http://www.aktia.fi
Tämä ei ole kestävä
perustelu päätelmälle, että nykyhinnat olisivat vielä kohtuullisia, sillä vuoden 1989 alusta vuoden 1993
alkuun asuntojen reaalihinta puolittui. Etäisyys asuntohintojen kuplahuipusta on kiusallisen pieni.
o
o
o
Asuntomarkkinoilla kuulee väitteen, että 1990-luvun alun hintakuplasta ei ole opittavaa. Tämän
väitteen mukaan hintaromahdus johtui talouden lamasta. Kuten yllä todetaan, lama pahensi
pudotusta, mutta asuntohinnat olivat kääntyneet laskuun jo kevään 1989 aikana eli ennen laman
ensimerkkejä. Kun kokonaistuotannon kasvu pysähtyi vuoden 1990 tammi-maaliskuussa,
asuntohinnat olivat halventuneet jo 5-6 % edellisen vuoden keväästä. Lama ei siis ollut hintakäänteen
käynnistäjä vaikka se sitä vauhdittikin.
o
o
o
o
Asuntohinnat ovat kallistuneet suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin (2). Keskimääräisellä
kuukausitulolla saatujen neliöiden määrä on supistunut selvästi (kuvio 74).
o
o
o
IMFn tutkimuksen mukaan pitkällä aikavälillä noin puolet yleisestä tulojen kasvusta valuu
asuntohintoihin. Suomessa asuntohinnat ovat kuitenkin nousseet pitkään reilusti käytettävissä olevien
tulojen kasvua nopeammin.
o
o
o
Historiasta ei löydy vaihetta, jossa nousun
katkeamista seurannut reaalihintojen 3 vuosineljännestä kestänyt pysähdys olisi päättynyt uuden
nousun käynnistymiseen.
o
o
o
Tämä pidentää myyntiaikoja ja painaa
kauppahintoja. Kuvion 66 mukaan asuntokauppojen määrä supistui Suomessa 9 % vuoden 2004
huhti-kesäkuusta viime vuoden loppuun. Tämä saattaa olla alkusoittoa asuntohintojen käänteelle.
o
o
o
Velkaantumisasteita koskevat kansainväliset vertailut ovat hankalia kahdesta syystä. Ensinnäkin
kotitalouksien haavoittuvuuden arviointiin vaikuttaa se, kuinka laajalle populaatiolle lainat jakautuvat.
Suomessa lainoja on tällä hetkellä noin joka neljännellä kotitaloudella, joten niiden kohdalla velkaantuminen
paljon kokonaislukuja suurempi. Muista maista asuntovelalisten osuudesta ei ole tietoja, mutta
eräiden arvioiden mukaan osuus olisi muualla korkeampi kuin Suomessa.
Kun verotus ei kevene tänä vuonna ja ansiotason nousu hidastuu, kotitalouksien käytettävissä olevan
62 Taloudellinen katsaus: Toukokuu 2005 Aktia Säästöpankki Oyj
reaalitulon kasvuvauhti on tänä vuonna puolet pienempi kuin viime vuonna. Myös pitemmässä vertailussa
viime vuodet olivat poikkeuksellisen hyviä. Tulokehitys (3a) ei tue asuntohintojen uutta nousukäännettä
ainakaan lyhyellä aikavälillä. Osakekurssien kehitys on ollut vaisu, joten siellä tuskin on
kertynyt ostopotentiaalia, joka tukisi asuntohintojen nousua (3d). Väestökehityksessä puolestaan ei
ole tapahtunut merkittäviä käänteitä ja muuttoliike maan sisällä on rauhoittunut it-boomin jälkeen (3e)
Tämä ei ole kestävä
perustelu päätelmälle, että nykyhinnat olisivat vielä kohtuullisia, sillä vuoden 1989 alusta vuoden 1993
alkuun asuntojen reaalihinta puolittui. Etäisyys asuntohintojen kuplahuipusta on kiusallisen pieni.
o
o
o
Asuntomarkkinoilla kuulee väitteen, että 1990-luvun alun hintakuplasta ei ole opittavaa. Tämän
väitteen mukaan hintaromahdus johtui talouden lamasta. Kuten yllä todetaan, lama pahensi
pudotusta, mutta asuntohinnat olivat kääntyneet laskuun jo kevään 1989 aikana eli ennen laman
ensimerkkejä. Kun kokonaistuotannon kasvu pysähtyi vuoden 1990 tammi-maaliskuussa,
asuntohinnat olivat halventuneet jo 5-6 % edellisen vuoden keväästä. Lama ei siis ollut hintakäänteen
käynnistäjä vaikka se sitä vauhdittikin.
o
o
o
o
Asuntohinnat ovat kallistuneet suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin (2). Keskimääräisellä
kuukausitulolla saatujen neliöiden määrä on supistunut selvästi (kuvio 74).
