Eilen sunnuntaina ehdittiin vasta toiselle puheelle, koska ensin piti viedä tyttö rippileirille leirikeskukseen.
Paikalliset puhujat ja heidän puhetyylinsä ovat hyvin tuttuja, joten tämänkertaiselta puhujalta saattoi odottaa ikävystyttävää seurapuhetta.
Puhujat pysyvät tyylilleen uskollisina, eivätkä siis yritäkkään muuttaa puhetapaansa tai tyylijään.
Puhujissa on eroja. Toisia jaksaa kuunnella kiinnostuneena alusta loppuun ja toisia on sangen rasittavaa kuunnella.
Puhuja lukee tekstin jostain johanneksen evankeliumista ja selittää sitä vähän aikaa kangerrellen.
Käy niinkun aina ennenkin, puhuja lopettaa varsinaisen luetun tekstinsä selittämisen ja alkaa tutunomaisen liturgian käyttäen lukuisia kertoja sanoja Jumalan Valtakunta, Jumalan lapset, Jumalan Pyhä-Henki.
Vuosittain tulee seuroissa sanankuulossa istuttua
n. 65 tuntia suviseurat mukaanluettuina.
Mitä uutta oppii joka vuosi ? En ole oppinut mitään uutta, sitä samaa vaan, jota ei soisi kuulevansa vuodesta toiseen.
Näitä kaikkia pähkäilen päässäni, kun seurapuhetta kuuntelen.
Toki nukunkin välillä ja puhetta ei sillai kuule.
Voi puhujariepua. Onko hän sidottu tiettyyn kaavaan, jonka mukaan tulee puhua ?
Olen joskus kuunnellut muittenkin seurakuntien sananjulistajia ja tuntuu, kuin niillä muilla olis enemmän sisältörikkaampia saarnoja.
Viimeksi kuuntelin Veikko Hurstia, joka vieraili paikkakunnan kirkossa puhumassa.
Veikon puhe oli kyllä niin antoisaa kuultavaa, että siitä kirjoitti paikkakunnan sanomalehtikin kehuen puhetta puhuttelevaksi ja naulan kantaan osuvaksi.
Nyt Veikko Hursti on kuollut ja uskon vahvasti hänen päässeen taivaaseen, koska Pyhä-Henki selvästi vaikutti ja puhui hänessä.
Vaikkei hän kulkenut ns.uskovaisten kirjoissa, hänessä oli silti eläväksi tekevä henki.
Kun seurapuhe alkaa kuulostaa pitkäpiimäiseltä samojen asioiden ja iskulauseiden toistelulta siirtyy mielenkiintoni tarkkailemaan takapenkistä käsin seurasalin ihmisten ilmeitä ja pikkulasten touhuja.
Eräässä penkissä nuokkuu iäkäs mies,jota toinen aina välillä tönäisee hereille.
Eräässä penkissä taas istuu pitkä liuta saman perheen lapsia täyttäen penkkirivin melkein kokonaan. Tunnen perheen, jossa on syntynyt joka ikinen vuosi uusi lapsi, joten he näyttävät niin samankokoisilta ikäänkuin sorsaperhe lipumassa tyynenä kesäiltana järven liplattavilla laineilla.
Puhujan äänensävy on monotooninen.
Se ei nouse eikä laske, vaan pysyy alusta loppuun saman mollisena itkunpiukeana.
Olen monta kertaa huomannut, miten seurasalissa kuulijoiden ryhti tai ilme muuttuu puheen mielenkiinnon mukaisesti.
Kun on tiedossa puhuja, jolla sana on hallussa, väki ei nuku eikä istu apaattisen näköisenä.
Ajattelen, eikö puhujia voisi kouluttaa puhumiseen ja miksei Jumala voi antaa kaikille samanlaisia lahjoja.
Pappiskoulutuksen saaneet hallitsevat kyllä puheen teknisenkin puolen, sillä hehän ovat juuri opiskelleet puhetaitoa, mutta voi näitä joitain pystymettästä revittyjä puhujariepuja, joilla puhe on kovasti hakusessa.
He eivät kehity vuosienkaan saatossa puhetaidossaan, mutta matkimisen taidon he kyllä oppivat.
Kuka tahansa, joka on kuunnellut saarnoja paljon, voi puhua matkimalla toisia puhujia.
Nytkin puhujarievulla ei ole juuri muuta annettavaa, kuin toistella, miten Jumalan Valtakunta on maan päällä ja jossa asuu Jumalan lapsia,Jumalan lapsia, Jumalan lapsia.
Mites kuulija parka sitten ? Onko kuulijan tyydyttävä samaan yksinkertaiseen sanomaan, jossa on vain vanhaa, ei juuri koskaan mitään uutta.
Onko kuulija väärässä hengessä, kun hän arvostelee puhujan hengentuotetta vaikkapa ikävystyttäväksi ?
Katson seinällä olevaa kelloa, joka tulee aivan kohta 19.00 ja jolloin puheen pitäisi loppua.
Toiveeni osoittautuu turhaksi, sillä puhuja jatkaa samaa litaniaa kehoittaen uskomaan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä.
Yhtään kättä ei nouse pyytämään siunausta.
Muistelen itse yhden ainoan kerran elämässäni pyytäneen seurasalissa julkisesti syntejäni anteeksi.
On niin helppo uskoa sille paikalleen mielessään, kuin nostaa kaikkien nähden käsi pystyyn.
Mietin, mittaakohan puhuja mielessään puheensa hyvyyttä sillä, miten monta julkista parannuksentekijää puhe saa aikaiseksi.
Koska nyt ei yhtään kättä nouse, puhuja muuttaa strategiaansa alkaen puhuman helvetin vaivoista.
Varsinkin ennenvanhaan puhujat saivat parannuksentekijöitä liikkeelle puhumalla helvetin kauhuista tulikivenkatkuisella äänenpainolla, itkusta ja hammasten kiristyksestä.
Ja kas, hetihän ilmaantui pari parannuksentekijää, kun tuli puhe helvettiin joutumisesta.
Pari ikäihmistä murtuu ja pyytää julkista anteeksiantoa.
Itse olen tullut niin kovanaamaksi, etten herkisty aivan vähästä. Päinvastoin minua pyrkii aina hymyilyttämään seurasalissa erilaiset ilmiöt ja kohellukset.
Kerran seurojen alkaessa, kun väkiä lappasi penkkeihin istumaan, tuli eteemme vanhapiika ja kohta hänen viereensä istui niinikään vanhapoika.
Vanhapoika supatteli, jolloin nainen näytti kiusaantuneelta.
Kyseinen vanha mies ei hygieniansa puolestakaan ole houkutteleva, joten ymmärsin hyvin, kun nainen siirtyi vähän kauemmas ja vanhapoika siirtyi myös.
Puhe alkoi, penkit täyttyivät ja kuhertelukin loppui.
Seurojen päätyttyä eteisessä vanhapoika yritti tunkea jotain kirjelappusta ihailemansa naisen takin taskuun.
"Minä en tarvitse sinun rakkauskirjeitäsi" ! nainen sanoi: pinkaisten naulakoiden taakse piiloon, jolloin vanhapoika suorastaan ajatti tätä ja pari kiersi naulakoita muiden ihmisten katsellessa hämmästyneinä näytelmää.
Kello on jo kaksikymmnetä yli seitsemän, kun havahdun puhujan pyytävän siunausta seuraväeltä omalle kohdalleen.
Puhuja voivottelee, että on tullut tehtyä syntiä ja voi kum minä olen niin huono ja kelvoton.
Mietin, eikö puhujan pitäisi pyytää siunausta puheen alussa eikä vasta lopussa, koska voihan sillä olla vaikutusta puheeseen, kun on jo etukäteen puhdistanut itsensä synneistä ja eikö synnittömän pidä saarnata muille syntejä anteeksi eikä turmeluksen vallassa ollessaan.
Jos epäuskoinen ei voi antaa syntejä toisille anteeksi, niin eikö puhujankin pidä olla synnitön ennen saarnasa alkua ?
Seurapuheen loputtua lauletaan kolme virttä, joista viimeisenä tuttu "Ilta on tullut luojani, armias ole suojani...
Itseltä on lauluääni mennyt jo aikapäiviä sitten, joten harvoin kehtaan enää matalalla möreällä äänelläni alkaa laulamaan.
Joskus kun on yrittänyt korkeammalta veisata, on ääni sortunut kesken kaiken.
Lauluja on ihan mukava kuunnella paatoksisen puheen jälkeen.
Nuoriväki lähtee liikkeelle ennen aikojaan.
Osa suuntaa eteiseen seurustelemaan ja se rupusakki painelee nurkan taa vetämään keuhkoihinsa filtterin läpi raikasta ilmaa.
Ulkona on syksyisen harmaa taivas ja vettä tihuttaa. Vaimo jää suustaan kiinni eteiseen ja minä painelen penskain kanssa autolle, jossa saammekin odottaa kyllästymisiin asti, ennenkuin eukko lopulta astelee pihakiveystä pitkin hymyilevän näköisenä.
Ettekait te vaan väsyneet odottamaan, kun minulla piti keskustella tuolla kesäseurojen ruokahuollon järjestämisestä !
Joo, arvaa. Kaikki muut on jo kohta lähteneet, tuumaavat lapset takapenkillä !
SEURAPUHE OLI IKÄVYSTYTTÄVÄ
46
4620
Vastaukset
- Debora
Kaksi palstalaista on halunnut tämän tekstin poistettavaksi.
Toisen mielestä kyse on ikävästä irvailusta, toisen mielestä kyse on provoilusta.
Mielestäni kyse ei ole kummastakaan, vaan mielenkiintoisesta ja mukavasta tosielämän pakinasta.
Vaikka tämä on ehkä kahdella palstalla (vl- ja tällä), niin se ei vielä ole massapostitusta, koska aihe sivuaa kumpaakin palstaa.
Kirjoitus siis voi jäädä ja toivon itse kirjoitukseen kannanottoja:)
Kirjoittajalle kiitos kirjoituksesta ja lisää tällaisia palstaa piristämään:)- xxxx
Ja sopii myös el-puolelle. Ei ole syytä poistaa.
- siinä kaikki
xxxx kirjoitti:
Ja sopii myös el-puolelle. Ei ole syytä poistaa.
Ei muussa mielessä, kuin että vaimot ovat yhtä puheliaita ja heitä saa samalla tavalla odotella.
- Meri
Olen syntynyt el.kotiin. Jo hyvin pienenä aloin pitkästyessäni kuluttaa aikaani opettelemalla pienistä asioista arvaamaan ihmisten mielenliikkeitä.
Oli suuri ilo roikkua nuorena rukoushuoneen parvella päättelemässä seuravieraiden ilmeistä ja liikkeistä, milloin oli sana jotakuta satuttanut ja oli anteeksipyynnön paikka.
