Järjen köyhyyttä on poistaa kärkikolmio kohdista

Kenties sellaiselle, joka ei kykene ajattelemaan loogisesti asioita, vaan tajuaa asian vasta kun itse näkee?

Anonyymi kirjoitti:

Kenties sellaiselle, joka ei kykene ajattelemaan loogisesti asioita, vaan tajuaa asian vasta kun itse näkee?

Miten tästä nyt on tullut ongelma? Tieliikennelaki on ollut tällaisenaan voimassa kolme ja puoli vuotta. Todellista kevytjournalismia ottaa netistä satunnaisia avautumisia ja tehdä niihin omia "asiantuntijavastauksia".

Miksi ei kärkikolmioita? Periaate on, ettei laissa olevia liikennesääntöjä osoiteta liikennemerkeillä. Tämän vuoksi juuri ylijatkettujen jk/pp-teiden kohdilla tai liikenneympyrästä pois käännyttäessä ole kärkikolmioita. Jokaisen autoa ajavan _pitää_ tietää, että niissä väistetään.

Jos Iltalehden jutussa oli ajokortilliselle uusia juttuja, on aika mennä autokouluun ottamaan muutama lisäteoriatunti.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tästä nyt on tullut ongelma? Tieliikennelaki on ollut tällaisenaan voimassa kolme ja puoli vuotta. Todellista kevytjournalismia ottaa netistä satunnaisia avautumisia ja tehdä niihin omia "asiantuntijavastauksia".

Miksi ei kärkikolmioita? Periaate on, ettei laissa olevia liikennesääntöjä osoiteta liikennemerkeillä. Tämän vuoksi juuri ylijatkettujen jk/pp-teiden kohdilla tai liikenneympyrästä pois käännyttäessä ole kärkikolmioita. Jokaisen autoa ajavan _pitää_ tietää, että niissä väistetään.

Jos Iltalehden jutussa oli ajokortilliselle uusia juttuja, on aika mennä autokouluun ottamaan muutama lisäteoriatunti.

Lue lisää

Väistäminen voidaan kuitenkin osoittaa liikennemerkillä, kuten kolmiolla. Miksi niin ei voitaisi näissäkin tapauksissa mielestäsi tehdä, jos se kerran parantaisi tilannetietoutta talvella?

Anonyymi kirjoitti:

Miten tästä nyt on tullut ongelma? Tieliikennelaki on ollut tällaisenaan voimassa kolme ja puoli vuotta. Todellista kevytjournalismia ottaa netistä satunnaisia avautumisia ja tehdä niihin omia "asiantuntijavastauksia".

Miksi ei kärkikolmioita? Periaate on, ettei laissa olevia liikennesääntöjä osoiteta liikennemerkeillä. Tämän vuoksi juuri ylijatkettujen jk/pp-teiden kohdilla tai liikenneympyrästä pois käännyttäessä ole kärkikolmioita. Jokaisen autoa ajavan _pitää_ tietää, että niissä väistetään.

Jos Iltalehden jutussa oli ajokortilliselle uusia juttuja, on aika mennä autokouluun ottamaan muutama lisäteoriatunti.

Lue lisää

Pointtihan on siinä, että talvella sitä korotusta ei näy ollenkaan, joten autoilijalla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta tietää.

Toisekseen, vaikka kaikkien Suomessa ajavien pitäisi tuntea tieliikennelaki kaikkine uudistuksineen, niin käytännössä näin ei ole edes suomalaisten keskuudessa. Suomalaisten lisäksi täällä autoilee ulkomaalaisia, jotka eivät käytännössä lainkaan tiedä Suomen tieliikennelain erikoisuuksia. Nämä ovat tosiasioita, jotka pitää huomioida liikennejärjestelyissä, vaikka niitä ei hyväksyisi. Käytämmehän nopeusrajoituksiakin, vaikka mikäli kaikki osaisivat lain mukaisesti valita sopivan tilannenopeuden, ei nopeusrajoituksia tarvittaisi.

Mitään järkevää syytä kukaan ei kolmion puutteeseen ole kertonut. Suunnittelun päällikkö totesi korotuksen tarkoituksen olevan kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Hyvä niin ja varmasti se korotus kolmion LISÄNÄ niin tekisikin.

Anonyymi kirjoitti:

Pointtihan on siinä, että talvella sitä korotusta ei näy ollenkaan, joten autoilijalla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta tietää.

Toisekseen, vaikka kaikkien Suomessa ajavien pitäisi tuntea tieliikennelaki kaikkine uudistuksineen, niin käytännössä näin ei ole edes suomalaisten keskuudessa. Suomalaisten lisäksi täällä autoilee ulkomaalaisia, jotka eivät käytännössä lainkaan tiedä Suomen tieliikennelain erikoisuuksia. Nämä ovat tosiasioita, jotka pitää huomioida liikennejärjestelyissä, vaikka niitä ei hyväksyisi. Käytämmehän nopeusrajoituksiakin, vaikka mikäli kaikki osaisivat lain mukaisesti valita sopivan tilannenopeuden, ei nopeusrajoituksia tarvittaisi.

Mitään järkevää syytä kukaan ei kolmion puutteeseen ole kertonut. Suunnittelun päällikkö totesi korotuksen tarkoituksen olevan kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Hyvä niin ja varmasti se korotus kolmion LISÄNÄ niin tekisikin.

Lue lisää

Samaa mieltä. Voi jopa miettiä niin, että jos siellä oli aiemmin kolmiot, niin niiden poistaminen ei kylläkään parantanut kevyen liikenteen turvallisuutta yhtään.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tästä nyt on tullut ongelma? Tieliikennelaki on ollut tällaisenaan voimassa kolme ja puoli vuotta. Todellista kevytjournalismia ottaa netistä satunnaisia avautumisia ja tehdä niihin omia "asiantuntijavastauksia".

Miksi ei kärkikolmioita? Periaate on, ettei laissa olevia liikennesääntöjä osoiteta liikennemerkeillä. Tämän vuoksi juuri ylijatkettujen jk/pp-teiden kohdilla tai liikenneympyrästä pois käännyttäessä ole kärkikolmioita. Jokaisen autoa ajavan _pitää_ tietää, että niissä väistetään.

Jos Iltalehden jutussa oli ajokortilliselle uusia juttuja, on aika mennä autokouluun ottamaan muutama lisäteoriatunti.

Lue lisää

Juu tuo sääntö tuli mulle ihan puskista.
Tosin ei meillä täällä syrjäseudulla ole tuollaisia.
Mutta sitten siihen todelliseen asiaan, pitääkö ja olisiko pitänyt ulkopaikkakuntalaisen tietää kyseisestä risteyksestä talviaikana?
Miten voi noudattaa liikennesääntöjä jos mikään ei viittaa kyseiseen risteykseen eikä siitä ole missään minkäänlaista viitettä?

Ilmeisesti maailma on menossa joka asiassa siihen että pitää roikkua somessa koko ajan niin pysyy perillä asioista, kai sitä somessa joku varoittaa kun näkee että lahestyy kyseistä risteystä.
Vähän sama juttu kuin eräässä kaupungissa postin etsintä, tiedän että posti on kyseisessä kaupungissa mutta ei edes netistä löytynyt paikkaa, osoite löytyi muttei siellä ostia ollut.

Eli paikkauntalainen saa liikkua muilta liikkuminen kielletty kun eivät tiedä missä pitää väistää ja ketäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Juu tuo sääntö tuli mulle ihan puskista.
Tosin ei meillä täällä syrjäseudulla ole tuollaisia.
Mutta sitten siihen todelliseen asiaan, pitääkö ja olisiko pitänyt ulkopaikkakuntalaisen tietää kyseisestä risteyksestä talviaikana?
Miten voi noudattaa liikennesääntöjä jos mikään ei viittaa kyseiseen risteykseen eikä siitä ole missään minkäänlaista viitettä?

Ilmeisesti maailma on menossa joka asiassa siihen että pitää roikkua somessa koko ajan niin pysyy perillä asioista, kai sitä somessa joku varoittaa kun näkee että lahestyy kyseistä risteystä.
Vähän sama juttu kuin eräässä kaupungissa postin etsintä, tiedän että posti on kyseisessä kaupungissa mutta ei edes netistä löytynyt paikkaa, osoite löytyi muttei siellä ostia ollut.

Eli paikkauntalainen saa liikkua muilta liikkuminen kielletty kun eivät tiedä missä pitää väistää ja ketäkin.

Lue lisää

Ulkopaikkakuntalainen voi pitää vaikka auton ikkunaa auki, ja huikata ikkunasta ohikulkijoille, että onkohan tässä ylijatkettu käytävä? Paikkakunnan tunteva sitten vastaa, että onko vai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Juu tuo sääntö tuli mulle ihan puskista.
Tosin ei meillä täällä syrjäseudulla ole tuollaisia.
Mutta sitten siihen todelliseen asiaan, pitääkö ja olisiko pitänyt ulkopaikkakuntalaisen tietää kyseisestä risteyksestä talviaikana?
Miten voi noudattaa liikennesääntöjä jos mikään ei viittaa kyseiseen risteykseen eikä siitä ole missään minkäänlaista viitettä?

Ilmeisesti maailma on menossa joka asiassa siihen että pitää roikkua somessa koko ajan niin pysyy perillä asioista, kai sitä somessa joku varoittaa kun näkee että lahestyy kyseistä risteystä.
Vähän sama juttu kuin eräässä kaupungissa postin etsintä, tiedän että posti on kyseisessä kaupungissa mutta ei edes netistä löytynyt paikkaa, osoite löytyi muttei siellä ostia ollut.

Eli paikkauntalainen saa liikkua muilta liikkuminen kielletty kun eivät tiedä missä pitää väistää ja ketäkin.

Lue lisää

Kyllä syrjäisemmilläkin seuduilla voi olla kevyenliikenteen väylä, joka jatkuu risteyksessä katkeamattomana sivutien edestä, kuten tässä esimerkkikuvassa.

https://maps.app.goo.gl/W5e7iGGkRGnR5WsE9

Tuossa kuvasuunnasta sivutieltä tuleva pitää väistää kevyttä liikennettä, vaikka kolmiota ei edes olisi. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu tuossa katkeamatta ja kuvasuunnasta tulevat ajoneuvot ylittävät kevyenliikenteen väylän.

Jos yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tuossa katkeaisi, niin kohdassa olisi suojatie ja pyörätien jatke maalattu tiemaalauksin ja hyvin mahdollisesti olisi myös suojatien liikennemerkit.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä syrjäisemmilläkin seuduilla voi olla kevyenliikenteen väylä, joka jatkuu risteyksessä katkeamattomana sivutien edestä, kuten tässä esimerkkikuvassa.

https://maps.app.goo.gl/W5e7iGGkRGnR5WsE9

Tuossa kuvasuunnasta sivutieltä tuleva pitää väistää kevyttä liikennettä, vaikka kolmiota ei edes olisi. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu tuossa katkeamatta ja kuvasuunnasta tulevat ajoneuvot ylittävät kevyenliikenteen väylän.

Jos yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tuossa katkeaisi, niin kohdassa olisi suojatie ja pyörätien jatke maalattu tiemaalauksin ja hyvin mahdollisesti olisi myös suojatien liikennemerkit.

Lue lisää

Joo, mutta siellä syrjäisemmällä seudulla on ymmärretty, että vaikka laki typerästi sallisi kolmion jättämisen pois, niin se on turvallisuuden kannalta ehdottoman tärkeää siinä olla, jotta väistämissäännöt ovat selvät kaikille tienkäyttäjille ja vuoden ajasta riippumatta.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tästä nyt on tullut ongelma? Tieliikennelaki on ollut tällaisenaan voimassa kolme ja puoli vuotta. Todellista kevytjournalismia ottaa netistä satunnaisia avautumisia ja tehdä niihin omia "asiantuntijavastauksia".

Miksi ei kärkikolmioita? Periaate on, ettei laissa olevia liikennesääntöjä osoiteta liikennemerkeillä. Tämän vuoksi juuri ylijatkettujen jk/pp-teiden kohdilla tai liikenneympyrästä pois käännyttäessä ole kärkikolmioita. Jokaisen autoa ajavan _pitää_ tietää, että niissä väistetään.

Jos Iltalehden jutussa oli ajokortilliselle uusia juttuja, on aika mennä autokouluun ottamaan muutama lisäteoriatunti.

Lue lisää

Laki ja laki....autossa pitää olla kohta lakikirja että osaa tulkita tielait....körkikolmii on tehty aikoinaan sen takia että on helppo tulkita kuka väistää....taksilaki ryssittiin ominpäin ja nyt tämä tielaki myös....mitä kouluja nämä päättäjät on käyny..???

Anonyymi kirjoitti:

Laki ja laki....autossa pitää olla kohta lakikirja että osaa tulkita tielait....körkikolmii on tehty aikoinaan sen takia että on helppo tulkita kuka väistää....taksilaki ryssittiin ominpäin ja nyt tämä tielaki myös....mitä kouluja nämä päättäjät on käyny..???

Lue lisää

Iltalehden nettisivuilla oli tänään erittäin hyvä juttu tästä hulluudesta ja sen perusteluista. Tämän luettuaan ei voi kuin ihmetellä, minkälaisten henkilöiden käsissä on maamme ja erityisestiHelsingin liikennesuunnittelu.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, mutta siellä syrjäisemmällä seudulla on ymmärretty, että vaikka laki typerästi sallisi kolmion jättämisen pois, niin se on turvallisuuden kannalta ehdottoman tärkeää siinä olla, jotta väistämissäännöt ovat selvät kaikille tienkäyttäjille ja vuoden ajasta riippumatta.

Lue lisää

Noinhan se on. Koko keskustelun pointti onkin kolmion poistamisen järjettömyys, vaikkakin pelkästään säännön perusteella ajoradan liikenne on jo väistämisvelvollinen. Talvella ei väylän rakennetta eikä tiemerkintöjä välttämättä näe.

