viljan hinnat nousussa

Edellisen katsausletkan Meksikon puheet jäivät vielä hieman kesken, ja
lisää selitystä vaatii Usaan suuntautuvan siirtolaisuuden syyt.
Meksikosta puuttuu ensinnäkin taloudellinen tasa-arvo, josta merkkinä ovat
äärimmäisen suuret tuloerot.
Nämä erot ovat läsnä myös "tavallisen kansan" keskuudessa, ja erittäinkin
kaupunkiväestön ja maaseudun välillä.
Esimerkiksi vuoden 2008 keskiansiot kaupungeissa olivat 26 600 dollaria vastaavia,
mutta vain 8400 dollaria maaseudulla.
Keskiansiot vievät kuitenkin harhaan, koska niitä alentaa se onko töitä lainkaan.
Parempi mittari on köyhyysrajan alapuolella olevan väestön osuus, mikä asettuu
mittaustavasta riippuen 21,5 prosentista aina 46 prosenttiin.

Meksikko voidaan lukea teollistuneiden maiden joukkoon, mutta sen teollisuus on
enimmäkseen tuonti-osista riippuvaa kokoonpanotoimintaa.
Koko joukko suuria automerkkejä on loisimassa halpaa työvoimaa, kuin myös
elektroniikan tuotannon tuotemerkkien kokoonpanotehtaita.
Tällaisella teollisuudella ei ole varmaa tulevaisuutta, niinkuin täällä Suomessakin
on nähty.
Suuri työtön nuorten ikäluokkien joukko elää ilman suuria toiveita paremmasta,
mikä on tietenkin kasvualusta rikollisuudelle, mikä taas kohdistuu esimerkiksi
Usaan huumekaupan ja siihen liityvän rikollisuuden muodossa.
Oman köyhän kansan rosvoaminen kun on heikosti kannattavaa.

Mitä tapahtuu kun suhdanteet sakkaavat ja työttömyys leviää lisää ?
Ruppukansa menettää sitäkin vähää ostokykyä mikä sillä vielä on.
Tuontiruoka tulee samalla ylivoimaisen kalliiksi kuluttajille, eikä öljyrahat
riitä hintatukeen.
"Meksikon kevät" tapahtuu.
Todellista hätää ei olisi ellei väestön määrä ei olisi kasvanut yli sen
minkä Meksiko itse pystyy ruokkimaan.
--
soija maalis 8,94 touko 9,08
maissi ----3,71------3,80
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,11---4,94----5,62
touko 5,16----5,06----5,66
heinä 5,21----5,16----5,73
syys 5,29-----5,28----5,80
Pariisi vehnä
maalis 203 touko 204 syys 187,25 joulu 189,50
rapsi
helmi 368,75 touko 369,50 elo 365,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 170,55 maalis 173,60 touko 175,50

Venäjältä on laivattu päälle 24 milj. t. vehnää, josta on seurannut
satamien läheisyydessä olevan myllyvehnän loppuminen.
Kauppoja on tehty enemmän kuin mitä on ollut myyjän kirjoissa, ja nyt on
hätä kädessä haalia laatuvehnän jämiä kauempaa.
Vaikeus on pitkät kuljetusmatkat jotka estävät pikaiset toimitukset
satamiin.
Linkin artikkeli kertoo että Siperiasta junakuljetus veisi kolme viikkoa.
Tämä ei onnistu vaunupulan vuoksi, ja tämä tulee osin sen kautta että
vaunujen vuokraaja ei halua sitoa kalustoa monen viikon ajaksi samalla
kun toisaalla viljavaunujavaunuja tarvitaan lyhyemmille keikoille.
Tässähän voi epäillä uusmallista viennin rajoittamista, jossa instrumenttina
käytetään Venäjän valtion rautatiepuljua.
Niin tai näin, - hinnat ovat Venäjällä pompsahtaneet, - esimerkiksi 12,5 %
vehnä irtoaa sisämaan varastoista 248 - 250 doll. hintaan , ja Egyptille
kelpaava 11,5 % myllyvehnä 240 doll. t. hintaan.
Tähän tulee päälle kuljetuskulut satamiin, ja liian halvalla myyty laivaus
joudutaan täyttämään tappiota tuottaen.
http://www.blackseagrain.net/novosti/russian-wheat-origination-costs-surge-as-supply-concerns-grow
--
Tässä ihmettelen että onko ne, vai eikö ne ole oppineet Venäjällä Siperiasta mitään.
Katsastelin tänään vanhoja katsauksia erästä linkkiä etsien, ja sattui löytymään
päivän aiheeseen sopivaa rähinää.
Rähinä on vuoden 2013 kesäkuulta, ja katsausletkan kolmas ja neljäs postaus.
Metsäveli on siinä äitynyt sättimään ameriikan taivaanpankon rohveettaa nimeltä
Alan Tercy .
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11527577/viljan-hinnat-nousussa

--
soija maalis 8,95 touko 9,08
maissi------3,74------3,82
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,12----4,95----5,65
touko 5,17-----6,06----5,69
heinä 5,22-----5,17----5,77
syys 5,31------5,29----5,84
Pariisi vehnä
maalis 203 touko 203,75 syys 187,50 joulu 189,75
rapsi
helmi 369 touko 371 elo 367 marras 369,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 169,30 maalis 172,15 touko 174,05

Viikolla 23. vietiin Kanadasta 213 700 t. tavallista vehnää ja 63 000 t. durumia.
Tavallisen vienti karttui 8,19 milj. tonniin ja durumin 1,52 milj. tonniin.

Länsirannikon vienti jäi 180 000 toniin, ja sinne toimitettiin rautateitse 191 200 t.
Viikon loppuessa varastoihin jäi 118 000 t. kevätvehnää.
Kevätvehnän varastojen enemmistö on idässä, joissa järvillä 181 000 t. ja itärannikolla
403 700 t.
--
Rapsifutuurit ovat olleet tasaisessa nousussa kuopasta, joka huijattiin sillä
perusteella että EU sallisi biodieselin tuontia Argentiinasta pienemillä maksuilla.
Osa kuopasta tuli siitä että Ukrainasta ostettiin kiirellä noin 2 milj. t. rypsiä,
eli lähes se määrä joka sieltä on yleensä ostettu vuodessa.
--
Pörssikurssien pikkuiseen pompsahdukseen selitettiin syyksi Kiinan ostoja.
Tällaista on huhuttu aiemminkin.

soija maalis 9,07 touko 9,21
maissi maalis 3,80 touko 3,88
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,18---5,04-----5,72
touko 5,23----5,15-----5,76
heinä 5,27----5,24-----5,83
syys 5,36-----5,36-----5,90
Pariisi vehnä
maalis 204,25 touko 205,25 syys 188 joulu 190
rapsi
helmi 368,50 touko 369,75 elo 366,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 168,25 maalis 171,10 touko 173

Selvittelin tänään planeetan fosforilannotteen tuotantoa, - fosforin riittävyys
kun on eräs kasvun rajoista.