Muistan vielä hämmennykseni, mitä tunsin, kun joku mielestäni erityisen "suruton" alkoi tehdä parannusta. "Suruton" oli aito tunteissaan, mutta minä olin ollut hyvin huono ihmistuntija. Melkein rakastuin näihin "suruttomiin", jotka pystyivät sillä tavalla aivan kuin yllättämään minut ja olemaan kuin minä itse. Ihmisiä ei voinut hallita ajatuksin. Eikä ennakoida. Aina he järjestivät yllätyksiä.
Muistan kotoisia tilanteita. Seuroissa oli paljon väkeä ja sivuhuoneen naulakot pullistelivat vaatteista.
Isä ja minä istuimme naulakkojen alla olevilla penkeillä. Minun piti hakea jotakin takkini taskusta. Seisoin penkillä. Olin 10 vuotta vanha. Ja minulta pääsi paukku. Paukku.
Hämmennyin. Aivan käpristyin silkasta häpeästä. Ei se varmaan juurikaan haissut siinä satojen hajujen sinfoniassa. Mutta paukku. Siis pieru.
Ja kaikki varmaan kuulivat sen? Kuulivat sen ja kertoivat toisilleen, miten minä piereskelin seuroissa? Olin aivan jähmettynyt, aivan puolikuollut häpeästä. Saarnasta en muista mitään, vaikka yritin kuunnella.
Siinä istuivat veljieni kummisedät ja -tädit aivan kuin eivät olisi mitään kuulleetkaan.
Kaikilla on syntejä, mutta harvassa ovat ne ihmiset, joilta pääsee seuroissa paukku. Se oli kamala kokemus. - Uso pois
Meri kirjoitti:
Olen syntynyt el.kotiin. Jo hyvin pienenä aloin pitkästyessäni kuluttaa aikaani opettelemalla pienistä asioista arvaamaan ihmisten mielenliikkeitä.
Oli suuri ilo roikkua nuorena rukoushuoneen parvella päättelemässä seuravieraiden ilmeistä ja liikkeistä, milloin oli sana jotakuta satuttanut ja oli anteeksipyynnön paikka.
Muistan vielä hämmennykseni, mitä tunsin, kun joku mielestäni erityisen "suruton" alkoi tehdä parannusta. "Suruton" oli aito tunteissaan, mutta minä olin ollut hyvin huono ihmistuntija. Melkein rakastuin näihin "suruttomiin", jotka pystyivät sillä tavalla aivan kuin yllättämään minut ja olemaan kuin minä itse. Ihmisiä ei voinut hallita ajatuksin. Eikä ennakoida. Aina he järjestivät yllätyksiä.
Muistan kotoisia tilanteita. Seuroissa oli paljon väkeä ja sivuhuoneen naulakot pullistelivat vaatteista.
Isä ja minä istuimme naulakkojen alla olevilla penkeillä. Minun piti hakea jotakin takkini taskusta. Seisoin penkillä. Olin 10 vuotta vanha. Ja minulta pääsi paukku. Paukku.
Hämmennyin. Aivan käpristyin silkasta häpeästä. Ei se varmaan juurikaan haissut siinä satojen hajujen sinfoniassa. Mutta paukku. Siis pieru.
Ja kaikki varmaan kuulivat sen? Kuulivat sen ja kertoivat toisilleen, miten minä piereskelin seuroissa? Olin aivan jähmettynyt, aivan puolikuollut häpeästä. Saarnasta en muista mitään, vaikka yritin kuunnella.
Siinä istuivat veljieni kummisedät ja -tädit aivan kuin eivät olisi mitään kuulleetkaan.
Kaikilla on syntejä, mutta harvassa ovat ne ihmiset, joilta pääsee seuroissa paukku. Se oli kamala kokemus.Ole vapaa siitä, varmasti se on jo heitetty unhoituksen kaivoon, eikä sitä pikku tytön pientä paukkua muistella ainakaan pahalla. Viaton ja tahaton paukku se varmasti on ollut.
- Vanha lahtelainen
Meri kirjoitti:
Olen syntynyt el.kotiin. Jo hyvin pienenä aloin pitkästyessäni kuluttaa aikaani opettelemalla pienistä asioista arvaamaan ihmisten mielenliikkeitä.
Oli suuri ilo roikkua nuorena rukoushuoneen parvella päättelemässä seuravieraiden ilmeistä ja liikkeistä, milloin oli sana jotakuta satuttanut ja oli anteeksipyynnön paikka.
Muistan vielä hämmennykseni, mitä tunsin, kun joku mielestäni erityisen "suruton" alkoi tehdä parannusta. "Suruton" oli aito tunteissaan, mutta minä olin ollut hyvin huono ihmistuntija. Melkein rakastuin näihin "suruttomiin", jotka pystyivät sillä tavalla aivan kuin yllättämään minut ja olemaan kuin minä itse. Ihmisiä ei voinut hallita ajatuksin. Eikä ennakoida. Aina he järjestivät yllätyksiä.
Muistan kotoisia tilanteita. Seuroissa oli paljon väkeä ja sivuhuoneen naulakot pullistelivat vaatteista.
Isä ja minä istuimme naulakkojen alla olevilla penkeillä. Minun piti hakea jotakin takkini taskusta. Seisoin penkillä. Olin 10 vuotta vanha. Ja minulta pääsi paukku. Paukku.
Hämmennyin. Aivan käpristyin silkasta häpeästä. Ei se varmaan juurikaan haissut siinä satojen hajujen sinfoniassa. Mutta paukku. Siis pieru.
Ja kaikki varmaan kuulivat sen? Kuulivat sen ja kertoivat toisilleen, miten minä piereskelin seuroissa? Olin aivan jähmettynyt, aivan puolikuollut häpeästä. Saarnasta en muista mitään, vaikka yritin kuunnella.
Siinä istuivat veljieni kummisedät ja -tädit aivan kuin eivät olisi mitään kuulleetkaan.
Kaikilla on syntejä, mutta harvassa ovat ne ihmiset, joilta pääsee seuroissa paukku. Se oli kamala kokemus.Minulla on lapsuusmuisto pitkistä saarnoista. Joel Ahonen Lahdessa saarnaili aikoinaan ja hänellä oli puheentapana sanoa usein JOO. Eli tähän tyyliin: "Tässä se Paavali sanoo että joo, Damaskuksesta tuli kauppamiehiä joo, ja ne menivät sitten joo sinne temppeliin joo..." Jotain tämäntapaista. No meillä oli lapsena tapana laskea, kuinka monta kertaa Joel sanoi saarnansa aika JOO. Oli muuten uskomattomia lukemia, en enää muista tarkalleen, mutta sadan yli päästiin kepeästi
- Usein
Vanha lahtelainen kirjoitti:
Minulla on lapsuusmuisto pitkistä saarnoista. Joel Ahonen Lahdessa saarnaili aikoinaan ja hänellä oli puheentapana sanoa usein JOO. Eli tähän tyyliin: "Tässä se Paavali sanoo että joo, Damaskuksesta tuli kauppamiehiä joo, ja ne menivät sitten joo sinne temppeliin joo..." Jotain tämäntapaista. No meillä oli lapsena tapana laskea, kuinka monta kertaa Joel sanoi saarnansa aika JOO. Oli muuten uskomattomia lukemia, en enää muista tarkalleen, mutta sadan yli päästiin kepeästi
Minulla on muistossa taas Emppu (tuttavien kesken), hänellä oli tuo joo-sana usein lauseessa.
- PKO
Jos on puheet puuduttavia ja pitkiä, niin paljon oli kyllä asijaa Sinunkin kirjoituksessa,mielestäni ei kyllä yhtään puuduttavaa.
Juuri tämmöistä huomijoitsijaa Lestaadiolainen liike kaipaa että tuulettuminen alkasi sisältä päin.
Itse en varsinaisesti ole näitä puuduttavia puheita kuunnellut enää yli neljäänkymmeneen vuoteen,paitsi joissakin perhejuhlissa. Olen huomannut saman,että kuulijoilla kyllä uni maistuu. Me toisinajattelijat emme osaa kuitenkaan nukkua, meidän täytyy vain kärsijä, kun saarnamies uskoo että hänen sanomansa on niin tärkeää ja mielenkiintoista.
Olisi tosiaakin edes puhekoulutus monesti paikallaan,ellei ihmisellä itsekrtikki toimi. - käppäilijä
Olet tainnut kuunnella puheet aika huonosti.
Päättelen niin seuraavasta kirjoituksesi kohdasta:
"Mietin, eikö puhujan pitäisi pyytää siunausta puheen alussa eikä vasta lopussa, koska voihan sillä olla vaikutusta puheeseen, kun on jo etukäteen puhdistanut itsensä synneistä ja eikö synnittömän pidä saarnata muille syntejä anteeksi eikä turmeluksen vallassa ollessaan."
"Jos epäuskoinen ei voi antaa syntejä toisille anteeksi, niin eikö puhujankin pidä olla synnitön ennen saarnasa alkua ?"
Uskovainen ei ole koskaan synnitön omalta puoleltaan.
Uskovaisen vanhaosa ei ole koskaan tehnyt parannusta, vaan se on aina perisynnin vallassa.
Siksi uskovainenkin tekee jatkuvasti syntiä.
Mutta ei hän silleen itse syntiä tee, vaan synti joka hänessä asuu. Näin silloin, jos syynin luvallisuus ei ole päässyt uskovaisen sydämeen. Mutta jos jollakin on synnin luvallisuus, niin ei hän enää uskovainen olekaan.
Mutta uskovainen on aina synnitön Kristuksen tähden. Näin myös silloin kun hän on joutunut syntiin viimeisen Jumalan valtakunnasta julistetun evankeliumin vastaanottamisen jälkeen.
Ihminen(myös uskovainen) tekee syntiä jatkuvasti, joten olisi mahdoton täyttää harhaoppisi vaatimus, että viimeisen synnin jälkeen täytyisi olla saanut vastaanottaa Jumalan valtakunnasta evankeliumin, ollakseen "synnitön".
Etkö tiedä, ettei uskovainen menetä uskoaan kun hän joutuu syntiin? Jumala kulkee ohitse perimättä jääneiden rikosten, jos ihmisen sydämen pihtipielet ovat Jeesuksen verellä vihmotut Pyhän Hengen viran kautta.
Mutta jos joku tekee syntiä ehdoin tahdoin, eli synti on tullut hänelle luvalliseksi, niin hän menettää elävän uskon. Ja jos joku tekee kuolemansyntiä, niin hän menettää elävän uskon.
Vanhoillislestadiolaisessa Raamatun tulkinnassa käsite, "tehdä tahallaan syntiä", tarkoittaa samaa kuin synninluvallisuudessa eläminen tai kuolemansynnin tekeminen. Syntiin joutumisella puolestaan tarkoitetaan ilman synnin luvallisuutta sellaisen synnin tekemistä, joka ei johda hengelliseen kuolemaan.
