viljan hinnat nousussa

Viikolla 26.1.-1.2. myytiin Usasta 378 400 t. vehnää ja laivattiin 314 700 t.
Kauden myynti kasvoi 17,25 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,16 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 0,95 milj. tonnilla, mutta laivattu osuus
myynnistä alittaa vastaavan 1,4 milj. tonnilla, ja laivaamaton osuus on
vuodentakaista 2,32 milj. tonnia suurempi.
HRW vehnän myyty vaan ei laivattu osuus on 0,95 milj. t. , SRW vehnällä
2,31 milj. t. , kevätvehnällä 1,73 milj. t. ja WW vehnällä 1 milj. tonnia.
---
Maissia myytiin 1,219 milj. t. ja laivattiin 782 800 t.
Kauden myynti kasvoi 34,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,85 milj. t.
Myynti ylittää 8,11 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Soijaa myytiin 340 800 t. ja laivattiin 1,654 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 38,45 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,5 milj. t.
Myynti alittaa 9 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---
Viikon erikoisuus oli Kanadan ostama 39 600 tonnin erä SRW vehnää joka
sinne myös toimitettiin.
Kanadassa jauhatetaan myös tätä vastaavaa CE vehnää, jonka osuus on
muistaakseni 20 % hujakalla, oliko laatu huono kun pula on iskenyt ?
Kiinalaisten lukuun ostaneilta ufomiehiltä siirtyi 32 500 tonnin
erä Kiinaan laivattavaksi.
Tilastoista ilmenee että ufomiehiltä on alettu ostaa takaisin vehnää,
koska noin 100 000 t. hävisi näiden ostamaa vehnää ilman että niitä
siirettiin muiden ostamiksi.
Ufomiesten potti on kulunut vähäiseksi, - siinä oli viikon loppuessa
enää 696 900 tonnia joista enimmät todellisuudessa Kiinan hallussa.
---
Eilen julkaistiin Kanadan viljojen varastomäärät joulu 31. tasolta.
Vehnää löytyi 10,3 % vähemmän kuin vuosi sitten, rypsillä oli 1,3 %
plussaa.
Vehnän osalta farmeilla oli 16,7 milj. tonnia ja kaupallisissa varastoissa
4 milj. tonnia.
Suurin pudotus vuodentakaiseen nähden oli farmien osuudessa, joilla oli
11,7 % vuodentakaista vähemmän, - kaupallisilla oli 4,2 % miinus.
Teen tarkemman analyysin myöhemmin.

https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/240208/dq240208b-eng.htm
taulukkomuodossa:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/240208/t001b-eng.htm
---

soija maalis 11,84 touko 11,91
maissi------4,30-----4,42
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,97----6,02----6,84
touko 6,00-----6,00----6,83
heinä 6,03-----5,95----6,86
syys 6,11------6,06----6,90
Pariisi vehnä
maalis 209,50 touko 206,75 syys 215,50 joulu 221
rapsi
touko 418 elo 418,75 marras 425 helmi 429,50
maissi
maalis 178,75 kesä 180,25 elo 186 marras 188

Tänään yritetään huumorin poistoa Kanadan vehnätaseista.
Kanadan tilastolaitos asetti viimeksi saadun vehnäsadon seuraavasti:
Kevätvehnän sato 24,762 , syys 3,147 ja durum 4,045, - yhteensä
31,954 milj. tonnia.
Seuraavaksi katsastetaan miten on mennyt kauden neljän ensimmäisen
kuukauden aikana.

27,909 syys- ja kevätvehnän sato
3,188 tässä lisätään näiden alkuvarasto heinäkuun lopusta
31,097 käytettävissä
17,772 varastoissa joulu 31.

Seuraavaksi houkutellaan näkyviin alkukauden poistuma.
31,097 käytettävissä
17,772 tässä vähennetään joulu 31. varastomäärä
13,325 milj. t. poistuma

Eli hornan kuilu on nielaissut neljässä kuukaudessa melkein puolet
käytettävissä olleesta määrästä.
Koska alkuvarasto on Kanadassakin vähintäänkin jäämäntähteiden sekaista,
- niin lasketaan paljonko uudesta sadosta saatua lisää oli jäljellä joulu 1.

17,772 varastoissa joulu 31.
3,188 tässä vähennetään alkuvarasto.
14,58 milj. t. uutta satoa jäljellä.

Syys ja kevätvehnän yhteisestä satomäärästä laskien, - vastaa jäljellä
oleva määrä 52,2 % osuutta satomäärästä, - kun kaudesta oli 2/3 osaa
vielä jäljellä.
Seuraavaksi katsastetaan tarkemmin mihin puolet vehnästä on häipynyt.

9,104 tavallisen vehnän laivaukset joulu 31. saakka
2,303 tässä lisätään Kanadan tilastoinnin kattama kulutus.
11,407 milj. t. näkyvää poistumaa

Koska aiemmin laskettu poistuma oli 13,325 , - niin farmeilla tapahtunut
kulutus asettuu 1,91 milj. tonniin.
Mikäpä on laskelman tarkkuus ?
Se riippuu paljon siitä miten hyvin on Kanadassa onnistuttu arvioimaan
satomäärä, sekä kyselyihin perustuvat varastomäärän arviot.
Tarkimmin pitävät paikkansa laivaus- ja Kanadan kulutusmäärät.

Miten riittää jatkossa ?
Jos vienti ja Kanadan kulutus jatkaisivat ennallaan, niin seuraava
varastoraportti jonka tiedot kerätään huhtikuun lopun tasolta, - näyttäisi
vähää vaille nollatasoa uuden sadon syys ja kevätvehnälle.

Väliaikatietona voi mainita että joulu 31. jälkeen on Kanadasta viety
1,816 milj. t. tavallista vehnää, ja tätä on kulunut 0,267 milj.tonnia,
- eli 2,083 milj. tonnia lisää näkyvää poistumaa, plus farmien kulutus
päälle.
USDAn kirjoissa Kanadan kulutus on asetettu 8,7 milj. tonniin, josta
loppukauden 8 kuukauden kulutus tekee 5,8 milj. tonnia.
Kevätkylvöjen kulutuspiikki tuota kylläkin lisää.

Niin tai näin, Kanadan vienti lopahtaa vähäiseksi vähintäänkin huhtikuun jälkeen.
Kevätvehnän suurin tarve taas osuu kesäkuukausiksi, joten vientiä
kannattaisi jarruttaa jo nyt.
Viikon 27. laivaukset olivat kuitenkin 429 600 tonnia, eli jarrutuksesta
ei ollut tietoakaan.
Laivata pitää kun on surutta ja murheetta myyty.
---
soija maalis 11,92 touko 11,97
maissi------4,30------4,42
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,97---6,00----6,82
touko 5,98----5,97----6,81
heinä 5,99----5,89----6,84
syys 6,08-----6,00----6,88
Pariisi vehnä
maalis 209,50 touko 206 syys 214,25 joulu 219,50
rapsi
touko 421,75 elo 420,50 marras 426,25 helmi 431,25
maissi
maalis 177,75 kesä 178,75 elo 184,25 marras 186,75

Ohran viennistä joulukuun vientitiedot puuttuvat, joten kahden kuukauden
vienti on tiedossa 1,83 milj. tonnin kokoisena.
Marraskuun vienti oli 0,52 milj. t., - jonka perusteella ohran vientiä on
oli karttunut joulukuun loppuun mennessä 2,5 milj. tonnia.

Edellisessä katsausletkassa kaivettiin esiin viljojen määrä jonka
viejäyhtiöt saivat varastoihinsa, - sekä arvioitiin niiden sisältämän
vehnän osuus.
Viljoja saatiin kokoon 25,83 milj. t. josta vehnän osuus haarukoitiin
13 -15 milj. tonniin.
Tuossa ylempänä listattiin vienti joulukuun loppuun mennessä, joista
kertyy 8,21 milj. tonnia vehnää, ohraa ja rypsiä.
Miinustetaan määrä viejien haalimasta varastomäärästä, ja saadaan jäljellä
olevaksi määräksi 17,62 milj. t.
Vehnän osuus varastoista asettuisi 9 - 11 milj. tonnin hujakalle.

Miten tilanne vertautuu vuosi sitten vallinneeseen ?
GrainCorp yhtiön vastaanottama viljamäärä jäi tuolloin 10,98 milj.
tonniin lähinnä huonon laadun vuoksi.
Viterra sai kerätyksi 8,72 milj. tonnia ja Länsi - Australian saalis
oli ennätyksellinen 21,71 milj. tonnia.
Eli kaikkiaan viejäyhtiöt keräsivät eri viljoja 41,41 milj. tonnia,
- vastaan 25,83 alkaneella kaudella.