Vuonna 2010 Marokko vastasi 50 % planeetan fosforikaupasta
Marokko suunnitelee nostavansa tuotannon 2020 mennessä 9 miljoonaan tonniin
lannoitetta, mikä saadaan irti 50 milj. tonnin määrästä fosforimalmia.
Marokko vie myös fosforipitoista raaka-ainetta, ja sen vienti on ylittänyt
10 milj. tonnia vuotta kohti.

Käyttö on ollut voimakkaassa kasvussa, - se oli vuonna 1998 jo 38 milj, t.
P2O5 oksidin määränä laskettuna.
Tuolloin arvioitiin että vuotuinen kasvu on 2-2,5 % , mikä olisi nostanut
kulutusta vuoteen 2010 mennessä 10 milj. t. ja edelleen 13 milj. t. vuoteen
2020 mennesstä.
Eli ennusteen mukaan oltaisiin nyt kulutustasolla 61 milj. t, ja 2050 100 milj. t.

Tutkimuksessa lyötiin jo jarruja, ja tämä koska käyttömäärä hehtaaria kohti
olisi jo 70 kiloa vuonna 2050.
Tutkimuksen tekoaikana käytettiin hehtaaria kohti 20-25 kiloa, mutta asiat
etenivät myöhemmin siihen että Etelä-Amerikassa viljelyyn otettiin valtava
määrä entistä metsää, joka vaatii 30 kiloa fosforia vuotta ja hehtaaria kohti.
Eli viljelyalaa tuli rutosti lisää, ja jatkossa planeetan kulutuksen taso seurailee
sitä miten viljelyala kehittyy.

Se mikä todellisuudessa on nykyinen kulutus ei vielä metsäveljelle selvinnyt.
Ainakin fosforimalmin hintataso on vuodesta 2000 kaksinkertaistunut, ja planeetan
yleisimmin käytetyn DAP, eli diammoniumfosfaatin hinta on noussut enemmän.
Kun tämä hinta oli vuonna 2000 noin 150 doll. t. , niin on se nyt noin
430 doll. tonnilta, - eli lähes kolminkertainen.
Hinta kävi 10 vuotta sitten edellisen ranttalin aikana 500 dollarissa tonni.
Usassa DAP hinta pillastui tammikuussa 2010 yli 1200 taalaan tonni.

Miten riittää?
Tästä ollaan montaa mieltä, ja katsotaan että hintaa nostamalla voidaan ottaa
käyttöön nyt kannattamattomia esiintymiä.
Näin pärjättäisiin 2100 luvulle, jolloin pahimmillaan noin puolet käytettävissä
olevista esiintymistä olisi tyhjiin käytettyjä.
Tämä arvio on 10 vuoden takaa.

Eräs arvio asetti "fosforihuipun" eli fosforintuotannon maksimimäärän vuoteen 2035.
Tuotantohan ei voi kauan kasvaa malmien pitoisuuksien heikentyessät, taikka
silloin kun niitä täytyy haalia takuuksien takaa.
Hirmuinen hintakin saattaa rajoittaa käyttöä, -toisaalta viljelyalakaan ei voi
määrättä kasvaa.
Jostain syystä tuoreimmat luvut ovat kymmenen vuoden takaa, lieneekö jo pimitystä.

Wikipediankin tuotantokäyrä loppuu vuoteen 2008 , mutta siitä näkee miten
Brasilian peltoalan kasvu on kääntänyt kysynnän kasvuun, mitä tuotanto on
sitten seurannut.
Toinen kaavio näyttää Usan oman fosforituotannon alamäen, ja tämä käyrä
päättyy vuoteen 2015.
Usan tuotanto näyttäisi sen mukaan tökkäävän turpeeseen joskus 2040 hujakalla.
Usa onkin jo ennestään fosforin nettotuoja oltuaan 1995 asti viejien joukossa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Peak_phosphorus
--
soija maalis 9,15 touko 9,28
maissi------3,80-------3,89
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,16----5,05-----5,74
touko 5,22-----5,15-----5,79
heinä 5,28-----5,15-----5,85
syys 5,35------5,36-----5,92
Pariisi vehnä
maalis 204 touko 205 syys 187,50 joulu 189,50
rapsi
helmi 369,50 touko 372 elo 368 marras 371
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 168,35 maalis 171,20 touko 173,50

Oikea loitsu manasi esiin uunituoreen ja rikinkatkuisen arvion fosforin tuotannosta
ja sen reservien määrästä.
Linkin arvion tuottaa Usan hallinnon virasto.
Tuotantomäärät löytyvät esityksen loppupuolelta ja siinä kerrotaan 2017
louhitun fosforimalmin määräksi 255 miljoonaa tonnia, josta se nousi viime vuoden
263 milj. tonniin, - kasvua 3,1 %
Mikä määrä sitten irtoaa puhtaana fosforiyhdisteenä riippuu louheen pitoisuudesta.
Pitoisuudet ovat laskussa rikkaiden esiintymien ehtyessä, ja tästä seuraa
louhitun määrän kasvu, vaikka itse lannoitefosforin käyttö jäisi ennalleen.
Arviosta löytyy myös arvio planeetan reserveistä, jotka riittäisivät nykyisen
tuotannon tasolla 266 vuodeksi.
Esiintymien laatu kuitenkin tekee monesti näiden käytön kannattamattomaksi.

Tämä ei kuitenkaan merkitse että louhittavissa oleva fosfori sitten tyystin
loppuisi, vaan että kyse on nykyisin tiedossa olevista reserveistä.
Esimerkiksi Brasiliaan on suunnitteilla fosforintuotantoa, mutta joko malmi
on nykyiseen hintatasoon verraten liian köyhää, taikka investoini ei tuota
muuten tarpeeksi koskapa projekti ei ota edistyäkseen.
Muitakin esteitä löytyy reserveiden käyttöönotossa, kuten liialliset uraanin
taikka kadmiumin pitoisuudet.

Kaikkiaan planeetalta löytyy ainakin 300 miljardia tonnia fosforimalmia, mutta
tähän on jo luettu vedenalaisetkin esiintymät joita löytyy esimerkiksi
mannerjalustoilta.
https://minerals.usgs.gov/minerals/pubs/commodity/phosphate_rock/mcs-2018-phosp.pdf

Mistä fosforipulassa on sitten kyse ?
Ainakin on kyse monimutkaisesta yhdistelmästä monenlaisia ongelmia.
Suurin ongelma keskittyy yksinkertaisen kysymyksen hujakalle: - millä köyhä ostaa ?