Sinulla on vähän saman tyyppinen harhaoppi kuin katolilaisilla. Katolilaiset uskoivat, että viimeiset ripittäytymättä jääneet synnit täytyy kuoleman äkillisesti kohdatessa kärsiä kiirastulessa tai pahimmassa tapauksessa voi joutua kadotukseen jos jotakin on jäänyt ripittäytymättä.
Sinun täytyisi siis keskittyä enemmän puheiden asiasisältöön muotoseikkojen sijaan.
Vaikkakin täytyy myöntää, että aivan viimevuosinakin jotkut puhujat ovat opettaneet tuota kyseistä harhaoppia. Yksikin pyysi kyllä harhaansa anteeksi eräiden seurojen loputtua(vai olisikohan ollut nuorten keskusteluilta).
Mutta suurimmaksi osaksi puhujat ovat kovin sanoin vastustaneet kyseistä harhaoppia.
Kyseistä harhaoppia on opettanut myös eräs pappi.
En tiedä onko kaikille kyseistä harhaoppia opettaneille puhujille ja papeille vieläkään asia selvinnyt. Mutta uskon kuitenkin, että kyseiset puhujat ovat harhaopissaan ajattelemattomuuttaan, jos vielä ovat.
Kyseiseen harhaoppiin ei jostakin syystä ole paljoa kiinnitetty huomiota. Muistan ainoastaan yhden nuorten keskusteluillan, jossa nuori puhuja-veli puhui asiasta huomauttaen, että jotkut meikäläiset puhujat joskus opettavat kyseistä harhaoppia. Tuo nuori puhuja vastusti sitä myös kovin sanoin.
Myös ne puhujat(ainakin jotkut heistä), jotka joskus opettavat kyseistä harhaoppia, opettavat yleisesti ottaen toisin samasta asiasta kuin tuo kyseinen harhaoppi. He eivät vain ilmeisesti ole kiinnittäneet kyseiseen opinkohtaan riittävästi huomiota, jonka vuoksi he silloin tällöin puhuvat kyseisestä asiasta huolimattomasti, ja puheeseen pääsee "astian makua".
Kyseinen harhaoppi voi ilmetä puheessa esim. näin:
"Jos te olette siellä jäähallissa istumassa ja katsotte sarjapeliä. Ajatelkaapa, mikä olisi teidän kohtalonne, jos siellä te kuolisitte. Vaikkapa verisuoni katkeaisi päästä..."
Toisaalta kyseisessä tilanteessa kyllä joutuisikin kadotukseen, mikäli synti on tullut luvalliseksi, eli toisin sanoen se on tehty ehdoin tahdoin. Ja toisaalta on varmaankin lakihenkistä väittää kaikkien sarjapelien(esim. puulaaki) paikan päällä seuraamisen olevan syntiä.
Ja kaikki riippuu loppujen lopuksi sydämen tilasta. Kuitenkin lienee mahdotonta, että joku uskovainen olisi täysin tietämätön siitä, että esim. SM-Liigan pelien seuraaminen paikan päällä aiheuttaa seurakunnalle pahennusta.
Jos joku tietää jonkun asian pahentavan seurakuntaa, ja kuitenkin tekee sitä, niin hän on tottelematon seurakunnalle. Tottelemattomuus on noituuden synti ja vastahakoisuus taikaus ja epäjumalan palvelus.
Tässäkään ei voida silti olla varmoja, menettääkö uskovainen siinä teossa elävän uskon.
Jumala näkee sydämeen, että onko siellä synnin luvallisuutta tai onko joku synti tullut hengellisen kuoleman kuolemansynniksi.
Eräs melkein kaikkien uskovaisten tuntema vl-pappi ainakin vielä muutama vuosi sitten opetti kyseistä harhaoppia. Kauheaa asiassa oli se, etten minäkään tuolloin ollut vielä täysin varmalla pohjalla kyseisessä opinkohdassa(enkä tuolloin vielä monissa muissakaan), enkä osannut silloin siihen juurikaan kiinnittää huomiota.
En tiedä opettaako hän enää nykyisin kyseistä harhaoppia.
Mutta opetti silloin toistuvasti tällä tavoin:
"Jos uskovaisina pidetyt nuoret(tai aikuiset) joutuvat liikenneonnettomuuteen ja menehtyvät, ja jos auton radiosta soi silloin maailmallinen musiikki, niin jääkö heistä todistusta Jumalan valtakuntaan että heidän sielunsa kelpasi Jumalalle."
Tällaisessa opetuksessa on sen sarjapeli-opetuksen seikkojen lisäksi sellainenkin seikka, että tässähän ei voida edes tietää, ovatko nuo kuoleman-kolariin joutuneet nuoret edes kuunnelleet sitä maailmallista musiikkia. Ohjelma on voinut vaihtua syntiseksi musiikiksi myöhemmin. Radio on voinut mennä kolarin seurauksena päälle tai kanava vaihtua. He ovat voineet juuri olla vaihtamassa kanavaa.
Vaikka auton nauhurissa olisi iskelmäkasetti tai -cd, niin eihän voida tietää, ovatko he sen itse hankkineet. Sitäpaitsi, jos joku autossa oleva kuuntelisikin rokkia, niin entä jos muut eivät ole halunneet, mutta kuuntelija ei ole suostunut sulkemaan radiota. Ja joskus voi olla niin ajatuksissaan, ettei huomaa kun syntimusiikki alkaa soida kanavalta.
Äsköiset kommenttini ovat sitä paitsi sivuseikkoja ja oikeastaan tarpeettomiakin, koska syntiin joutuminen ei kuoleta uskoa. Synninluvallisuus ja kuolemansynti kuolettavat uskon.
On siis tärkeää olla edes jonkinlainen karkea ymmärrys siitä, että mitkä ovat syntejä hengelliseen kuolemaan ja mitkä ovat syntejä ei- kuolemaan. Kaikki synti tosin kadottaa, jos sydämen pihtipielet ja päälystä eivät ole Jeesuksen verellä vihmotut, mutta kaikki synti ei johda hengelliseen kuolemaan, jos sydämen pihtipielet ja päällinen ovat vihmotut terastetun Karitsan verellä.
Kuolemansynnissä synninluvallisuus tulee ihmisen sydämeen viimeistään sen tekohetkellä. Kun synnin luvallisuus tulee sydämeen, niin usko kuolee ja Jeesuksen veri tavallaan haihtuu sydämen pihtipielistä ja päällisestä.
Äänellinen(en tarkoita muodollisesti äänellistä, vaan informatiivisesti äänellistä) evankeliumi on silti Jumalan voima itse kullekin jo uskovaisellekin kilvoituksen matkalla. Emmepä me yleensä kauan jaksa täällä matkalla, ilman äänellistä ihanaa Kristuksen Jeesuksen veren evankeliumia. Huonosti käy niille, jotka eivät evankeliumia käytä. Heidän uskonsa kyllä ennemmin tai myöhemmin kuolee syntien ja ylitsekäymisten kautta.
On myös täkeää laittaa synti pois nimeltänsä, koska tunkion päältä on vaikea uskoa.
Jos nimellisistä synneistä joku on kuolemansyntikin, niin silloinkin on mahdollista teoriassa uskoa ilman rippiä, mutta käytännössä lienee melkein aina mahdotonta, varsinkin jos synti sattuu olemaan erityisen ruma. Lienee mahdotonta uskoa vilpittömästi ilman rippiä, jos tunnolla on perin rumia kuolemansyntejä.- Uskova veljmies
Tämä oli Vanhoillisten osastolle
Käppäilijän kirjoitus on suoraan omanvanhurskauden pa:aa:
(Lainaus):
"Jos nimellisistä synneistä joku on kuolemansyntikin, niin silloinkin on mahdollista teoriassa uskoa ilman rippiä, mutta käytännössä lienee melkein aina mahdotonta, varsinkin jos synti sattuu olemaan erityisen ruma. Lienee mahdotonta uskoa vilpittömästi ilman rippiä, jos tunnolla on perin rumia kuolemansyntejä."
- Tämmöstä pa:kaa selittää käppäilijä.
Ensiksi luokittelee syntejä, sitten sanoo, että anteeksianto on asetettu ripin taakse.
Näin hän tekee ripistä työn.
- Käppäilijä sitoo siis kristityn lakiin ja lain töihin, se on loputon vaatimusten tie.
Siinä ei tehdä koskaan perkeleen mielestä rittävästi, niin kristitty saa olla epätoivossa.
- Ei hyvä Kristuksen ristin vihollinen "käppäilijä". Sinä pelaat perkeleen piikkiin.
Syntisen on uskottava sellaisena kuin hän on.
Lukisit edes Laestadiukesta: "traasuperkeleenä".
"Jos meidän sydämemme tuomitsee meidät, on Kristus kuitenkin suurempi", sanoo Pietari.
Millä tavalla suurempi?
Hän on kaiken maksanut.
Siinä sinun Käppääjä-rippisi ei paljon lisätienestiä tee.
Mitä Kristukseen uskomista se sellainen on, että uskotaan tehtyyn rippiin.
Sinä Käppäilijä opetat katolista oppia,
Aivan suoraan Roomasta. - käppäilijä
1.Kuningasten kirja 15
"5. Sillä David oli tehnyt mitä oikein on Herran edessä, ja ei poikennut kaikista, mitä hän hänelle käskenyt oli, kaikkena elinaikanansa, paitsi Urian Hetiläisen asiaa."
Tästä Raamatun kohdasta me opimme jotakin kuolemansynnistä. Tämän Raamatun kohdan avulla voimme luokitella synnit karkeasti kuolemansynteihin ja ei-kuolemansynteihin.
Daavid säilyi siis muulloin uskovaisena, mutta silloin hän poikkesi Jumalan käskyjen tieltä, kun hän teki huorin Urian Hetiläisen vaimon kanssa ja murhasi Urian Hetiläisen.
Uskovainen poikkeaa jatkuvasti omaltapuoleltaan Jumalan käskyjen tieltä. Siksi me emme tule omilla töillämme vanhurskaiksi. Mutta uskovainen ei poikkea Jumalan käskyjen tieltä, koska Jeesus on täyttänyt lain hänen puolestaan. Uskovainen ei poikkea Jumalan käskyjen tieltä vaikka joutuu syntiin, koska hän ei vaella oman vanhurskauden tietä vaan Kristuksen Jeesuksen vanhurskauden tietä.
Mutta jos hän suostuu synnin luvallisuuteen tai tekee kuolemansyntiä(esim. varsinainen murha tai varsinainen huorintekeminen), niin hä ei pysy Kristuksen vanhurskaudessa, vaan hänen uskonsa kuolee.