Alkanut kausi on monessa suhteessa samanlainen, huonoa laatua tuli
vehnän osalle paljon.
Rehulaatu ei tällä kertaa samassa mitassa kelvannut markkinoiden vaatiessa
nyt myllylaatua.
Vehnän noin 25 milj. tonnin satokin on toki paljon pienempi , - vastaan
edellisen kauden sato jonka USDAn arvioi peräti 40,55 milj. tonniin.
Vientiäkin tuosta mahtisadosta on ollut 31,82 milj. t. ja loppuvarastoon
on jäänyt 4,37 milj. t.

Alkaneen kauden vienniksi USDA manaa 19,5 milj. tonnia, ja Australiassa
kuluisi 7 milj. tonnia josta 3,5 milj. t. myllylaatua.
Metsäveljen kanta on että USDAn arviot ovat suurta humpuukia, ja vehnän
vienti jää korkeintaan 12 milj. tonniin.
Tämäkin olisi jo puolet sadosta, ja kokonaan sen myllylaadun osuus,
eli melkoinen osa rehuvehnääkin täytyy kelvata vientiin.
---
soija maalis 11,87 touko 11,92
maissi------4,31-------4,44
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,98---5,96----6,71
touko 5,97----5,93----6,72
heinä 5,98-----5,86----6,78
syys 6,06------5,97----6,96
Pariisi vehnä
maalis 209 touko 205 syys 212,25 joulu 218
rapsi
touko 425 elo 423,25 marras 428,50 helmi 433,75
maissi
maalis 177,50 kesä 178 elo 183,50 marras 186,25

Ranskan syysvehnän kylvöalat jäivat hallinnon arvion mukaan 7,7 %
alle edellisen kauden kylvöjä, -nyt alaksi arvioitiin 4,36 milj. hehtaaria.
Syynä olivat sateiset säät joka johtivat paikoittain tulviinkin.
Kylvetynkin alan vehnää jouduttaneen keväällä kylvämään uudelleen oraiden huonon kunnon vuoksi.
Kylvöalan kerrotaan olevan toiseksi pienin 30 vuoteen, eli vuodella 1994
oli vähemmän ja samasta syystä kuin nytkin.

Syysohrankin ala pieneni 6,6 % mutta on silti pitemmän ajan keskimäärässä.
Syysrapsin alaksi kerrotaan lähes sama kuin vuosi sitten.
---
Algerian vehnänostojen arvioidaan säilyvän nykyisellä ennätystasolla, eli 8,7 milj. tonnissa.
Tämä perustuu keväämmällä korjattavan oman vehnäsadon huonoista näkymistä.
---
Intiassa hallinto on häätynyt jälleen pienentämään vehnän määrää joka
sallitaan tukkuportaan toimijoiden varastojen määräksi.
Aiemmin sallittiin 1000 tonnin varastojen hallussapito, mutta nyt tämä
puolitettiin 500 tonniin.
Hallinnon toimesta varastoidaan vaihtelevia määriä vehnää, ja yleensä
yritetään saada varastoihin 30 % ylittävä määrä koko sadosta.
Nyt keväämmällä päättyvän kauden varastomäärän arvioidaan päätyvän
noin 8 milj. tonniin, mikä olisi pienin 15 vuoteen ja vastaisi noin 7 %
Intian vehnän kulutuksesta, eli sillä voitaisiin hoitaa noin 3 viikon tarve.
Noin 40 % tuontitullista huolimatta on pieniä määriä tvehnää tuotu.
Venäjältä tapahtuvaa tuontia on puuhattu, mutta onko onnistuttu ei ole
tiedotuksesta ilmennyt.

Intian vehnä on lähestymässä aikaa jolloin liiat lämpötilat aikaansaavat
satomiinusta.
Vehnä on saanut sateitakin ja mitään poikkeuksellista miinusta ei ole
vielä ilmennyt.
Korkeimmat päivälämmöt ovat olleet 25-32 asteen tasolla eikä toistaiseksi
suurempia ole ennusteissakaan.
---

soija maalis 11,68 touko 11,74
maissi -----4,24 -------4,36
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,85----5,87----6,62
touko 5,83-----5,83----6,63
heinä 5,84-----5,76----6,68
syys 5,93------5,87----6,76
Pariisi vehnä
maalis 297,50 touko 202,75 syys 209 joulu 214,25
rapsi
touko 424,50 elo 423 marras 428,75 helmi 432,50
maissi
maalis 175,75 kesä 175,75 elo 180,75 marras 183,75

Viikolla 2-8.2. myytiin Usasta 349 300 t. vehnää ja laivattiin 405 300 t.
Kauden myynti kasvoi 17,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,1 milj. t.
Myynti ylittää 1,09 milj. tonnilla vuodentakaisen tason, mutta myös
myyty vaan ei vielä laivattu osuus ylittää sen 2,55 milj. tonnilla.
Tästä koituu markkinoille vuodentakaista 3,64 milj. tonnia suurempi
vastuiden määrä.
---
Maissia myytiin 1,306 milj. t. ja laivattiin 903 300 t.
Kauden myynti kasvoi 36,21 milj. tonniin, josta laivaamatta 18,25 milj. t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 8,39 milj. tonnilla.
---
Soijaa myytiin 353 800 t. ja laivattiin 1,453 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 38,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 8,4 milj. t.
---
Viikon taivaanmerkkinä oli Brasilian tulo vehnän ostajaksi 20 000 tonnin
erällä HRW vehnää, tätä loppumaisillaan olevaa laatua myytiin 65 500 tonnia.
SRW vehnän nettomyynti meni miinukselle ufomiesten luovuttua 20 000
tonnin erästä tätä lajia, mutta asia korvattiin näille 41 000 tonnin erällä
seuraavan sadon vehnää.
---
Ukrainan tullilaitoksen tilaston mukaan vehnän vientiä on ollut jo
10 milj. tonnia, - vastaan satomäärä 23 milj. t.
Eli EU:n jussien turmioksi on markkinat tulvitettu halvalla rehuvehnällä,
ja tämä koska myllylaatua saatiin vähänlaisesti sateiden vuoksi.
USDA povaa viennin päätyvän 15 milj. tonniin.
Kevätvehnää myytiin 184 600 t. ja WW vehnää 107 300 t.
---
Kazakhstanin vehnän vienti ei tietenkään voi olla USDAn povaamaa
10 milj. tonnin tasoa, - eikä tähänastinen vienti alkuukaan tue povausta.
Linkin uutinen kertoo viennin vähentyneen 70 % edellisvuodesta, mutta
tämä helmikuun alun tilastona.
https://www.apk-inform.com/en/news/1539634
---
Venäjän vehnävarastojen kerrotaan olleen tammi 1. tasolla 36,5 milj. t.
jossa mukana kaupalliset ja myllyjen varastot sekä tuottajien varastot.
Jos kyseenalainen alkuvarasto unohdetaan, niin hornan kuilu on nielaissut
peräti 56,2 milj. tonnia viimeksi saadun sadon vehnää, - jos sadoksi
uskotaan Venäjän tilastolaitoksen antamaa 92,7 milj. tonin määrää.
Vienti on hidastunut selvästi vuodentakaiseen verraten, marras-joulukuun
viennissä oli 2 milj. tonnin miinus.
Tässä pitää muistaa että kevätvehnän osuudeksi sadosta kerrotaan 27 milj.
tonnia, josta suuri osa kelpaa vain rehuksi.
Kelpaavathan ne mainiosti runsauden tuntua tuomaan, eli varastoihin
nekin luetaan mukaan.
---
Usassa pörssin alamäki jatkuu edelleen koska laskevien kurssien esteeksi
asettuminen ei ole kenenkään pelitahon intresseissä.
Vehnäthän ovat jo aikaa sitten puijattu sivistyksen pariin, joten
omillaanhan viljajätit pelailevat, - ja hyvässä sovussa keskenään.
Pelin henki alkoi näkyä jo kesällä jolloin häädyin rähisemään että
kansasin pörssipeli on tapettu ja haudattu syvälle.
No kaikenlaista kiusallista estettä on kuitenkin latautumassa.

soija maalis 11,63 touko 11,66
maissi------4,17------4,29
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,65----5,76----6,58
touko 5,66-----5,70----6,58
heinä 5,69-----5,63----6,62
syys 5,78------5,74----6,70
Pariisi vehnä
maalis 206 touko 199,75 syys 205,75 joulu 210,50
rapsi
touko 421,50 elo 420,50 marras 426 helmi 429,75
maissi
maalis 175 kesä 173,75 elo 179 marras 182