Anonyymi kirjoitti:

Iltalehden nettisivuilla oli tänään erittäin hyvä juttu tästä hulluudesta ja sen perusteluista. Tämän luettuaan ei voi kuin ihmetellä, minkälaisten henkilöiden käsissä on maamme ja erityisestiHelsingin liikennesuunnittelu.

Lue lisää

Pahan puoleinen asennevamma ja ideologinen vimma yhdistää tätä roskasakkia.

Kuinka vieraspaikkakuntalainen tietää talvella asian?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä syrjäisemmilläkin seuduilla voi olla kevyenliikenteen väylä, joka jatkuu risteyksessä katkeamattomana sivutien edestä, kuten tässä esimerkkikuvassa.

https://maps.app.goo.gl/W5e7iGGkRGnR5WsE9

Tuossa kuvasuunnasta sivutieltä tuleva pitää väistää kevyttä liikennettä, vaikka kolmiota ei edes olisi. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu tuossa katkeamatta ja kuvasuunnasta tulevat ajoneuvot ylittävät kevyenliikenteen väylän.

Jos yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tuossa katkeaisi, niin kohdassa olisi suojatie ja pyörätien jatke maalattu tiemaalauksin ja hyvin mahdollisesti olisi myös suojatien liikennemerkit.

Lue lisää

Jotta kolmion tai STOPin saa jättää pois, pitää jk/pp-tien olla rakenteellisesti erotettu sen poikki kulkevasta tiestä. Jos esim. reunakiviä tai noppakiviraitoja ei löydy molemmilta puolilta ylitettävää jk/pp-tietä, on edelleen käytettävä kärkikolmiota. Kuvan tapauksessa sitä täytyy käyttää jo siksikin että edessä on kaksisuuntainen jk/pp-tie. Silloin tarvitaan lisäkilpi huomauttamaan sivutieltä tuleville, että olet ylittämässä kaksisuuntaista väylää.

Kuvan tilanne on vajaa siksikin, että vastakkaisesta suunnasta tulevalla sivutiellä pitää myös olla kärkikolmio ja lisäkilpi. Sen tarkoitus on sama, kertoa tien toisella puolella olevasta kaksisuuntaisesta pyöräilystä, jota molemmilta puolilta sivuteiltä tulevat joutuvat tässä risteyksessä merkkien vuoksi (päätien liikenteen lisäksi) väistämään.

Anonyymi kirjoitti:

Jotta kolmion tai STOPin saa jättää pois, pitää jk/pp-tien olla rakenteellisesti erotettu sen poikki kulkevasta tiestä. Jos esim. reunakiviä tai noppakiviraitoja ei löydy molemmilta puolilta ylitettävää jk/pp-tietä, on edelleen käytettävä kärkikolmiota. Kuvan tapauksessa sitä täytyy käyttää jo siksikin että edessä on kaksisuuntainen jk/pp-tie. Silloin tarvitaan lisäkilpi huomauttamaan sivutieltä tuleville, että olet ylittämässä kaksisuuntaista väylää.

Kuvan tilanne on vajaa siksikin, että vastakkaisesta suunnasta tulevalla sivutiellä pitää myös olla kärkikolmio ja lisäkilpi. Sen tarkoitus on sama, kertoa tien toisella puolella olevasta kaksisuuntaisesta pyöräilystä, jota molemmilta puolilta sivuteiltä tulevat joutuvat tässä risteyksessä merkkien vuoksi (päätien liikenteen lisäksi) väistämään.

Lue lisää

Ei väistämispykälä (24 §) ota kantaa rakenteelliseen erotteluun mitenkään. Pykälässä lukee selkeästi, että: Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Siellä ei lue, että: Ajoneuvolla on aina väistettävä: rakenteellisesti erotettua jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei väistämispykälä (24 §) ota kantaa rakenteelliseen erotteluun mitenkään. Pykälässä lukee selkeästi, että: Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Siellä ei lue, että: Ajoneuvolla on aina väistettävä: rakenteellisesti erotettua jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Lue lisää

Kuvan tapauksessa pyöräilijä väistäisi autoja, jollei tien varressa olisi kärkikolmiota. Ilman kolmiota yhdisttetty jalkakäytävä ja pyörätien katkeaisi ajoradan reunaan ja pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen ajoradalle tulleessan.

Kuvassa ei ole ylijatkettua jalkakäytävää ja pyörätietä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvan tapauksessa pyöräilijä väistäisi autoja, jollei tien varressa olisi kärkikolmiota. Ilman kolmiota yhdisttetty jalkakäytävä ja pyörätien katkeaisi ajoradan reunaan ja pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen ajoradalle tulleessan.

Kuvassa ei ole ylijatkettua jalkakäytävää ja pyörätietä.

Lue lisää

Pyörätie/jalkakäytävä ei katkea ajoradan reunaan, koska kevyenliikenteen väylälle ei ole kohdassa osoitettu ajoradan ylityspaikka (suojatie/pyörätien jatke). Kevyenliikenteen väylä jatkuu siis katkeamattomana yhtäjaksoisena väylänä ja ajoradan ajoneuvot kevyenliikenteen väylän ylittävinä väistävät kevyenliikenteen käyttäjiä.

Anonyymi kirjoitti:

Jotta kolmion tai STOPin saa jättää pois, pitää jk/pp-tien olla rakenteellisesti erotettu sen poikki kulkevasta tiestä. Jos esim. reunakiviä tai noppakiviraitoja ei löydy molemmilta puolilta ylitettävää jk/pp-tietä, on edelleen käytettävä kärkikolmiota. Kuvan tapauksessa sitä täytyy käyttää jo siksikin että edessä on kaksisuuntainen jk/pp-tie. Silloin tarvitaan lisäkilpi huomauttamaan sivutieltä tuleville, että olet ylittämässä kaksisuuntaista väylää.

Kuvan tilanne on vajaa siksikin, että vastakkaisesta suunnasta tulevalla sivutiellä pitää myös olla kärkikolmio ja lisäkilpi. Sen tarkoitus on sama, kertoa tien toisella puolella olevasta kaksisuuntaisesta pyöräilystä, jota molemmilta puolilta sivuteiltä tulevat joutuvat tässä risteyksessä merkkien vuoksi (päätien liikenteen lisäksi) väistämään.

Lue lisää

Rakenteellinen erottelu koskee vieressä kulkevaa ajorataa, eli kevyenliikenteen väylä pitää olla rakenteellisesti eroteltu siitä ajoradasta. Viheralue/kaista kevyenliikenteen väylän ja ajoradan välissä muodostaa myös kyseisen rakenteellisen eron. Ei väylän tarvitse olla korotettu mitenkään.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Anonyymi kirjoitti:

Rakenteellinen erottelu koskee vieressä kulkevaa ajorataa, eli kevyenliikenteen väylä pitää olla rakenteellisesti eroteltu siitä ajoradasta. Viheralue/kaista kevyenliikenteen väylän ja ajoradan välissä muodostaa myös kyseisen rakenteellisen eron. Ei väylän tarvitse olla korotettu mitenkään.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Lue lisää

Viheralue/kaistale piti lukea. Toki jokin muu "rakennelma" vieressä kulkevan ajoradan ja kevyenliikenteen väylän välissä muodostaa myös riittävän rakenteellisen erotuksen.

Rakenteelliset erottelukeinot

Rakenteellisia erottelukeinoja ovat sellaiset, joissa pyörätien ja jalkakäytävän välillä on tasoero tai fyysinen este/rakenteellinen elementti, taikka selkeä välikaista, jolloin pyörätie ja jalkakäytävä ovat erillisiä väyliä.

Lähde:
https://tampere.cloudnc.fi/download/noname/{c65a0ce3-d1f6-4638-9b81-34e0afa5aaaf}/3443435

Anonyymi kirjoitti:

Kuvan tapauksessa pyöräilijä väistäisi autoja, jollei tien varressa olisi kärkikolmiota. Ilman kolmiota yhdisttetty jalkakäytävä ja pyörätien katkeaisi ajoradan reunaan ja pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen ajoradalle tulleessan.

Kuvassa ei ole ylijatkettua jalkakäytävää ja pyörätietä.

Lue lisää

Ei korotus liity pyörätien katkeamiseen tai jatkumiseen yhtäjaksoisena.

Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä ja se rakenteellinen erotus koskee erottelua vierellä kulkevaa ajorataa kohtaan. Jokin erotusalue/rakenne erottaa ajoradan suunnassa pyörätien ajoradasta.

Kevyenliikenteen väylä (pyörätie) voi jatkua täysin katkeamatta, ilman minkäänlaista korotusta kohdassa.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tästä nyt on tullut ongelma? Tieliikennelaki on ollut tällaisenaan voimassa kolme ja puoli vuotta. Todellista kevytjournalismia ottaa netistä satunnaisia avautumisia ja tehdä niihin omia "asiantuntijavastauksia".

Miksi ei kärkikolmioita? Periaate on, ettei laissa olevia liikennesääntöjä osoiteta liikennemerkeillä. Tämän vuoksi juuri ylijatkettujen jk/pp-teiden kohdilla tai liikenneympyrästä pois käännyttäessä ole kärkikolmioita. Jokaisen autoa ajavan _pitää_ tietää, että niissä väistetään.

Jos Iltalehden jutussa oli ajokortilliselle uusia juttuja, on aika mennä autokouluun ottamaan muutama lisäteoriatunti.

Lue lisää

Ongelma oli ettei tuota väistämisvelvollisuutta näe talvella eikä siten voi tietää olevansa väistämisvelvollinen. Liikenneympyrän näkee kyllä talvellakin, etenkin kun siitä ilmoitetaan aina liikennemerkillä.

Miihkalixa kirjoitti:

Ongelma oli ettei tuota väistämisvelvollisuutta näe talvella eikä siten voi tietää olevansa väistämisvelvollinen. Liikenneympyrän näkee kyllä talvellakin, etenkin kun siitä ilmoitetaan aina liikennemerkillä.

Lue lisää

"Ongelma oli ettei tuota väistämisvelvollisuutta näe talvella eikä siten voi tietää olevansa väistämisvelvollinen. Liikenneympyrän näkee kyllä talvellakin, etenkin kun siitä ilmoitetaan aina liikennemerkillä."
Miksi ei näe? Kun tulet tuollaiseen paikkaan, pitää aivojen hälyttää, että edessä on jatkuvaksi aurattu väylä.

Anonyymi kirjoitti:

"Ongelma oli ettei tuota väistämisvelvollisuutta näe talvella eikä siten voi tietää olevansa väistämisvelvollinen. Liikenneympyrän näkee kyllä talvellakin, etenkin kun siitä ilmoitetaan aina liikennemerkillä."
Miksi ei näe? Kun tulet tuollaiseen paikkaan, pitää aivojen hälyttää, että edessä on jatkuvaksi aurattu väylä.

Lue lisää

"Miksi ei näe? "
Siksi kun sitä ei voi nähdä.

Asiaan liittyy suoraan tieliikennelain 24 § ja siellä 3 momentin kohta 5.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P24M3

Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Väistettävä on, jos ajaa katkeamattoman yhtäjaksoisen kevyenliikenteen väylän oli, vaikka kohdassa ei ole mitään väistämiseen velvoittavaa liikennemerkkiä. Ajoradan liikenne on aina väistämisvelvollinen, kun ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän.

Usein asia on toisin päin, eli kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan ja silloin kevyenliikenteen väylällä on kohdassa tiemerkintä (suojatien ja/tai pyörätien jatkeen tiemerkintä).

^ Korjaus: YLI.

Väistettävä on, jos ajaa katkeamattoman yhtäjaksoisen kevyenliikenteen väylän yli, vaikka kohdassa ei ole mitään väistämiseen velvoittavaa liikennemerkkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Asiaan liittyy suoraan tieliikennelain 24 § ja siellä 3 momentin kohta 5.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P24M3

Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Väistettävä on, jos ajaa katkeamattoman yhtäjaksoisen kevyenliikenteen väylän oli, vaikka kohdassa ei ole mitään väistämiseen velvoittavaa liikennemerkkiä. Ajoradan liikenne on aina väistämisvelvollinen, kun ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän.

Usein asia on toisin päin, eli kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan ja silloin kevyenliikenteen väylällä on kohdassa tiemerkintä (suojatien ja/tai pyörätien jatkeen tiemerkintä).

Lue lisää

Jälleen, miten ulkopaikkakuntalainen tietää että kadun ylittää jalkakäytävä tai pyörätie?
Meidän kylällä on ainakin liikennemerkki kertomassa tilanteen.
Tuolla logiikalla voisi poistaa ajoradan maalauksetkin, turhaahan ne sinne maalataan kun kaikki tietävät miten ajetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleen, miten ulkopaikkakuntalainen tietää että kadun ylittää jalkakäytävä tai pyörätie?
Meidän kylällä on ainakin liikennemerkki kertomassa tilanteen.
Tuolla logiikalla voisi poistaa ajoradan maalauksetkin, turhaahan ne sinne maalataan kun kaikki tietävät miten ajetaan.

Lue lisää

Ei tuossa oteta kantaa siihen, että pitääkö jotakin poistaa tai onko asia hyvä tai huono. Tuossa kerrotaan vain fakta siitä, mihin liikennesääntöön koko asia liittyy. Koko keskustelun pointti aloitus mukaan lukien on nimenomaan se, että ei ole järkeä poistaa kolmio kohdasta, koska Suomessa on talvi ja talvella ei välttämättä tiessä olevia rakenteellisia asioita tai tiemerkintöjä välttämättä näe jään ja/tai lumen alta.

Anonyymi kirjoitti:

Asiaan liittyy suoraan tieliikennelain 24 § ja siellä 3 momentin kohta 5.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P24M3

Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

Väistettävä on, jos ajaa katkeamattoman yhtäjaksoisen kevyenliikenteen väylän oli, vaikka kohdassa ei ole mitään väistämiseen velvoittavaa liikennemerkkiä. Ajoradan liikenne on aina väistämisvelvollinen, kun ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän.