Jos usko on kuollut, niin ei auta enää pelkkä vaelluksen jalkojen pesu, vaan pysyy saastaisena vaelluksen jalkojen pesusta huolimatta(esi. Juudas). Jos usko on kuollut, niin ihmisen täytyy syntyä uudestaan Hengestä ja vedestä. - käppäilijä
Uskova veljmies kirjoitti:
Tämä oli Vanhoillisten osastolle
Käppäilijän kirjoitus on suoraan omanvanhurskauden pa:aa:
(Lainaus):
"Jos nimellisistä synneistä joku on kuolemansyntikin, niin silloinkin on mahdollista teoriassa uskoa ilman rippiä, mutta käytännössä lienee melkein aina mahdotonta, varsinkin jos synti sattuu olemaan erityisen ruma. Lienee mahdotonta uskoa vilpittömästi ilman rippiä, jos tunnolla on perin rumia kuolemansyntejä."
- Tämmöstä pa:kaa selittää käppäilijä.
Ensiksi luokittelee syntejä, sitten sanoo, että anteeksianto on asetettu ripin taakse.
Näin hän tekee ripistä työn.
- Käppäilijä sitoo siis kristityn lakiin ja lain töihin, se on loputon vaatimusten tie.
Siinä ei tehdä koskaan perkeleen mielestä rittävästi, niin kristitty saa olla epätoivossa.
- Ei hyvä Kristuksen ristin vihollinen "käppäilijä". Sinä pelaat perkeleen piikkiin.
Syntisen on uskottava sellaisena kuin hän on.
Lukisit edes Laestadiukesta: "traasuperkeleenä".
"Jos meidän sydämemme tuomitsee meidät, on Kristus kuitenkin suurempi", sanoo Pietari.
Millä tavalla suurempi?
Hän on kaiken maksanut.
Siinä sinun Käppääjä-rippisi ei paljon lisätienestiä tee.
Mitä Kristukseen uskomista se sellainen on, että uskotaan tehtyyn rippiin.
Sinä Käppäilijä opetat katolista oppia,
Aivan suoraan Roomasta.Ripillä ansaittaisiin autuus. Mutta rippi on tärkeä ja usein käytännössä välttämätön uskossa säilymiseksi tai uskomaan jaksamiseksi.
Mutta ei Juudaskaan pelastunut, vaikka Jeesus pesi hänen jalkojansa. Olisi täytynyt sydämen myös olla katuvainen. Jos hänen sydämensä olisi ollut katuvainen niin hän olisi pyytänyt Jeesukselta sydämen pesun, ettei olisi jäänyt saastaiseksi. Kuinka hän olisi sitten parannuksen tehtyään saattanut vilpittömästi uskoa, mikäli olisi vielä salannut varastamisensa vähänkin pisemmän hetken.
Kirjóitin näin:
"Jos nimellisistä synneistä joku on kuolemansyntikin, niin silloinkin on mahdollista teoriassa uskoa ilman rippiä, mutta käytännössä lienee melkein aina mahdotonta, varsinkin jos synti sattuu olemaan erityisen ruma. Lienee mahdotonta uskoa vilpittömästi ilman rippiä, jos tunnolla on perin rumia kuolemansyntejä"
Jos sydän vilpittömästi katuu, niin kyllä synnit saa silloin anteeksi Jumalan valtakunnan evankeliumissa.
Mutta jos katumus ja parannus on vilpitöin, niin kuinka olisi mahdollista, että parannuksen armon saanut vielä salaisi jotakin erityisen rumaa syntiä, kuten esim. varsinaista huorintekoa tai varsinaista ihmisen murhaa?
Siksi kirjoitin: "mutta käytännössä lienee melkein aina mahdotonta, varsinkin jos synti sattuu olemaan erityisen ruma. Lienee mahdotonta uskoa vilpittömästi ilman rippiä, jos tunnolla on perin rumia kuolemansyntejä."
Voisit miettiuä nyt omaa sieluntilaasi. Tai saattoihan tuo olla vain sinun väärinymmärryksestäsi johtuvasta hätääntymisestä ja äkkipikaisuudestasi johtuva erhe. Mutta käytit kyllä kovia sanoja. :) - Uskova veljmies
käppäilijä kirjoitti:
Ripillä ansaittaisiin autuus. Mutta rippi on tärkeä ja usein käytännössä välttämätön uskossa säilymiseksi tai uskomaan jaksamiseksi.
Mutta ei Juudaskaan pelastunut, vaikka Jeesus pesi hänen jalkojansa. Olisi täytynyt sydämen myös olla katuvainen. Jos hänen sydämensä olisi ollut katuvainen niin hän olisi pyytänyt Jeesukselta sydämen pesun, ettei olisi jäänyt saastaiseksi. Kuinka hän olisi sitten parannuksen tehtyään saattanut vilpittömästi uskoa, mikäli olisi vielä salannut varastamisensa vähänkin pisemmän hetken.
Kirjóitin näin:
"Jos nimellisistä synneistä joku on kuolemansyntikin, niin silloinkin on mahdollista teoriassa uskoa ilman rippiä, mutta käytännössä lienee melkein aina mahdotonta, varsinkin jos synti sattuu olemaan erityisen ruma. Lienee mahdotonta uskoa vilpittömästi ilman rippiä, jos tunnolla on perin rumia kuolemansyntejä"
Jos sydän vilpittömästi katuu, niin kyllä synnit saa silloin anteeksi Jumalan valtakunnan evankeliumissa.
Mutta jos katumus ja parannus on vilpitöin, niin kuinka olisi mahdollista, että parannuksen armon saanut vielä salaisi jotakin erityisen rumaa syntiä, kuten esim. varsinaista huorintekoa tai varsinaista ihmisen murhaa?
Siksi kirjoitin: "mutta käytännössä lienee melkein aina mahdotonta, varsinkin jos synti sattuu olemaan erityisen ruma. Lienee mahdotonta uskoa vilpittömästi ilman rippiä, jos tunnolla on perin rumia kuolemansyntejä."
Voisit miettiuä nyt omaa sieluntilaasi. Tai saattoihan tuo olla vain sinun väärinymmärryksestäsi johtuvasta hätääntymisestä ja äkkipikaisuudestasi johtuva erhe. Mutta käytit kyllä kovia sanoja. :)Sinä olet käppäilijä täysin ulkona kristuksen opista:
Sinä puhut nyt Juudaksesta ettei hän ollut katuvainen, että täytyy olla katuvainen...
SINÄ PUHUT POTASKAA
- Juudas oli katuvainen!
- Juudas ei jaksanut uskoa. Siinä on ero.
- Sinä opastat täällä toisia Juudaksen tielle.
- Pietari katui myös, mutta hän jaksoi uskoa Vapahtajan hänelle ennalta sanomat armon sanat.
NE SANAT HÄN USKOI mentyään itkien ulos hiilivalkealta. Hän uskoi syntisenä.
SINÄ KÄPPÄILIJÄ määräät rippille!!
Katumus
Jumala ei anna anteeksi katumuksen tähden, vaan rakkauden tähden.
Katumuksellasi sinä et voita yhtään mitään.
Katumus on tarpeen, jotta pyydämme armoa,
mutta siitäkin sinä käppäilijä teet työn!
Pimeä profeetta olet! Valheapostoli oikeen!
Se, joka tuollaista Käppäilijän täällä myymää oppia uskoo, on menettänyt Kristuksen! - käppäilijä
Uskova veljmies kirjoitti:
Sinä olet käppäilijä täysin ulkona kristuksen opista:
Sinä puhut nyt Juudaksesta ettei hän ollut katuvainen, että täytyy olla katuvainen...
SINÄ PUHUT POTASKAA
- Juudas oli katuvainen!
- Juudas ei jaksanut uskoa. Siinä on ero.
- Sinä opastat täällä toisia Juudaksen tielle.
- Pietari katui myös, mutta hän jaksoi uskoa Vapahtajan hänelle ennalta sanomat armon sanat.
NE SANAT HÄN USKOI mentyään itkien ulos hiilivalkealta. Hän uskoi syntisenä.
SINÄ KÄPPÄILIJÄ määräät rippille!!
Katumus
Jumala ei anna anteeksi katumuksen tähden, vaan rakkauden tähden.
Katumuksellasi sinä et voita yhtään mitään.
Katumus on tarpeen, jotta pyydämme armoa,
mutta siitäkin sinä käppäilijä teet työn!
Pimeä profeetta olet! Valheapostoli oikeen!
Se, joka tuollaista Käppäilijän täällä myymää oppia uskoo, on menettänyt Kristuksen!"Sinä puhut nyt Juudaksesta ettei hän ollut katuvainen, että täytyy olla katuvainen...
SINÄ PUHUT POTASKAA
- Juudas oli katuvainen!"
Kirjoitin nimenomaan siitä tilanteesta, kun Elämän Herra Jeesus pesi opetuslastensa jalkoja. Silloin ei Juudas ollut katuvainen.
Hän katui vasta jonkun aikaa sen jälkeen, kun oli Jeesuksen kavaltanut. Mutta meni väärään paikkaan parannusta tekemään fariseuksilta ja ylimmäisiltä, eikä Jumalan valtakuntaan ahtaalle portille, ja oli kadotuksen lapsi. Eikä taitanut enää oikeaa parannusta tehdä, kun omilla käsillään armonaikansa lopetti.
"Juudas ei jaksanut uskoa. Siinä on ero."
Niin, ei hän sitten enää jaksanut uskoa, kun Jeesuksen kavalsi, vaan kävi ylimmäisten luona ja vei rahat templiin ja hirtti itsensä. Ja hänen sisälmyksensä valuivat. Se on surullista.
"Sinä opastat täällä toisia Juudaksen tielle."
Tarkoitatko, että kun opetin ripistä mitä opetin, niin uskovaiset eivät jaksaisi uskoa jos uskovat minun kirjoitukseni.
En kirjoittanut mitään pakkoripistä.
Ainoa mikä ihmiseltä vaaditaan, on usko. Mutta uskoakaan ei ihminen voi itse ansaita, vaan Jumala lahjoittaa sen.
"Mt16:15-19 Hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika." Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa."
Kirjoitin vain siitä, että vilpitöin parannus ei ole salamyhkä. Kun sydän on särkynyt, niin ei ole omaa kunniaa, jota pitäisi suojella salaamalla rumia tunnonhaavoja. Tunnon haavat, mitä rumempia ne ovat, sitä nopeammin ne tappavat hengellisesti, ellei niitä visusti Jeesuksen verellä hoideta. Tämän vuoksi kirjoitin siitä, miten KÄYTÄNNÖSSÄ käy, ellei tunnon asioita hoideta.
"SINÄ KÄPPÄILIJÄ määräät rippille!!"
Tämä ei pidä paikkaansa. Sen sijaan pelkään että sinulla on pollarilainen elikkä hölläläinen rippioppi.
"Jumala ei anna anteeksi katumuksen tähden, vaan rakkauden tähden."