Kanadan vehnä käy kaupaksi ilman vaikertamista vaikka hinta on planeetan
korkein, eli viime ajat tasaisesti 306 taalan hujakalla FOB.
Argentiinan vehnän ikkunahinnat olivat pitkään samaa tasoa eikä
silläkään vehnää vientiin irronnut, - ei ollut mitä viedä.
Kun ensimmäisiä jyviä oli saatu uudesta sadosta vahän kasaan, - niin
ikkunahinnat putosivat tikkana 240 taalan FOB tasolle.
Australiassa uuden sadon hinta on toistaiseksi 291 taalaa FOB ja tämä
Länsi Australiasta laivattuna.
---
Ranskan syysvehnän oraiden kunto on huonoin 4 vuoteen, eli 2020 oli
samaa luokkaa oleva tilanne.
Nyt arviodaan että oraista 58 % on hyväkuntoisia, vastaan 93 % vuosi sitten.
Huono kunto ja lisänä 7,7 % pienemmät kylvöt on yhdistelmä joka vie
helposti Ranskan vehnäsadon alle 30 milj. tonnin, - vuosi 2020 päätyi
29 milj. tonniin.
---
Egypti asetti ostotarjouksen vehnästä joka tulisi laivata huhtikuussa.
Maksu tapahtuisi 180 tai 270 päivän kuluessa, jota varmistaa pankin
takuupaperi.
Epämääräiseen aikaan saatava maksu nosti tarjoushintoja, jotka olivat
180 päivän maksun osalta 234 - 245 doll.t. FOB.
Pitemmän maksuajan FOB hinnat olivat naarukassa 239 - 265 doll. t.
Halvin Venäläinen vehnä oli 245 doll.t. FOB.

Hyväksytyksi tuli muutaman epäilyttävän puljun tarjoukset Romaniasta ja
Ukrainasta FOB hintaan 218,10 - 237,4 doll.t. FOB. , - määrää kertyi
näistä 180 000 t.
Näihin hintoihin ei saa edes nimellisesti myllyvehnän laatuista tavaraa,
ja saako sitäkään jää nähtäväksi.
Näitä tällaisia huumorikauppoja liehutellaan markkinapuheissa että
kahtokee, kahtokee, meijän vehnät hävisivätten tuassiisa kilipailun.
---
soija maalis 11,73 touko 11,77
maissi------4,16-------4,29
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,61----5,68----6,54
touko 5,59-----5,61----6,55
heinä 5,62-----5,55----6,59
syys 5,71----- 5,65----6,67
Pariisi vehnä
maalis 203,25 touko 198,25 syys 205 joulu 209,25
rapsi
touko 427,50 elo 424,75 marras 429,25 helmi 434,25
maissi
maalis 172,75 kesä 171,75 elo 177,25 marras 180,25

Länsi-Australiassa on julkaistu lopullinen arvio viljojen satomääristä
Suuria muutoksia ei tullut, mutta nyt tarkentuu pienijyväisyyden vaikutus.
Vehnää saatiin 7,65 milj. tonnia, ohraa 3,65 ja rypsiä 2,51 milj. tonnia.
Loput 14,53 milj. tonnin sadosta koostuu kaurasta 0,355 milj. t. lupiinin
siemenistä 0,32 milj. t. ja pulses eli erään hernekasvin siemenistä joita
saatiin 49 000 tonnia.

Vehnän laaduksi kerrotaan erinomaista, mutta 18 % saaliista päätyi rehuksi
seulontavaiheessa.
Eli 1,377 milj. tonnia koko vehnäsaaliista on rehua, mikä jättää eriasteisen
myllylaadun osuudeksi 6,27 milj. tonnia.
Vientiin ei kuitenkaan tämä määrä päädy, - seuraaviin kylvöihin tarvitaan
osa ja joku osus kuluu Australian omassa jauhatuksessa.

Vehnän kylvöala oli saadun sadon osalta 4,65 milj. hehtaaria, joten
satotaso jäi 1,61 tonniin hehtaarilta.
Jos sama ala kylvetään. niin siementä kuluu mahtimäärä satoonkin verraten.
Tähän hätään en osaa sanoa paljonko kylvetään hehtaarille, mutta arvataan
että 150 kiloa riittää. koska syysvehnä on kyseessä ja kuivat olot eivät
puolla tiheää kyvöä.
Tällä arvauksella siementä kuluisi 0,69 milj. tonnia.
Vähennetään tämä osuus myllyvehnästä ja saadaan muuhun tarkoitukseen irtoavaksi määräksi 5,58 milj. tonnia.

Ohrankin osalta on joulukuun vientinumerot julkaistu.
Joulukuun vientimäärä oli peräti 1,298 milj. t. , mikä nostaa alkukauden
viennin 3,09 milj. tonniin.
Kiina oli ykkösenä mallas- ja rehuohran laivauksissa, joista kertyi
joulukuussa 1,16 milj. tonnin vienti.
Koko kauden laivaukset Kiinaan ovat ohran osalta 2,61 milj. tonnia.

https://www.graincentral.com/markets/australia-exports-1-3mt-dec-barley-sorghum-pace-dwindles/
---
usan pörssit olivat maanantaina kiinni.

Pariisi vehnä
maalis 200,25 touko 194,75 syys 200,50 joulu 205
rapsi
touko 426,75 elo 423,75 marras 428,25 helmi 432
maissi
maalis 171 kesä 169 elo 174,25 marras 177,50

EU:n vehnän vientiä oli karttunut viikon 34. pättyessä tavallisen
vehnän osalta 19,89 milj. t. , - vastaan 20,79 vuosi sitten, ja sitä
edeltävällä kaudella 18,7 milj. t.
Eli yleinen markkinapuheiden vaikerrus viennin vaikeuksista ei pidä
alkuunkaan paikkaansa.
Vientiä on jo liiaksikin kun otetaan huomioon vehnän laatuongelmat ja
tulevan sadon huonot näkymät.

Tuonnin suuruudella on yritetty huijata, mutta eipä sekään poikkea
vuodentakaisesta, - nyt on tuotu 5,83 milj. t. tavallista, ja
vuosi sitten 5,79 milj. t.
Ukrainasta on tuotu 3,94 milj. t. tavallista, mikä kattaa 67 % osuuden
tuonnista.
Enimmät tästä ovat päätyneet Espanjaan, jonka tuonti on 3,46 milj. t.
tasolla, eli Espanjan osuus kattaa 59 % osuuden koko vehnän tuonnista.

Maissin tuontia oli karttunut 10,89 milj. t. , - vastaan 18,85 milj. t.
vuosi sitten.
EU:n rehuviljojen taseet ovat pakkasen puolella vaikka niiden tuonnissa
on 40 % miinus vuodentakaiseen, jolloin oli tuotu 20,62 milj. t.
EU:n rehuviljojen vientiä oli karttunut 7,99 milj. t. vastaan tuonti
12,46, joten taseiden miinus oli 4,47 milj. t.

Vehnän viennin ykköspaikalla on Ranska 5,43 milj. t. toisena Romania
4,69 milj. t. , sitten Puola 2,52 milj. t. ja Saksa 1,84 milj. t.
---
soija maalis 11,78 touko 11,83
maissi-------4,19------4,32
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,81----5,86----6,65
touko 5,78-----5,82----6,65
heinä 5,78-----5,73----6,68
syys 5,86------5,82----6,75
Pariisi vehnä
maalis 204,50 touko 199,25 syys 205 joulu 210
rapsi
touko 426,25 elo 423,75 marras 428,75 helmi 433
maissi
maalis 174,50 kesä 172,75 elo 177,25 marras 180

Helmi 17. tasolle päättyvä weekly weather and crop bulletin kertoo
että EU:n alueella vehnän talvilepo on päättynyt taikka on päättymässä
normaaliin verraten kuukauden verran etuajassa, - Puolasta Balkanille
määrittelee bulletin.
Vaikka tapahtunut ei sinällään ole vahingoksi kasvustolle, - on kuitenkin
riskinä että pakkaset yllättävät.

Venäjän eteläosassa ja Ukrainassa on poikkeusta päälle kuukausi
lämpötilojen oltua 7-15 astetta yli normaalin.
Keski-venäjän ja Volgan alueella on vielä paksusti lunta ja lämpötilat
alle normaalin.