Usein asia on toisin päin, eli kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan ja silloin kevyenliikenteen väylällä on kohdassa tiemerkintä (suojatien ja/tai pyörätien jatkeen tiemerkintä).

Lue lisää

No mitä sanoo laki jos jos ei ole kärkikolmiota ja koroke lumenpeitossa ja täräyttää toisen kylkeen...mikä on tällainen tie.??? Mielestäni se on tasa- arvoinen risteys.?..mitä sano tai tulkitsee juristi.?..

Anonyymi kirjoitti:

No mitä sanoo laki jos jos ei ole kärkikolmiota ja koroke lumenpeitossa ja täräyttää toisen kylkeen...mikä on tällainen tie.??? Mielestäni se on tasa- arvoinen risteys.?..mitä sano tai tulkitsee juristi.?..

Lue lisää

Ei lumi tai jää muuta väistämissääntöjä mitenkään. Samat väistämissäännöt ovat kyseessä, oli kesä tai talvi. Korotusta tai rakenteellista eroa ei väistämispykälä myöskään mitenkään määrittele. Pykälässä lukee hyvin yksinkertaisesti, että: Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä. Väistää pitää, kun ylittää yhtäjaksoisen katkeamattoman kevyenliikenteen väylän.

Haaste on tietenkin nähdä väylä jään ja lumen alta, mutta silti samat väistämissäännöt ovat edelleen voimassa. Siksi kolmio olisikin syytä olla kohdassa, että ei synny talvisin epäselvyyttä tilanteissa.

Monesti on epäilty, että pyöräliitto ei tosissaan ole kiinnostunut liikenneturvallisuudesta ja turvallisuuden parantamisesta, vaan sen pyrkimykset ovat muualla. Pyöräliitto periaatteessa on sitä mieltä, että lait eivät koske pyöräilijöitä. Pyöräliiton mielestä pyöräilijöillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia. Lisää oikeuksia vingutaan jatkuvasti, mutta kaikkeen turvallisuutta lisäävään suhtaudutaan vihamielisesti. Hieno asenne!

Pyöräliitto on yleisellä tasolla Suomen naurettavin etujärjestö, ja sen on todistettu olevan terroristijärjestö. Miltään muulta etujärjestöltä ei ole tullut niin paljon päättömiä ehdotuksia kuin pyöräliitolta on vuosien varrelta ilmoille leijaillut. Todellisia aivopieruja suuri osa niistä. Vaikka tuolle terroristijärjestölle ei järki ihmiset mitään painoarvoa anna, niin silti moni nuori saattaa oikean tiedon puuttuessa, tuon mainitun liiton propagandan julistamisen seurauksena jopa henkensä menettää. Pyöräliitto myös pakottaa jäseniään aiheuttamaan onnettomuuksia että pyöräilijät saisivat entistä enemmän erivapauksia.

Pyöräilijät ovat täysin omalla typerällä käytöksellään ja asenteellaan tehneet itsensä yleisen halveksunnan ja vihan kohteiksi. Jos pyöräilijät haluaisivat jonkinlaista kunnioitusta, pitäisi aloittaa voimakas liikennetapojen ja -asenteiden muutos.

Ja tässä annetaan vain siloiteltu kuva pyöräliiton ja pyöräilijöiden toiminnasta.

Anonyymi kirjoitti:

Monesti on epäilty, että pyöräliitto ei tosissaan ole kiinnostunut liikenneturvallisuudesta ja turvallisuuden parantamisesta, vaan sen pyrkimykset ovat muualla. Pyöräliitto periaatteessa on sitä mieltä, että lait eivät koske pyöräilijöitä. Pyöräliiton mielestä pyöräilijöillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia. Lisää oikeuksia vingutaan jatkuvasti, mutta kaikkeen turvallisuutta lisäävään suhtaudutaan vihamielisesti. Hieno asenne!

Pyöräliitto on yleisellä tasolla Suomen naurettavin etujärjestö, ja sen on todistettu olevan terroristijärjestö. Miltään muulta etujärjestöltä ei ole tullut niin paljon päättömiä ehdotuksia kuin pyöräliitolta on vuosien varrelta ilmoille leijaillut. Todellisia aivopieruja suuri osa niistä. Vaikka tuolle terroristijärjestölle ei järki ihmiset mitään painoarvoa anna, niin silti moni nuori saattaa oikean tiedon puuttuessa, tuon mainitun liiton propagandan julistamisen seurauksena jopa henkensä menettää. Pyöräliitto myös pakottaa jäseniään aiheuttamaan onnettomuuksia että pyöräilijät saisivat entistä enemmän erivapauksia.

Pyöräilijät ovat täysin omalla typerällä käytöksellään ja asenteellaan tehneet itsensä yleisen halveksunnan ja vihan kohteiksi. Jos pyöräilijät haluaisivat jonkinlaista kunnioitusta, pitäisi aloittaa voimakas liikennetapojen ja -asenteiden muutos.

Ja tässä annetaan vain siloiteltu kuva pyöräliiton ja pyöräilijöiden toiminnasta.

Lue lisää

Pyöräliitto on niin seksikäs.

http://pyoraliitto.fi/

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräliitto on niin seksikäs.

http://pyoraliitto.fi/

Ole sinä persnaama jo hiljaa sen liittosi kanssa !

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräliitto on niin seksikäs.

http://pyoraliitto.fi/

Pidät siis terroristijärjestöä seksikkäänä, oletko nyt mieleltäsi ihan terve?

Anonyymi kirjoitti:

Pidät siis terroristijärjestöä seksikkäänä, oletko nyt mieleltäsi ihan terve?

Vastaan nyt ja tulevaisuudessa samoin "Monesti on epäilty" hörhön kirjoituksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Vastaan nyt ja tulevaisuudessa samoin "Monesti on epäilty" hörhön kirjoituksiin.

Olet taas kerran ajanut itsesi nurkkaan. Tämä on sinulle todella noloa.

Anonyymi kirjoitti:

Vastaan nyt ja tulevaisuudessa samoin "Monesti on epäilty" hörhön kirjoituksiin.

Ymmärrät varmaan itsekin , että sinähän se hörhö moisella vastauksellasi olet.

Anonyymi kirjoitti:

Monesti on epäilty, että pyöräliitto ei tosissaan ole kiinnostunut liikenneturvallisuudesta ja turvallisuuden parantamisesta, vaan sen pyrkimykset ovat muualla. Pyöräliitto periaatteessa on sitä mieltä, että lait eivät koske pyöräilijöitä. Pyöräliiton mielestä pyöräilijöillä on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia. Lisää oikeuksia vingutaan jatkuvasti, mutta kaikkeen turvallisuutta lisäävään suhtaudutaan vihamielisesti. Hieno asenne!

Pyöräliitto on yleisellä tasolla Suomen naurettavin etujärjestö, ja sen on todistettu olevan terroristijärjestö. Miltään muulta etujärjestöltä ei ole tullut niin paljon päättömiä ehdotuksia kuin pyöräliitolta on vuosien varrelta ilmoille leijaillut. Todellisia aivopieruja suuri osa niistä. Vaikka tuolle terroristijärjestölle ei järki ihmiset mitään painoarvoa anna, niin silti moni nuori saattaa oikean tiedon puuttuessa, tuon mainitun liiton propagandan julistamisen seurauksena jopa henkensä menettää. Pyöräliitto myös pakottaa jäseniään aiheuttamaan onnettomuuksia että pyöräilijät saisivat entistä enemmän erivapauksia.

Pyöräilijät ovat täysin omalla typerällä käytöksellään ja asenteellaan tehneet itsensä yleisen halveksunnan ja vihan kohteiksi. Jos pyöräilijät haluaisivat jonkinlaista kunnioitusta, pitäisi aloittaa voimakas liikennetapojen ja -asenteiden muutos.

Ja tässä annetaan vain siloiteltu kuva pyöräliiton ja pyöräilijöiden toiminnasta.

Lue lisää

Hyvä kommentti. Pyöräliitto on yksi tämänkin keskustelun aiheena olevan järjenvastaisen risteyksien toteutuksen lobbaajista. Mikä on tämänkin järjettömyyden perimmäinen tarkoitus, jää vain arvailujen varaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä kommentti. Pyöräliitto on yksi tämänkin keskustelun aiheena olevan järjenvastaisen risteyksien toteutuksen lobbaajista. Mikä on tämänkin järjettömyyden perimmäinen tarkoitus, jää vain arvailujen varaan.

Lue lisää

Voi hitto kun se liitto teki risteyksistäkin tosi huonoja. Tosi tyhmä liitto!

Melkein ihan sama mikä liikennemerkki laitetaan, kunhan vain on jokin tieto autoilijan väistämisvelvollisuudesta. Kolmio liikennemerkki määrää väistämisvelvollisuuden, joten sekin toimii ihan hyvin. Lumen alta ei todellakaan kaikkea näy.

Anonyymi kirjoitti:

Melkein ihan sama mikä liikennemerkki laitetaan, kunhan vain on jokin tieto autoilijan väistämisvelvollisuudesta. Kolmio liikennemerkki määrää väistämisvelvollisuuden, joten sekin toimii ihan hyvin. Lumen alta ei todellakaan kaikkea näy.

Lue lisää

Lisäkilpeen rehellinen teksti olisi: "Tällä alueella on huonon liikennesuunnittelun vuoksi talviaikana vaarana, että risteyksen väistämisvelvollisuus on epäselvä tienkäyttäjille."

Miksi se kolmio pitäisi vaihtaa muu vaara ja lisäkilpi merkkiin. Järjejöntä.

Joo. Risteystä lähestyvä ulkomaalainen autoilija varmasti pysähtyy merkin nähdessään kääntääkseen googlella lisäkilven tekstin. Sitten hän voi finlexin ja google-kääntäjän avulla selvitellä mitä tuo ylijatkettu jalkakäytävä tai pyörätie tarkoittaa. Pääkaupungissa vieraileva savolainen osaa kieltä, joten pelkkä finlexin selailu riittää.

Ihmeellistä sekoilua, kun voisi lätkäistä sen kärkikolmion, joka näkyy kelillä kuin kelillä ja jonka tuntee jokainen autoilija oli ajanut korttinsa missäpäin maailmaa tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Risteystä lähestyvä ulkomaalainen autoilija varmasti pysähtyy merkin nähdessään kääntääkseen googlella lisäkilven tekstin. Sitten hän voi finlexin ja google-kääntäjän avulla selvitellä mitä tuo ylijatkettu jalkakäytävä tai pyörätie tarkoittaa. Pääkaupungissa vieraileva savolainen osaa kieltä, joten pelkkä finlexin selailu riittää.

Ihmeellistä sekoilua, kun voisi lätkäistä sen kärkikolmion, joka näkyy kelillä kuin kelillä ja jonka tuntee jokainen autoilija oli ajanut korttinsa missäpäin maailmaa tahansa.

Lue lisää

Hyvä pointti tuo kirjoitettu teksti ulkomaalaisia ajatellen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi se kolmio pitäisi vaihtaa muu vaara ja lisäkilpi merkkiin. Järjejöntä.

Mitään ei olla vaihtamassa. Aloituksen pointti on, että kohdassa ei ole ensinnäkään mitään liikennemerkkiä kertomaan autoilijoille lumen alla olevasta ylijatketusta jalkakäytävästä/pyörätiestä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitään ei olla vaihtamassa. Aloituksen pointti on, että kohdassa ei ole ensinnäkään mitään liikennemerkkiä kertomaan autoilijoille lumen alla olevasta ylijatketusta jalkakäytävästä/pyörätiestä.

Lue lisää

Kyllähän tuolla joku halus "muu vaara merkin lisäkilvellä" paikkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän tuolla joku halus "muu vaara merkin lisäkilvellä" paikkaan.

Jonkun yksittäisen henkilön mielipide ei merkitse mitään, vaikka hän haluaisi mitä tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Jonkun yksittäisen henkilön mielipide ei merkitse mitään, vaikka hän haluaisi mitä tahansa.

Yksittäisen henkilön mielipide on sullakin, siis ei merkitse mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Yksittäisen henkilön mielipide on sullakin, siis ei merkitse mitään.

Ei merkitsekään, koska en mielipidettäni tuonutkaan esiin. Totesin vain faktan.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi se kolmio pitäisi vaihtaa muu vaara ja lisäkilpi merkkiin. Järjejöntä.

Hienointahan tässä hommassa on se, että niissä risteyksissä ON OLLUT alunperin kolmio joka on POISTETTU !?! kun sinne on rakennettu se kynnys. Helsingissä liikennesuunnittelu tietokoneen ruudulla ja "kauniine ajatuksineen" on pahasti irrallaan todellisesta maailmasta-

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä pointti tuo kirjoitettu teksti ulkomaalaisia ajatellen.

"Ulkomailla" tämä käytäntö on ollut laajasti pitkin Eurooppaa voimassa jo vaikka kuinka kauan. Tämä oli niitä tieliikennelakiin nyt otettuja uudistuksia, jotka tulivat vaatimusten "Eikö tätä voisi sallia meilläkin" johdosta. Tunnetuimpia näistä ovat pysäköiminen taajamassa ajosuuntaa vastaan ja nyt tämä Iltalehden taitavasti tiedottama ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie.

Sitä saa, mitä tilaa. Ainakin joskus, silloin pitäisi olla tyytyväinen.

Anonyymi kirjoitti:

"Ulkomailla" tämä käytäntö on ollut laajasti pitkin Eurooppaa voimassa jo vaikka kuinka kauan. Tämä oli niitä tieliikennelakiin nyt otettuja uudistuksia, jotka tulivat vaatimusten "Eikö tätä voisi sallia meilläkin" johdosta. Tunnetuimpia näistä ovat pysäköiminen taajamassa ajosuuntaa vastaan ja nyt tämä Iltalehden taitavasti tiedottama ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie.

Sitä saa, mitä tilaa. Ainakin joskus, silloin pitäisi olla tyytyväinen.

Lue lisää

Pointti oli tuossa ulkomaalaisena ymmärtää toisen maan paikalliskielisiä tekstejä. Siksi liikennemerkit ovat pääsääntöisesti kuvia ja symboleja.