Ei sen vuoksi, että me rakastamme(emmepä me taida omaltapuoleltamme rakastaakaan), vaan siksi että Jeesus on rakkaus ja eli synnittömänä ihmiselämän ja kärsi ja kuoli meidän puolestamme. Mutta se epäuskoinen, joka ei ole saanut katumisen armoa, ei sille voida tätä lahjaa antaa.
Ja ne myös jotka ovat elävässä uskossa laskiessaan matkasauvan, saavat Jeesuksen ylösnousemisen kautta nousta elämän ylösnousemisessa, jonka vuoksi heidän uskonsa ei ole turha.
"Katumuksellasi sinä et voita yhtään mitään.
Katumus on tarpeen, jotta pyydämme armoa,"
Katumus, jos se on vähänkin vilpitöntä, se ei ole ihmisen teko. Katumuksella me emme ansaitse myöskään mitään. Mutta Jeesus on tullut parantamaan sairaita eikä terveitä. Siksi on tärkeää saada katumisen armo, että me olisimme sairaita Jeesuksen edessä, että Jeesus taitais meitä lunastustyönsä kautta parantaa hänen valtakunnassaan. Katumuksesta minä en siis tee ihmisen työtä, vaan Jumala särkee sen sydämen kuin tahtoo. Tutkimattomia ovat Herran tiet! - Nahodga
käppäilijä kirjoitti:
1.Kuningasten kirja 15
"5. Sillä David oli tehnyt mitä oikein on Herran edessä, ja ei poikennut kaikista, mitä hän hänelle käskenyt oli, kaikkena elinaikanansa, paitsi Urian Hetiläisen asiaa."
Tästä Raamatun kohdasta me opimme jotakin kuolemansynnistä. Tämän Raamatun kohdan avulla voimme luokitella synnit karkeasti kuolemansynteihin ja ei-kuolemansynteihin.
Daavid säilyi siis muulloin uskovaisena, mutta silloin hän poikkesi Jumalan käskyjen tieltä, kun hän teki huorin Urian Hetiläisen vaimon kanssa ja murhasi Urian Hetiläisen.
Uskovainen poikkeaa jatkuvasti omaltapuoleltaan Jumalan käskyjen tieltä. Siksi me emme tule omilla töillämme vanhurskaiksi. Mutta uskovainen ei poikkea Jumalan käskyjen tieltä, koska Jeesus on täyttänyt lain hänen puolestaan. Uskovainen ei poikkea Jumalan käskyjen tieltä vaikka joutuu syntiin, koska hän ei vaella oman vanhurskauden tietä vaan Kristuksen Jeesuksen vanhurskauden tietä.
Mutta jos hän suostuu synnin luvallisuuteen tai tekee kuolemansyntiä(esim. varsinainen murha tai varsinainen huorintekeminen), niin hä ei pysy Kristuksen vanhurskaudessa, vaan hänen uskonsa kuolee.
Jos usko on kuollut, niin ei auta enää pelkkä vaelluksen jalkojen pesu, vaan pysyy saastaisena vaelluksen jalkojen pesusta huolimatta(esi. Juudas). Jos usko on kuollut, niin ihmisen täytyy syntyä uudestaan Hengestä ja vedestä.Älä sinä analysoi ja luokittele Daavidin syntejä.
Me emme paljon ymmärrä vanhan liiton ajan juutalaisia tapoja ja heidän oikeuskäsitystään.
Daavidilla oli vaimojakin joka sormelle.
Hän tappoi muun muassa sata miestä, ja vei heidän esinahkansa lahaksi Saulille, jotta sai hänen tyttärensä yhdeksi vaimoistaan.
Eikä se syntiä ollut Jumalan silmissä.
Oletko sinä tappanut edes sataa miestä? Entä tappamiesi vainajien esinahat, kenelle ne lahjaksi veit? Oliko se lahja mielestäsi syntiä?
Montako vaimoa sinulla on, jos saan kysyä?
Kyllä on täysin turhaa Suomessa vuonna 2005 spekuloida mitään kuningas Daavidin synneistä!
Luetaan mitä Raamattu sanoo, ja uskotaan sitten vaikka emme ymmärrä. - Hahodga
käppäilijä kirjoitti:
1.Kuningasten kirja 15
"5. Sillä David oli tehnyt mitä oikein on Herran edessä, ja ei poikennut kaikista, mitä hän hänelle käskenyt oli, kaikkena elinaikanansa, paitsi Urian Hetiläisen asiaa."
Tästä Raamatun kohdasta me opimme jotakin kuolemansynnistä. Tämän Raamatun kohdan avulla voimme luokitella synnit karkeasti kuolemansynteihin ja ei-kuolemansynteihin.
Daavid säilyi siis muulloin uskovaisena, mutta silloin hän poikkesi Jumalan käskyjen tieltä, kun hän teki huorin Urian Hetiläisen vaimon kanssa ja murhasi Urian Hetiläisen.
Uskovainen poikkeaa jatkuvasti omaltapuoleltaan Jumalan käskyjen tieltä. Siksi me emme tule omilla töillämme vanhurskaiksi. Mutta uskovainen ei poikkea Jumalan käskyjen tieltä, koska Jeesus on täyttänyt lain hänen puolestaan. Uskovainen ei poikkea Jumalan käskyjen tieltä vaikka joutuu syntiin, koska hän ei vaella oman vanhurskauden tietä vaan Kristuksen Jeesuksen vanhurskauden tietä.
Mutta jos hän suostuu synnin luvallisuuteen tai tekee kuolemansyntiä(esim. varsinainen murha tai varsinainen huorintekeminen), niin hä ei pysy Kristuksen vanhurskaudessa, vaan hänen uskonsa kuolee.
Jos usko on kuollut, niin ei auta enää pelkkä vaelluksen jalkojen pesu, vaan pysyy saastaisena vaelluksen jalkojen pesusta huolimatta(esi. Juudas). Jos usko on kuollut, niin ihmisen täytyy syntyä uudestaan Hengestä ja vedestä.Joistakin rikoksista määrättiin juutalaisissa tuomioistuimissa kuolemantuomio, tästä on kysymys.
Mutta Jumalan tuomioistuimessa jokainen maailmaan syntynyt ihminen on kuolemaan tuomittu, piste.
Ihminen voi pelastua saamastaan kuolemantuomiosta ainoastaan yhdellä tavalla.
Room. 3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
Room. 3:24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
Room. 3:25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
Room. 3:26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas
ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Room. 3:27 Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.
Room. 3:28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja. - Uskova veljmies
käppäilijä kirjoitti:
"Sinä puhut nyt Juudaksesta ettei hän ollut katuvainen, että täytyy olla katuvainen...
SINÄ PUHUT POTASKAA
- Juudas oli katuvainen!"
Kirjoitin nimenomaan siitä tilanteesta, kun Elämän Herra Jeesus pesi opetuslastensa jalkoja. Silloin ei Juudas ollut katuvainen.
Hän katui vasta jonkun aikaa sen jälkeen, kun oli Jeesuksen kavaltanut. Mutta meni väärään paikkaan parannusta tekemään fariseuksilta ja ylimmäisiltä, eikä Jumalan valtakuntaan ahtaalle portille, ja oli kadotuksen lapsi. Eikä taitanut enää oikeaa parannusta tehdä, kun omilla käsillään armonaikansa lopetti.
"Juudas ei jaksanut uskoa. Siinä on ero."
Niin, ei hän sitten enää jaksanut uskoa, kun Jeesuksen kavalsi, vaan kävi ylimmäisten luona ja vei rahat templiin ja hirtti itsensä. Ja hänen sisälmyksensä valuivat. Se on surullista.
"Sinä opastat täällä toisia Juudaksen tielle."
Tarkoitatko, että kun opetin ripistä mitä opetin, niin uskovaiset eivät jaksaisi uskoa jos uskovat minun kirjoitukseni.
En kirjoittanut mitään pakkoripistä.
Ainoa mikä ihmiseltä vaaditaan, on usko. Mutta uskoakaan ei ihminen voi itse ansaita, vaan Jumala lahjoittaa sen.
"Mt16:15-19 Hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika." Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa."
Kirjoitin vain siitä, että vilpitöin parannus ei ole salamyhkä. Kun sydän on särkynyt, niin ei ole omaa kunniaa, jota pitäisi suojella salaamalla rumia tunnonhaavoja. Tunnon haavat, mitä rumempia ne ovat, sitä nopeammin ne tappavat hengellisesti, ellei niitä visusti Jeesuksen verellä hoideta. Tämän vuoksi kirjoitin siitä, miten KÄYTÄNNÖSSÄ käy, ellei tunnon asioita hoideta.
"SINÄ KÄPPÄILIJÄ määräät rippille!!"
Tämä ei pidä paikkaansa. Sen sijaan pelkään että sinulla on pollarilainen elikkä hölläläinen rippioppi.
"Jumala ei anna anteeksi katumuksen tähden, vaan rakkauden tähden."
Ei sen vuoksi, että me rakastamme(emmepä me taida omaltapuoleltamme rakastaakaan), vaan siksi että Jeesus on rakkaus ja eli synnittömänä ihmiselämän ja kärsi ja kuoli meidän puolestamme. Mutta se epäuskoinen, joka ei ole saanut katumisen armoa, ei sille voida tätä lahjaa antaa.
Ja ne myös jotka ovat elävässä uskossa laskiessaan matkasauvan, saavat Jeesuksen ylösnousemisen kautta nousta elämän ylösnousemisessa, jonka vuoksi heidän uskonsa ei ole turha.
"Katumuksellasi sinä et voita yhtään mitään.
Katumus on tarpeen, jotta pyydämme armoa,"
Katumus, jos se on vähänkin vilpitöntä, se ei ole ihmisen teko. Katumuksella me emme ansaitse myöskään mitään. Mutta Jeesus on tullut parantamaan sairaita eikä terveitä. Siksi on tärkeää saada katumisen armo, että me olisimme sairaita Jeesuksen edessä, että Jeesus taitais meitä lunastustyönsä kautta parantaa hänen valtakunnassaan. Katumuksesta minä en siis tee ihmisen työtä, vaan Jumala särkee sen sydämen kuin tahtoo. Tutkimattomia ovat Herran tiet!Sinä olet käppäilijä nyt opettamassa vierasta evankeliumia. Aivan katolista oppia!
Se tosiasia ei muuksi muutu.
Tämä Kristuksen oppi on sinulle hämärä.
Ahdas portti on usko Kristukseen.
Sinä opetat uskomaan ripittäytymiseen, et Kristukseen.
Ensin oli pesty jalat, sitten tehtiin syntiä.
Pietari teki ja Juudas teki.
Juudas. Kavalsi, katui eikä jaksanut uskoa.
Pietari.Petti, katui, mutta jaksoi uskoa.
Se, että Juudas meni pappien luo, sehän oli hyvä asia, hän meni palauttamaan vääryydellä saamansa rahat, korjaamaan myös asiansa. Sehän oli oikein.
Meidän syntiemme anteeksisaaminen ei kuitenkaan ole korjaamisessa. Se on uskomisessa.
