Romaniväestön kyvyt

Kyllä romanit käyvät uimassa ainakin. Naiset myös siinä missä miehetkin.
Romanikulttuuriin kuuluu kylläkin pukeutua peittävästi, mutta uiminen on yksi asia, minkä tiimoilta sopii olla vähemmissä vaatteissa. Tietty bikinit kai on sopimattomat naisilla(kaiketi), mutta yksiosainen uima-asu on käytössä siinä tilanteeessa.
Itsekin käyn uimassa(olen puolimustalainen) ja tunnen muutamankin täysmustalaisen, jotka käyvät säännöllisesti uimassa.
Ja kyllähän urheilu ja liikunta ylipäätään on romaneille yhtä sallittua ja suotavaa kuin valtaväestöllekin. Ei sitä ainakaan "tavat" kiellä ja estä, omasta viitsimisestä se enempi on kiinni. Kuten valtaväestölläkin.
Omasta tuttavapiirissäni on muutama romani, jotka pelaavat joko jalkapalloa(ei tosin kait missään seuratasolla/-joukkueessa) tai harrastavat nyrkkeilyä, käyvät salilla oikein treenaamassa.
Ja Allan Grönforshan on ainakin SM-tason nyrkkeilijä ollut aikanaan.

Nuori romaninainen pyörittää judoseuraa

"...joka on vuotta aikaisemmin ottanut vastaan seuran puheenjohtajuuden. Samalla hän toimii seuran valmentajana, treenien vetäjänä, lasten ja nuorten leiri- ja kisareissujen järjestäjänä – toiminnan pyörittäjänä."

"Mirikli asuu vanhempiensa luona Pellossa ja opiskelee lapsi- ja perhetyötä 55 kilometrin päässä Ylitorniolla. Siitä voi jokainen lukija laskea, millaisen matkan tämä valmentaja on kulkenut, kun rientää opiskelupäivän päätteeksi treenien vetoon Pelloon."


https://www.judolehti.fi/seurat/teini-ikainen-mirikli-lindgren-pyorittaa-pellon-judoseuraa/#.WdaMfCKZmTZ.facebook

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15029808/nuori-romaninainen-pyorittaa-judoseuraa

Turusta pohjoiseen matkannut seurue järkyttyi saamastaan kohtelusta - moottorikelkkoja ei suostuttu vuokraamaan rasistisin perustein: ”Meillä on huonoa kokemusta teikäläisistä”

Kyösti Stenrothia ja Jani Määttälää kohdeltiin kainuulaisessa yrityksessä todella töykeästi. Yrityksen perustaja ei halunnut kommentoida tapausta millään tavalla.

Jani Määttälä (kesk.) ja Kyösti Stenroth Kainuussa viikonloppuna. Seurue pääsi sentään laskettelemaan, vaikka moottorikelkkoja ei saanutkaan vuokrattua. LUKIJAN KUVA

Iltalehteen yhteyttä ottaneet Kyösti Stenroth ja Jani Määttälä pöyristyivät kainuulaisessa ohjelmapalveluyrityksessä lauantaina saamastaan kohtelusta.

Romanitaustaiset ystävät Stenroth ja Määttälä olivat matkanneet yhdessä Turusta pohjoiseen lasten kanssa viettääkseen hauskan viikonlopun lasketellen ja moottorikelkoilla ajellen. Toisin kuitenkin kävi. Kun he yrittivät lauantaina vuokrata moottorikelkkoja, asiakaspalvelija kieltäytyi vuokraamasta niitä heille.

Stenrothin mukaan hän olisi ollut valmis maksamaan koko summan etukäteen ja jättämään luottokorttinsa pantiksi, mutta mikään ei kelvannut.

Seurueen mukaan edeltävänä päivänä, perjantaina, asiakaspalvelutiskin takana oli toinen työntekijä, joka olisi ollut valmis vuokraamaan heille moottorikelkat. He kuitenkin päättivät viettää perjantain lasketellen. Lauantaina asiakaspalvelijan vaihtuessa vuokraaminen ei enää käynyt päinsä.

- Hän antoi ymmärtää, että "meillä on kokemusta teikäläisistä" eli romaneista. Jäi todella paska fiilis, koska olemme käyttäytyneet asiallisesti emmekä tehneet mitään ansaitaksemme tällaista kohtelua. Juuri perjantaina puhuimme keskenämme siitä, kuinka hyvä asiakaspalvelu oli tässä paikassa, Stenroth sanoo.

Loma pilalla

Ainoa vaihtoehto moottorikelkkojen vuokraamiselle olisi yrityksen asiakaspalvelijan mukaan ollut se, että joku olisi sadan euron lisämaksusta lähtenyt seurueen kanssa tarkkailemaan heitä.