Planeetalla on ostotarvetta ruualle enemmän kuin mitä tuotetaan, ja väestönkasvu
lisää ennenpitkään tarpeen kaksinkertaiseksi nykyisestä.
Ostokykyä ei kuitenkaan ole, eikä sitä järjettömästi lisääntyvien väestöjen
vähälahjaisuuden vuoksi myöskään tule.
Kuitenkin jonkun olisi maksettava fosforintuotannonkin lisäys, maksettava peltoalan
lisäyksen kustannus, maksettava typpilannoitteiden tuotannon kaksinkertaistaminen,
ynnä muuta loputtomiin.
Eipä tule tapahtumaan.

Nykyhintaisenkin tuotannon ylläpitäminen on tulossa mahdottomaksi.
Tässä on myöskin kyse tuotantopanosten nousun tuomasta haasteesta, mikä tulee
talouden hyrrät liikkeellä pitävän öljyn kallistumisen myötä.
Ei ainoastaan polttonesteet kallistu, vaan myöskin kaikki muutkin joiden
tuotantoon ja kuljetuksiin niitä tarvitaan.
Maailmanlopun meininki jatkuu myöhemmin ja "peak oil" on seuraava mörkö
joka kaivetaan sängyn alta esiin.
--
Usan pörssit olivat maanantaina kiinni.
Pariisi vehnä
maalis 205 touko 205,75 syys 188,25 joulu 190
rapsi
helmi 370,25 touko 373,25 elo 369,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 169 maalis 172 touko 173,95

Venäjän vehnänvienti oli karttunut tammi 15. mennessä 25,9 milj. tonniin,
joten vientiä voi jatkaa jotain 5-8 milj. t.
Tämä ei voi olla kokonaan myllyvehnää, ja muutenkin Venäjällä näkyy aikeita
jotenkin rajoittaa vientiä.
Tätä pidetään jo siksi varmana että hinnat ovat nousussa muuallakin.

Ukraina on myös lopettamassa vientiä, mitä oli luvattu myllyvehnän osalta 8 milj. t.
Tätä laatua on jo laivattu päälle 80 % joten jotain 1-1,5 milj. t. saattaisi
irrota.

Markkinapuheissa on kerrottu Egyptin ostaneen äskettäin Usasta vehnää.
Ostotarpeeksi arvellaan 1,5 - 2 milj. t. nyt kun Venäjän vientikyky alkaa
loppua.

soija maalis 9.09 touko 9,24
maissi-----3,79------3,87
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,21----5,10----5,72
touko 5,27-----5,19----5,76
heinä 5,32-----5,28----5,83
syys 5,41------5,40----5,90
Pariisi vehnä
maalis 205,75 touko 206,75 syys 188,75 joulu 190,25
rapsi
helmi 371,75 touko 373,25 elo 370
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
tammi 168,60 maalis 171,45 touko 173,25

Peak oil, eli öljyhuippu on ollut ennusteeena olemassa jo pitkään ja monen
tuottajamaan osalta jo ohitettu.
Tämä tuotannon korkein taso on suurella varmuudella ohitettu tavanomaisen
maaöljyn osalta.
Jos katsotaan laajemmin nestemäisiä hiilivetyjä, niin niidenkin tuotanto on
ollut laskusuunnassa jos tilastoista pudotetaan pois Usan tuotanto.
Usaan ennustettiin myös tuotannon lasku, mutta tekniikan kehittymisen ansiosta
voitiin aloittaa "tight oil" eli liuskemuodostumien sisältämän öljyn tuotanto.
Miten on käynyt selviää linkin blogin artikkelista, josta löytyy havainnollisia
kaavioita.
Blogia pitää yllä metsäveljen nettituttu ajalta jolloin internet oli vielä
nuori, ja jolloin "Rooman klubin" , Hubbertin, Pimentelin ym. hälyttäneet
tutkijat ja kansalaiset osallistuivat asian selvittelyyn "energyresources"
keskustelupalstalla.
Kaavioita pääsee tarkastelemaan kun linkin avaussivulta klikkaa linkkiä
"continue reading" mikä löytyy OPEC tuottajien lukuja näyttävän taulukon alta.
http://peakoilbarrel.com/

Ensimmäinen kaavio näyttää millä vaudilla Algeria menettää kykyään ostaa
tuontiruokaa.
Tuotantokäyrä alkaa vuodesta 2005 ja päättyy vuoden 2018 lokakuuhun.
Kun tuotanto oli edellisen ranttalin aikana 1,4 miljoonaa barrelia
päivässä, niin nyt se on jotain 1 milj. barrelia.
Syyriat häämöttää kymmenen vuoden sisällä.
Venezuelan alamäki on ollut vieläkin jyrkempää, ja tilanteesta voi olla
seurauksena ensimmäinen valtion totaaliromahdus amerikoissa.

Keltapohjaisten kaavioiden välistä löytyy "world oil supply" taulukko.
Siinä sininen käyrä näyttää planeetan öljyntuotannon, mikä joulukuun lopussa
osuu 100 miljardiin barrelin päivässä.
Siniset pylväät näyttävät OPEC valtioden tuotannon osuuden ja kehityksen alkaen
vuodesta 2017.
OPEC tuotanto näyttää olevan keskimääränä lievässä laskussa, mutta planeetan
tuotantoa kannattelee Usan liuskeöljyn tuotannon kasvu.

Että näin on, - selviää kun tarkastelee ensin taulukkoa OPEC Russia.
Taulukko näyttää Venäjän plus OPEC tuotannon alkaen vuodesta 2013, ja
poukkoilevan käyrän ymmärtämistä avustaa ruskea 12 kuukauden keskiarvoa
edustava käyrä.
Jonkinsortin huippu on näkyvissä vuoden 2017 syyskuussa, mutta oliko se jo
tuossa on liian aikaista väittää.

Seuraavana on Non OPEC käyrästö, jossa mukana on opecin ulkopuoliset tuottajat,
ja joukossa myös Usa.
Syyskuulle päättyvä käyrä näyttääkin tuotannon kasvua.

Se että Usa yksin kannattelee tuotannon tasoa selviääkin taulukosta NON-OPC Less USA.
Eli kyseessä on OPEC:in ulkopuolisten maiden tuotanto ilman Usan osuutta.
Käyrä näyttää laskua ja sen huippu osuu vuoden 2015 marraskuulle.

Artikkelin lopusta löytyy OPEC:in voluntary, eli "vapaaehtoiset" tuotannon rajoitukset
jotka tulivat voimaan nyt tammikuussa.
Siitä onko kyse vapaaehtoisesta, vaiko todellisuuden diktatuurin sanelemasta rajoituksesta,
voi esittää epäilyksen vaikkapa edellä esitettyjen taulukoiden perusteella.

Mutta mitä asiasta seuraa apinansuvun ruokahuollolle, - sitäpä selvitän vähin erin
myöhemmin.
Asia on iso ja vaatii paljon selitystä jos haluaa edetä asioiden ytimien kautta,
eikä vain päällisin puolin hölisemällä.