Uskomisessa evankeliumin sanaan, ei siinä ole mitään ihmisen omaa tekoa.
---------
Miten abortin tehnyt ihminen korjaa?
Kenelle? - Uskof
Uskova veljmies kirjoitti:
Sinä olet käppäilijä nyt opettamassa vierasta evankeliumia. Aivan katolista oppia!
Se tosiasia ei muuksi muutu.
Tämä Kristuksen oppi on sinulle hämärä.
Ahdas portti on usko Kristukseen.
Sinä opetat uskomaan ripittäytymiseen, et Kristukseen.
Ensin oli pesty jalat, sitten tehtiin syntiä.
Pietari teki ja Juudas teki.
Juudas. Kavalsi, katui eikä jaksanut uskoa.
Pietari.Petti, katui, mutta jaksoi uskoa.
Se, että Juudas meni pappien luo, sehän oli hyvä asia, hän meni palauttamaan vääryydellä saamansa rahat, korjaamaan myös asiansa. Sehän oli oikein.
Meidän syntiemme anteeksisaaminen ei kuitenkaan ole korjaamisessa. Se on uskomisessa.
Uskomisessa evankeliumin sanaan, ei siinä ole mitään ihmisen omaa tekoa.
---------
Miten abortin tehnyt ihminen korjaa?
Kenelle?Käppäilijä ei ole ainut tällä sivulla, joka harhailee ihmistekojen opissa, vailla uskoa Kristukseen.
Näitä hänen uskonveljiään on aivan häkellyttävän paljon.
Ei se sinänsä mikään ihme ole, onhan vihasta ja ylpeydestä lähtoisin olevaa ihmiskunniaa, ihmisoppeja ja ihmistekoja saarnattu Kristuksen opin kanssa sekaisin jo yli 100 vuotta lestadiolaisuudessa.
Vanhurskauttamiseen ei kuulu todellakaan mitään mikä on ihmisestä, se on kokonaan Jumalan armoteko. Yhdistykset joiden ylpeydellä koristellulle oman vanhurskauden julistukselle on vaikea löytää vertaistaan, eivät auta ketään.
Kristus on tie totuus ja elämä, ja seurakunta on yksi. Seurakunta on hengellinen sen on Kristus perustanut. Ja siihen kuuluvat kaikki, koko maailman Kristukseen uskovat, kastetut ihmiset. - munkki
mihin perustat tuon käsityksen siitä, että seurakunnalle tulee olla kuuliainen? Itse olen aina ajatellut, että Raamattu on ainoa ja ylin uskon ohje.
Vl-historiasta tiedämme kiusallisen paljon esimerkkejä sitä, kuinka ns "seurakunta" on ollut täysin väärässä.
Sitäpaitsi, seurakunta on suhteellinen käsite. Esim. video, konsertti ja jääkiekkokysymyksissä vl-joukossa on laajalti eriäviä mielipiteitä - käppäilijä
munkki kirjoitti:
mihin perustat tuon käsityksen siitä, että seurakunnalle tulee olla kuuliainen? Itse olen aina ajatellut, että Raamattu on ainoa ja ylin uskon ohje.
Vl-historiasta tiedämme kiusallisen paljon esimerkkejä sitä, kuinka ns "seurakunta" on ollut täysin väärässä.
Sitäpaitsi, seurakunta on suhteellinen käsite. Esim. video, konsertti ja jääkiekkokysymyksissä vl-joukossa on laajalti eriäviä mielipiteitäMatteus 18
"17. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.
18. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa." - Seurakunnan Seuraaja
käppäilijä kirjoitti:
Matteus 18
"17. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.
18. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa."Me voimme tietysti kysyä, oliko Hus seurakunnalle kuuliainen, oliko Luther seurakunnalle kuuliainen, oliko Savonarola Milanossa seurakunnalle kuuliainen?
Vastaus on ei! Vastaus on kyllä.
Hus ja Savonarola poltettiin.
Tekivätkö he siis syntiä?
Käppäilijän mielestä tietysti tekivät!
Kuulaisuus on siis sidottu siihen, pitävätkö
seurakunnan paimenet kiinni Jumalan sanasta.
Ei ole mitään velvollisuutta tänäänkään kumartaa ketään saarnaajaa sillä verukkeella, että hän julistautuu seurakunnaksi, tai hänen kaverinsa.
Opettaa sitten mitä tahtoo.
Sitä paitsi, seurakunta on vanhinten ja saarnaajien herra, eikä päinvastoin.
Jos seurakunta sallii väärän opetuksen,
Jumalan sanan vastaisen toiminnan ja opetuksen,
ei seurakunta hoida tehtäväänsä.
Sen käy sitten niin kuin Laodikean seurakunnan joka ylpeili rikkaudestaan, siitä, ettei mitään enää tarvinnut.
Henki sanoo, että kýnttilänjalka, se on Jumalan sanan mukainen opetus, se otetaan pois.
Nytkin käy niin, saamme kuunnella ihmisoppia siitä syystä, ettei ole pidetty vaaria opetuksen puhtaudesta. Jumalan sijasta on alettu kunnioittaa ihmistä - Tahtoo tietää
Seurakunnan Seuraaja kirjoitti:
Me voimme tietysti kysyä, oliko Hus seurakunnalle kuuliainen, oliko Luther seurakunnalle kuuliainen, oliko Savonarola Milanossa seurakunnalle kuuliainen?
Vastaus on ei! Vastaus on kyllä.
Hus ja Savonarola poltettiin.
Tekivätkö he siis syntiä?
Käppäilijän mielestä tietysti tekivät!
Kuulaisuus on siis sidottu siihen, pitävätkö
seurakunnan paimenet kiinni Jumalan sanasta.
Ei ole mitään velvollisuutta tänäänkään kumartaa ketään saarnaajaa sillä verukkeella, että hän julistautuu seurakunnaksi, tai hänen kaverinsa.
Opettaa sitten mitä tahtoo.
Sitä paitsi, seurakunta on vanhinten ja saarnaajien herra, eikä päinvastoin.
Jos seurakunta sallii väärän opetuksen,
Jumalan sanan vastaisen toiminnan ja opetuksen,
ei seurakunta hoida tehtäväänsä.
Sen käy sitten niin kuin Laodikean seurakunnan joka ylpeili rikkaudestaan, siitä, ettei mitään enää tarvinnut.
Henki sanoo, että kýnttilänjalka, se on Jumalan sanan mukainen opetus, se otetaan pois.
Nytkin käy niin, saamme kuunnella ihmisoppia siitä syystä, ettei ole pidetty vaaria opetuksen puhtaudesta. Jumalan sijasta on alettu kunnioittaa ihmistäNo kukas tämä savoarola sitten mahtaakaan olla, ettei vain ole sammakosta ennustaja. Silloin saatankin tietää kuka hän on, jos ennustaa sammakoista. Onko amissii vai jotakin muuta.
- KirkonKirja
Tahtoo tietää kirjoitti:
No kukas tämä savoarola sitten mahtaakaan olla, ettei vain ole sammakosta ennustaja. Silloin saatankin tietää kuka hän on, jos ennustaa sammakoista. Onko amissii vai jotakin muuta.
kirjoituksinesi, jos et todellakaan tiedä kuka oli Savonarola. Kyllä sen verran pitäisi olla yleissivistystä myös kirkkohistorialliselta kannalta, että jotakin tietää näistä kirkon historiassa niin merkittävistä henkilöistä. Hänestä voidaan perustellusti sanoa, että hänkin oli yksi uskonpuhdistusprosessin airueita siinä missä Wyclif ja Hus omalla ajallaan.
- munkki
käppäilijä kirjoitti:
Matteus 18
"17. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.
18. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa."Niin, lainauksesi koskee syntiin langennutta ihmistä. Siinähän opetetaan sitä kuinka edetään, jos joku lankeaa Raamatun mukaisesti syntiin, eikä ymmärrä asiaa kahdenkesken puhuttaessa. Sitä paitsi, samassa kohdassa sanotaan, että missä "kaksi tai kolme kokoontuu, siellä minä olen heidän kanssaan". Seurakunta on siis tässä mielessä aika pieni kokoonpano.
On ilman muuta harhaa, että "Jumalan lapsi" on alistettu automaattisesti seurakunnan alle. Minusta seurakuntaa tulee kuulla ja sen opetusta tutkia Raamatun valossa. "Kaksi tai kolme voi teistä profetoida, toiset arvostelkoot", kirjoittaa Paavali. Ja myöhemmin, "kokeilkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää".
Seurakunnan aseman korostaminen on ihmisen nostamista Jumalan yläpuolelle. Inhimillistä! Mutta kuten vl-historia osoittaa, se on kohtalokasta (=70-luvun traaginen harhaisuus). - tutkija.
KirkonKirja kirjoitti:
kirjoituksinesi, jos et todellakaan tiedä kuka oli Savonarola. Kyllä sen verran pitäisi olla yleissivistystä myös kirkkohistorialliselta kannalta, että jotakin tietää näistä kirkon historiassa niin merkittävistä henkilöistä. Hänestä voidaan perustellusti sanoa, että hänkin oli yksi uskonpuhdistusprosessin airueita siinä missä Wyclif ja Hus omalla ajallaan.
Ei tuolla perusteella voi ketään häätää pois, jos ei satu tietämään jotakin dominikaani munkkia. Täällä olisi kovin tyhjää jos tuolla perusteella saisi lähteä. Lopulta olisi vain kirkonkirja ilman sivuja.
- Uskova veljmies
tutkija. kirjoitti:
Ei tuolla perusteella voi ketään häätää pois, jos ei satu tietämään jotakin dominikaani munkkia. Täällä olisi kovin tyhjää jos tuolla perusteella saisi lähteä. Lopulta olisi vain kirkonkirja ilman sivuja.
Ei täällä tarvitse tietää edes sitä, kuka on apostoli Jaakob.
Ei tietämättömyys mikään autuuden perustuskaan ole. On hyvä tietää, mitä uskonpuhdistajamme ovat sanoneet, miksi marttyyrit ovat kuolleet.
Savonarola nousi esiin puhuttaessa siitä, voiko kukaan nousta hengellisiä opettajiaan ja seurakunnan enemmistöä vastaan. - Uskova veljmies
munkki kirjoitti:
Niin, lainauksesi koskee syntiin langennutta ihmistä. Siinähän opetetaan sitä kuinka edetään, jos joku lankeaa Raamatun mukaisesti syntiin, eikä ymmärrä asiaa kahdenkesken puhuttaessa. Sitä paitsi, samassa kohdassa sanotaan, että missä "kaksi tai kolme kokoontuu, siellä minä olen heidän kanssaan". Seurakunta on siis tässä mielessä aika pieni kokoonpano.