Anonyymi kirjoitti:

"Ulkomailla" tämä käytäntö on ollut laajasti pitkin Eurooppaa voimassa jo vaikka kuinka kauan. Tämä oli niitä tieliikennelakiin nyt otettuja uudistuksia, jotka tulivat vaatimusten "Eikö tätä voisi sallia meilläkin" johdosta. Tunnetuimpia näistä ovat pysäköiminen taajamassa ajosuuntaa vastaan ja nyt tämä Iltalehden taitavasti tiedottama ylijatkettu jalkakäytävä/pyörätie.

Sitä saa, mitä tilaa. Ainakin joskus, silloin pitäisi olla tyytyväinen.

Lue lisää

Samalla voisi vaatia, että talvi perutaan täällä pohjoisesssa, ja kadut pidetään kesäkunnossa jatkuvasti kaupungin toimesta kuluja säästämättä.

Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä jatkuu yhtenäisenä sivukadun yli, sen sijaan, että jalankulkija/pyöräilijä ylittäisi kadun. Tuollaisissa kohdissa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän ja ajoradan ajoneuvot ovat väistämisvelvollisia kevyttä liikennettä kohtaan.

Ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä (Tieliikennelaki 24 §).

Onhan noita vastaavanlaisia kohtia paljonkin, jossa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän, eikä toisin päin. Niitä on ennekin ollut, mutta niitä tulee kenties enemmän. Pointti oli kuitenkin se, että autoilijat pitää olla tietoisia väistämisvelvollisuudestaan myös talvella.

" Aivan järjetöntä touhua nämä vihreiden liikennesäännöt."

Enpä tuota vihreiden piikkiin laittaisi, koska Sipilän hallituksessa, jonka aikana nykyinen laki valmisteltiin ja hyväksyttiin, ei Vihreät olleet mukana ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

" Aivan järjetöntä touhua nämä vihreiden liikennesäännöt."

Enpä tuota vihreiden piikkiin laittaisi, koska Sipilän hallituksessa, jonka aikana nykyinen laki valmisteltiin ja hyväksyttiin, ei Vihreät olleet mukana ollenkaan.

Lue lisää

Vihreet on kuitenkin kaikkeen tyhjänpäiväiseen paskaan syyllisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Jalkakäytävä tai jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä jatkuu yhtenäisenä sivukadun yli, sen sijaan, että jalankulkija/pyöräilijä ylittäisi kadun. Tuollaisissa kohdissa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän ja ajoradan ajoneuvot ovat väistämisvelvollisia kevyttä liikennettä kohtaan.

Ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä (Tieliikennelaki 24 §).

Onhan noita vastaavanlaisia kohtia paljonkin, jossa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän, eikä toisin päin. Niitä on ennekin ollut, mutta niitä tulee kenties enemmän. Pointti oli kuitenkin se, että autoilijat pitää olla tietoisia väistämisvelvollisuudestaan myös talvella.

Lue lisää

Miksei ilmoiteta väistämisvelvollisuus selkeästi ja halvemmaalla liikennemerkein, kuin että pelleillään erityylisillä kivetyksillä mitkä jäävät lumen alle. Raitiovaunukaistatkin eritellään tyhmästi matalalla kivetyksellä nykyään. Mutta kiskoja ei ole liikennemerkein eritelty raitiovaunukaistaksi enkä liioin ole löytänyt lakitekstiä missä kivetys hoitaisi sulkiviivan asiaa. Eikun kiskoille ajamaan vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Miksei ilmoiteta väistämisvelvollisuus selkeästi ja halvemmaalla liikennemerkein, kuin että pelleillään erityylisillä kivetyksillä mitkä jäävät lumen alle. Raitiovaunukaistatkin eritellään tyhmästi matalalla kivetyksellä nykyään. Mutta kiskoja ei ole liikennemerkein eritelty raitiovaunukaistaksi enkä liioin ole löytänyt lakitekstiä missä kivetys hoitaisi sulkiviivan asiaa. Eikun kiskoille ajamaan vaan.

Lue lisää

Et löytänyt lakitekstiä, jossa kiveys olisi sulkuviivan? Ajorata voi rajautua myös muuten kuin sulkuviivalla, esim. tien rakenteilla. Näin on ollut vuosikymmeniä kaupunkialueilla.

Ymmärrän, että maalaisen voi olla kaupungissa kulkiessaan vaikea hahmottaa liikenneympäristöä.

Anonyymi kirjoitti:

Et löytänyt lakitekstiä, jossa kiveys olisi sulkuviivan? Ajorata voi rajautua myös muuten kuin sulkuviivalla, esim. tien rakenteilla. Näin on ollut vuosikymmeniä kaupunkialueilla.

Ymmärrän, että maalaisen voi olla kaupungissa kulkiessaan vaikea hahmottaa liikenneympäristöä.

Lue lisää

Lumen ja jään alle jäänyt rakenne ei näy sen enempää, oli kaupungissa tai maalla.

Anonyymi kirjoitti:

Lumen ja jään alle jäänyt rakenne ei näy sen enempää, oli kaupungissa tai maalla.

Eikä sää tai keli muuta risteyksen luonnetta tai väistämisjärjestystä.

Anonyymi kirjoitti:

Et löytänyt lakitekstiä, jossa kiveys olisi sulkuviivan? Ajorata voi rajautua myös muuten kuin sulkuviivalla, esim. tien rakenteilla. Näin on ollut vuosikymmeniä kaupunkialueilla.

Ymmärrän, että maalaisen voi olla kaupungissa kulkiessaan vaikea hahmottaa liikenneympäristöä.

Lue lisää

"kiveys olisi sulkuviivan".... Juu, tuolla muotoa en tule löytämään mistään mitään ;) , mutta ...

Yli 30 vuotta Helsingin liikenteessä ja viimeiset 10 vuotta n 6 tuntia päivässä; Se maalaisuudesta. Sanon vain että liikenne- jerjestelyt voisi hoitaa halvemmalla selkeämmiksi. Suunnittelu ei varmaankaan ole helppoa, varsinkin kun "keksitään" uusia juttuja, mutta välillä tuntuu että se mikä näyttää hienolta siellä tietokoneen ruudulla on täysin irrallaan oikeasta elämästä. Sekään ei ole onnistunutta että että tieliikennelaki ei anna suoraa vastausta moneen nykykikkailuun vaan antaa valtaa kaiken näköiselle mutuilulle.

Anonyymi kirjoitti:

Lumen ja jään alle jäänyt rakenne ei näy sen enempää, oli kaupungissa tai maalla.

Kärkikolmiota on aina syytä käyttää tilanteissa, joissa väistämisvelvollisuudesta voi syntyä epäselvyyttä. Tuo on hyvä ja järkevä lähtökohta. Kärkikolmio näkyy selkeästi myös talvella.

Ilmeisesti setä hyväksyy että "turisti" saa aiheuttaa vaaraa liikenteessä. Aivan pimeä mielipide hänellä.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti setä hyväksyy että "turisti" saa aiheuttaa vaaraa liikenteessä. Aivan pimeä mielipide hänellä.

Jutussa oli liikennesuunnittelusta vastaava päällikkö kylläkin täti, eikä setä.

Anonyymi kirjoitti:

Jutussa oli liikennesuunnittelusta vastaava päällikkö kylläkin täti, eikä setä.

Se voisi selittää...
Kiintiönainen on päässyt tehtävään pätevien ja sopivien ohi.

Anonyymi kirjoitti:

Se voisi selittää...
Kiintiönainen on päässyt tehtävään pätevien ja sopivien ohi.

Joo !

Autoilija pitää tietää ajaako hän kevyenliikenteen väylän yli, vai onko tilanne toisin päin. Asian näkee kevyenliikenteen väylän rakenteesta, eli jatkuuko jalkakäytävä/pyörätie yhtäjaksoisena samalla tasolla, eikä laskeudu ajoradan tasolle. Talvella asian hahmottaminen ei olekaan aina helppoa, että jatkuuko risteyksessä pyörätie yhtäjaksoisesti samalla tasolla, kun on paljon lunta.

https://www.kuljettaja.fi/fi/artikkeli/mika-ihmeen-ylijatkettu-jalkakaytava-kuka-vaistaa-keta

Kääntyvä auto väistää aina risteävää tietä ylittäviä pyöräilijöitä, joten mikään ei muutu risteyksessä kääntyvän autoilijan osalta. Hän väistää aina kääntyessään sen tien ylittäjiä, jolle hän kääntyy, oli ylijatkettu kevyenliikenteen väylä tai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Kääntyvä auto väistää aina risteävää tietä ylittäviä pyöräilijöitä, joten mikään ei muutu risteyksessä kääntyvän autoilijan osalta. Hän väistää aina kääntyessään sen tien ylittäjiä, jolle hän kääntyy, oli ylijatkettu kevyenliikenteen väylä tai ei.

Lue lisää

Kysymys näytti kyllä koskevan risteävää tietä suoraan ajavaa autoa, ja hänen tietoisuuttaan ylijatketun väylän yli tulevan auton väistämisvelvollisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Autoilija pitää tietää ajaako hän kevyenliikenteen väylän yli, vai onko tilanne toisin päin. Asian näkee kevyenliikenteen väylän rakenteesta, eli jatkuuko jalkakäytävä/pyörätie yhtäjaksoisena samalla tasolla, eikä laskeudu ajoradan tasolle. Talvella asian hahmottaminen ei olekaan aina helppoa, että jatkuuko risteyksessä pyörätie yhtäjaksoisesti samalla tasolla, kun on paljon lunta.

https://www.kuljettaja.fi/fi/artikkeli/mika-ihmeen-ylijatkettu-jalkakaytava-kuka-vaistaa-keta

Lue lisää

Voihan myös ns. normaali ajoradan ylittävä (mutta ei kuitenkaan ylijatkettu) kevyen liikenteen väylä olla korotettu.

Anonyymi kirjoitti:

Autoilija pitää tietää ajaako hän kevyenliikenteen väylän yli, vai onko tilanne toisin päin. Asian näkee kevyenliikenteen väylän rakenteesta, eli jatkuuko jalkakäytävä/pyörätie yhtäjaksoisena samalla tasolla, eikä laskeudu ajoradan tasolle. Talvella asian hahmottaminen ei olekaan aina helppoa, että jatkuuko risteyksessä pyörätie yhtäjaksoisesti samalla tasolla, kun on paljon lunta.

https://www.kuljettaja.fi/fi/artikkeli/mika-ihmeen-ylijatkettu-jalkakaytava-kuka-vaistaa-keta

Lue lisää

Niin pitää mutta se joka ajaa sitä tietä missä ei ylitetä mitään. Mistä hän tietää pitääkö oikealta tulevaa väistää.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan myös ns. normaali ajoradan ylittävä (mutta ei kuitenkaan ylijatkettu) kevyen liikenteen väylä olla korotettu.

Olet oikeassa. Onko silloin kyse yliajetusta vai ei, onkin se kysymys. Mistä erottaa tapaukset toisistaan, vai ovatko nyt kaikki yliajettuja, joissa kevyenliikenteen väylä kulkee koko ajan samassa tasossa?

Onko kuvassa yliajettu vai ei? https://maps.app.goo.gl/2smyPdaWB2H6xVLT9

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa. Onko silloin kyse yliajetusta vai ei, onkin se kysymys. Mistä erottaa tapaukset toisistaan, vai ovatko nyt kaikki yliajettuja, joissa kevyenliikenteen väylä kulkee koko ajan samassa tasossa?

Onko kuvassa yliajettu vai ei? https://maps.app.goo.gl/2smyPdaWB2H6xVLT9

Lue lisää

Korjataan: Siis ylijatkettu, ei yliajettu.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa. Onko silloin kyse yliajetusta vai ei, onkin se kysymys. Mistä erottaa tapaukset toisistaan, vai ovatko nyt kaikki yliajettuja, joissa kevyenliikenteen väylä kulkee koko ajan samassa tasossa?

Onko kuvassa yliajettu vai ei? https://maps.app.goo.gl/2smyPdaWB2H6xVLT9

Lue lisää

Ylijatkettu jk/pp-tie on kadun reunassa ja sillä oleva reunakivi jatkaa kadun reunakivilinjaa suorana. Kuvan tapauksessa reunakivilinja katkeaa, joten kyseessä ei ole ylijatkettu väylä, vaan vanhanmallinen pyörätienjatke. Nämä piti muuttaa selkeästi suojateiksi 2022 kesäkuuhun mennessä. Toinen mahdollisuus oli varustaa tällaiset ylityskohdat kärkikolmiolla, STOP-merkillä tai B7-merkillä (Etuajo-oikeus pyöräilijän tienylityspaikassa), jolloin myös pyöräilijästä olisi tullut tässä aina etuajo-oikeutettu.

Kun mitään noista toimista ei ole tehty, tilanne kuvan risteyksessä on vaikeasti hahmottuva. Vasemmalta ja oikealta katua pitkin lähestyvä väistää kääntyessään kuvan ottajaa kohden kadun suuntaista jk/pp-tietä kulkevaa. Kuvaussuunnasta tai sitä vastaan suoraan ajavaa pyöräilijän on väistettävä. Jalankulkija saa aina mennä esteettä, koska ylitys on merkitty suojatieksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ylijatkettu jk/pp-tie on kadun reunassa ja sillä oleva reunakivi jatkaa kadun reunakivilinjaa suorana. Kuvan tapauksessa reunakivilinja katkeaa, joten kyseessä ei ole ylijatkettu väylä, vaan vanhanmallinen pyörätienjatke. Nämä piti muuttaa selkeästi suojateiksi 2022 kesäkuuhun mennessä. Toinen mahdollisuus oli varustaa tällaiset ylityskohdat kärkikolmiolla, STOP-merkillä tai B7-merkillä (Etuajo-oikeus pyöräilijän tienylityspaikassa), jolloin myös pyöräilijästä olisi tullut tässä aina etuajo-oikeutettu.

