Olemme olleet muutamat vuodet yhdessä. Avomieheni kertoi että haluaisi kihloihin kanssani ja minä mylvin onnesta ja kiljuin tahtovani samaa. No, pari päivää ennen H-hetkeä mieheni perui. Sanoi ettei tahdokaan. Ei selityksiä ei mitään. Miksi?
En voi sanoa muuta, kuin että en ole koskaan ollut näin pettynyt.
En voi sanoa muuta, kuin että en ole koskaan ollut näin pettynyt.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Poikaa rupesi pelottamaan. Hän taisi tehdä lupauksen sen kummemmin ajattelematta. Sitten kun tuli aika lunastaa lupaus, häntä alkoi pelottamaan menetetty vapaus. Siksipä hänelle tulikin pupu pöksyyn.
Kysymys: Olitko kertonut avokillesi, että haluat kihloihin? Eli puhuiko avokkisi kihlauksesta sen vuoksi, että tiesi sinun haluavan sitä?
Eli en painostanut. Yhdesti kysyin häneltä että mitä hän haluaa elämältä sen suhteen, ja totesin samalla mitä itse toivon. Eli avioliittoa yms, mutten puhunut mistään aikatauluista tai muusta mikä voisi myöhemmin ahdistaa. Siitäkin keskustelusta on aikaa.
Olen katsonut joitakin hääohjelmia, mutta ei hän ole ollut kotona tai vieressä silloin ja kaikki nämäkin ennen tätä suurta kysymystä.
En ymmärrä. Olen toki ollut paljon onnellisempi myös ulospäin ja todennut myös olevani tätä. Mutta samalla meidän suhdekin on ollut parempi kuin koskaan. Avokkinikin huomasi tämän. Yhtäkkiä sitten kaikki onni olikin hukassa. Otan tämän aika vakavasti, koska pitkästä aikaa asiat olivat menossa eteenpäin ja minuakin näytti onni potkivan.
ei kai olisi pitänyt hehkua onnellisuutta, olisi pitänyt murjottaa. en tiedä. kai minä en ole sitä mitä hän haluaa.
Ymmärsin, että avokkisi perui vain kihlauksen mutta suhteenne jatkuu entisellään. Jos näin on, niin älä vielä hätäile. Ehkä peruminen oli vain paniikkireaktio, joka ei vielä kerro tulevasta.
Minun ehdotukseni on, että keskustele asiasta hänen kanssaan. Älä ota syyllistävää "lupasit ja sitten peruit" -asennetta, vaan yritä todella selvittää, mistä peruminen johtui. Ole kannustava ja rakentava, niin avokkisi saattaa avautua. Pahimmillaan suhteenne voi päättyä eroon, mutta aivan hyvin kyse voi olla sinänsä harmittomasta paniikkireaktiosta. Selvitä kuitenkin asia, koska ethän sinä voi tulevaisuutta suunnitella tuossa tilanteessa.
Viisaita sanoja. Toivon kovasti että kyse olisi jostakin paniikin aiheuttamasta hätäjarrutuksesta. En vain tiedä miten kauan se jatkuu. Pitääkö minun kärsivällisesti vain odottaa kunnes vuosia on kulunut jo niin monta etten vain enää jaksa odottaa, ja kyllästyn. Ei tietysti ketään voi pakottaa tai edes painostaa, mutta haluaisin vain tietää tulevaisuuteni tuon miehen ja hänen tahtonsa kanssa. Onko hänellä halua sitoutua kuten minä, ja miten kauan tämä pysähdys jatkuu. Tuliko hänelle nyt elinikäiset traumat, ja haluaako hän koskaan jatkaa siitä mihin jäimme? Luulin tuntevani avokkini, mutta en todellakaan tiedä enää missä menemme.
Ketään ei voi pakottaa kihloihin, mutta toisaalta onko oikein, että sinä joudut vuosia odottamaan epätietoisena.
Suomessakin on miehiä, jotka eivät pelkää sitoutumista. On miehiä, jotka haluavat vaimon, perheen ja oman kodin. Usko huviksesi, että sinullekin on sellainan jossain. Ei sinun tarvitse epävarmana odottaa jonkun miehen päätöstä vuositolkulla, jos et halua. Sinuna pistäisin miehen päättämään, mitä elämältään haluaa.
Kuvittele miten kivalta sinusta tuntuu viiden vuoden päästä, kun mies ilmoittaa ettei hän haluakaan enää sitoutua.