- Meihin ei luotettu sen vertaa, että olisimme menneet keskenämme. Lisäksi olisi vielä pitänyt maksaa ylimääräiset sata euroa tyhjästä, joten sanoin, että antaa olla, Määttälä sanoo.

Määttälä on tehnyt asiasta rikosilmoituksen Lounais-Suomen poliisilaitokselle ja valittanut yrityksen esimiehelle.

- Esimies oli tyly ja löi lopuksi luurin korvaan. Joillekin ihmisille olemme pohjasakkaa.

Lomaan jäi todella ikävä särö.

Stenroth ja Määttälä ovat molemmat itsekin töissä asiakaspalvelualalla ja pitävät saamaansa kohtelua käsittämättömänä.

- Eihän näin voi kohdella maksavaa ja asiallista asiakasta. Samat rahat meillä on kuin muillakin, olemme kunnollisia veronmaksajia.

Iltalehti tavoitti yrityksen perustajan, joka ei halunnut kommentoida tapausta millään tavalla. Hän ei halunnut myöskään ottaa yleisellä tasolla kantaa siihen, miten yrityksessä suhtaudutaan asiakkaisiin.

- Emme kommentoi koskaan asiakkaiden asioita, perustaja viestitteli puhelun jälkeen.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201801222200684695

Armas, 13
7.luokkalainen Armas suhtautuu sekä liikuntaan että koululiikuntaan myönteisesti. Hän ei harrasta vapaa-ajallaan mitään liikuntalajia, mutta kävelyttää päivittäin perheen koiraa ja kävelee usein koulumatkat (muutama kilometri suuntaansa). Liikuntalejeista hän pitää eniten koripallosta ja salibandysta.

Ramona, 15
9.luokkalainen Ramona suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti, mutta ei pidä liikuntaa erityisen tärkeänä osana elämäänsä. Hän ei harrasta liikuntaa, mutta kävelyttää koiraa päivittäin. Liikuntalajeista hän pitää enten koripallosta ja lentopallosta.

Kyösti, 14
8. luokkalainen Kyösti käy aktiivisesti kuntosalilla ja on aiemmin harrastanut nyrkkeilyä. Koululiikunnassa häntä kiinnostaa eniten juokseminen ja kuntosaliharjoittelu.

Leif, 13
7. luokkalainen Leif ei juuri pidä liikunnasta, eikä liiemmin myöskään koululiikunnasta. Ainoa liikuntamuoto joka häntä kiinnostaa, on kuntosaliharjoittelu.

Taisto, 15
8. luokkalainen Taisto suhtautuu sekä ylipäätään liikuntaan että koululiikuntaan erittäin myönteisesti. Hän harrastaa liikuntaa aktiivisesti vapaa-ajallaan (myös kilpaurheilua) ja osallistuu innokkaasti koululiikuntatunneilla. Taiston suosikkilajeja ovat yleisurheilu ja parkour. Hän haaveilee liikunnanopettajan tai liikunnanohjaajan ammatista.

Nadja, 18
Nadja opiskelee peruskoulun lisäopetuksessa 10. luokalla. Hän on aiemmin harrastanut disco-tanssia, mutta nykyään hänen vapaa-ajanliikuntansa muodostuu päivittäisistä kävelylenkeistä. Nadja suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti ja pitää erityisesti tanssimisesta.

Tanja, 16
9.luokkalainen Tanja harrastaa monipuolisesti eri tanssilajeja. Hän suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti, mutta osallistumisaktiivisuus vaihtelee. Hänellä on myös melko paljon poissaoloja liikunnasta terveydellisten syiden vuoksi.

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/43375/URN:NBN:fi:jyu-201405111682.pdf?sequence=1

Markus Bollström (s. 4. tammikuuta 1985) on suomalainen peliuransa päättänyt salibandyn pelaaja.
Bollström edusti Salibandyliigassa seuratasolla Esport Oilersia ja Tapanilan Erää. Hän oli myös Suomen salibandymaajoukkueessa MM-kisoissa 2006 ja kotikisoissa 2010.

Maailmanmestaruuskilpailut
Kultaa: 2010
Hopeaa: 2006

Salibandyliiga
Kultaa: 2003 ja 2006
Hopeaa: 2010 ja 2016
Pronssia: 2004

https://fi.wikipedia.org/wiki/Markus_Bollström

"Romanien kulttuuri, kuten liikuntaharrastukset, tunnetaan huonosti valtaväestön keskuudessa. Kouvolalainen Maria Tuominen halusi tehdä asialle jotain. Hän järjesti apulaisineen lauantaina Kouvolan urheilupuistossa kaikille avoimen liikuntatapahtuman.

— Yleisesti ajatellaan, että romanien asut ovat este liikunnalle, mutta niin ei ole, Maria Live -nimellä tästäkin tilaisuudesta materiaalia Facebookissa jakanut Tuominen sanoo.