Kun mitään noista toimista ei ole tehty, tilanne kuvan risteyksessä on vaikeasti hahmottuva. Vasemmalta ja oikealta katua pitkin lähestyvä väistää kääntyessään kuvan ottajaa kohden kadun suuntaista jk/pp-tietä kulkevaa. Kuvaussuunnasta tai sitä vastaan suoraan ajavaa pyöräilijän on väistettävä. Jalankulkija saa aina mennä esteettä, koska ylitys on merkitty suojatieksi.

Lue lisää

Tuo google maps kuvassa korotettu ylityskohta kuitenkin tarkoittaa sitä, että jalkakäytävä/jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä jatkuu yhtenäisenä kadun yli sen sijaan, että kevyenliikenteen väylä katkeaa ja laskeutuu ajoradan tasolle.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo google maps kuvassa korotettu ylityskohta kuitenkin tarkoittaa sitä, että jalkakäytävä/jalkakäytävän ja pyörätien yhdistelmä jatkuu yhtenäisenä kadun yli sen sijaan, että kevyenliikenteen väylä katkeaa ja laskeutuu ajoradan tasolle.

Lue lisää

En nyt oikein ymmärtänyt, mitä halusit sanoa, mutta tuossa kuitenkin pyöräilijä väistää ajoradalla kulkevia ajoneuvoja.

Anonyymi kirjoitti:

En nyt oikein ymmärtänyt, mitä halusit sanoa, mutta tuossa kuitenkin pyöräilijä väistää ajoradalla kulkevia ajoneuvoja.

Voisitko itse. kuvitteellisena liikennesuunnitttelijana, (vaatimustaso ei lien korkea )keksiä selkeämmän tava ilmaista, lain puitteissa, tavan... liikennemerkein tai maastokorkeuseroin , kertoa , kuka on väistämisvelvollinen?

Anonyymi kirjoitti:

Ylijatkettu jk/pp-tie on kadun reunassa ja sillä oleva reunakivi jatkaa kadun reunakivilinjaa suorana. Kuvan tapauksessa reunakivilinja katkeaa, joten kyseessä ei ole ylijatkettu väylä, vaan vanhanmallinen pyörätienjatke. Nämä piti muuttaa selkeästi suojateiksi 2022 kesäkuuhun mennessä. Toinen mahdollisuus oli varustaa tällaiset ylityskohdat kärkikolmiolla, STOP-merkillä tai B7-merkillä (Etuajo-oikeus pyöräilijän tienylityspaikassa), jolloin myös pyöräilijästä olisi tullut tässä aina etuajo-oikeutettu.

Kun mitään noista toimista ei ole tehty, tilanne kuvan risteyksessä on vaikeasti hahmottuva. Vasemmalta ja oikealta katua pitkin lähestyvä väistää kääntyessään kuvan ottajaa kohden kadun suuntaista jk/pp-tietä kulkevaa. Kuvaussuunnasta tai sitä vastaan suoraan ajavaa pyöräilijän on väistettävä. Jalankulkija saa aina mennä esteettä, koska ylitys on merkitty suojatieksi.

Lue lisää

Tuossa kuvassahan on ihan vaan korotettu suojatie. Väistämisvelvollisuus on hyvin selkeä kaikin puolin, olipa kesä tai talvi. Korotus ei siihen vaikuta, sen tarkoitus on vain toimia hidasteena. Ajoratojen osalta risteys on tasa-arvoinen, ja pyöräilijöiden kuuluu väistää kuvaajan suunnasta tulevan ajoradan liikennettä.

Jos tuosta poistettaisiin suojatiemerkinnät, niin siitä tulisikin ylijatkettu kevyen liikenteen väylä. Kuvaajan suunnasta tulevalle tulisi väistämisvelvollisuus suhteessa pyöräilijöihin ja risteävän ajoradan liikenteeseen.

Kadun reunakivilinjanko pitäisi jatkua suorana, jotta kyseessä voisi olla ylijatkettu väylä? Eli jos tuosta poistettaisiin suojatiemerkinnät niin sekö olisikin pelkkä hidastetöyssy, ei suojatie, pyörätien jatke, eikä ylijatkettu väylä? Tarkoittaako reunakivilinjan suoruus vaatimus myös sitä, että ylijatkettu väylä voi olla vain risteyksessä, välittömästi reunakiven vieressä?

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa kuvassahan on ihan vaan korotettu suojatie. Väistämisvelvollisuus on hyvin selkeä kaikin puolin, olipa kesä tai talvi. Korotus ei siihen vaikuta, sen tarkoitus on vain toimia hidasteena. Ajoratojen osalta risteys on tasa-arvoinen, ja pyöräilijöiden kuuluu väistää kuvaajan suunnasta tulevan ajoradan liikennettä.

Jos tuosta poistettaisiin suojatiemerkinnät, niin siitä tulisikin ylijatkettu kevyen liikenteen väylä. Kuvaajan suunnasta tulevalle tulisi väistämisvelvollisuus suhteessa pyöräilijöihin ja risteävän ajoradan liikenteeseen.

Kadun reunakivilinjanko pitäisi jatkua suorana, jotta kyseessä voisi olla ylijatkettu väylä? Eli jos tuosta poistettaisiin suojatiemerkinnät niin sekö olisikin pelkkä hidastetöyssy, ei suojatie, pyörätien jatke, eikä ylijatkettu väylä? Tarkoittaako reunakivilinjan suoruus vaatimus myös sitä, että ylijatkettu väylä voi olla vain risteyksessä, välittömästi reunakiven vieressä?

Lue lisää

Ylijatketut jalkakäytävät yleistyvät ja korvaavat kärkikolmiot sivukatujen risteyksissä, jutussa kerrotaan. Ylijatkettujen jalkakäytävien osalta taitaa olla korotus, eli ”kynnys” kyseessä, joksikin ei niin korkea korotus, kuin ylempänä olevassa esimerkkikuvassa, mutta korotus joka tapauksessa.

Toki on edelleen myös sellaisia tilanteita, jossa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän ilman mitään korotusta kohdassa ja silloinkin autoilijat väistävät. Tuosta esimerkkikuvasta vielä sen verran, että siinä ei ole kyse "sivutiestä", vaan on tasa-arvoinen risteys kyseessä. Jutussa puhutaan sivuteistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ylijatketut jalkakäytävät yleistyvät ja korvaavat kärkikolmiot sivukatujen risteyksissä, jutussa kerrotaan. Ylijatkettujen jalkakäytävien osalta taitaa olla korotus, eli ”kynnys” kyseessä, joksikin ei niin korkea korotus, kuin ylempänä olevassa esimerkkikuvassa, mutta korotus joka tapauksessa.

Toki on edelleen myös sellaisia tilanteita, jossa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän ilman mitään korotusta kohdassa ja silloinkin autoilijat väistävät. Tuosta esimerkkikuvasta vielä sen verran, että siinä ei ole kyse "sivutiestä", vaan on tasa-arvoinen risteys kyseessä. Jutussa puhutaan sivuteistä.

Lue lisää

"Tuosta esimerkkikuvasta vielä sen verran, että siinä ei ole kyse "sivutiestä", vaan on tasa-arvoinen risteys kyseessä. Jutussa puhutaan sivuteistä."

Jos noin on, niin oikealta tulevaa on väistettävä.

Anonyymi kirjoitti:

Ylijatketut jalkakäytävät yleistyvät ja korvaavat kärkikolmiot sivukatujen risteyksissä, jutussa kerrotaan. Ylijatkettujen jalkakäytävien osalta taitaa olla korotus, eli ”kynnys” kyseessä, joksikin ei niin korkea korotus, kuin ylempänä olevassa esimerkkikuvassa, mutta korotus joka tapauksessa.

Toki on edelleen myös sellaisia tilanteita, jossa ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän ilman mitään korotusta kohdassa ja silloinkin autoilijat väistävät. Tuosta esimerkkikuvasta vielä sen verran, että siinä ei ole kyse "sivutiestä", vaan on tasa-arvoinen risteys kyseessä. Jutussa puhutaan sivuteistä.

Lue lisää

Mikä on "sivutie"?

Anonyymi kirjoitti:

"Tuosta esimerkkikuvasta vielä sen verran, että siinä ei ole kyse "sivutiestä", vaan on tasa-arvoinen risteys kyseessä. Jutussa puhutaan sivuteistä."

Jos noin on, niin oikealta tulevaa on väistettävä.

Lue lisää

Kyllä, kuvassa on tasa-arvoinen risteys. Mutta jos suojatien merkinnät poistettaisiin, niin korotetun suojatien tilalle tulisikin ylijatkettu väylä, jonka yli ajavan liikenteen pitäisi väistää muita.

Muuttaisiko se sitten tuon kameran suunnasta tulevan tien sivutieksi?

Vai eikö tuosta tulisikaan ylijatkettu väylä, koska risteävän tien reunakivilinja ei ole suora? Eli noita reunakiviäkinkö pitää kyylätä, jotta tietäisi kenen kuuluu väistää?

Entä jos ylijatkettu väylä on erillään risteyksestä, niin aiheuttaako se kuitenkin väistämisvelvollisuuden seuraavassa sen takana olevassa risteyksessä? Kuinka pitkä väli pitää olla ylijatketun väylän ja risteyksen välistä tietä, jotta risteys voisi olla tasa-arvoinen? 100 metriä varmaan riittää. Entä 10 metriä? 1 metri, puoli metriä, 10 senttiä?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, kuvassa on tasa-arvoinen risteys. Mutta jos suojatien merkinnät poistettaisiin, niin korotetun suojatien tilalle tulisikin ylijatkettu väylä, jonka yli ajavan liikenteen pitäisi väistää muita.

Muuttaisiko se sitten tuon kameran suunnasta tulevan tien sivutieksi?

Vai eikö tuosta tulisikaan ylijatkettu väylä, koska risteävän tien reunakivilinja ei ole suora? Eli noita reunakiviäkinkö pitää kyylätä, jotta tietäisi kenen kuuluu väistää?

Entä jos ylijatkettu väylä on erillään risteyksestä, niin aiheuttaako se kuitenkin väistämisvelvollisuuden seuraavassa sen takana olevassa risteyksessä? Kuinka pitkä väli pitää olla ylijatketun väylän ja risteyksen välistä tietä, jotta risteys voisi olla tasa-arvoinen? 100 metriä varmaan riittää. Entä 10 metriä? 1 metri, puoli metriä, 10 senttiä?

Lue lisää

On sulla murheet!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, kuvassa on tasa-arvoinen risteys. Mutta jos suojatien merkinnät poistettaisiin, niin korotetun suojatien tilalle tulisikin ylijatkettu väylä, jonka yli ajavan liikenteen pitäisi väistää muita.

Muuttaisiko se sitten tuon kameran suunnasta tulevan tien sivutieksi?

Vai eikö tuosta tulisikaan ylijatkettu väylä, koska risteävän tien reunakivilinja ei ole suora? Eli noita reunakiviäkinkö pitää kyylätä, jotta tietäisi kenen kuuluu väistää?

Entä jos ylijatkettu väylä on erillään risteyksestä, niin aiheuttaako se kuitenkin väistämisvelvollisuuden seuraavassa sen takana olevassa risteyksessä? Kuinka pitkä väli pitää olla ylijatketun väylän ja risteyksen välistä tietä, jotta risteys voisi olla tasa-arvoinen? 100 metriä varmaan riittää. Entä 10 metriä? 1 metri, puoli metriä, 10 senttiä?

Lue lisää

Oikealta tulevaa on väistettävä ja sillä siisti. Mistä tää vasemmalta tulija voi tietää minkä korkuinen suoja- jalka- pyörätie siellä toisella kadulla onkaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuosta esimerkkikuvasta vielä sen verran, että siinä ei ole kyse "sivutiestä", vaan on tasa-arvoinen risteys kyseessä. Jutussa puhutaan sivuteistä."

Jos noin on, niin oikealta tulevaa on väistettävä.

Lue lisää

Tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevaa väistetään. Väistäminen liittyy tuossa ajoratoihin ja että ne ovat tasa-arvoisia. Kevyenliikenteen väylien väistämiset ovat sitten eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Oikealta tulevaa on väistettävä ja sillä siisti. Mistä tää vasemmalta tulija voi tietää minkä korkuinen suoja- jalka- pyörätie siellä toisella kadulla onkaan.

Ei väistetä jos se tulee ylijatketun väylän yli. Sehän tässä juuri mietityttää että miten sen nyt sitten käytännössä tunnistaa.

Anonyymi kirjoitti:

On sulla murheet!

Noniinon, pitäishän sitä tajuta milloin kukakin väistää ettei olisi ainakaan syyllinen jos kolari tulee.

Anonyymi kirjoitti:

Ei väistetä jos se tulee ylijatketun väylän yli. Sehän tässä juuri mietityttää että miten sen nyt sitten käytännössä tunnistaa.

Ylijatkettu jalkakäytävä/jalkakäytävä ja pyörätie jatkuu sivukadun risteyksen yli samalla korkeudella. Siinä ei ole mitään suojatien tiemerkintöjä eikä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä. Siihen liittyy ajoradan osalta sivutie/sivukatu. Siitä sen tunnistaa.

Jos ajoradan risteykset ovat tasa-arvoisia, niin kohdassa ei käytetä ylijatkettu jalkakäytävä/yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Kannattaa lukea alla oleva artikkeli aiheesta.

Kuka tässä väistää ja ketä? Uudenlaiset risteysjärjestelyt voivat hämmentää
https://www.is.fi/autot/art-2000008016280.html

^ Ylijatkettu jalkakäytävä jatkuu sivutien risteyksen yli yhtäjaksoisesti samalla korkeudella. Koska väylä jatkuu yhtäjaksoisesti, niin kohdassa ei myöskään ole mitään suojatien tai pyörätien jatkeen tiemerkintöjä, koska väylä ei katkea ajorataan, vaan on yhtäjaksoinen väylä. Ajorata ylittää siis kevyenliikenteen väylän, eikä toisin päin, kuten "normaalisti" on.