Marokon tilanteesta kerrotaan että lämpimät säät ovat edistäneet vehnän
sekä ohran tähkälle ja osin jyvän täyttymisen vaiheeseen.
Tämä kuitenkin niillä alueilla jossa on joko kasteltu taikka on satanut
viljojen alkukehityksen tarpeiksi.
Kuivuus on jatkunut eikä viikkojaksolla satanut, - lisäksi päivälämmöt
ylittivät 30 asteen tason.
Algeriassa on paikoin satanut, mutta huono sato ehti jo varmistua viljojen
ollessa yhtä pitkällä kuin Marokossakin.
---
Australiassa Etelä-Australian satoarviot laativa PIRSA on saanut valmiiksi
lopulliset numerot.
Vehnää on saatu 5,28 milj. tonnia, josta kuitenkin muistutetaan että
joulukuun sateet viivyttivät sadonkorjuuta ja että laatumiinusta tuli.
Rehuvehnän hintojen kerrotaan kuitenkin olleen hyvät joiden vaikutus
paransi tuottajien asemaa.
Tuottajien kerrotaan saaneen enimmäkseen keskimääräisen taikka hieman
paremman satotason, paitsi niillä alueilla joissa pakkaset vaikuttivat.
Ohraa on saatu 2,34 milj. t. ja rypsiä 0,5 milj. t.

https://www.graincentral.com/news/pirsa-calls-south-australian-harvest-at-9-3mt/
---
soija maalis 11,60 touko 11,64
maissi------4,10------4,23
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,82----5,78----6,59
touko 5,77-----5,75----6,61
heinä 5,77-----5,68----6,64
syys 5,84------5,77----6,71
Pariisi vehnä
maalis 203,75 touko 197,50 syys 203,50 joulu 208,50
rapsi
touko 422,25 elo 420,50 marras 425,50 helmi 429,50
maissi
maalis 173,25 kesä 171,50 elo 176,25 marras 179,75

EU:n öljykasvien tuonti takistaa selvästi, josta löytyy näyttöä viikon
34 tilastoista.
Soijan tuonti papuina on kylläkin samaa tasoa vuodentakaisen kanssa, eli
7,19 milj. t. on tuotu.
Soijarehun tuonnissa onkin jo 13 % miinus, - 9,04 milj. t. on tuotu.
Soijaöljyä tuodaan vain vähän, eli plussat tai miinukset evät paljon
merkitse, sitä on tuotu 0,37 milj. t.

Rapsin tuonnissa on 32 % miinus vuodentakaiseen, - tuontia 3,45 milj. t.
Rapsiperäistä valkuaisrehua on tuotu 25 % enemmän, lähes samaa tasoa
oleva vienti on miinuksella 11 %, - tuontia 0,58 ja vientiä 0,42 milj. t.

Kun katsotaan kaikkien öljykasvien ja niistä saatavien tuotteiden tuonti
ja vienti, niin nämä summautuvat seuraavasti:
Tuonti 26,62 milj. t. ja vienti 3,37 milj. t. . - tuonnissa miinusta 15 %
ja viennissä 17 %.

Jatketaan aiheen parissa josko löytyisi selitystä numeroille.
Tarjolle pompsahtaa Saksan tuonti jota on rapsin osalta 877 106 tonnia.
Ranskakin on tuonut 656 167 tonnia, - arvelen että näissä näkyy kuivuuden
ja liikojen sateiden vaikutusta.
---
Bangladesh ostamassa 50 000 t, vehnää jonka hintatarjoukset rahti ynnä
muut kulut sisältäen olivat haarukassa 279,95 - 288,3 doll. tonni.
---
soija maalis 11,48 touko 11,52
maissi------4,06-------4,19
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,83----5,75----6,51
touko 5,79-----5,72----6,55
heinä 5,80-----5,66----6,59
syys 5,87------5,76----6,67
Pariisi vehnä
maalis 207,50 touko 200,25 syys 205,75 joulu 210
rapsi
touko 416 elo 416 marras 422 helmi 426,50
maissi
maalis 174 kesä 174,25 elo 178,25 marras 181,75

Viikolla 9-15.2. myytiin Usasta 233 500 t. vehnää ja laivattiin 373 100 t.
Seuraavan kauden laivauksiin myytiin 46 600 t.
Kauden myynti kasvoi 17,83 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,96 milj. t.
Myynti ylittää 1 milj. tonnilla vuodentakaisen tason, mutta laivaukset
alittavat sen 1,43 milj. tonnilla.
Vastuiden täyttäminen vaatisi noin 400 000 tonnin viikottaiset laivaukset.
Seuraavan kauden vehnää on myyty vasta 237 600 tonnia.
---
Maissia myytiin 820 400 t. ja laivattiin 1,024 milj. t. - lisäksi myytiin
syyskuun alusta alkavan kauden laivauksiin 177 700 t. - Japani osti.
Kauden myynti kasvoi 37 milj. tonniin, josta laivaamatta 18 milj. t.
---
Soijaa myytiin 55 900 t. ja laivattiin 1,197 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 38,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 7,26 milj. t.
Myynti alittaa 10 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---
Viikon vehnäkauppa jatkui vaatimattomalla tasolla eikä parempaan olisi
varaakaan.
HRW vehnää myytiin 98 500 t. josta Japaniin 34 700 t. , - laivoihin
saatiin haalituksi 50 500 tonnia.
HRW vehnän laivaamaton osuus kasvoi hieman ja on nyt 0,997 milj. tonnia.
Italia osti 19 000 t. kevätvehnää.

Kiinan vehnänostot Usasta ovat karttuneet 2,43 milj. tonnin tasolle,
josta laivaamatta 1,56 milj. tonnia, - vuosi sitten oli laivaamatta
nolla tonnia ja laivattu määrä oli 0,87 milj. t.
---
Tunisia asetti ostotarjouksen vehnästä ja sai myyntitarjouksia hintahaarukassa 241 - 263 doll. t.
Ostomääräksi tuli lopulta 100 000 t. hintaan 239,8 . 241,8 doll. t.
Toimitukset tulee hoitaa maaliskuun puolivälin jälkeen.
---
soija maalis 11,35 touko 11,43
maissi-------3,99-------4,13
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,73-----5,69----6,41
touko 5,69------5,66----6,46
heinä 5,70------5,58----6,52
syys 5,77-------5,68----6,60
Pariisi vehnä
maalis 206 touko 199,50 syys 205 joulu 209,75
rapsi
touko 408,25 elo 409 marras 415,25 helmi 420,25
maissi
maalis 172 kesä 174,25 elo 178,50 marras 181,75

Helmi 18. päättyneellä viikolla 29. vietiin Kanadasta 288 200 t.
tavallista vehnää , - vastaan 571 400 t. viikkoa aiemmin.
Durumia vietiin 68 700 t. , - vastaaan 132 600 t. edellisellä viikolla.
Kauden vienti kasvoi tavallisen osalta 11,78 milj. tonniin ja durumin
1,83 milj. tonniin.
Tavallisen vienti ylittää vuodentakaisen 0,85 milj. tonnilla.

Kanadan oma kulutus on karttunut tasolle 2,67 milj. t. tavallisen ja
0,31 milj. tonniin durumin osalta, - tähän päälle farmien kulutus.
Viikon loppuessa kaupallisen puolen varastoissa oli 2,6 milj. t.
tavallista vehnää, josta satamissa 1,37 milj. t.
Kevätvehnän myllylaatujen varastojen osuus oli satamien osalta 0,61
milj. t. , - mikä on harvinaisen vähän, eli näitä on nähty silloin
kun vietävä alkaa loppua.
Viikolla saapui satamien varastoihin 321 000 t. tavallista ja edellisellä
407 400 t.
Kuitenkin tuottajien toimitukset alkupään elevaattoreihin olivat
viikolla 509 000 tonnin tasoa, oltuaan viikko aiemmin 391 100 t. ja
597 100 t. sitä edellisellä.