Tiimityönä syntyneessä tilaisuudessa kuultiin musiikkia ennen varsinaista leikkimielistä kisailua.

Tapahtuman lajeina lapsille oli juoksu, pussijuoksu, saappaan- ja pallonheitto. Aikuiset juoksivat ja työnsivät kuulaa."

https://www.kouvolansanomat.fi/paikalliset/3537489

Romano mirits: Romanit ja urheilu

Urheilua harrastavat romanit ovat perustaneet Gipsy Fighters –järjestön. Suosittuja lajeja ovat kamppailulajit kuten nyrkkeily, paini, karate ja sähly. Haastateltavana on Kyösti Schwartz, uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-1313352

Miksi huippu-urheilussa  on niin vähän romaneja?

Mikkeliläinen Olavi Hagert oli 11-vuotiaana hieman ylipainoinen ja halusi laihtua. Mielekkäimmin se tapahtuu nyrkkeilysalilla, Hagert ajatteli.

Kotona uuden harrastuksen aloittaminen ei ollut kuitenkaan ilmoitusluontoinen asia. Osaltaan asiaan vaikutti se, että hän on romani.

Romanikulttuurin yksi erityispiirteistä on häveliäisyys, johon liittyy muun muassa peittävä pukeutuminen. Ei saa pukeutua ”vajaasti”, ainakaan vanhempien romanien silmien edessä.

Vaikka Hagert kasvoi vanhoillisesti romanikulttuuria tulkitsevassa perheessä, hän sai isältään luvan aloittaa nyrkkeilyharrastuksen.

Nyt, 13 vuotta myöhemmin, Hagert on ammattilaisnyrkkeilijä. Takana on kolme ottelua paidattomana ja yhtä monta voittoa. Tulevaisuuden tavoitteet ovat kovat.

– Haluan olla jonain päivänä maailmanmestari.

HAGERT MYÖNTÄÄ, ettei romaniyhteisön suhtautuminen hänen urheilu-uraansa ole ollut aina pelkästään kannustavaa.

– Miksei Olavi kunnioita kulttuuria, vaan hyppii alasti televisiossa? Onko poika sekaisin? Tällaistakin palautetta on tullut puhelimitse isälleni.

Romanikulttuuriin kuuluu myös vahvat perhearvot. Perhe määrittää rajat, miten romanikulttuuria noudatetaan. Kun on perheen hyväksyntä, se riittää.

– Toki mietin itsekin nuorempana, onko valitsemani tie sopiva. Halusin kuitenkin kulkea kohti unelmaani, Hagert muistelee.

Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg vahvistaa, ettei kulttuuri estä kilpaurheilua.

– Urheilu voisi olla romaneillekin yksi väylä murtaa ennakkoluuloja ja lähentyä valtaväestön kanssa. Vaikka yksittäisiä soraääniä voi kuulua, on Olavi romanipiireissä idolin asemassa. Jos laitetaan riviin 30 romania, heistä 28 suhtautuu Olavin nyrkkeilyuraan positiivisesti, Lindberg arvioi.

HAGERT ON SAANUT urheilulta paljon. Ihan ensimmäiseksi täyttyi tavoite laihtumisesta.

– Kun menin 11-vuotiaana salille, painoin 50 kiloa. Puolen vuoden kuluttua ottelin ensimmäistä kertaa ja painoni oli 39 kiloa.

Myös henkisesti nyrkkeily avasi Hagertille uuden maailman.

– Sain salilla onnistumisen tunteita, joita en ollut aikaisemmin saanut. Nyrkkeily toi kavereita ja hyväksyntää. Sekin oli romanipojalle itsetunnon kannalta iso asia.

Kilpailullisestikin Hagert on menestynyt. Hän voitti juniorina Suomen mestaruuden ja edusti Suomea EM-kisoissa. Aikuisten SM-kisoissa Hagert saavutti amatöörinä hopeaa ja pronssia sekä kuului vuoden 2012 olympiavalmennusryhmään ennen kuin siirtyi ammattilaiseksi.

Väliin mahtui kuitenkin neljän vuoden tauko nyrkkeilystä.

– Sairastuin Crohnin tautiin. Se on uusiutuva, tulehduksellinen suolistosairaus, joka laskee vastustuskykyä. Sairastelin paljon, paino putosi, lihakset hävisivät ja olin kalpea.

Hagertin elämään tuli tyhjyys, sillä myös työt liikuntaneuvojana piti jättää.

– En vain jaksanut, ei ollut voimia.

Vuonna 2013 tauti saatiin lääkityksellä ja oikealla ruokavaliolla hallintaan. Seuraavana vuonna syntyi kipinä palata nyrkkeilykehään, tällä kertaa ammattilaisena.