Lankapuhelimeen liitetyn modeemin avulla potkukelkkaa tuupatessa ei energyresourcesin
aikoina voinut kuvitellakaan että näinkin saattaa asioita netistä tarkastella.
Mittakaava on tuotettuja barreleita päivässä.
https://www.youtube.com/watch?v=Fu7D8eRnFyM
--
soija maalis 9.15 touko 9,29
maissi------3,78------3,87
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,27----5,15----5,75
touko 5,32-----5,24----5,79
heinä 5,38-----5,33----5,85
syys 5,46------5,44----5,92
Pariisi vehnä
maalis 206 touko 206,75 syys 188,50 joulu 190,25
rapsi
helmi 374,25 touko 374 elo 369,25
Lontoo rehuvehnä
tammi 168,60 maalis 171,10 touko

Usan öljyntuotannon kasvupyrähdys peittää näkyvistä muutoin laskuun
kääntyneet tuotantomäärät.
Wikipedian artikkelista löytyy ylhäältälukien toisena oleva havainnollinen käyrästö.
Siinä esitetään punaisella Usan öljyhuippu, jonka Hubbert ennusti jo vuonna 1956.

https://en.wikipedia.org/wiki/Peak_oil

No käyrä oli kylläkin optimistisin monista eri oletuksilla tehdyistä.
Vihreällä piirretty tuotantokäyrä toteutui lähes tarkasti, ja 1970 huipun jälkeen
Usan tuotanto putosi hälyttävää vauhtia kohti täydellistä tuontiriippuvuutta.
Tästä pelasti säröyttäminen, vaakasuoraan tapahtuva poraus ja öljyä sisältävien
liukemuodostumien käyttöönotto.
Tällä erää oma tuotanto ylittää hieman Usaan tuodun öljymäärän, mutta Usan oma
kulutus ylittää silti lähes puolella oman tuotannon tason.
Miten menee jatkossa ?
Tästä pääsee selville artikkelin väliotsikon "unconventional sources" kohdalla olevasta
kaaviosta.
Siinä esitetään Usan tuotantomäärät Alaska poislukien, - näyttäisi kyllä Meksikonlahtikin
olevan poissa.
Harmaa osa kuvaa tuotantoa porauksista jotka on tehty ennen 2015 ja tämän osan nousua
on ylläpitänyt kiivastahtinen poraus liuskeljy-esiintymissä.
Mustalla piirretty "rig count" käyrä tarkoittaa porausta suorittavien laitteistojen
määrää, mikä on pysynyt vuoteen 2015 saakka noin 1800 yksikön tasolla.
Vuoden 2015 huonot hinnat ynnä muut seikat saivat poraukset jyrkkään laskuun, ja
jo vuodessa määrä painui noin 500 yksikköön.

Vanhojen porausten öljytuotanto aloitti samalla jyrkähkön laskun, mikä on tyypillistä
"tight oil" esiintymiin tehdyille porausreiille.
Tällaisen tuotantoreiän öljytuotto putoaa puoleen jo noin 2-4 vuodessa ja hiipuu
sitten hitaammin noin 15 vuotta kunnes loppuu.
Kaavion loppuosa vuodesta 2016 eteempäin on arvio, mikä on tiedetyn perusteella varmalla
pohjalla.
Mikä tiedetään on se että 500 porausyksikön määrä ei riitä pitämään tuotannon tasoa
yllä, saati että tuotanto Usassa kasvaisi.

Tarve jatkuvin porauksiin ja reikien varsinaiseen tuotantoon virittämiseen tulee
tuhottoman kalliiksi, ja koko touhuun ei luultavasti olisi saatu rahoittajia
ilman Usan asuntokuplan puhkeamista, mikä oli johtaa pankkisektorin osittaiseen tuhoon.
Usan keskuspankki "painoi" lisää numeromuodossa olevaa rahaa, ja äkisti keventyneet
rahamarkkinat etsivät kiivaasti mihin erinomaiseen rahat sijoittaisi.

Tight oil tuotanto käy tappiolliseksi alle 40 taalan barrelihinnalla, mistä johtui
porauksien lamakausi.
Usan kokemukset sopii koko planeetalle: Uusi tuotanto vaatii öljyn korkeammat hinnat.
Miksipä vaatii on seuraavan asiaa koskevan saarnan aihe, ja siinä hätistellään
esiin uusi mörkö josta harvemmin suostutaan puhumaan.
--
soija maalis 9,16 touko 9,29
maissi maalis 3,77 touko 3,68
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,21 --5,11----5,76
touko 5,28----5,21----5,79
heinä 5,34----5,30----5,85
syys 5,42-----5,41----5,92
Pariisi vehnä
maalis 206,50 touko 207,50 syys 188,75 joulu 190,25
rapsi
helmi 374,75 touko 373,25 elo 368,75
lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 171,20 touko 173 heinä 174,30

Seuraavan mörön voi nimetä vaikka energialähteiden laadun huonontumiseksi, mikä
pahimmin kohdistuu oljyntuotantoon.
Alkuaan tarvittiin vain yksi barreli öljyä sadan barrelin tuottamiseen, eli netoksi
saatiin 99 barrelia.
Nykytilanne arvioidaan Usassa siten että uuteen tuotantoon tarvitaan 1 barreli
öljyä 5 barrelin tuottamiseen.
Hävikin suuruus selittyy sillä että raakaöljy on ensin tislattava, ja esimerkiksi
öljyntuotannon tarvitsemien kuljetusten tarpeisiin saadaan öljyn laadusta riippuen
vaihtelevia osuuksia.
Esimerkiksi Usan liuskeöljystä saadaan tislauksella noin 30 % dieseljakeita,
sekä yhteensä noin 30 % bensiinijakeita ja lentopetroolia.
Loput ovat raskasta pölttoöljyä ja lähinnä pikimäistä "pohjaöljyä".
Jalostusta tosin auttaa se että esiintymä purkaa myös maakaasua, jolle ei ole
hujakalla tarpeeksi käyttöä, ja sitä käytetään tislauksen energiaksi.
Melkoinen osa siitä hävitetään paikanpäällä polttamalla soihduissa.

Usan tilanne kuvastaa hyvin muutakin planeettaa, ja tässä kannattaa huomata että
myös vanhojen öljykenttien "hyötysuhde" on heikentynyt vaikka niihin ei juuri
kannata enää lisäreikiä porailla.
Sensijaan esimerkiksi Saudi-Arabiassa pumpataan kentiin merivettä niiden paineen
säilyttämiseksi.
Tämä menetelmä katsotaan huonoksi koska se tuhoaa osan tuotantopotentiaalista,
mikä saataisiin paremmin säilymään vähemmän ahneella öljyn pumpauksella.
Saudeissa tilanne on osin mennyt niinkin huonoksi, että noin puolet ylös
pumpatustä tilavuudesta onkin jo merivettä.
Meksiko onnistui pompsauttamaan vanhojen kenttien tuotantoa eristämällä ilmasta
typpikaasua, ja pumppaamalla sitä kenttiin niiden painetta säilyttämään.
Meksikosta tuli samalla planeetan suurin puhtaan typpikaasun tuottaja ja käyttäjä.
Menetelmä on kallis ja vaatii paljon energiaa, mutta ei pilaa kenttiä.