Kiinan vehnänostot Kanadasta olivat karttuneet joulukuun loppuun
mennessä 1,255 milj. tonniin, josta joulukuun laivaukset 262 700 t.
Euroopan puolelle oli laivattu 0,81 milj. t. , josta Italia, Espanja
ja Englanti samaa tasoa olleilla osuuksilla.
Usan ostot näyttäytyvät tilastossa vain 395 500 tonnin suuruisina.
---
soija maalis 11,34 touko 11,43
maissi------4,07-------4,21
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,76---5,84----6,48
touko 5,74----5,76----6,52
heinä 5,76----5,66----6,57
syys 5,84-----5,75----6,65
Pariisi vehnä
maalis 202,25 touko 198,50 syys 204 joulu 209
rapsi
touko 407,50 elo 408,50 marras 414,75 helmi 420,25
maissi
maalis 168,50 kesä 173,75 elo 178,25 marras 181,25

Eilen Kanadan tilastojen katsastukseen pääsi virhe, - Kanadassa
ei tilastoida vehnän myyntejä lainkaan, vaan laivausmäärät.
Niimpä Kiinan osuus laivauksista oli 1,255 milj. t. , mutta mikä
määrä on myyty on arvauspeliä.
Arvata voi vaikka niin että että Kiina on ostanut minkä on arvellut
vielä irtoavan laivoihin.
Kovatasoinen laivausten vauhti näytti jo jokin aika sitten että
huhtikuun lopun jälkeen ei paljon laivailla, - ainakaan myllylaatua.
---
Brasilian soija ja maissisatojen arvioita on edelleen miinusteltu.
Soijasta on tähän mennessä korjattu pääosa mutta sen ennusteet ovat
enimmäkseen peräisin helmi 17. tasolta jolloin hieman yli puolet oli
korjattu.
Soija ja maissiguru Cordonnier muita uudempi ennustaa 145 milj. tonnin
soijasatoa, - vastaan Brasilian hallinnon ennuste 149 milj. tonnia.
Alumperin oli toiveissa 162 milj. tonnin sato, johon on tullut miinusta
ennustajasta riippuen 13 - 17 milj. tonnia.

Maissin osalta arviot ovat alustavia safrinhan osalta josta on kylvetty
noin 65 % osuus, mutta loppujen osalta on vielä epävarmuutta siitä
mikä osa tulee kylvetyksi.
CONAB joka tekee ennusteet hallinnon lukuun ennustaa safrinha sadon
88 milj. tonniin, - vastaan vuosi sitten saatu 102 milj. t. sato.

Ensimmäinen maissisato joka vastaa noin 21 % osuutta odotetusta sadosta,
arvioidaan CONABin toimesta 23,6 milj. tonniin, vastaan 27,4 milj. t.
joka saatiin vuosi sitten.
Tästä sadosta on korjattu noin 30 % osuus.
Tässä vaiheessa Brasilian maissisatoon ennustetaan noin 20 milj. tonnin
miinusta vuodentakaiseen nähden.
Moni asia on kuitenkin auki varsinkin safrinhan osalta, - koska paljon
on kylvämättä ja Brasiliassa ollaan siirtymässä normaalisti kuivemman
ajanjakson puolelle.
---
Pariisin vehnäpeliin vaikuttavat Usan hintojen ohella myös Ranskan
tilanne, - ajoittain ei lainkaan, mutta nyt on miinuksen aseeksi
otettu ranskan vehnän varastotilanne.
Vehnästä väitetään olevan lähes 12 milj. tonnin osuus markkinoiden
ulkopuolella ja enimmäkseen tuottajien varastoissa.
Nyt sitten uhkaillaan että pienikin hintojen nosto panee vehnän
liikkeelle ja pilaa jatkossa loputkin hinnat.
Nytpä jätetään kertomatta että myllyvehnästä pelataan pörssissä,
ja tuottajilla oleva rehuvoittoinen osuus ei myllyvehnäksi muutu
millään hinnoilla.
---
soija maalis 11,34 touko 11,43
maissi------4,09 ------4,24
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,86----5,93---6,58
touko 5,84-----5,85---6,62
heinä 5,86-----5,75---6,66
syys 5,93----- 5,85---6,73
Pariisi vehnä
maalis 201 touko 200,75 syys 206,75 joulu 212
rapsi
touko 415 elo 415,25 marras 420,50 helmi 425,25
maissi
maalis 173 kesä 176,75 elo 181,50 marras 184,75

Usan pörssipelissä vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin viljan saatavuus,
taikka sen kysyntä vientiin taikka omaan kulutukseen.
Nyt on käsillä maaliskuun futuurien siirtyminen selvitykseen, ja tänään
oli viimeinen päivä jolloin pääsee eroon futuurista ilman että on
riskinä joutuminen vastaanottamaan oikeaa vehnää.
Huomenna kirjataan maaliskuun futuurien omistuksen asemat, jonka jälkeen
niitä kylläkin voi kaupata edelleen, mutta mahdollisten ostajien joukko
harvenee.
Niitä voi joskus löytyä futuurin asettajien joukosta, eli joku pörssin hyväksymä
elevaattori on luvannut toimittaa vehnää futuurin katteeksi asetuspäivän kurssin
mukaan.
Jos vehnän hintataso markkinoilla on noussut yli futuurin asetushinnan,
- on elevaattorilla intressi ostaa futuuri pois pörssistä, jolloin
vehnän voi myydä parempaan markknahintaan muualle.
Jos näin ei tehdä, joutuu elevaattori toimittamaan viljan pörssin
varastoon, - taikka maksamaan asetushinnan ylittävä osuus pörssin
tilille, jolloin luovutusvelvollisuus lakkaa.
Pörssi taaas maksaa elevaattorille viljasta asetuspäivän hinnan, mutta
miinustaa siitä kurssinousun verran ja jakaa sen kulujen jälkeen futuurin
omistajalle.
Tässä pelissä futuurin asettanut elevaattori häviää ja peluri voittaa,
kuin myös pörssi joka vetää oman osuutensa välistä.

Nyt taas on tilanteena se että enimmäkseen futuurien asetushinta on
korkeampi nykyistä kurssihintaa.
Niimpä pelurit pyrkivät ajoissa eroon maaliskuun futuureistaan.
Jos taas syystä taikka toisesta futuurin omistus menee selvitykseen,
niin jatkon logiikka menee seuraavaan tapaan:

Elevaattorilla ei ole mitään innostusta ostaa asetettua futuuria pois
pörssistä, vaan innostus on toimittaa vilja pörssin varastoon jolloin
saa siitä asetuspäivän hinnan , eli nykyistä korkeamman.
Tässä pelissä futuurin omistaja häviää, eli joutuu pahimmillaan
vastaanottamaan ison kasan viljaa ja maksamaan siitä mahtihinnan.
Futuurin omistaja pääsee kyllä eroon viljasta ilman että joutuu itse
etsimään ostajan, - siihen on olemassa yrityksiä jotka hoitavat
rahaa vastaan puljauksen, - pieni piiri pyörii, - saattaapi tässäkin
epäillä.

Käytännössä useimmiten käy niin että pörssi tilittää elevaattorille
asetushinnan ja futuurihinnan erotuksen, jolloin elevaattorin
toimitusvelvollisuus lakkaa ja se voi myydä viljan heti taikka myöhemmin
siihen hintaan minkä sattuu saamaan.
Futuurin omistaja taas maksaa pörssille saman erotuksen plus pörssin
palkkion, - eli tässä tapauksessa häviää rahaa.

Asiassa on kylläkin toinen puolisko jolla saattaa olla suurikin
tarve saada vehnää omistukseen, - maksoi mitä maksoi hengessä.
Suuri ja mahtava viljajättikin saattaa olla liemessä haaliessaan
myllylaatua laivauksia täyttämään.
Näiden omistamat elevaattorit tuskin ovat halukkaita toimittamaan
pörssiin mitään, jos nyt ovatkaan sekaantuneet futuureihin.
Eräs piirre pörssipelissä on myös se että noin periaatteessa
futuurin omistaja voi vaatia sen sisältämän viljamäärän toimituksen
viljana, - eli futuuri on kaksipuolinen sopimus jonka toteutus
voi tapahtua monella motiivilla, - useimmiten rahan voitelemana.
Esimerkkinä se osa myllyteollisuudesta jolla ei ole viljajättien
selkänojaa tukenaan, voisi olla tällaista toimitusta vaatimassa.

Tässäpä tuli selitettyä miksi futuurihinnat juuri nyt koukkaavat.
Maaliskuun futuureista pyritään eroon, ja asialla ovat ne tahot
joilla ei ole ole intressiä tulla vehnän omistajaksi.
Tätä vahvistaa elevaattoreiden haluttomuus ostaa futuurit pois
pelistä.
Toiveena lienee että ensin voitetaan pörssin tilityksen mukaan,
ja myöhemmin lisää kun hinnat pompsahtavat, eli tuplapotti.
Eli näin sitä sivistyksen parissa ...