Anonyymi kirjoitti:

Kääntyvä auto väistää aina risteävää tietä ylittäviä pyöräilijöitä, joten mikään ei muutu risteyksessä kääntyvän autoilijan osalta. Hän väistää aina kääntyessään sen tien ylittäjiä, jolle hän kääntyy, oli ylijatkettu kevyenliikenteen väylä tai ei.

Lue lisää

Pikkuisen infoa kääntyvästä autosta.
Auto alkaa kääntymään vasta risteysalueella jolloin kääntää renkaita.
Kun autoilija laittaa vilkun päälle ja aikoo kääntyä hän ei ole liikennelain mukaan kääntyvä auto vaan auto joka aikoo kääntyä.

Itse pähkäilin myös tuon tulkinnan kanssa ja tulin siihen tulokseen että kun tulee risteys jossa voi ajaa suoraan tai kääntyä niin laitan vilkun päälle suojatien jälkeen niin vahingon sattuessa voin aina väittää että suoraanhan minä olin menossa.

Eli oikeasti sivukatua tuleva ei mormi suojatiesäännöllä tarvitse väsitää pyöräilijää jos ei ole liikennemerkillä ilmoitettu tai tuollaista typerää koroketta ilman liikennemerkkejä.

Anonyymi kirjoitti:

Pikkuisen infoa kääntyvästä autosta.
Auto alkaa kääntymään vasta risteysalueella jolloin kääntää renkaita.
Kun autoilija laittaa vilkun päälle ja aikoo kääntyä hän ei ole liikennelain mukaan kääntyvä auto vaan auto joka aikoo kääntyä.

Itse pähkäilin myös tuon tulkinnan kanssa ja tulin siihen tulokseen että kun tulee risteys jossa voi ajaa suoraan tai kääntyä niin laitan vilkun päälle suojatien jälkeen niin vahingon sattuessa voin aina väittää että suoraanhan minä olin menossa.

Eli oikeasti sivukatua tuleva ei mormi suojatiesäännöllä tarvitse väsitää pyöräilijää jos ei ole liikennemerkillä ilmoitettu tai tuollaista typerää koroketta ilman liikennemerkkejä.

Lue lisää

Vilkulla ilmoitetaan muille omat aikomukset. Se on viestintäväline muille. Auto kääntyy tai on kääntymättä täysin ilman vilkkuakin.

Aloituksen aiheessa, kohdassa "ylijatkettu kevyenliikenteen väylä" ei muuten edes ole suojatietä tai pyörätien jatketta, vaan sen yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä, jonka yli autoilijat ajavat. Sen yli ajaessa autoilija on aina väistämisvelvollinen kevyttä liikennettä kohtaan, käytti vilkkua tai ei.

Kääntyvä väistää niitä, jotka ylittävät sitä tietä, jolle hän käännyt. Heitä pitää aina väistää, käännyt sitten oikealle tai vasemmalle. Olet silloin jo käännöksen aloittanut.

Kyllä siihen kolmion voi tuupata, mutta se ei ole väistämissääntöjen kannalta tarpeen. Myös voi laittaa STOP-merkin, jolloin on sitten pakollinen pysäyttäminen väistämisvelvollisuuden lisäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä siihen kolmion voi tuupata, mutta se ei ole väistämissääntöjen kannalta tarpeen. Myös voi laittaa STOP-merkin, jolloin on sitten pakollinen pysäyttäminen väistämisvelvollisuuden lisäksi.

Lue lisää

Kuten tässä on kerrottu, on se tarpeen siksi, että meillä on talvi, jolloin sitä väistämissäännöt määräävää tienpinnan rakennetta ei näy. Lisäksi on paljon tienkäyttäjiä, joille tuo koko sääntö on täysin tuntematon. Ei tietysti saisi olla, mutta kun on, niin turha tappaa ihmisiä ihan vain siitä periaatteesta, että lain mukaan kolmiota ei tarvita.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä siihen kolmion voi tuupata, mutta se ei ole väistämissääntöjen kannalta tarpeen. Myös voi laittaa STOP-merkin, jolloin on sitten pakollinen pysäyttäminen väistämisvelvollisuuden lisäksi.

Lue lisää

Ei ole väistämissäännön kannalta tarpeen, mutta kolmio on talvisin väistämisvelvollisuuden tietoisuuden kannalta usein välttämätön, kuten tuossa edellinen hyvin asian kiteyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten tässä on kerrottu, on se tarpeen siksi, että meillä on talvi, jolloin sitä väistämissäännöt määräävää tienpinnan rakennetta ei näy. Lisäksi on paljon tienkäyttäjiä, joille tuo koko sääntö on täysin tuntematon. Ei tietysti saisi olla, mutta kun on, niin turha tappaa ihmisiä ihan vain siitä periaatteesta, että lain mukaan kolmiota ei tarvita.

Lue lisää

Rakenne/korotus ei muuten väistämissääntöjä muuta tai määrää jalkakäytävän/pyörätien ylittämisen osalta.

Tavallinen t-risteys kolmiolla ja kevytliikenne menee turvallisesti tuolla takana.

Miten tämä liittyy asiaan?

Anonyymi kirjoitti:

Tavallinen t-risteys kolmiolla ja kevytliikenne menee turvallisesti tuolla takana.

Miten tämä liittyy asiaan?

"Miten tämä liittyy asiaan?"
Ei minunkaan mielestäni mitenkään.

Anonyymi kirjoitti:

Tavallinen t-risteys kolmiolla ja kevytliikenne menee turvallisesti tuolla takana.

Miten tämä liittyy asiaan?

Kevytliikenne kulkee kuvassa siitä auton nokan edestä yhtäjaksoista kevyenliikenteen väylää pitkin. Autoilija väistää ajaessa ’yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä’ väylän yli, vaikka kolmiota ei kohdassa olisi. Paljonkin yhteistä on aloitukseen nähden.

Tässä ketjussahan puhutaan kolmioiden poiston typeryydestä. Eli jos tuosta kuvan risteyksestä poistettaisiin tuo kolmio, niin siinäkö nyt sitten olisi sellainen ylijatkettu väylä, jonka takia kameran suunnasta tulijan olisi edelleen väistettävä myös risteävän ajoradan liikennettä, kuten myös kevyttä liikennettä. Eli tilanne olisi sama, olipa siinä kolmio tai ei?

Jonkinlainen korotushan siinä näyttää olevan, ja risteävän tien reunakivilinja on myös suora, joka erään keskustelijan mukaan on myös ylijatketun väylän kriteeri. Vai onko tuossa kevyen liikenteen väylässä kuitenkin pieni madallus risteyksen kohdalla, jolloin se ei olisikaan ylijatkettu, ja väistämissäännöt menisikin eri tavalla? Onko tämä tosiaan näin idioottimaista, että tuollaisia asioita pitää kyylätä?

Käsittääkseni kolmio ei kyllä velvoita jalankulkijoiden väistämiseen niin kuin suojatie ("Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja."). Ylijatketulla väylällä myös jalankulkijoilla olisi kai "etuajo-oikeus", eli siltä osin tilanne kuitenkin muuttuisi kolmion poistolla.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä ketjussahan puhutaan kolmioiden poiston typeryydestä. Eli jos tuosta kuvan risteyksestä poistettaisiin tuo kolmio, niin siinäkö nyt sitten olisi sellainen ylijatkettu väylä, jonka takia kameran suunnasta tulijan olisi edelleen väistettävä myös risteävän ajoradan liikennettä, kuten myös kevyttä liikennettä. Eli tilanne olisi sama, olipa siinä kolmio tai ei?

Jonkinlainen korotushan siinä näyttää olevan, ja risteävän tien reunakivilinja on myös suora, joka erään keskustelijan mukaan on myös ylijatketun väylän kriteeri. Vai onko tuossa kevyen liikenteen väylässä kuitenkin pieni madallus risteyksen kohdalla, jolloin se ei olisikaan ylijatkettu, ja väistämissäännöt menisikin eri tavalla? Onko tämä tosiaan näin idioottimaista, että tuollaisia asioita pitää kyylätä?

Käsittääkseni kolmio ei kyllä velvoita jalankulkijoiden väistämiseen niin kuin suojatie ("Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja."). Ylijatketulla väylällä myös jalankulkijoilla olisi kai "etuajo-oikeus", eli siltä osin tilanne kuitenkin muuttuisi kolmion poistolla.

Lue lisää

Kyse on siitä, milloin ajorata ylittää kevyenliikenteenväylän, eikä toisin päin. Yhtäjaksoisten kevyenliikenteen väylien yli kun ajoradan autot ajavat, niin ajoradan autoilla on väistämisvelvollisuus ihan ilman kolmiotakin.

24 §. Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7 kohdassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä kulkee yhtäjaksoisesti katkeamatta sivutien edestä, koska kohdassa ei ole mitään suojatien tai pyörätien jatkeen tiemerkintöjä osoittamaan, että asia olisi toisin päin. Ajoradan liikenne on siis se, joka ylittää kevyenliikenteen väylän kohdassa ja on väistämisvelvollinen.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on siitä, milloin ajorata ylittää kevyenliikenteenväylän, eikä toisin päin. Yhtäjaksoisten kevyenliikenteen väylien yli kun ajoradan autot ajavat, niin ajoradan autoilla on väistämisvelvollisuus ihan ilman kolmiotakin.

24 §. Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7 kohdassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä kulkee yhtäjaksoisesti katkeamatta sivutien edestä, koska kohdassa ei ole mitään suojatien tai pyörätien jatkeen tiemerkintöjä osoittamaan, että asia olisi toisin päin. Ajoradan liikenne on siis se, joka ylittää kevyenliikenteen väylän kohdassa ja on väistämisvelvollinen.

Lue lisää

Kuvassa ei ole kuin ylijatkettu jalkakäytävä. Pyörätie on merkittävä liikennemerkillä, jota kuvassa ei ole.

Autoilija, joka ajaa kuvan suunnassa Romsinkujaa pitkin ei väistä pyöräilijää, joka mahdollisesti ajaisi lain vastaisesti jalkakäytävää pitkin, [ellei pyöräilijä ole alle 12-vuotias, joka saa jaa laillisesti jalkakäytävällä.] Jalankulkijaa jalkakäytävän ylitse ajava autoilija toki väistää.

Betoniporsaassa oleva kärkikolmio on risteyksessä turhaan. Jalkakäytävän ylitse ajavat autoilijat ovat väistämisvelvollisia liikennesääntöjen mukana ilmankin ko. merkkiä Rauhaniementiellä ajavaan liikenteeseen nähden, olipa sitä pitkin ajavien tulosuunta kumpi hyvänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvassa ei ole kuin ylijatkettu jalkakäytävä. Pyörätie on merkittävä liikennemerkillä, jota kuvassa ei ole.

Autoilija, joka ajaa kuvan suunnassa Romsinkujaa pitkin ei väistä pyöräilijää, joka mahdollisesti ajaisi lain vastaisesti jalkakäytävää pitkin, [ellei pyöräilijä ole alle 12-vuotias, joka saa jaa laillisesti jalkakäytävällä.] Jalankulkijaa jalkakäytävän ylitse ajava autoilija toki väistää.

Betoniporsaassa oleva kärkikolmio on risteyksessä turhaan. Jalkakäytävän ylitse ajavat autoilijat ovat väistämisvelvollisia liikennesääntöjen mukana ilmankin ko. merkkiä Rauhaniementiellä ajavaan liikenteeseen nähden, olipa sitä pitkin ajavien tulosuunta kumpi hyvänsä.

Lue lisää

Kuvassa on ylijatkettu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Se, että juuri tuossa kyseisessä kuvassa liikennemerkkiä ei näy, niin ei tarkoita sitä, ettei liikennemerkkiä olisi ollenkaan. Se löytyy muutama kymmenen metriä kauempaa.

https://maps.app.goo.gl/gs2gqUbzdr2iu8qu8

Autoilija väistää todellakin sekä jalankulkijoita, että pyöräilijöitä tässä kyseisessä risteyksessä.

https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7

^ ... ja väistettäisiin myös sekä jalankulkijoita että pyöräilijöitä ilman tuota kolmiotakin.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä ketjussahan puhutaan kolmioiden poiston typeryydestä. Eli jos tuosta kuvan risteyksestä poistettaisiin tuo kolmio, niin siinäkö nyt sitten olisi sellainen ylijatkettu väylä, jonka takia kameran suunnasta tulijan olisi edelleen väistettävä myös risteävän ajoradan liikennettä, kuten myös kevyttä liikennettä. Eli tilanne olisi sama, olipa siinä kolmio tai ei?

Jonkinlainen korotushan siinä näyttää olevan, ja risteävän tien reunakivilinja on myös suora, joka erään keskustelijan mukaan on myös ylijatketun väylän kriteeri. Vai onko tuossa kevyen liikenteen väylässä kuitenkin pieni madallus risteyksen kohdalla, jolloin se ei olisikaan ylijatkettu, ja väistämissäännöt menisikin eri tavalla? Onko tämä tosiaan näin idioottimaista, että tuollaisia asioita pitää kyylätä?

Käsittääkseni kolmio ei kyllä velvoita jalankulkijoiden väistämiseen niin kuin suojatie ("Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja."). Ylijatketulla väylällä myös jalankulkijoilla olisi kai "etuajo-oikeus", eli siltä osin tilanne kuitenkin muuttuisi kolmion poistolla.

Lue lisää

Eiköhän laki mennyt niin että kolion takaa tuleva väistää tienkäyttäjiä.
Eli ei määritellä että kolio määrittelee ajo-oikeuden ajoneuvoihin nähden vaan tienkäyttäjiin.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän laki mennyt niin että kolion takaa tuleva väistää tienkäyttäjiä.
Eli ei määritellä että kolio määrittelee ajo-oikeuden ajoneuvoihin nähden vaan tienkäyttäjiin.

Lue lisää

Ei mene niin, vaan kyse on ajoneuvoista. Väistämisvelvollisuus risteyksessä (kolmio) liikennemerkin määritelmä alkaa seuraavalla lauseella: "Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja."