Öljyntuotannon pyörittäminen siis vaatii aina vaan lisääntyvää energiankäyttöä,
kunnes homma hirttää kiinni viimeistään silloin kun enemmän kuluu kuin mitä
saadaan.
Kyse ei silloinkaan olisi varsinaisesti öljyn loppumisesta, eli sitä voitaisiin
edelleen tuottaa vaikka ydinvoiman avulla, - tuskimpa koskaan tuotetaan.
Se miksi apinansuku ei voi heittäytyä "pitäkää tunkkinne" linjalle, johtuu
siitä että planeetan nykymeno ei ilman polttonesteitä vaan toimi.
Ainoastaan niiden saamiseksi koko öljyteollisuus on viritetty.
Asiasta seuraa öljyn hintojen nousu ja kaiken kallistuminen.
Koska öljyntuotannon moolok on se joka rahat vie, merkitsee tämä että kuluttajat
yli planeetan köyhtyvät, ja "milläs köyhä ostaa".

Entäs synteettise polttoaineet ?
Niiden tuottaminen ei ole erityisen vaikeaa, mutta jostain muusta lähteestä
täytyy saada se energia joka niihin ladataan kemialliseksi energiaksi.
Öljyn hinnan tulee vielä nousta ennenkuin niiden tuotanto voi kasvaa.
Kuitenkin varsin vähän tuettuna ne voisivat täällä Suomessa pelastaa
väinölänlapset pahemmalta kohtalolta.
Suomessa turve ja puu ovat tuotantoon sopivia, ja ne sisältävät jo valmiiksi
synteesin vaatimaa energiaa.
Saatan asiaa käsitellä tuonnempana lisää.

Kalliilla öljyllä voidaan ensialkuun tuottaa vähintään entinen määrä ruokaa,
mutta paljon hinnakkaampana.
Kuluttajien tulee samalla karsia muuta kulutustaan että säilyy hengissä.
Se osa apinansuvusta jonka kulutuksesta ruokamenot vievät suurimman osan
kuolee nälkään.
Sen elintason nostaminen käy mahdottomaksi koska hengissäpysymisen kannalta
epäolennaisille tuotteille ei löydy ostajia, - niitä ei kannata tuottaa, ja sekin vähä
teollisuus mikä on saatu kehitysmaihin aikaan menettää asiakkaansa.

Mörkölogian seuraava osa koskee suomiriepua, ja moni tuuminee siitä että
"vaunun täyttää hiljaisuus, ajatus on outo, uus".
Ehkä sentään selviämme hengissä.
--
soija maalis 9,23 touko 9,37
maissi------3,80------3,88
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,21----5,10----5,74
touko 5,27-----5,19----5,77
heinä 5,33-----5,29----5,83
syys 5,41------5,39----5,89
Pariisi vehnä
maalis 205,50 touko 206,50 syys 188 joulu 189,75
rapsi
helmi 377 touko 374,75 elo 369,75 marras 372,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 170,45 touko 172,25 heinä 173,45

Suomi ja öljyhuippu on nyt aiheena, ja avuksi otetaan linkin blogi josta löytyy
valmiina paljon siitä mitä oli tarkoitus ottaa käsittelyyn.
Blogista löytyy erinomainen osuus "öljyhuipun" kuvailusta ja erittäinkin siitä
miten asia vaikuttaa Suomen yhteiskunnan tulevaisuuteen, kuin myös muunkin planeetan
osalta.
http://energiajatalous.blogspot.com/p/oljyhuippu-q.html

Blogin artikkelit ovat muutaman vuoden takaa, mutta sisältö kelpaa hyvin nykyistäkin
tilannetta kuvaamaan.
Varsinkin Suomen kuljetukset ovat edelleenkin öljyn varassa, samoin kuin myös
maatalouden toiminta.

Aloitan päivän saarnan huomauttamalla että kun silloin kun pula alkaa nostaa öjyn
hintoja, se samalla tekee vaikeammaksi Suomen öljylaskun maksamisen.

Miksi näin, - löytyy hujakalta "millä köyhä ostaa ? " ja tarkemmin millä öljystä köyhä
Suomi ostaa?
Tuontienergian oston kustannusta kyllä osataan yleensä paljoksua, ja energiaomavaraisuuden
nostotarvekin on kirjattu moniin puolueohjelmiin.
Kustannukset mitataan vaidannan välineellä nimeltä raha, ja siihen asia valitettavasti
asian analysointi jääkin.

Mutta eihän Suomi mitään rahalla osta.
Se millä Suomi ostaa, on pitkä lista täällä valmistettuja tuotteita, kuten sellua
ja paperia, terästä ja siitä tehtyjä tuotteita, kaivosteollisuuden tuotteita, - ja
tämä kaikki lisättynä suomalaisten työpanoksella.
Raha on siinä vain vaihdannan välineenä.

Suomen keinot ostaa ulkomailta mitään ovat erittäin syöppöjä energian suhteen.
Asia oikein korostuu metsäteollisuudessa runsaan sähkön ja puun käytön sekä pitkien
kuljetusten vuoksi.
Lisäksi teollisuuden pohjana ja edellytyksenä olevan yhteiskunnan toiminta vaatii
pohjoisen sijainnin vuoksi muuta planeettaa enemmän energiaa.
Yhdessä näistä rakentuu Suomen energiankulutus.

Motivan mukaan vuonna 2017 kului Suomessa kaikkiaan ja eri muodoissaan energiaa
1353 PJ , mikä vastaa energialtaan 32,3 miljoonaa öljytonnia.
Suomalaista kohti tämä tekee 248 GJ / asukas , taikka 5,93 tonnia öljyä vastaava
energiamäärä asukasta kohti.
Todellista öljynkulutusta tuosta määrästä oli 23 % , eli asukasta kohti vauvasta
vaariin 1,36 tonnia.
Linkistä löytyy miten kokonaiskulutus jakaantuu eri lähteiden kesken.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/energian_kokonaiskulutus

Suomi siis hankkii tuontienergian ostoon tarvittavat varat kuluttamalla ostamaansa
energiaa.
Lisänä kuluu omatkin energiat kuten vesivoimaa ja puuperäistä energiaa.
Tässä yhtälössä "paha kiertää".
Se mikä säännöllisesti jätetään pois laskuista silloin kun on kyse tuon taikka
tämän asian kuluttamasta energiasta taikka päästöistä, - on se energia joka on
kulutettu kun on hankittu varat joilla energia on ostettu.
Esimerkiksi auton kulutusmäärään satasella pitää lisätä koko joukko öljyä, maakaasua,
puuta, sähköä, rautaa, - ja mitä nyt onkaan kulunut energiaa ansaittaessa.
Ei sitä tuontiöljyä hauen posauksilla taikka teerin kukerruksella makseta, - eikä
toistemme selkiä pesemällä.