Sivistymätön metsäveli taas rähisee sekä kysyy että kenenkäs toimesta
futuurihinnat on pikkuhiljaa ujutettu tasolle jossa yllä selitetty vilunkipeli toimii
ja tietenkin jussien vahingoksi.
---
soija maalis 11,35 touko 11,46
maissi------4,14------4,30
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,72----5,95----6,51
touko 5,76-----5,82----6,56
heinä 5,80-----5,72----6,60
syys 5,88------5,81----6,67
Pariisi vehnä
maalis 194,50 touko 197,25 syys 205,25 joulu 210,50
rapsi
touko 415 elo 416 marras 421,50 helmi 426,50
maissi
maalis 175 kesä 176,75 elo 181,50 marras 185

Viikolla 16-22.2. myytiin Usasta 327 300 t. vehnää ja laivattiin 538 700 t.
Kauden myynti kasvoi 18,16 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,73 milj. t.
Myynti ylittää 1 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Maissia myytiin 1,082 milj. t. ja laivattiin 1,219 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 38,11 milj. tonniin, josta laivaamatta 17.92 milj. t.
Myynti ylittää 8,87 milj. tonnilla vuodentakaisen.
---
Soijaa myytiin 159 700 t. ja laivattiin 1,101 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 39,02 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,32 milj. t.
Myynti alittaa vuodentakaisen 9,67 milj. tonnilla.
---
Kevätvehnä kannatteli Usan vehnäkauppaa, eli sen myynti oli 161 400 tonnia.
Laivoihinkin saatiin 280 600 tonnia.
Ostajien listan ykkönen oli ufomiehet 65 000 tonnin ostolla, määrästä ja
muista seikoista voi päätellä että Kiinan lukuun ostettiin.

HRW vehnää riitti Japanille 37 300 t. ja sinne laivattiin 15,300 t.
Ainoastaan 33 000 t. saatiin laivoihin, - vastaan 1 milj. t. joka on myyty vaan ei vielä laivattu.
Japaniin "myydään" vielä lisääkin, eli omat elevaattorit omistavat jo
vehnän mikä sitten kirjataan sopivaan aikaan myynniksi.

Kiinan SRW vehnän ostoista oli vielä laivaamatta 1,4 milj. tonnia, viikon
laivausten oltua sinne 56 900 tonnia eli yksi laivalasti.
Alempana lisää asiasta.
---
Usalaisella keskustelupalstalla eräs osallistuja selvittää eilen
katsasteltua futuuripelin piirrettä ja kyseessä on SRW vehnä jota pelataan
Chicagon pörssissä.
Se kun on hieman yritellyt pyristellä ylöspäinkin vastoin yleistä
futuurihumppaa.
Syyksi tähän löytyy Kiinan suuri SRW vehnän osto jonka myyjänä on
ollut Anderson niminen pulju joka on suurehko, mutta ei kuitenkaan
viljajättien veroinen.
Andersonilla on ollut vaikeuksia toimittaa Meksikonlahdelle, jossa
vehnä
lastataan laivoihin, mutta viimeisimmän tilaston mukaan yksi paatillinen
on saatu täyteen.
Mississipin vesivajaus sekä junakuljetukset ovat takistuksen syynä.
Kiinan kauppa oli siksi suuri että SRW vehnän loppuvarasto päätyy
huomattavan pieneksi vastoin pörssin aiempaa luuloa.
Suuret laivaukset vaikuttavat vielä monta kuukautta, ja vähentävät
tarjontaa Usankin kulutukseen, - lisäksi vientikauppa on hiipunut
suurkaupan jälkeen.
Rahastot ovat kuitenkin järjestäneet itselleen 110 000 futuurin short
asemat, mutta tämä koskee linkin mukaan enempi uuden sadon
futuureja.
Lisäksi huomautetaan että kylvöt jäivät vuodentakaista pienemmiksi.

Tonneissa tämä shorttilasti tekee peräti 14,96 milj. tonnia, mikä
on valtavasti enemmän kuin mitä elevaattorit ovat luvanneet tähän
mennessä toimittaa, ja ylittää jo seuraavan satomääränkin.
Eli eilisen futuuriselityksen se osuus missä futuureja vastaan ei
juurikaan toimiteta oikeaa vehnää on SRW vehnän tilanteena.
Mikäänhän ei estäisi Anderson puljua ostamasta maaliskuun futuureja
ja vaatimasta niiden perusteella vehnän toimitusta, - mieluummin
suoraan kikkelis kokkelis Meksikonlahdelle ...
https://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=1150407&mid=10643945#M10643945

Pariisin huumoripörssi sekoilee selvitykseen menossa olevan vehnäfutuurin
kanssa ja hulinassa hinta heitteli 17 euroa korkeimman ja matalimman
noteerauksen välillä.
Ranskan vienti vetää jälleen Marokon ollessa jo suurin viikon laivauksissa.
Välillä hieman takisti koska kuljetukset eivät toimineet kunnolla
tuottajien mielenilmausten vuoksi.

soija maalis 11,26 touko 11,39
maissi-----4,16--------4,30
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,77----6,02----6,64
touko 5,76-----5,86----6,59
heinä 5,79-----5,73----6,62
syys 5,87------5,82----6,69
Pariisi vehnä
maalis 190,75 touko 196 syys 205 joulu 210,50
rapsi
touko 412 elo 413,25 marras 419,25 helmi 424,25
maissi
maalis 178 kesä 174,75 elo 182,25 marras 182,25

Linkin muinaisessa katsausletkassa oli puhetta öljyhuipun lisäksi
tämän energialähteen laadun huonontumisesta, mikä johtaa siihen että
touhusta saatu nettoenergia vähenee, koska tuotannon ylläpitäminen
vaatii jatkuvasti lisääntyvää energiankulutusta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15526755/viljan-hinnat-nousussa

Samoihin aikoihin julkaistiin tutkimus asian tästä puolesta, josta
peräisin on linkistä löytyvä kuvaaja.
Kuvaajassa ei käsitellä pelkästään öljybarreleita vaan monenlaisten
öljystä ja muista lähteistä tuotettujen polttonesteiden energiasisältöä
ja touhussa kulunutta energiaa.
Tämä tuotannon vaatima energia voi olla peräisin öljystäkin, mutta
kaikki muutkin tuotantoon kuluneet on yhdistetty kuvaajaan.

Kuvaajasta ilmenee polttonesteiden tuotannon koko ja sen vaihtelut,
oikeassa laidassa oleva numerot kertovat tuotannon koon ja asteikkona
on miljoonaa barrelia päivässä, - kulunut muu energia on muunnettu sekin
barreleiksi.
Kuvaaja on peräisin tutkimuksesta vuodelta 2021, joten koronakuopan jälkeinen
kehitys on ennusteena.

Tutkimuksen tärkein anti löytyy kuvaajassa ylimpänä olevasta ruudutetusta
keltapohjaisesta kaistasta joka kertoo tuotannossa kuluneen energian osuuden
verrattuna koko energiamäärään.
Parhaillaan se vastaa noin 20 % osuutta saaliiksi saadun bruttoenergian määrästä.
Ennuste ulottuu vuoteen 2050, jolloin yli puolet energiasta karkaisi tuotannon aikana harakoille.
Näin koostettu käyrästö latistaa jyrkästi nousseen tuotantokäyrän, mutta
kuten vuoden 1980 kohdalta voi havaita, - tuolloinen maalla tapahtuva,
sekä matalan veden porausten tuottama ei paljon vaatinut energiaa tuotannon
kokonn nähden.
https://peakoilbarrel.com/wp-content/uploads/2024/02/771190-1.jpg

Kuten " elämää mörköjen parissa" katsauksissa on saarnailtu, - tilanne
on käytännön elämän kannalta paljon huonompi.
Tämä johtuu siitä että yläviistoon nousevien polttonesteiden hintojen hankkimiseksi kansalaisten taikka kansantalouksien pitää kuluttaa niitä aina vain enemmän.
Tämän lisäksi kaikki muukin kallistuu ja huonontaa toimeentuloa lisää.

Suomen pitää repäistä itsensä irti tästä tuhon kierteestä aloittamalla
oma polttonesteiden tuotanto pääosin puusta ja turpeesta lähtien.
Kaikki muukin kyllä kelpaisi, mutta monet suunnitelmat jotka yrittivät
liiaksi miellyttää "vihreän siirtymän papistoa" - eivät ole edenneet kokeita
pitemmälle, - kuten nyt vaikka Lappeenrantaan suunniteltu metanolilaitos,
joka olisi käyttänyt raaka aineenaan hiilidioksidia, vettä sekä
mahtimäärän sähköä.
Puu ja turve takaa helpomman reitin, - paljon tarvittavasta on jo
valmiina koneiden, tiestön ja muiden systeemien muodossa.
Tärkeintä on että nykyisin ulkomaille karkaava rahamäärä siirtyy tuotannon
kasvaessa kokonaan kiertämään kotimaassa.
Halpaa polttoainetta ei ole luvassa, mutta yhden suomalaisen rahameno
toisen suomalaisen tili.
Valtiontalouskin kohenee veropohjan suuresti kasvaessa, - nyt ei veroteta
saudien tai norjalaisten öljyntuotantoa vähääkään, mutta omaa tuotantoa
tietenkin samoilla tavoilla kuin kaikkea muutakin työtä tai tuotantoa.