– Otin yhteyttä suomalaisia ammattilaisia valmentavaan Pekka Mäkeen, ja hän näytti vihreää valoa.

– Kun olin aloittanut treenaamisen, Pekka ilmoitti, että ensimmäinen matsi on Hartwall Areenalla. Silloin ajattelin, että vau. Sain aivan uutta intoa.

Nykyään Hagertin arki on kurinalaista.

– Aamutreeni kello 6, sen jälkeen koulupäivä ja toinen treeni iltakuudelta. Kauheasti muuta ei elämääni mahdu, kokiksi opiskeleva mikkeliläinen sanoo.

SUOMESSA ROMANEITA arvioidaan olevan 10 000–13 000. Muutamia menestyneitä kilpaurheilijoita löytyy lähinnä kamppailulajeista sekä raviurheilusta. Tosiasia kuitenkin on, että romaniurheilijoita on hyvin vähän. Miksi?

– Urheilu ei saa erityistä arvoa meidän kulttuurissamme. Mitään estettä urheilemiselle ei kuitenkaan ole, Allan Lindberg sanoo.

Hagert epäilee, että syyt liittyvät silti kulttuuriin.

– Jos nuori kokee, ettei harrastukselle ole takana romaniyhteisön tukea ja hyväksyntää, kaikki eivät uskalla toteuttaa itseään, vaikka haluja olisi, Hagert pohtii.

Pukeutumisen vahvaa asemaa romanikulttuurissa ei voi liikaa korostaa. Tiukimman linjan edustajat eivät esimerkiksi hyväksy työpaikalla muuta kuin romanikulttuuriin kuuluvan asun, vaikka se rajoittaa työnsaantimahdollisuuksia. Näissä piireissä kilpaurheilun harrastaminen ei ole mutkatonta.

– Kärsivällisyyskään ei kuulu tyypillisesti romanien vahvuuksiin. Monella romaninuorella on liikunnallisia lahjoja, mutta pitkäjänteisyys on urheilussa välttämätön lahjakkuuden muoto, Hagert arvioi.

Urheiluun liittyvä tähtikulttikaan ei istu romanikulttuuriin.

– Romanisuvuissa ihmisarvoa ei mitata koulutuksella tai vaikkapa urheilusankaruudella, vaan vanhemmat ihmiset ovat niitä, joita kohdellaan paremmin kuin muita, Lindberg tietää.

Mitä jos romanista tulisi urheilun avulla kansallissankari? Eikö se voisi parantaa valtaväestön suhtautumista romaneihin ja vähentää ennakkoluuloja?

– Ihan varmasti, Hagert uskoo.

RIKU LUMBERG on entinen nyrkkeilijä, joka voitti vuosina 1997–2002 neljä amatöörien Suomen mestaruutta. Hän valmistui poliisiammattikorkeakoulusta vuonna 2005 ensimmäisenä romanitaustaisena henkilönä ja työskenteli sittemmin pitkään Ihmisoikeusliitossa asiantuntijatehtävissä.

Lumberg uskoo, että yksi syy romaniurheilijoiden vähäiseen määrään on vähävaraisuus.

– Romanien työttömyysprosentti on korkea. Jos vertaillaan alemmasta sosiaaliekonomisesta luokasta ponnistavien urheilijoiden määrää romanien ja valtaväestön välillä, onko siinä eroa? En osaa sanoa, kun aiheesta ei ole tutkittua faktaa.

– Syrjäytymisvaarassa olevissa perheissä voimavarat keskitetään kuitenkin yleensä muihin asioihin kuin urheiluun.

TÄTÄ LEHTIJUTTUA varten metsästettiin haastateltavaksi myös joukkueurheilussa menestyneitä romaneja. Romaniurheilijoita on nähty tällä kaudella ainakin salibandyliigassa, jääkiekon A-nuorten SM-liigassa sekä jääkiekon alasarjoissa.

Kolme haastattelupyyntöä tuotti kuitenkin yhtä monta kieltäytymistä. Se ei ole tyypillistä, yleensä urheilijat eivät kieltäydy haastatteluista.

Mistä se kertoo?

– Romanikulttuuriin kuuluu, että suvun asiat pidetään suvun sisällä. Ehkä muut romaniurheilijat eivät halua tai uskalla ottaa asioihin julkisesti kantaa, Olavi Hagert miettii.

– Harmi, jos on tullut kieltäytymisiä. Toivoisin, että romaniurheilijat eivät peittelisi romaniuttaan, Allan Lindberg sanoo.

https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/5185985

Harvoin näkee romanin ajavan polkupyörälläkään tai hiihtävän, mistä johtuneekin?

Mie

Kumma kun et kysyny et kannattaako vesi romaneita näin hullulta sinun kysymys kuullosti