On ilman muuta harhaa, että "Jumalan lapsi" on alistettu automaattisesti seurakunnan alle. Minusta seurakuntaa tulee kuulla ja sen opetusta tutkia Raamatun valossa. "Kaksi tai kolme voi teistä profetoida, toiset arvostelkoot", kirjoittaa Paavali. Ja myöhemmin, "kokeilkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää".
Seurakunnan aseman korostaminen on ihmisen nostamista Jumalan yläpuolelle. Inhimillistä! Mutta kuten vl-historia osoittaa, se on kohtalokasta (=70-luvun traaginen harhaisuus).Amen
- Efraim
KirkonKirja kirjoitti:
kirjoituksinesi, jos et todellakaan tiedä kuka oli Savonarola. Kyllä sen verran pitäisi olla yleissivistystä myös kirkkohistorialliselta kannalta, että jotakin tietää näistä kirkon historiassa niin merkittävistä henkilöistä. Hänestä voidaan perustellusti sanoa, että hänkin oli yksi uskonpuhdistusprosessin airueita siinä missä Wyclif ja Hus omalla ajallaan.
Hassua eikö olekin, Lutherkaan ei tiennyt moisesta munkki savonarolasta yhtään mitään, joten mahtoiko olla joku teosofi kyseessä.
- Uskova veljmies
Efraim kirjoitti:
Hassua eikö olekin, Lutherkaan ei tiennyt moisesta munkki savonarolasta yhtään mitään, joten mahtoiko olla joku teosofi kyseessä.
Millä perusteella sinä väität, ettei Luther tiennyt?
Ota selvää asioista - Harhailija Jumalan armosta
Mistä ihmeestä aina sikiää näitä omavanhurskaita, jotka löytävät harhaopin toisten teksteistä?
Palstan avaaja kertoi kokemuksensa osallistumisestaan. Kokemus ei ole väärä eikä oikea, mutta uskon sen olevan totta.
Olisi ollut hauska, jos olisi kyetty keskustelemaan tästä instituutiosta, eikä olisi alettu tehdä analyysia kirjoittajista.
Nimittäin minulle tuli voimakkaasti sellain olo, että puhuttiin ihan kuin suoraan vanhantestamentin jumalanpalveluksesta.
Siinähän oli tarkka sisältö. Eri viranhaltijoilla määrätyt työt ja alueet, missä mitäkin tehtiin.
Kyllä se joskus tuntuu, että seurainstituutio on kuin kiveen hakattu. Määrätyt virret, rukoukset, muutamat raamatunkohdat joista saarnataan. Saarnassa tulee olla määrätyt elementit ja määrätyt asiat on mainittava, mielellään vielä samassa järjestyksessä.
Taitaa olla vielä kussakin tapauksessa vaikitusmittari, josta heti nähdään, onko tilaisuus vaikuttanut.
Tämä temppeli on varmaan se, jota Jeesuksen pitäisi tulla purkamaan ja jälleenrakentamaan. Rukoilkaamme jokainen sitä.- Nalle Puh
Joskus saa ilokseen kuunnella aivan toisenlaisilla lahjoilla selitettyä Jumalan sanaa kuin mihin on tottunut.
Meillä esikoislestadiolaisilla on paljon vaihtelua, kun pidämme usein isoja seuroja, joissa puhujat usein ovat vieraita tai sitten vanhoja hyviä tuttuja. Mutta voin vakuuttaa, että useimmilla lähetysmiehillä on moninaiset lahjat ja heitä on ilo kuunnella.
Seuroissamme joskus arkkipiispa tai papit tuovat vaihtelua. Radiojumalanpalveluksissa ja kirkossakin voi joskus saada kuulla todella hyvän saarnan.
Kyllä niitä huvittavia juttuja aina ihmisten joukossa sattuu. Saarnaajan kännykkä soi puhujanpöntössä tai joku nuokkuu penkissä vahvassa unessa.
En ole koskaan kyllä kuullut meidän seuroissa helvetillä peloittelua.
Vaikka saarnaajasta tuntuisikin pahalta, kun kukaan ei ano anteeksi, ei se siltikään käy. Jumala vaikuttaa sen anteeksianomisenkin.
On tietty oikein mennä saarnaajien luo ja kuulla omalle kohdalleen syntien anteeksiantamus, mutta kyllähän synnit saa uskoa anteeksi yleisessä syntien anteeksisaarnaamisessakin.
Niin helposti tehdään sääntöjä ja ajatellaan, että noin ja näin kun tehdään, niin sitten se on niin uskovaista. Mutta onko se muuta kuin ihmistapojen noudattamista?
Kyllä asioista täytyy saada kirjoittaa ja puhua, täytyy saada kyseenalaistaa sellaisia, jotka eivät ole uskonasioita, mutta joita pidetään sellaisina.
Jos saarna venyy, alkaa lapsetkin tulla kärsimättömiksi ja kyllähän istumalihaksetkin turtuvat, olemme vain rajallisia.- Porvarillinen lukija
Niin on kuin lukis matkailuesitettä.
Kaunisa maisemaa Neuvostoliitossa riittää. - tyhmänä kuin on
En ole vielä kuullutkaan että arkkipiispa olisi pitänyt saarnan esikoisten rukoushuoneella, saatikka hyvästä puhumattakaan. Olen kyllä kuullut että nykyinen arkkipiispa ymmärtää asiat paremmin kuin Luther aikanaan, mahtaako olla sitten hyvä asia. Suvaitsevaisempi hän on enemmän, kuin Luther aikanaan, mahtaako tämäkin olla vain hyväksi ja parempaa, kuin Luther aikanaan ymmärtänyt, ainakin raamatun vastaisempaa, josta Martti veli haki perustan opilleen.
Vai oliko tässä kysymyksessä peräti puhtaat leeviläiset, jotka valheellisesti yriyttävät olla esikoisia, vaikka ovat haagarin jälkeläisiä. - Jarkkomalinen
tyhmänä kuin on kirjoitti:
En ole vielä kuullutkaan että arkkipiispa olisi pitänyt saarnan esikoisten rukoushuoneella, saatikka hyvästä puhumattakaan. Olen kyllä kuullut että nykyinen arkkipiispa ymmärtää asiat paremmin kuin Luther aikanaan, mahtaako olla sitten hyvä asia. Suvaitsevaisempi hän on enemmän, kuin Luther aikanaan, mahtaako tämäkin olla vain hyväksi ja parempaa, kuin Luther aikanaan ymmärtänyt, ainakin raamatun vastaisempaa, josta Martti veli haki perustan opilleen.
Vai oliko tässä kysymyksessä peräti puhtaat leeviläiset, jotka valheellisesti yriyttävät olla esikoisia, vaikka ovat haagarin jälkeläisiä.Puheestasi paistaa tietämättömyys.
Hagarin jälkeläisiä saatat olla itsekin.
Ikävä kyllä, hengellinen kuolema ei kulje joukon nimen mukaan.
Niin sitä luullaan, että oikeaan yhteisöön kuuluminen pelastaa.
Vapahtaja kuitenkin sanoo: Joka uskoo ja kastetaan. - Vot Harasoo
Porvarillinen lukija kirjoitti:
Niin on kuin lukis matkailuesitettä.
Kaunisa maisemaa Neuvostoliitossa riittää.Mutta jutut ns. idänlähetyksessä elävät yhä. Meilläkin päin yksi idän lähetysmies tuo sieltä terveisiä aina aidanseipäitä myöten; missä käytiin,mitä nähtiin, keitä tavattiin, keitä kastettiin tai ristittiin ja mitä Minä sain siellä puheellani vaikuttaa! Ja tähän se seura-aika sitten kuluukin. Todellinen Jumalan sanan julistus ja selitys jää taka-alalle! Ainoa, mistä ei muisteta mainita seurakunnalle, että tästä matkasta kirjoitetaan pitkä lasku kulu- ja matkakorvauksena seurakunnalle. Mutta ainahan on Suomella ollut kulunsa näiden Neukkula-idänsuhteiden hoidosta.
- Lähetystyössä mukana
Vot Harasoo kirjoitti:
Mutta jutut ns. idänlähetyksessä elävät yhä. Meilläkin päin yksi idän lähetysmies tuo sieltä terveisiä aina aidanseipäitä myöten; missä käytiin,mitä nähtiin, keitä tavattiin, keitä kastettiin tai ristittiin ja mitä Minä sain siellä puheellani vaikuttaa! Ja tähän se seura-aika sitten kuluukin. Todellinen Jumalan sanan julistus ja selitys jää taka-alalle! Ainoa, mistä ei muisteta mainita seurakunnalle, että tästä matkasta kirjoitetaan pitkä lasku kulu- ja matkakorvauksena seurakunnalle. Mutta ainahan on Suomella ollut kulunsa näiden Neukkula-idänsuhteiden hoidosta.
Sinun puheesi on perkeleen puhetta.
Sinä halvennat lähetystyötä ja väheksyt suorastaan Kristuksen lähetyskäskyä.
Sellaista tulet tänne kirjoittamaan!
Tällaista pimeyttä essuissa on paljon!
Mikä omahyväisyys ja farisealaisuus!
On käsketty vain kylvää, eikä mitata tuloksia.
Sinä valitat sitten matkalaskuista ja kuluista.
Onko sinulle tullut uhraaminen raskaaksi, kuten monelle muullekin?
Luukas kertoo Apostolien teoissa koko maailmalle, missä käytiin ja miten kuluja korvattiin. Vot Harasoo kirjoitti:
Mutta jutut ns. idänlähetyksessä elävät yhä. Meilläkin päin yksi idän lähetysmies tuo sieltä terveisiä aina aidanseipäitä myöten; missä käytiin,mitä nähtiin, keitä tavattiin, keitä kastettiin tai ristittiin ja mitä Minä sain siellä puheellani vaikuttaa! Ja tähän se seura-aika sitten kuluukin. Todellinen Jumalan sanan julistus ja selitys jää taka-alalle! Ainoa, mistä ei muisteta mainita seurakunnalle, että tästä matkasta kirjoitetaan pitkä lasku kulu- ja matkakorvauksena seurakunnalle. Mutta ainahan on Suomella ollut kulunsa näiden Neukkula-idänsuhteiden hoidosta.
Missä on sinun rakkautesi?
Ovatko ihmisten sielut todella näin halpoja nykyisessä ainoassa oikeassa????
Yksi omantunnon kysymys. Palaako siinä sinun rahojasi?
Mitä meillä on, jota emme ole lahjaksi saaneet? Mitä lahjaksi olette saaneet, sitä lahjaksi antakaa.
Mene hyvä ihminen Herrasi eteen ja kysele, olenko edes oikealla tiellä, kun lähetystyö noin jurppii. Sehän on yksi niistä harvoista Jeesuksen käskyistä, lähetyskäsky.- Uskova veljmies
vihne kirjoitti:
Missä on sinun rakkautesi?
Ovatko ihmisten sielut todella näin halpoja nykyisessä ainoassa oikeassa????