Muistetaan tässä vielä että jokaista ulkomaille öljyn ostoon kulunutta
euroa kohti, - suomen kansantalous kuluttaa noin 6,3 kwt. vastaavan
energiamäärän, ja paljon juuri sitä energiaa jota ostettiin.

Entäpä ilmastotavoitteet joihin pyrkii kulumaan viimeiset siemenperunatkin.
Kotimainen polttonesteiden tuotanto vähentää nettoenergian kulutusta, ja
samalla hiilidioksin päästöjä.
Miksi vähentää ? - no siksi että äärimmäisen ankara kilpailu vähenevästä
öljystä jää Suomen osalta kokonaan pois.
---
Usassa ja Pariisissa jatkettiin fundamenttien vastaista peliä, jolle
ei vielä ole keksitty mitään järjellistä syytä.
Ainoa syy on se että alenevien hintojen esteeksi asettuminen ei ole
kenenkään intressinä.
Halvalla ostajat lopettaisivat helposti laskun, mutta eihän tällaista
joukkoa ole tarpeeksi viljajättien rahastojen väärentämässä pelissä.

soija maalis 11,42 touko 11,49
maissi------4,12-------4,24
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,60----5,80----6,48
touko 5,59-----5,65----6,43
heinä 5,62-----5,56----6,48
syys 5,70------5,65----6,54
Pariisi vehnä
maalis 182,75 touko 191,50 syys 200,25 joulu 206,75
rapsi
touko 413.50 elo 415,75 marras 421,75 helmi 426,50
maissi
maalis 174 kesä 171,25 elo 175 75 marras 179,50

Metsäveli taas pohtii asioita...

Kanadan viljojen viennistä julkaistiin tiedot tammikuun ajalta, joten
nyt voi katsastaa kauden puolivälin tilannetta.
Vehnän vienti teki uuden ennätyksen, - aiempi kauden puolivälin ennätys
oli kaudella 2020/21 , johon nyt tuli plussaa 0,5 milj. tonnia.
Huonoin 10 vuoden ajan vienti oli 2021/22 jolloin vain 5,89 milj.t. oli
viety. - näissä oli mukana myös durum.

Tavallisen vehnän vienti oli karttunut 10,65 milj. tonniin ja durumin
1,58 milj. tonniin, eli vehnän vienti yhteensä 12,23 milj. t.
Tammikuussa laivattiin 1,54 milj. t. tavallista.
Kiinan osuus tavallisen laivauksista oli karttunut 1,588 milj. tonniin,
josta tammikuussa laivattiin 333 100 t.
EU:n ja Englannin osuus oli yhteensä 0,89 milj. tonnia.
Usaan oli viety 444 700 tonnia tavallista.

Viimeisin tilasto kertoo tavallisen vehnän vienniksi 12,3 milj. t. ,
durumin 1,85 milj. tonniksi.
- eli helmikuun vienti oli jo helmi 22. tasolla ylittänyt tammikuussa
viedyn määrän.
---
Kazakhstan on onnistunut tuomaan Venäjältä viime vuoden puolella noin
2 milj. t. vehnää, josta joulukuussa ennäysmäärän 277 430 tonnia.
Vientiäkin on ollut mutta vähänlaisesti eikä laadusta ole tietoa.
Viimeksi saadun 12,1 milj. tonnin vehnäsadon laadusta on liikeellä
erilaista väitettä, - eräs sanelee että 20 % kelpaa ihmisravinnoksi,
mutta hallinnon ministeriö taas asettaa osuuden 35 % tasolle.
---
soija maalis 11,47 touko 11,54
maissi------4,18------4,30
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,63----6,02----6,48
touko 5,63-----5,79----6,59
heinä 5,67-----5,66----6,62
syys 5,75------5,74----6,68
Pariisi vehnä
maalis 188,75 touko 193,25 syys 202,75 joulu 209,25
rapsi
touko 417,25 elo 416,75 marras 422,50 helmi 427,50
maissi
maalis 172,25 kesä 173 elo 177 marras 180,75

Australiassa ABARES arvioi maaliskuun raportissa "kesäsatoa", joka
on pääosaltaan durraa, riisiä ja puuvillakuitua, sekä antaa
lopulliset numerot viimeksi saadusta sadosta.

Vehnän osalta satomäärä asetetaan 26 milj. tonniin, ohran 10,8 milj.
tonniin ja rypsin 5,7 milj. tonniin.
Vaikka viljojen satomäärä putosi vuodentakaisesta 32 % , niin se oli
silti hieman yli 10 vuoden keskimäärästä.
Joulukuun arviota hieman suurennettiin sateiden ansiosta, mutta ainakaan
vehnän osalta ei lisä tuota mitään iloa, mikä näkyikin viejien ostomäärissä.

Vehnän laadusta mainitaan että Länsi-Australiasta ja Etelä-Australiasta
saatiin myllylaadun osuudeksi suurempi kuin kolmena aiempana vuotena.
NSW:n ja Victorian vehnän taas kerrotaan painottuvan "raskaasti" alemman valkuaisen omaavalla laidalle vehnän luokituksessa, eli ASW laatuun.
Osa vehnästä luokiteltiin tätäkin alemmaksi, mutta raportti ei avaa
laatutekijöiden puolta enempää.
https://www.agriculture.gov.au/abares/research-topics/agricultural-outlook/australian-crop-report#download-report

Abares ei kerro laadun vaikutuksesta mitään, mutta eipä anneta tämän häiritä.
Linkistä löytyy luokituksen perusteet, joita lyhyesti selvitän.
Australian paras vehnä on nimetty APH 1 ja APH 2. luokkiin joiden valkuais
pitoisuudet ovat vähintään 14 ja 13 %.
Toiseksi paras on H1 ja H2 laadut joilla minimissään 13 - 11,5 % valkuainen.
Seuraavat luokat ovat "Australian premium wheat" luokkia, eli APW 1 ja APW 2 joilla valkuaiset minimissä 10.5 ja 10 %.

ASW luokka joihon ABARES kertoo NSW:n ja Victorian laatujen painottuvan,
onkin sitten enempi rehua vaikka se myllyvehnäksi joissain tapauksissa
luetaankin.
Sille ei anneta lainkaan vaatimusta valkuaisen pitoisuudesta, eli ostaja
katsokoon itse eteensä.
Hehtopainon vaatimus löytyy, ja se on minimissään 76 kiloa, eli sama
kuin paremmillakin laaduilla.
Pudotuskokeen luku tulee olla vähintään 300 sekuntia ja sekin on sama
kuin paremmilla laaduilla.
Kun lukuun vaikuttaa juurikin valkuainen, niin se tulee kuitenkin tällä tavalla
mitatuksi.
Kun kaikki muutkin tekijät niinkuin tautisuus taikka jyvien viat ovat
samat kuin paremmillakin, niin alempi hehtopaino viimeistään ratkaisee siirtyykö
vehnä rehuksi.
Käytännössä ostaja löytää alemman valkuaisen vehnästä muutakin vikaa,
ja vehnä päätyy rehuksi.
Ostajalla on tähän tietenkin suurin vaikutus, yleensä myllyvehnältä
vaaditaan päälle 10 % valkuaispitoisuus.
https://www.graintrade.org.au/sites/default/files/Standards/Wheat%20Standards%20202324%20All%20grades.pdf

Mitäpä raportin perusteella voi odottaa vehnän viennistä ?
Raportti vahvistaa mitä on muiden tietojen perusteella voinut odottaakin,
- eli myllyvehnän saatavuus ausseista on huonompi kuin mitä on
ollut markkinoiden toiveena.
Kun samaa voi sanoa Argentiinasta, Brasiliasta ja Australiasta, niin kauden
päättäneet sadot eivät myllylaadun vajetta helpottaneet lainkaan, vaan
ne sitä huomattavasti lisäsivät.
Kun nyt on satojen suhteen tiedot ahkiossa, niin teen jossain vaiheessa
asiasta laskelman.
---
soija maalis 11,40 touko 11,48
maissi-----4,13-------4,25
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,45----5,91-----6,48
touko 5,51-----5,68-----6,55
heinä 5,56-----5,58-----6,57
syys 5,65------5,65-----6,63
Pariisi vehnä
maalis 183,50 touko 190,25 syys 200,75 joulu 207,50
rapsi
touko 422,25 elo 421 marras 426,25 helmi 430
maissi
maalis 174 kesä 173,50 elo 177,75 marras 181

Australian vehnän laadun ihmettelyn jatkoksi linkistä löytyy USDAn näkemys
Kasakhstanin vehnästä.
Laatu meni siksi huonoksi että raportista löytyy tuutilullan lisäksi
tylyjä arvioita.
Nyt on kuunneltu mitä alueen myllyteollisuuden edustaja tietää asiasta.
Tämän mukaan vain 21 % syys ja kevätvehnän sadosta täyttää ruuaksi
käytetyn vehnän laatuvaatimukset.
Rehuvehnän vaatimukset täyttää vain 29 % osuus sadosta, ja loput 50 %
ei täytä mitään laatuluokkaa.