Anonyymi kirjoitti:

Kuvassa ei ole kuin ylijatkettu jalkakäytävä. Pyörätie on merkittävä liikennemerkillä, jota kuvassa ei ole.

Autoilija, joka ajaa kuvan suunnassa Romsinkujaa pitkin ei väistä pyöräilijää, joka mahdollisesti ajaisi lain vastaisesti jalkakäytävää pitkin, [ellei pyöräilijä ole alle 12-vuotias, joka saa jaa laillisesti jalkakäytävällä.] Jalankulkijaa jalkakäytävän ylitse ajava autoilija toki väistää.

Betoniporsaassa oleva kärkikolmio on risteyksessä turhaan. Jalkakäytävän ylitse ajavat autoilijat ovat väistämisvelvollisia liikennesääntöjen mukana ilmankin ko. merkkiä Rauhaniementiellä ajavaan liikenteeseen nähden, olipa sitä pitkin ajavien tulosuunta kumpi hyvänsä.

Lue lisää

Voi jee, tuo onkin vielä oikein hyvä lisäys tilanteen sekavuuteen, että autoilijan(*) pitäisi tietää risteävällä suunnalla mahdollisesti olevat tai olemattomat pyörätien merkitkin.

Mutta yhteenvetona totean täten olevani sitä mieltä että kyllä kolmio tilannetta selventää huomattavasti. Se myös velvoittaa selkeästi väistämään pyöräilijöitä tuossakin tilanteessa ilman että täytyy selvittää heidän valitsemansa ajolinjan laillisuutta tai pyöräilijän ikää.

* koskee toki muitakin kameran suunnasta tulevia ajoneuvoja kuin autoja, mutta yksinkertaisuuden vuoksi usein puhutaan vain autoilijoista.

Anonyymi kirjoitti:

Voi jee, tuo onkin vielä oikein hyvä lisäys tilanteen sekavuuteen, että autoilijan(*) pitäisi tietää risteävällä suunnalla mahdollisesti olevat tai olemattomat pyörätien merkitkin.

Mutta yhteenvetona totean täten olevani sitä mieltä että kyllä kolmio tilannetta selventää huomattavasti. Se myös velvoittaa selkeästi väistämään pyöräilijöitä tuossakin tilanteessa ilman että täytyy selvittää heidän valitsemansa ajolinjan laillisuutta tai pyöräilijän ikää.

* koskee toki muitakin kameran suunnasta tulevia ajoneuvoja kuin autoja, mutta yksinkertaisuuden vuoksi usein puhutaan vain autoilijoista.

Lue lisää

Juu, autoilijoiden on tiedettävän sen väylän status, jonka yli aikovat ajaa. Aina ei ole helppoa tietää.

Anonyymi kirjoitti:

Voi jee, tuo onkin vielä oikein hyvä lisäys tilanteen sekavuuteen, että autoilijan(*) pitäisi tietää risteävällä suunnalla mahdollisesti olevat tai olemattomat pyörätien merkitkin.

Mutta yhteenvetona totean täten olevani sitä mieltä että kyllä kolmio tilannetta selventää huomattavasti. Se myös velvoittaa selkeästi väistämään pyöräilijöitä tuossakin tilanteessa ilman että täytyy selvittää heidän valitsemansa ajolinjan laillisuutta tai pyöräilijän ikää.

* koskee toki muitakin kameran suunnasta tulevia ajoneuvoja kuin autoja, mutta yksinkertaisuuden vuoksi usein puhutaan vain autoilijoista.

Lue lisää

Ensimmäinen kuva hämäsi.

Kyse on vissiin piha-alueesta, jolta tullaan ajoradalle?
Ei siis kadusta tms.

Siksi ei ole suojatietä, koroketta eikä mitään muutakaan merkittynä.

Tullaan siis pihasta tielle, jalkakäytävän yli.
On vaan niin sekavasti suunniteltu, että joku on tuonut siihen kolmion salaa kolmion turvallisuussyistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvassa on ylijatkettu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Se, että juuri tuossa kyseisessä kuvassa liikennemerkkiä ei näy, niin ei tarkoita sitä, ettei liikennemerkkiä olisi ollenkaan. Se löytyy muutama kymmenen metriä kauempaa.

https://maps.app.goo.gl/gs2gqUbzdr2iu8qu8

Autoilija väistää todellakin sekä jalankulkijoita, että pyöräilijöitä tässä kyseisessä risteyksessä.

https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7

Lue lisää

"Autoilija väistää todellakin sekä jalankulkijoita, että pyöräilijöitä tässä kyseisessä risteyksessä."

Toki autoilija väistää ajoradalla Rauhaniementitä pitki ajavaa pyöräilijää. Mutta autoilija ei ole väistämisvelvollinen jalkakäytävällä ajavaan pyöläilijään nähden. Kuva risteyksessä ei ole kuin jalkakäytävä, koska liikennemerkki pyörätietä koskien puuttuu molemmin puolin risteysaluetta.

"Se löytyy muutama kymmenen metriä kauempaa."

Kyllä, Siellä kauempana ON yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, mutta se päättyy mainittuun paikkaan. Suojatien jälkeen Rauhaniementietä kuvassa näkyvään risteykseen päin tultaessa ei ole pyörätien liikennemerkkiä. Siitä kohden alkaa jalkakäytävä, joka jatkuu kuvan risteykseen asti. Toisessa suunnassa bussipysäkin jälkeen on mainittu liikennemerkki, mutta kuvan risteyksessä ei enää ole, joten siitäkin suunnasta pyörätie päättyy ennen kuvan risteystä.

Autoilija siis ei väistä kuvan risteyksessä jalkakäytävää kulkevia pyöräilijöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Ensimmäinen kuva hämäsi.

Kyse on vissiin piha-alueesta, jolta tullaan ajoradalle?
Ei siis kadusta tms.

Siksi ei ole suojatietä, koroketta eikä mitään muutakaan merkittynä.

Tullaan siis pihasta tielle, jalkakäytävän yli.
On vaan niin sekavasti suunniteltu, että joku on tuonut siihen kolmion salaa kolmion turvallisuussyistä.

Lue lisää

Kyse on Romsinkuja nimisestä tiestä. Ei ole mikään piha-alue.

Anonyymi kirjoitti:

"Autoilija väistää todellakin sekä jalankulkijoita, että pyöräilijöitä tässä kyseisessä risteyksessä."

Toki autoilija väistää ajoradalla Rauhaniementitä pitki ajavaa pyöräilijää. Mutta autoilija ei ole väistämisvelvollinen jalkakäytävällä ajavaan pyöläilijään nähden. Kuva risteyksessä ei ole kuin jalkakäytävä, koska liikennemerkki pyörätietä koskien puuttuu molemmin puolin risteysaluetta.

"Se löytyy muutama kymmenen metriä kauempaa."

Kyllä, Siellä kauempana ON yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, mutta se päättyy mainittuun paikkaan. Suojatien jälkeen Rauhaniementietä kuvassa näkyvään risteykseen päin tultaessa ei ole pyörätien liikennemerkkiä. Siitä kohden alkaa jalkakäytävä, joka jatkuu kuvan risteykseen asti. Toisessa suunnassa bussipysäkin jälkeen on mainittu liikennemerkki, mutta kuvan risteyksessä ei enää ole, joten siitäkin suunnasta pyörätie päättyy ennen kuvan risteystä.

Autoilija siis ei väistä kuvan risteyksessä jalkakäytävää kulkevia pyöräilijöitä.

Lue lisää

Kyseisessä https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7 kohdassa ei ole mitään suojatietä, eikä pyörätien jatketta. Kyseessä on yhtenäisesti jatkuva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä. Väylä ei pääty/katkea kuvan kohdassa.

Jos kevyenliikenteen väylä tuossa katkeaisi, niin siinä olisi silloin suojatie ja pyörätien jatke. Näin ei ole, vaan kyse on yhtäjaksoisesta katkeamattomasta väylästä, jonka Romsinkujan suunnasta tulevat autoilijat ylittävät ja siten väistävät kaikkia kevyen liikenteen väylällä liikkuvia.

Tässä kohdassa https://maps.app.goo.gl/6X7hy7Gnx897m5G49 tilanne onkin sitten toisin päin, eli yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä katkaa ja ylittää ajoradan. Siksi siinä on suojatie ja pyörätien jatke. Tuossa pyöräilijät väistävät.

Anonyymi kirjoitti:

"Autoilija väistää todellakin sekä jalankulkijoita, että pyöräilijöitä tässä kyseisessä risteyksessä."

Toki autoilija väistää ajoradalla Rauhaniementitä pitki ajavaa pyöräilijää. Mutta autoilija ei ole väistämisvelvollinen jalkakäytävällä ajavaan pyöläilijään nähden. Kuva risteyksessä ei ole kuin jalkakäytävä, koska liikennemerkki pyörätietä koskien puuttuu molemmin puolin risteysaluetta.

"Se löytyy muutama kymmenen metriä kauempaa."

Kyllä, Siellä kauempana ON yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, mutta se päättyy mainittuun paikkaan. Suojatien jälkeen Rauhaniementietä kuvassa näkyvään risteykseen päin tultaessa ei ole pyörätien liikennemerkkiä. Siitä kohden alkaa jalkakäytävä, joka jatkuu kuvan risteykseen asti. Toisessa suunnassa bussipysäkin jälkeen on mainittu liikennemerkki, mutta kuvan risteyksessä ei enää ole, joten siitäkin suunnasta pyörätie päättyy ennen kuvan risteystä.

Autoilija siis ei väistä kuvan risteyksessä jalkakäytävää kulkevia pyöräilijöitä.

Lue lisää

"Toki autoilija väistää ajoradalla Rauhaniementitä pitki ajavaa pyöräilijää. Mutta autoilija ei ole väistämisvelvollinen jalkakäytävällä ajavaan pyöläilijään nähden."

Jos nyt edelleen puhutaan tuosta kolmiolla varustetusta risteyksestä, niin väitteesi on epätosi riippumatta siitä, onko kyseessä jalkakäytävä vai yhdistetty. Kolmio määrää väistämään muista ajoneuvoja riippumatta siitä, liikkuvatko nämä risteävää väylää luvallisesti vai ei.

Anonyymi kirjoitti:

"Toki autoilija väistää ajoradalla Rauhaniementitä pitki ajavaa pyöräilijää. Mutta autoilija ei ole väistämisvelvollinen jalkakäytävällä ajavaan pyöläilijään nähden."

Jos nyt edelleen puhutaan tuosta kolmiolla varustetusta risteyksestä, niin väitteesi on epätosi riippumatta siitä, onko kyseessä jalkakäytävä vai yhdistetty. Kolmio määrää väistämään muista ajoneuvoja riippumatta siitä, liikkuvatko nämä risteävää väylää luvallisesti vai ei.

Lue lisää

Jalkakäytävällä kulkevaa pyöräilijää ei autoilija ole velvollinen väistämään koskaan. Näin on riippumatta siitä, missä kohtaa tällainen tilanne tulee, ellei pyöräilijä ole alle 12-vuostias lapsi. Kärkikolmiolla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyseisessä https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7 kohdassa ei ole mitään suojatietä, eikä pyörätien jatketta. Kyseessä on yhtenäisesti jatkuva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä. Väylä ei pääty/katkea kuvan kohdassa.

Jos kevyenliikenteen väylä tuossa katkeaisi, niin siinä olisi silloin suojatie ja pyörätien jatke. Näin ei ole, vaan kyse on yhtäjaksoisesta katkeamattomasta väylästä, jonka Romsinkujan suunnasta tulevat autoilijat ylittävät ja siten väistävät kaikkia kevyen liikenteen väylällä liikkuvia.

Tässä kohdassa https://maps.app.goo.gl/6X7hy7Gnx897m5G49 tilanne onkin sitten toisin päin, eli yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä katkaa ja ylittää ajoradan. Siksi siinä on suojatie ja pyörätien jatke. Tuossa pyöräilijät väistävät.

Lue lisää

Kuvassa olevan ajoradan reunassa kulkee yhtenäinen jalkakäytävä. Pyörätie merkitään liikennemerkillä, eikä sellaista ole risteyksessä. Kuinka autoilija voisi edes tietää pyörätiestä, ellei paikalla ole liikennemrkkiä siitä?

Asian on yksiselitteinen. Autoilija väistää kuvan risteyksessä vain ajoradalla kulkevaa pyöräilijää.

Anonyymi kirjoitti:

Kyseisessä https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7 kohdassa ei ole mitään suojatietä, eikä pyörätien jatketta. Kyseessä on yhtenäisesti jatkuva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä. Väylä ei pääty/katkea kuvan kohdassa.

Jos kevyenliikenteen väylä tuossa katkeaisi, niin siinä olisi silloin suojatie ja pyörätien jatke. Näin ei ole, vaan kyse on yhtäjaksoisesta katkeamattomasta väylästä, jonka Romsinkujan suunnasta tulevat autoilijat ylittävät ja siten väistävät kaikkia kevyen liikenteen väylällä liikkuvia.

Tässä kohdassa https://maps.app.goo.gl/6X7hy7Gnx897m5G49 tilanne onkin sitten toisin päin, eli yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä katkaa ja ylittää ajoradan. Siksi siinä on suojatie ja pyörätien jatke. Tuossa pyöräilijät väistävät.

Lue lisää

Ahlgrenin puistokujan kohdalla yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä päättyy, koska toisen puolen katua ei ole liikennemerkkiä yhdistetystä kevyenliikenteen väylästä. Pyöräilijät väistävät suoraan ajavaa autoa, mutta puistokujalle kääntyvän auton kuljettaja, joka kulkee Rauhaniementietä pitkin, on väistämisvelvollinen pyöräilijöihin nähden.

Tässä on hyvä huomata, että Romsinkujan suuntaan Rauhaniementietä jatkuu vain jalkakäytävä.