Yksi omantunnon kysymys. Palaako siinä sinun rahojasi?
Mitä meillä on, jota emme ole lahjaksi saaneet? Mitä lahjaksi olette saaneet, sitä lahjaksi antakaa.
Mene hyvä ihminen Herrasi eteen ja kysele, olenko edes oikealla tiellä, kun lähetystyö noin jurppii. Sehän on yksi niistä harvoista Jeesuksen käskyistä, lähetyskäsky.Tuosta Vot Harashoon kirjoituksesta olen samaa mieltä kuin vihne.
On tapauksia, kun on tultu pyytämään uhrilahja takaisin, kun se on vahingossa mennyt lähetystyön lippaaseen. - Diablo
Lähetystyössä mukana kirjoitti:
Sinun puheesi on perkeleen puhetta.
Sinä halvennat lähetystyötä ja väheksyt suorastaan Kristuksen lähetyskäskyä.
Sellaista tulet tänne kirjoittamaan!
Tällaista pimeyttä essuissa on paljon!
Mikä omahyväisyys ja farisealaisuus!
On käsketty vain kylvää, eikä mitata tuloksia.
Sinä valitat sitten matkalaskuista ja kuluista.
Onko sinulle tullut uhraaminen raskaaksi, kuten monelle muullekin?
Luukas kertoo Apostolien teoissa koko maailmalle, missä käytiin ja miten kuluja korvattiin."Sinun puheesi on perkeleen puhetta."
Perkelekkö tässä foorumissa puhuu? Tosiasiahan on, että lähetystyötä tekevät lähetysmiehet rahastavat seurakunnalta verottomina päivä- ja matkarahoina kulunsa, mikä on ihan oikein! Miksi uhrata ilmaiseksi kallista elinaikaansa turhan huutamiseen 60-miljoonan ateistin populaatiossa? Kaikki kunnia toki lährtystyötä tekeville saarnaajille, mutta joskus tuntuu, että työn tulokset jäävät kovin niukoiksi? - Lähetystyän ystävä
Diablo kirjoitti:
"Sinun puheesi on perkeleen puhetta."
Perkelekkö tässä foorumissa puhuu? Tosiasiahan on, että lähetystyötä tekevät lähetysmiehet rahastavat seurakunnalta verottomina päivä- ja matkarahoina kulunsa, mikä on ihan oikein! Miksi uhrata ilmaiseksi kallista elinaikaansa turhan huutamiseen 60-miljoonan ateistin populaatiossa? Kaikki kunnia toki lährtystyötä tekeville saarnaajille, mutta joskus tuntuu, että työn tulokset jäävät kovin niukoiksi?Näin puhuvat lappiuskoiset. Nimimerkki Diablo on esimerkki.
Työmies on palkkansa ansainnut, sanoo jo Paavali.
Eikä vijaa puivan härän suuta sidota.
Veronpidätyskistä hän ei puhu mitään.
Toiseksi, lähetyskäsky on Kristuksen, sitä Diablon ei tulisi halventaa.
Tuloksista vastaa kasvun Herra. Opetuslapsille on annettu vain kylvövakka, ei mittatikkua eikä vaakaa. - Uskomaton vale
Uskova veljmies kirjoitti:
Tuosta Vot Harashoon kirjoituksesta olen samaa mieltä kuin vihne.
On tapauksia, kun on tultu pyytämään uhrilahja takaisin, kun se on vahingossa mennyt lähetystyön lippaaseen.Eiköhän olisi syytä laittaa suitset valheelle.
- Uskova veljmies
Uskomaton vale kirjoitti:
Eiköhän olisi syytä laittaa suitset valheelle.
Totuus on laitettu ennenkin suitsiin,
- Uskof
Sanoit että puhuja pyysi siunausta saarnansa päätteeksi. Olet siis vanhoillislestoja?
Esikois- julistaja pyytää syntejään ja heikkouksiaan seurakunnalta anteeksi.
Paljon on puhetta kaikesta muusta kuin uskosta Kristukseen. Tämä on tuttua myöskin monen esikoislesta- puhujan saarmoissa.
Synnistä puhutaan hyvin paljon ja vaaroista.
Kaikki lestadiolaisryhmät julistavat syntikeskeistä sanaa Kristuskeskeisyyden asemesta.
Julistajissa on onneksi poikkeuksia tästä yleisestä linjasta.
Hyvin monen puhujan saarna on valtaosaltaan omien tunnistamattomien vihan- ja pelon- tunteiden esille tuomista. He siirtävät ne tällä tavoin Jumalan lasten kannettaviksi.
Ilmassa leijuu koko ajan kuin jokin uhka. Mutta ei vapauttava armo Jeesuksessa kristuksessa.
Tämä Jumalan runsaan ja ansaitsemattoman armon tuntemattomuus on osittain pitismin ja hernhutilaisuuden kurimusta. Toki hyviäkin puolia asioilla on.
Apostolit sen sijaan saarnasivat uskosta Kristukseen. Ja opettivat todellisista synneistä, joista vaarallisin on omavanhurskaus, koska se mielletään usein raskaan synnin asemesta hyveeksi.
He kylvivät ahkerasti myöskin toivon sanaa ja
nimenomaan Hengessä. He kylviät kunnioittaen kuulijoita, eivät halveksien, kuten tehdään usein lestadiolaisuudessa.
Pelkojen ja ahdistusten kylväminen seurakuntaan onkin pahinta lajia lihassa lylvämistä, ei Hengessä kylvämistä.
Ilon rauhan ja vapauden sijaan, lakihenkinen lihassa kylväminen tuo Jumalan lapsiin Rauhan ja vapauden sijaan pelkoja vihaa ja ahdistusta. Rakkaus ilo ja rauha ovat Hengen hedelmiä, ja ne ilmaisevat Jumala- suhdetta.
Laki herättää vihan kuten Paavali sanoo, ei se siitä ole miksikään muuttunut. Ilman Kristusta herännyt ihminen on ja pysyy lain alla pelossa ja ahdistuksessa.
Kätketty viha on lestadiolaisuuden kirous, joka on seurannut heitä jo 1800 luvun loppupuolelta asti.
Hajaannuksien ajalla syntyneestä vihasta ei ole nöyrrytty parannukseen.
Siksi lestadiollaiset ovat, miltei poikkeuksetta eksluviisia ja hyvin tuomiohenkisiä. He eivät millään päästäisi muita Kristuksen lunastamia Jumalan lapsia taivaaseen, ainoastaan itsensä.
Tämä on nimenomaan lestadiolaista väärää evankelioimista.
Toki oikeatakin puhetta Kristuksesta on siinä mukana. Mikään seurakunta ei ole virheeton, muutoin kun uskon kautta Kristuksessa.
Kyllähän lestadiolaisetkin valtaosaltaan varmaan armosta pelastuvat, sitä en epäile, mutta paljon rakennetaan eriseuraa riitaa ja toraa. Ja tehdään turhaa ja hajottavaa työtä Jumalan miljardeihin nousevan suuren lapsilauman keskellä.
Jumala korjaa omansa, ne jotka Jeesuksessa kristuksessa ovat. Sen hän on luvannut ja sen hän myös pitää. Myöskin lestadiolaisuuden keskeltä pääsee ihmisiä taivaaseen, niin kuin kaikkialta muualtakin, jossa Jumalan sana oikein julistetaan ja sakramentit oikein jaetaan. - nasaretti
aivan ensiksi tuli mieleen, että olet väsynyt uskomaan,että olet väsynyt vanhemmuuteen,että olet väsynyt vaimoosi jollakin tavoin ja haluaisit elää poikamies elämää koska olet perustanut perheen aikaisessa vaiheessa(?),että olet väsynyt ry:n työhön,että olet omaan työhösi väsynyt.....
usko kuule Jumalasta hyvää,ja jätä ulkoiset seikat seurareissuista pois. oman Siionin puhujaveljien saarnat ovat tottakai tuttuja kun monesti niitä kuulee,mutta eikös Raamatussakin muistuteta että >Sana pysyy samana hamaan maailman loppuun saakka> yms. puhujaveljet ovat varmasti itsekin tietoisia -ainakin suurin osa- että puheet kulkevat "samaa rataa" seuroista toisiin,ja varmasti rukoilevat oikeita,viisaita sanoja joka kerralle.sisältö se on sanoman ydin,ei ulkoiset seikat.
PIRISTY!!!! :)juttele jollekin turhautuneisuuttasi ja mietiskele itse mielessäsi teetkö puhuja"raukkoja" kohtaan oikein kun arvostelet heitä -ja seurakuntaa kohtaan myös.
kysyn,oletko itse täydellinen uskovainen, seuroissakävijä,kuuntelija,vanhempi,aviomies,isä... jos olet,silloin sinulla on "oikeus" arvostella muita -ja ylipäätään Jumalansanaa.
olen kyllä sinusta nyt huolissani :( - parannuksenyrittäjä
"Yhtään kättä ei nouse pyytämään siunausta.
Muistelen itse yhden ainoan kerran elämässäni pyytäneen seurasalissa julkisesti syntejäni anteeksi.
On niin helppo uskoa sille paikalleen mielessään, kuin nostaa kaikkien nähden käsi pystyyn. "
Tämä on aina ihmetyttänyt. Käsiä nostellaan kuin kansakoulussa ja juosutetaan ihmisiä eteen kuin liitutaululle. Jopa kansanedustajatasolla osataan nappia painamalla hoitaa kansakunnan asiat, eikö sitten seurasalissa omia asioita? Napit vain joka penkin reunaan. Lupaan panna eduskuntamalliin tikulla pohjaan ainakin KADUN!- ja ARMOA!-napit.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naisiin ei ole luottamista
Ainakaan useimpiin suurin osa hakee vain hyötyä miehistä tavalla tai toisella.972157Minun täytyisi lopettaa
Kaipaaminen. Siksi kun en pysty mihinkään. Tulee vain harmia kun kaipaan. Olen niin väsynyt, ei kiinnosta mikään, enkä e311905Olet niin lähellä
.... mutta en tiedä haluatko nähdä tai kuulla minusta. Minulla on ikävä sua, minua nuorempi nainen.421869- 321735
Tänään onkin hyvä päivä
Selata koko päivän Tinderin hunajaisia naisia. Jospa löytyy se rakkaus. Vähän kuin pelaisi hedelmäpelejä. 💘🍑🍍611349- 1771342
- 501158
Sun kannattais nainen yrittää edes ehostaa
ittees ja olla tyylikkäämpi. Oot kuin navettapiika. Ei millään pahalla. 😃 Mieheltä89976- 179918
Muistatko? Juha Mieto täräytti Farmilla suorat sanat - Nyt hiihtäjälegenda uudelleen tosi-tv:ssä!
Näinköhän Mietaalle käy Miina Äkkijyrkän kohtalo… Edellisellä Farmi-kaudella Mietaa teki ns. miesten töitä ahkerasti, pä7904