuneena) kävellään mummolaan ja sit mennään makkariin sängyn taa mököttämään ja urmuttamaan, ei sanota heippoja eikä mitään ja nallepuhkaan ei kiinnosta...mutta annahan kun minä lähden pois...koira menee häntä heiluen mummin luo hekkuja kerjäämään ja alottaa vanhan koiran kiusaamisen(kantaa luun vanhuksen nenän eteen ja just kun vanhus on sitä ottamassa, varastaa luun ja juoksee kauemmas)...
Ystäväni otti koiran pennun ja me mentiin sitä kattomaan. Noh tietysti sitten minä pidin pentua sylissä ja lässytin sille...enkä niin hirveästi omaani huomioinut...vaikka oli kantanut 500keppiä ja käynyt sivulla istumassa ja mennyt maahan ja haukkunut ja tökkinyt kuonolla...siinä sitten kaverini kanssa juteltiin kun omani jotain puuhasi syrjempänä ja sitten yht äkkiä ulahti...tietysti sitä säikähdin ja heti huomioni kiinnitty omaani joka selvästi oli pirullisen tyytyväinen kun voih niin vaivaseni nilkuttu luokseni...oli olevinaan tassunsa niksauttanut...
ja kerran nämä hyvin viisaat koirani tai siis omani ja sitten vanhempieni vanhus...leikkivät jotain talon ympärillä, silleen et juoksivat taloa ympäri ja yrittivät ottaa toisiaan kiinni...omani sitten keksi että annahan kun muutan suuntaa ja täysillä törmäsi vanhukseen...
ja jos koira on mennyt sängylle ilman lupaa ja minä huomaan sen se työntää päänsä tyynyn alle tyyliin nyt se ei voi mua huomata...
...eli on se kuin pikkunen lapsi...
Vastaukset 3
Vanhimmat
tarina sinulla.Kiva että jaoit sen:D Tämä niille,jotka yleistävät ja sanovat sakuja pahoiksi ja pelottavaksi tai tappajakoiraksi,niin kuin omaani sanottii viime viikolla(ikää jopa vuosi ja 3kk hauvallani:DD)!!
kiitoksia kun jäit tämän kivan tarinan myös muille, oli tosi kiva lueskella sitä. kun koko ajan oma saku tossa leikki jotain! äsköinen kirjoittaja kyllä laittoi ihan oikein että tämän luettua sakut ei enään tunnu niin pahoilta koirilta! toivottavasti moni lukis tämän joka on saanut väärän kuvan sakuista! kyllähän niitä tietysti vähän pahoja voi olla, en sitä kiellä lainkaan. mutta suurin osa kyllä kilttejä ihania nallekarhuja:)
toi oli ihana tarina....kyl ne "tappajakoiratki"´(huom:jonku mielest)on lutusii!!!!!!!! ihanaa luettavaa mikä sun koiras nimi o???