Seuraavassa osassa perkaan ansaintapuolen energiankulutuksen rakennetta ja muuta
hirmuisuutta.
Kaikki ei ole kuitenkaan Suomen osalta toivotonta kamppailua, ja luontaisia
etujakin muihin maihin verrattaessa löytyy.
Esimerkiksi oman maatalouden merkitys paljastuukin suureksi energian säästäjäksi
sen vaihtoehtoon verrattaessa.
Samoin tuontia korvaava teollisuus saa nostetta samasta syystä.
--
USDA pääsi pois pakkolomalta ja helmi 8. on luvassa Usan joulukuun alun tason
selvittävä varastoraportti.
Jossain välissä saadaan kauppatilastotkin selvitettyä.

soija maalis 9,23 touko 9,36
maissi ----3,79------3,88
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,18----5,06----5,74
touko 5,24-----5,16----5,76
heinä 5,30-----5,26----5,82
syys 5,39------5,37----5,88
Pariisi vehnä
maalis 205 touko 206,25 syys 187,50 joulu 189,25
rapsi
helmi 356,75 touko 372,75 elo 368,50 marras 271
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 170 touko 171,25 heinä 173

Australiassa tappohelteet ja kuivuus ovat pilanneet toiveet kelvollisesta durrasadosta,
ja tämä On johtamassa rehuviljojen lisätuontiin Länsi-Australiasta.
Vehnän hinnat ovat ausseissa pysyneet korkeina mantereen itälaidalla, huolimatta
kelpo sadosta läsipuolella.

EU:n vehnänvienti on karttunut 9,2 milj. tonniin, - vastaan 12,5 milj. t. vuosi
sitten.
Maissin tuontia on kertynyt jo 14 milj. t., missä plussa vuodentakaiseen 4,4 milj. t.

soija maalis 9,19 touko 8,33
maissi------3,77------3,86
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,13----5,00----5,68
touko 5,19-----5,10----5,71
heinä 5,25-----5,20----5,78
syys 5,34------5,30----5,85
Pariisi vehnä
maalis 205,75 touko 206,75 syys 188,25 joulu 189,75
rapsi
helmi 379,50 touko 372,50 elo 368,50 marras 372
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 169,75 touko 172 heinä 173,30

Egypti osti 360 000 t. vehnää maaliskuun laivauksiin.
Tällä kertaa ostot suuntautuivat EU:n vehnään toimittajina Ranska ja Romania.
Hinnat löytyvät linkin artikkelista .
http://www.blackseagrain.net/novosti/russian-wheat-no-longer-competitive

soija maalis 9,20 touko 9,33
maissi -----3,81------3,89
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,17---5,02 ----5,71
touko 5,23----5,12-----5,75
heinä 5,29----5,22-----5,81
syys 5,38-----5,33-----5,88
Pariisi vehnä
maalis 205,75 touko 206,75 syys 188 joulu 189,25
rapsi
helmi 380,25 touko 373,50 elo 268,50 marras 171,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 169,60 touko 172 heinä 173,20

Usan rästiin jääneitä kauppatilastoja julkaistaan viikottain kunnes helmi 22.
useamman viikon kattavasta julkaisusta eteempäin rästit ovat purettu.

Viikolla 14-20.12. myytiin Usasta 526 300 t. vehnää ja laivattiin 511 200.
Kauden myynti kasvoi 17,19 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,46 milj. t.
Myynti alittaa 2,1 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
USDAn vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 10 milj. tonnin lisämyynnillä.
--
Maissia myytiin 1,699 milj. t. ja laivattiin 899 600 t.
Kauden myynti kasvoi 31,3 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,7 milj. t.
Myynti ylittää 4,7 milj. t. vuodentakaisen.
Myynti edustaa 50 % osuutta USDAn vientiarviosta jo kauden yhden neljänneksen
kuluttua.
--
Soijaa myytiin 2,39 milj. t. ja laivattiin 611 100 t.
Kauden myynti kasvoi 29,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,9 milj. t.
Myynti alittaa 10 milj. tonnilla vudentakaisen tason.
--
Joulua edeltävän viikon taivaanmerkkinä ovat Egyptin kookkaan ostot.
Egyptiin myytiin 107 700 t. HRW vehnää, 48 400 t. SRW vehnää ja 50 000 t.
kevätvehnää.
Viikon myyntikärjen järjestys oli Egypti 170 700 t. Japani 139 500 t. ja ufomiehet
125 600 t.
Kiinan tulo soijanostajaksi näkyi 1,466 milj. tonnin ostona.
--
Soija maalis 9,15 touko 9,30
maissi-----3,76------3,84
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,16----4,99----5,70
touko 5,21-----5,08----5,74
heinä 5,26-----5,18----5,80
syys 5,35------5,28----5,87
Pariisi vehnä
maalis 204,25 touko 205,75 syys 186,50 joulu 188,50
rapsi
helmi 374 touko 372 elo 367,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 169,35 touko 171,50 heinä 172,95

http://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/ruoka-on-halventunut-jo-30-vuotta/

Reaalihintoihin muutoksia kuluttajahinta-indeksin pääryhmissä, Kulutuksen rakenteessa ei suurta muutosta.

Kuviossa 2 asumisen osuus kasvanut. Ja ruuan osuus pienentynyt.

Kulutus siirtynyt lihasta ja viljasta kalaan, hedelmiin ja vihanneksiin.

Tällä kertaa mörkölogian kohteena on selvittää vientiteollisuuden kyky hankkia
energian ja muiden tuotujen tarvikkeiden tuotiin tarvittavat varat.
Tämä kyky joutuu heti koetukselle öljyn hinnan noustessa, ja myöhemmin muiden
tuontituotteiden hintojen seuratessa öljyä.
Lukija saattaa epäillä että nyt selitetään liian vaikeita, mutta kunhan
pysytään olennaisissa ydinkohdissa, niin jotain selviää.
Linkistä löytyy lisää ja kyse on tullin tilastoista vuodelta 2017.
Kuviot saa näkyviin aloitussivun lopusta olevista linkeistä löytyvinä, jotka
ovat kuitenkin niissä vain 11 kuukautta kattavia.
https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tavaraviennin-arvo-kasvoi-15-prosenttia-vuonna-2017

Suomen tavaraviennin arvo oli vuonna 2017 ennakkoarvion mukaan 59,5 miljardia
euroa ja tuonnin 62 miljardia.
Viennin kohdalla kannattaa huomata että kyse on viennin bruttomääräisestä
arvosta, mikä ei vielä kerro mitään tavaranviennin kyvystä kehittää tuonnin
maksamiseen vaadittavat varat.
Viennistä jäävä netto on se mikä merkitsee, ja sen saa selville kun vähentää
viennin tarvitsemien tuontipanosten arvon bruttoarvosta.
Tullin tilastoissa ei eritellä miten tuontipanosten arvo jakaantuu kotimaan
tarvetta palvelevan teollisuuden ja vientiteollisuuden kesken.
Tästä ei kuitenkaan ole tässä haittaa, koska viennin ansaitsemilla tuloilla
maksetaan kummatkin.