o
o
o
IMFn tutkimuksen mukaan pitkällä aikavälillä noin puolet yleisestä tulojen kasvusta valuu
asuntohintoihin. Suomessa asuntohinnat ovat kuitenkin nousseet pitkään reilusti käytettävissä olevien
tulojen kasvua nopeammin.
o
o
o
Historiasta ei löydy vaihetta, jossa nousun
katkeamista seurannut reaalihintojen 3 vuosineljännestä kestänyt pysähdys olisi päättynyt uuden
nousun käynnistymiseen.
o
o
o
Tämä pidentää myyntiaikoja ja painaa
kauppahintoja. Kuvion 66 mukaan asuntokauppojen määrä supistui Suomessa 9 % vuoden 2004
huhti-kesäkuusta viime vuoden loppuun. Tämä saattaa olla alkusoittoa asuntohintojen käänteelle.
o
o
o
Velkaantumisasteita koskevat kansainväliset vertailut ovat hankalia kahdesta syystä. Ensinnäkin
kotitalouksien haavoittuvuuden arviointiin vaikuttaa se, kuinka laajalle populaatiolle lainat jakautuvat.
Suomessa lainoja on tällä hetkellä noin joka neljännellä kotitaloudella, joten niiden kohdalla velkaantuminen
paljon kokonaislukuja suurempi. Muista maista asuntovelalisten osuudesta ei ole tietoja, mutta
eräiden arvioiden mukaan osuus olisi muualla korkeampi kuin Suomessa.
Kun verotus ei kevene tänä vuonna ja ansiotason nousu hidastuu, kotitalouksien käytettävissä olevan
62 Taloudellinen katsaus: Toukokuu 2005 Aktia Säästöpankki Oyj
reaalitulon kasvuvauhti on tänä vuonna puolet pienempi kuin viime vuonna. Myös pitemmässä vertailussa
viime vuodet olivat poikkeuksellisen hyviä. Tulokehitys (3a) ei tue asuntohintojen uutta nousukäännettä
ainakaan lyhyellä aikavälillä. Osakekurssien kehitys on ollut vaisu, joten siellä tuskin on
kertynyt ostopotentiaalia, joka tukisi asuntohintojen nousua (3d). Väestökehityksessä puolestaan ei
ole tapahtunut merkittäviä käänteitä ja muuttoliike maan sisällä on rauhoittunut it-boomin jälkeen (3e)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hypo hypettää:
Ostajat varovat nyt maksamasta ylihintoja. Taustalla on keskustelu asuntojen korkeista hinnoista ja suurimman asunnonvaihtotarpeen hellittäminen. Alhainen korkotaso ja usko omaan talouteen pitääyllähyvääkysyntäämarkkinoilla
Edelleen pyyntihintojen ja toteutuneiden kauppojen välinen ero on joissakin kohteissa aika suuri
Uudisrakennuksissa on markkinoilla jo nähty aika harvinaisia hintojen alentamisia tilanteissa, joissa hintaodotukset ovat rakennuttajalla selvästi olleet liian korkeat
Ostajan kannalta tässämarkkinatilanteessa vaikeinta on arvioida ostettavan asunnon ”oikeaa”hintaan eli onko tämäse hinta, mikäko.asunnosta kannattaa maksaa
Vaihtotilanteessa oma asunto kannattaa myydäennen uuden ostoon sitoutumista
Hypon asuntomarkkinoiden tilanneanalyysiQ2/2005
Pitkään jatkuneen vahvan kasvun purkama asuntojen hankinta-ja vaihtotarpeen väheneminen, asuntojen korkeat hinnat ja talousnäkymien epävarmuus ovat seikkoja jotka rauhoittavat tällähetkellähintoja
Asuntojen hintakeskustelun tärkein vaikutus on sen havaitseminen, että pitkään nousseihin hintoihin sisältyy myös hintariskiä
Korkeiden hintojen taustalla on halpojen korkokustannusten ja pidentyneidenlaina-aikojen luoman rahoitusvaran siirtyminen asuntojen hintoihin
Asuntomarkkinoilla ovat nyt kaikki rahoituksen joustot täyskäytössä
Nuorten asuntolainaperheiden velkaantumisasteessa ei enääkasvuvaraa.Laina-ajan joustotekijätkin jo käytössä. 60 vuoden laina-aika on enemmän markkinointia kuin todellinen järkevävaihtoehto
Kyllä sääliksi käy ja ihmetyttää millä rahoilla ihmiset aikovat asuntonsa mahdollisen koronnousun myötä maksaa. Tuskin heillä elämiseen on varaa nytkään.
Iltalehdessä nuorimies kehui saaneensa Espoosta tontin 249.000 eurolla.
Itse hankin Keski-suomesta 80 neliön täysin remontoidun saunallisen osakehuoneiston 46.000
Kukin tietenkin valitsee elämäntyylinsä itse, mutta onhan tuo jo täysin sairasta kuluttaa kaikki elämänsä aikana ansaitut rahat pelkkään asumiseen.