Edusmiehen mukaan vehnän keskimääräinen valkuainen on peräti 14,5 % ,
- mikä ei kylläkään voi pitää paikkaansa kuin vain myllylaadun osalta.
Hehtopainoksi kerrotaan 74,3 kilon keskimäärä.
Lisää ihmetystä herättää se että pudotuskokeen lukemaksi kerrotaan
160 sekunnin keskimäärä, mikä ei ole alkuunkaan riittävä myllyvehnälle.
USDA:n raportoija on nyt kyllä lahjakkaasti sotkenut asioita, eli
teollisuuden edusmies on kertonut eri laatujen lukemia, joita on
myllylaadullakin kolmesta viiteen kappaletta joista kolme täyttää
yleisemmin käytetyt vaatimukset.

Raportti uskoo kaikesta huolimatta että vientiä kertyy 10 milj. tonnia
ja omakin kulutus voitaisiin hoitaa 5,9 milj. tonniin saakka, josta
4,9 milj. t. olisi ruuaksi kuluvaa vehnää.
Alkuvarasto asetetaan 3,09 milj. tonniin, sato 12,1 milj. tonniin ja
tuonti 2,2 milj. tonniin.
Nämä luvut ovat monelta osin puuta-heinää, eivätkä voi toteutua millään
opilla.

Tähänastinen tuonti on ollut lähes 2 milj. t. ja joku osa lisääkin
saattaa löytyä talven aikana.
Ennen oman sadon valmistumista voitaisiin kylläkin tuoda Venäjältä
seuraavaa satoa, jota alkaa valmistua kesäkuun lopulla, ja tämä
mahdollinen tuonti voisi nostaa kauden tuonniksi 3 - 4 milj. tonnia.

Tähänastinen vienti on tilastoitu vasta marraskuun lopun tasolle, jolloin
oli viety 2,1 milj. tonnia, -lähes kaikki naapurimaihin.
Mitä on kerrottu jatkosta viittaa siihen että vienti on pysähtymässä.
Raportista löytyy maininta että hallinnon lukuun ostava pulju maksaa
50 % saakka itäneestä vehnästä 112 dollaria vastaavaa hintaa tonnilta.
Tämä Food Contractin Corporation ei pääse eroon näin huonosta vehnästä
kuin vie pois hinnalla.
Naapurimaiden siipikarja voisi sitten selvitellä keskenään mitkä jyvät
kelpaavat, joten vienti voisi tällä pohjalla kasvaakin mutta ei raportin
ennustamaan määrään.
Raportin saa esiin linkin sivulta.
https://fas.usda.gov/data/kazakhstan-grain-and-feed-update-27

Venäjän vehnän vientihinnat ovat muutaman kaupan osalta olleet 200 taalan
tuntumassa tonnilta.
Markkinapuheissa asia on tietenkin selitetty mahtisuurilla varastoilla
joista Venäjä yrittää päästä eroon hintoja laskemalla.
Varastoissa on kuitenkin 15-20 milj. tonnia epäkuranttia tavaraa ja
osa siitä yhtä huonoa kuin Kasahstanin 50 % tasolle itänyt ongelmajäte.
Hintoja alentamalla osa saadaan kaupaksi rehuviljoja tarvitseville.
Myllyvehnän osalta Venäjän vehnästä ei juuri tehdä kauppoja, vaan
toimitetaan jo tehtyjä.
---
Jordania joka ostaa aina monta kuukautta etukäteen laivauksiin nähden,
osi 60 000 t. vehnää heinäkuun laivauksiin.
Hinta oli rahteineen 236 doll.t. - muut tarjoukset olivat haarukassa
243-264 doll. t.
---
soija maalis 11,40 touko 11,49
maissi-------4,18------4,29
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,21----5,76----6,57
touko 5,32-----5,57----6,45
heinä 5,43-----5,47----6,47
syys 5,54------5,55----6,54
Pariisi vehnä
maalis 184 touko 188,50 syys 197,50 joulu 204,25
rapsi
422,50 elo 421 marras 426,50 helmi 431
maissi
kesä 172,25 elo 176,25 marras 179,50 maalis 183,50

Viikolla 23-29.2. myytiin Usasta 271 100 t. vehnää ja laivattiin 368 300 t.
Kauden myynti kasvoi 18,43 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,65 milj. t.
Myynti ylittää 1 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
USDAn vientiarvio täyttyisi myynnin puolesta 1,29 milj. tonnin myynnillä.
Myyty vaan ei laivattu osa vaatisi 435 000 tonnin viikottaiset laivaukset.
---
Maissia myytiin 1,109 milj. t. ja laivattiin 1,159 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 39,22 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,87 milj.t.
Myynti ylittää vuodentakaisen 9 milj. tonnilla.
---
Soijaa myytiin 613 500 t. ja laivattiin 1,418 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 39,43 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,51 milj. t.
Myynti alittaa 9,23 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
---
Loppumaisillaan olevaa HRW vehnää myytiin vain 18 600 t. ja Nigaraguaan
aiemmin myyty erä peruttiin, sekä luvattiin toimittaa se seuraavasta sadosta.
Seuraavaa HRW satoa on myyty tähän mennessä 100 000 tonnia.
Anderson täytti Kiinan kauppaa 59 000 tonnin SRW vehnän laivauksella.
Vastattavaa jäi vielä 1,3 milj. tonnia, joten vauhtia tulisi lisätä.
Laivaustenkin tulisi olla suoritettu toukokuun alkuun mennessä, - että
myllyvehnän pula helpottuisi silloin kun taseet ovat kireimmillään.
Kiina alkaa saada omaa satoa kesäkuun alusta alkaen.
Italia osti 30 000 tonnia kevätvehnää.
---
USDA tiedustelee parhaillaan Usan varastojen kokoa maalis 1. tasolta,
ja saa raportin kovasti ponnistellen valmiiksi kuukauden kuluttua.
Eipä anneta tämän häiritä, vaan tehdään raportti vehnän osalta jo nyt.
Laskelma on tehty ilman tuontia Kanadasta.

38,38 varastoissa joulu 1.
4,67 tässä vähennetään 3 kuukauden laivaukset.
7,78 tässä vähennetään Usan kulutus
25,93 tämä tulisi löytyä varastoista maalis 1.

Miten riittää ?
25,93 maalis 1. varastot
7,78 tässä vähennetään Usan loppukauden kulutus
6,95 tässä vähennetään vientiarvion täyttymiseen vaadittavat laivaukset.
11,2 tämä jäisi loppuvarastoon kesä 1.

USDA taas ennustaa että vaikka repulla heittämällä jää 17,9 milj. tonnia.
No jos Kanadasta tuodaan ja vienti puolitetaan, niin sitten ei tarvita
rajoittaa omaa kulutusta.
Rajoittaa kuitenkin pitää koska tässä laskettiin vehnää sinällään, - ilman
alkuvaraston rehuvehnän poistoa eikä uudenkaan sadon huonoa laatua
huomioitu.
Lisäksi HRW vehnän myllylaatu ei riitä normaaliin kulutukseen, ja sen
vientikin jää vajaaksi.
---
Huomenna julkaistaan uudet USDAn raportit ja aloitan uuden katsausletkan
--
soija maalis 11,57 touko 11,66
maissi------4,26-----4,37
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,20----5,94-----6,57
touko 5,29-----5,73-----6,54
heinä 5,41-----5,59-----6,57
syys 5,54------5,66-----6,63
Pariisi vehnä
maalis 188,50 touko 192 syys 200,50 joulu 207,25
rapsi
touko 425,75 elo 424,25 marras 429 helmi 433,25
maissi
kesä 173,25 elo 176,50 marras 180,75 maalis 185,50