Suomen teollinen toiminta vaatii kosolti tuontipanoksia, joista suurin luokka
on teollisuuden tuotantotarvikkeet 30,8 % osuudella.
Investointitavarat kattavat tuonnista 20,4 % , poltto ja voiteluaineet 13,3 ja
kuljetusvälineet ja niiden osat 13 %.
Kaikkiaan näistä kertyy 77,5 % osuus tuonnin arvosta, mikä tekee 48 miljardia
euroa.
Muihin tarkoituksiin kuluu 14 miljardia, - joita ovat kulutustavarat 10,7 %,
muut tavarat 9 % ja elintarvikkeet ja juomat 6,8 %.

Suomen teollisuuden ansaitsemia rahoja kuppaa yksi ja toinen muukin taho,
joista teollisuuden omana syntinä on ulkomaisten omistajien vaatimat osingot
ja varainsiirrot.
Muista mainittakoon EU:n jäsenmaksu sen Suomeen palautumattomalta osalta, EU:n
perimät tullit, kehitysapu sekä palvelutaseen alijäämä josta suurimpana
etelänmatkat ja muu matkailu.
Myös Suomen valtion ja muidenkin ottamien velkojen kuoletukset ja niiden korkokulut
voidaan ainoastaan ottaa viennin tuottamasta nettopotista.

Vuoden 2017 tavaranviennillä ei voitu kattaa tuontia ja muuta tullin tilaston
ulkopuolelle jäävää ja ulkomaille karkaavaa osuutta.
Samalla se merkitsee että Suomen kansantalous velkaantuu, mistä voi veistellä
että Suomi ikäänkuin "vie velkaa", eli ulkomaillehan se otetun velan arvokkain
osa jää, eli vuosikausien korot maksetaan sinne ja lopulta lainaksi otettu pääoma
palautetaan lainaajalle.

Sama on jatkunut jo pitkään, eikä muutosta ole tulossa varsinkaan energian
hinnan noustessa.
Tämä suunta jatkuessaan tuhoaa Suomen yhteiskunnan kyvyn huolehtia sen
nykyisistä tehtävistä, ja samalla menee koko yhteiskunta.
Mitään estettä tälle suunnalle ei ole, eikä nykymenolla tulekaan.
Syyriat ei ole kaukana täältäkään, - monistakin syistä joiden mainitsemisesta
kyörätään käräjille.

Jotain kuitenkin pitäisi tehdä ja paljon.
Mutta mitä, -sepä onkin asia johon nykyinen poliittinen valtablokki ei omista
ideologisista syistä pysty vastaamaan.
Silloin kun ideologinen häntä alkaa heiluttaa järjellistäkin koiraa on
kaikki toivo mennyttä.
Tiedätte kyllä mistä nykypuolueesta löytyy järkeilyn ja rohkeuden yhdistelmä
jolla ainakin teoriassa voi asioita muuttaa.

Seuraavassa mörkölogian osassa aloitetaan katsastemaan Suomen teollisuuden
rakennetta, energiankäyttöä ja muuta sälää.
Lisäksi etsitään sen muutoksen eväitä joita nyt välttämättä tarvitaan.
--
soija maalis 9,17 touko 9,31
maissi -----3,78-------3,86
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,24----5,09----5,75
touko 5,28-----5,17----5,79
heinä 5,31-----5,26----5,85
syys 5,38------5,35----5,91
Pariisi vehnä
maalis 203,75 touko 205,25 syys 185,75 joulu 187,75
rapsi
touko 372,25 elo 367,75 marras 371,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 169,85 touko 172 heinä 173,50

Venäjän viljavarastot olivat tammikuussa noin 20 % alle vuodentakaisen määrän.
Vehnän varastomääräksi kerrotaan 31,7 milj. t. , missä miinusta vuodentakaiseen
27 % .
Lisäksi miinus on keskittynyt etelän vehnämaille jotka ovat vientisatamien lähellä.
Miinus vuodentakaiseen nähden on näillä alueilla haarukassa 34 - 46 %.
Tähän mennessä vehnää on laivattu haarukassa 27 - 28 milj. tonnia.
Satamissa FOB hinnat ovat nouseet ja Venäjän sisäiset hinnat ovat nousseet
korkeimmiksi neljään vuoteen.
--
Bangladesh asetti vähän aikaa sitten ostotarjouksen vehnästä.
Myyntitarjousten hinta rahteineen on noussut haarukkaan 299 - 309 doo. tonni.
FAO:n arvion mukaan vuotuinen ostotarve on noussut 6 milj. tonniin.
Riisi on käynyt hinnakkaaksi, eikä sitä jatkossa tulla muutenkaan saamaan tarvetta
vastaavasti.
Vehnän kulutus on pompsahtanut 34 % vuodentakaisesta.
http://www.blackseagrain.net/novosti/bangladesh-wheat-import-tender-draws-lowest-offer

Banladesh:in väestonkasvu on 1,6 miljoonaa vuodessa ja tämä 162,6 milj. väestöpohjalla.
Muutto muualle on vetänyt väestöpyramidin miesten puoleisen sivun kuopalle vuosiluokissa
15-49 vuotta , muuton ollessa noin 500 000 vuosittain.
Muuttoa on ollut eniten persianlahden halpatyövoimaksi.
..
soija maalis 9,19 touko 9,32
maissi-------3,79-----3,88
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,25----5,10-----5,74
touko 5,29-----5,17-----5,78
heinä 5,32-----5,25-----5,85
syys 5,39------5,35-----5,90
Pariisi vehnä
maalis 204,25 touko 206 syys 186 joulu 188
rapsi
touko 370,25 elo 365,50 marras 369,25
Lontoo rehuvehnä
maalis 169,35 touko 172

Kanada julkaisi viljojen varastotiedot joulukuun lopun tasolta.
Vehnää löytyi kaikki lajit mukaanlukien 23,2 milj. t. , mikä oli vajaan
prosentin alle vuodentakaisen määrän.
Durumin osuus oli 5,23 milj. t. missä plussaa vuodentakaiseen 12,5 %
Tavallista vehnää jossa on mukana syysvehnä ja kevätvehnä oli 17,9 milj. t.
jossa 3,5 % miinus.
Ohran miinus vuodentakaiseen oli 1,1 milj. t . , eli 18,2 % , ja sitä löytyi
4,93 milj. t.
Maissia löytyi 11,5 , milj. t. missä miinusta vuodentakaiseen 0,9 milj. t.

Vehnän varastoista farmien osuus oli 19,1 % missä miinusta 0,4 milj. t. - tässä
on mukana myös durum.
Kaupallisissa varastoissa oli vastaavasti 4,1 milj. t.

https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/190205/dq190205b-eng.htm

Taulukko:
https://www150.statcan.gc.ca/n1/daily-quotidien/190205/t001b-eng.htm

soija maalis 9,20 touko 9,34
maissi------3,80-------3,88
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,27----5,11-----5,75
touko 5,29-----5,17-----5,78
heinä 5,31-----5,22-----5,85
syys 5,37------5,29-----5,90
Pariisi vehnä
maalis 204 touko 205,25 syys 186,25 joulu 188,25
rapsi
touko 371,25 elo 366,50 marras 370,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 168,75 touko 171,25

Suomen energiatalous on jaettavissa osiin vaikkapa kansalaisten kuluttaman ja teollisuuden
kuluttaman energian kesken.
Tämä on kuitenkin enempi huumoria, ja tämä koska teollisuus ei toimi ilman yhteiskuntaa,
mikä takaa sille koulutetun työvoiman, terveydenhoidon, ym. - ja on myös kansalaistensa
myötä teollisuuden tuotteiden asiakas.
Niimpä Suomen energiankulutusta on pidettävä yhtenä kokonaisuutena.
Tästä voidaan sitten tuottaa laskelmia suuntaan taikka toiseen, sekä riidellä siitä
että kuka on suurin syntinen ja kuka onneton pannaan ensiksi verolle, syömään ituja,
taikka peräti pihalle töistään.
Tällainen sinänsä hyödyllinen viihde ei kuitenkaan tuota syvempää ymmärrystä siitä
mikä asiassa on olennaista.

Mörkösarjan aiemmissa osissa on olennaisuuksia kartoitettu, ja niitä toistamatta
jatketaan aiheesta.
Tällä kertaa aloitetaan kysymyksellä:
Kuinka paljon Suomi kulutti kaikkiaan energiaa yhtä viennillä ansaittua euroa kohti ?

Suomen energiankulutus vuonna 2017 oli hujakalla 1353 petajoulea, mikä pitää nyt
muuntaa järjellä ymmärrettäviksi yksiköiksi.
Petajoule kun on aivot nyrjäyttävä kasa pieniä hitusia energiaa, eli tuohon 1353 PJ
lukuun pitää lisätä 15 nollaa perään.
Sama iso luku voidaan ymmärtää myös wattisekuntien määräksi, joita sitten voi
laskemalla muuntaa wattitunneiksi taikka megawattitunneiksi.
Yhden kilowattitunnin kokkareita yhdessä petajoulessa on 277 777 777,77 kappaletta,
taikka megawatteina 277 777 MW/t.
1353 PJ nostaa megawattituntien määräksi 375 832 281 MW/t. ja tämä siis karttuu
vuodessa.
Energiaa kuluu Suomessa 42 903,2 MW teholla, jonka tuottamiseen tarvittaisiin noin
27 kappaletta nyt rakenteilla olevaa 1600 MW tehoista ydinvoimalaa.

Jaetaan vuodessa kulunut energiamäärä viennistä saadulla euromäärällä, ja saadaan
esiin kulutettu määrä euroa kohti.
Tulokseksi saadaan 6,3 kilowattituntia energiankukutusta jokaista viennillä ansaittua
euroa kohti.
Tässä saattaa joku parkaista pahan sävelen niinkuin eräskin kurki pohjan akan mailla.
Kuitenkin vientikin hirttää kiinni jos työläisten asuntoja ei lämmitetä, nälkä tulee
jos ruuan tuotanto tai sen kuljetukset eivä pelaa ja niin edelleen.

Tuon 6,3 kw/t. määrän viennistä saatua euroa kohti voi määritellä Suomen
kansantalouden eräänlaiseksi ominaiskulutukseksi.
Eli näillä mennään edelleenkin, - ahneen kulutusyhteiskunnan ehdoilla.
Ei ole kyse mistään luonnonlaista, ja paljon voitaisiin saavuttaa vähäiselläkin
järjenkäytöllä.
Valitettavasti EU asettaa tässä kohtaa suurimman esteen.

Seuraavassa mörkölogian osassa päästään tarkastelemaan teollisuuden osuutta Suomen
energiankulutuksesta, ja siinä selvitetään eräs energiakeskustelun "sokea piste",
mistä johtuu että kulutus onkin huomattavasti suurempi kuin mitä tuossa yllä
alustavasti kerroin.
Aloitan perjantaina uuden katsausletkan jonne tuon selityksen laadin.

Viikolla 21-27.12. myytiin Usasta 593 000 t. vehnää ja laivattiin 432 000 t.
Kauden myynti kasvoi 17,77 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,6 milj. t.
Myynti alittaa 1,69 milj. t. vuodentakaisen tason.
--
Maissia myytiin 503 100 t. ja laivattiin 1 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 31,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,2 milj. t.
Myynti ylittää 5,1 milj. t. vuodentakaisen.
--
Soijaa myytiin 1,05 milj. t. ja laivattiin 918 600 t.
Kauden myynti kasvoi 30,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 14 milj. t.
Myynti alitta 10 milj. tonnilla vuodentakaisen.
--
Jouluviikon vehnänmyynti oli normaalia suurempaa, jota kannatteli Meksikon
135 300 tonnin ostot.
Ostokärjessä seuraavat olivat Filippiinit, Peru,Indonesia,Irak, Taiwan ja Chile.

HRW vehnän myynti vastasi puolikasta myynnistä sen ollessa 307 900 tonnia.
Kevätvehnän myyntiä oli 134 600 t.
--
Ukrainan vehnän vientivara alkaa olla jo täynnä, eli 1,1 milj. t. voitaisiin
viedä myllyvehnää viejien kanssa tehdyn välipuheen perusteella.
Rehuvehnää riittäisi vielä noin 3 milj. t.
Kireät taseet ovat nostaneet hintoja myös Ukrainan sisämarkkinoilla.
--
Huomenna tulee uudet raportit ja aloitan uuden katsausletkan.

Soija maalis 9,13 touko 9,27
maissi------3,76------3,84
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,12----4,95----5,64
touko 5,16-----5,03----5,68
heinä 5,21-----5,11----5,81
syys 5,29------5,20----5,81
Pariisi vehnä
maalis 201,75 touko 203 syys 184,50 joulu 186,25
rapsi
touko 373 elo 366,75 marras 370
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 170 touko 171 heinä 171,70