Anonyymi kirjoitti:

Ahlgrenin puistokujan kohdalla yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä päättyy, koska toisen puolen katua ei ole liikennemerkkiä yhdistetystä kevyenliikenteen väylästä. Pyöräilijät väistävät suoraan ajavaa autoa, mutta puistokujalle kääntyvän auton kuljettaja, joka kulkee Rauhaniementietä pitkin, on väistämisvelvollinen pyöräilijöihin nähden.

Tässä on hyvä huomata, että Romsinkujan suuntaan Rauhaniementietä jatkuu vain jalkakäytävä.

Lue lisää

Korjaan: "Pyöräilijät väistävät suoraan ajavaa autoa" piti olla autoilija väistää pyöräilijää, koska Ahlgreinin puistokujalla on kärkikolmio.

Anonyymi kirjoitti:

Kyseisessä https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7 kohdassa ei ole mitään suojatietä, eikä pyörätien jatketta. Kyseessä on yhtenäisesti jatkuva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä. Väylä ei pääty/katkea kuvan kohdassa.

Jos kevyenliikenteen väylä tuossa katkeaisi, niin siinä olisi silloin suojatie ja pyörätien jatke. Näin ei ole, vaan kyse on yhtäjaksoisesta katkeamattomasta väylästä, jonka Romsinkujan suunnasta tulevat autoilijat ylittävät ja siten väistävät kaikkia kevyen liikenteen väylällä liikkuvia.

Tässä kohdassa https://maps.app.goo.gl/6X7hy7Gnx897m5G49 tilanne onkin sitten toisin päin, eli yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä katkaa ja ylittää ajoradan. Siksi siinä on suojatie ja pyörätien jatke. Tuossa pyöräilijät väistävät.

Lue lisää

"Tässä kohdassa https://maps.app.goo.gl/6X7hy7Gnx897m5G49 tilanne onkin sitten toisin päin, eli yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä katkaa ja ylittää ajoradan. Siksi siinä on suojatie ja pyörätien jatke. Tuossa pyöräilijät väistävät"

Tuo onkin hauska juttu, koska siinä joko on kolmio, tai sitten ei ole. Tilanne nimittäin vaihtelee sen mukaan, kumman kadun kohdalta Street Viewia katsoo. Jos on kolmio, autoilijat väistävät, ja jos ei, niin pyöräilijät väistävät.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaan: "Pyöräilijät väistävät suoraan ajavaa autoa" piti olla autoilija väistää pyöräilijää, koska Ahlgreinin puistokujalla on kärkikolmio.

Ahlgrenin puistokujasta on kaksi kuvaa näköjään. Aiempi on otettu v 2019 ilman kolmiota ja v 2021 siihen on tullut kolmio.

Anonyymi kirjoitti:

Ahlgrenin puistokujan kohdalla yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä päättyy, koska toisen puolen katua ei ole liikennemerkkiä yhdistetystä kevyenliikenteen väylästä. Pyöräilijät väistävät suoraan ajavaa autoa, mutta puistokujalle kääntyvän auton kuljettaja, joka kulkee Rauhaniementietä pitkin, on väistämisvelvollinen pyöräilijöihin nähden.

Tässä on hyvä huomata, että Romsinkujan suuntaan Rauhaniementietä jatkuu vain jalkakäytävä.

Lue lisää

Koska yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkki löytyy molempiin suuntiin kauempaa, mutta ei joka risteyksen kohdalta molempiin suuntiin, niin tienpitäjän moka tuo on, että liikennemerkkejä puuttuu.

Täysin loogisesti pääteltynä voi olettaa koko väylän olevan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä koko matkalta, eikä välissä ole pelkää jalkakäytävää olevaa kohtaa, koska liikennemerkkejä molempiin suuntiin kuitenkin on, vaikka ei joka kohdassa.

Käsittääkseni liikennemerkki pitää toistaa, kun kevyenliikenteen väylä katkeaa. Noin ei siis ole joka katkoskohdassa Rauhanniementien vierustaa kulkevan kevyenliikenteen väylän suhteen tehty. Selkeä virhe on, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkkejä puuttuu.

Kun kevyenliikenteen väylä ei katkea, niin silloin ei välttämättä ole vaatimusta kevyenliikenteen väylän liikennemerkin toiston suhteen, vai onko? Jos ei ole, kuten epäilen, niin silloin Romsinkujan kohdalla ei ole tarve toistaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkkiä, koska kohdassa on yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä. Muuten sekin kohta on tienpitäjän moka.

Anonyymi kirjoitti:

Koska yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkki löytyy molempiin suuntiin kauempaa, mutta ei joka risteyksen kohdalta molempiin suuntiin, niin tienpitäjän moka tuo on, että liikennemerkkejä puuttuu.

Täysin loogisesti pääteltynä voi olettaa koko väylän olevan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä koko matkalta, eikä välissä ole pelkää jalkakäytävää olevaa kohtaa, koska liikennemerkkejä molempiin suuntiin kuitenkin on, vaikka ei joka kohdassa.

Käsittääkseni liikennemerkki pitää toistaa, kun kevyenliikenteen väylä katkeaa. Noin ei siis ole joka katkoskohdassa Rauhanniementien vierustaa kulkevan kevyenliikenteen väylän suhteen tehty. Selkeä virhe on, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkkejä puuttuu.

Kun kevyenliikenteen väylä ei katkea, niin silloin ei välttämättä ole vaatimusta kevyenliikenteen väylän liikennemerkin toiston suhteen, vai onko? Jos ei ole, kuten epäilen, niin silloin Romsinkujan kohdalla ei ole tarve toistaa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkkiä, koska kohdassa on yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä. Muuten sekin kohta on tienpitäjän moka.

Lue lisää

Nähdäkseni liikennemerkkejä ei puutu, vaan tienpitäjä on unohtanut/asentanut ylimääräisen yhden yhdistetyn pyörätie ja jalkakäytävä merkin Rauhaniementielle sinne bussipysäkin jälkeen. Siellä ei ole muita pyörätien merkkejä.

Ahlgrenin puistokujalla pyörätie päättyy ja ajoradan reunassa on vain jalkakäytävä Romsinkujan suuntaan.

Risteyksessä on oltava pyörätien merkki, jos siinä risteää pyörätie. Sillä ei ole merkitystä jatkuuko pyörätie ylijatkettuna vai päättyykö se ajorataan.

Anonyymi kirjoitti:

Nähdäkseni liikennemerkkejä ei puutu, vaan tienpitäjä on unohtanut/asentanut ylimääräisen yhden yhdistetyn pyörätie ja jalkakäytävä merkin Rauhaniementielle sinne bussipysäkin jälkeen. Siellä ei ole muita pyörätien merkkejä.

Ahlgrenin puistokujalla pyörätie päättyy ja ajoradan reunassa on vain jalkakäytävä Romsinkujan suuntaan.

Risteyksessä on oltava pyörätien merkki, jos siinä risteää pyörätie. Sillä ei ole merkitystä jatkuuko pyörätie ylijatkettuna vai päättyykö se ajorataan.

Lue lisää

Kyllä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkki löytyy myös toiseen suuntaan. Se on vielä vähän kauempana. Tuskin on tarkoitettu, että joka toisen korttelin kohdalla siirrytään ajoradalle pyöräilemään.

https://i.ibb.co/YNDY41d/kevyenliikenteen-liikennemerkki.jpg

Lehden jutussa mainitaan muuten, että tämän kuvan kuvasuunnan edestä kulkee kevyenliikenteen väylä, Ei näy kevyenliikenteen väylän liikennemerkkiä tässäkään kuvassa, jossa yhtäjaksoisesta ylijatketusta kevyenliikenteen väylästä (jalkakäytävä/pyörätie) puhutaan.

https://i.ibb.co/D1q9zYs/risteys-ylijatkettu-kevyenliikenteevayla.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkki löytyy myös toiseen suuntaan. Se on vielä vähän kauempana. Tuskin on tarkoitettu, että joka toisen korttelin kohdalla siirrytään ajoradalle pyöräilemään.

https://i.ibb.co/YNDY41d/kevyenliikenteen-liikennemerkki.jpg

Lehden jutussa mainitaan muuten, että tämän kuvan kuvasuunnan edestä kulkee kevyenliikenteen väylä, Ei näy kevyenliikenteen väylän liikennemerkkiä tässäkään kuvassa, jossa yhtäjaksoisesta ylijatketusta kevyenliikenteen väylästä (jalkakäytävä/pyörätie) puhutaan.

https://i.ibb.co/D1q9zYs/risteys-ylijatkettu-kevyenliikenteevayla.jpg

Lue lisää

Ei siellä ole Romsinkujan suuntaan Ahlgrenin puistokujalta pyörätien merkkiä. Siinä kulkee jalkakäytävä siitä eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siellä ole Romsinkujan suuntaan Ahlgrenin puistokujalta pyörätien merkkiä. Siinä kulkee jalkakäytävä siitä eteenpäin.

Sehän olikin se pointti, että liikennemerkkejä puuttuu. Tuskin on tarkoitettu tai tavoiteltu sitä, että pyöräillään joka toinen kortteli ajoradalla, vai mitä luulet?

Anonyymi kirjoitti:

Jalkakäytävällä kulkevaa pyöräilijää ei autoilija ole velvollinen väistämään koskaan. Näin on riippumatta siitä, missä kohtaa tällainen tilanne tulee, ellei pyöräilijä ole alle 12-vuostias lapsi. Kärkikolmiolla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa.

Lue lisää

Älä levitä väärää informaatiota. Jalkakäytävällä ei saa pyöräillä, eikä autolla, jonka ajoneuvoveroa ei ole maksettu, saa ajaa missään. Silti kolmion takaa tulevan on väistettävä sekä jalkakäytävällä pyöräilevää että verorästillistä autoa. Laki kun ei sano, että on väistettävä lakia noudattaen liikkuvaa ajoneuvoa, vaan yksiselitteisesti, että on väistettävä ajoneuvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Nähdäkseni liikennemerkkejä ei puutu, vaan tienpitäjä on unohtanut/asentanut ylimääräisen yhden yhdistetyn pyörätie ja jalkakäytävä merkin Rauhaniementielle sinne bussipysäkin jälkeen. Siellä ei ole muita pyörätien merkkejä.

Ahlgrenin puistokujalla pyörätie päättyy ja ajoradan reunassa on vain jalkakäytävä Romsinkujan suuntaan.

Risteyksessä on oltava pyörätien merkki, jos siinä risteää pyörätie. Sillä ei ole merkitystä jatkuuko pyörätie ylijatkettuna vai päättyykö se ajorataan.

Lue lisää

Löytyy paljon risteyskohtia, jossa ei ole kevyenliikenteen väylän liikennemerkkiä toistettu kevyenliikenteen väylän osalta, kun kyseessä on yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä. Tässä on yksi esimerkki (kuvanottohetki heinäk. 2022).

https://maps.app.goo.gl/tobkptR6jZDBcdwr9

Pitäisikö tuossa mielestäsi aina siirtyä ajoradalle ajamaan, vaikka tietää yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän jatkuvan myös kyseisen risteyksen jälkeen molempiin suuntiin?

Anonyymi kirjoitti:

Älä levitä väärää informaatiota. Jalkakäytävällä ei saa pyöräillä, eikä autolla, jonka ajoneuvoveroa ei ole maksettu, saa ajaa missään. Silti kolmion takaa tulevan on väistettävä sekä jalkakäytävällä pyöräilevää että verorästillistä autoa. Laki kun ei sano, että on väistettävä lakia noudattaen liikkuvaa ajoneuvoa, vaan yksiselitteisesti, että on väistettävä ajoneuvoa.

Lue lisää

Noin se on, kuten kirjoitat. Lisäksi edellinen kirjoittaja ei ollenkaan huomioi sitä, että jokaisella on velvollisuus pyrkiä välttämään vahinkojen ja onnettomuuksien syntyminen omasta etuajo-oikeudesta huolimatta. Ensimmäinen velvollisuus on aina pyrkiä estämään vahingon syntyminen, oli väistämisvelvollisuus kummalla tahansa. Tämä velvollisuus menee kaikkien sääntöjen ohi.

Anonyymi kirjoitti:

Löytyy paljon risteyskohtia, jossa ei ole kevyenliikenteen väylän liikennemerkkiä toistettu kevyenliikenteen väylän osalta, kun kyseessä on yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä. Tässä on yksi esimerkki (kuvanottohetki heinäk. 2022).

https://maps.app.goo.gl/tobkptR6jZDBcdwr9

Pitäisikö tuossa mielestäsi aina siirtyä ajoradalle ajamaan, vaikka tietää yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän jatkuvan myös kyseisen risteyksen jälkeen molempiin suuntiin?

Lue lisää

Kuvassa ei ole sellainen risteys, jossa pitää olla pyörätien merkki. Kuvassa on polku tai muu vähäinen tie. Romsinkuja ei ole tällainen vaan normiristeys.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän olikin se pointti, että liikennemerkkejä puuttuu. Tuskin on tarkoitettu tai tavoiteltu sitä, että pyöräillään joka toinen kortteli ajoradalla, vai mitä luulet?

Sinun pitää olla yhteydessä tienpitäjään kysyäksesi, mitä on tarkoitettu liikennejärjestelyillä. Tienkäyttäjä noudattaa liikennesääntöja ja liikenteenohjauslaitteiden mukaisia ohjeita ja määräyksiä.

Väistämisvelvollisuus osoitetaan liikenteenohjauslaitteella ja tien rakentein. Kokonaan toinen asia on tienkäyttäjän yleinen velvollisuus noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta välttääkseen vaaraa ja vahinkoja. Viimeksi mainittu ei muuta väistämisvelvollisuutta, vaan joissakin tilanteissa tienkäyttäjän on luovuttava etuajo-oikeudestaan vahingon välttääkseen. Mutta tämähän ei ollut nyt puheena.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvassa ei ole sellainen risteys, jossa pitää olla pyörätien merkki. Kuvassa on polku tai muu vähäinen tie. Romsinkuja ei ole tällainen vaan normiristeys.

Ei ainakaan kuvan perusteella ole normaali risteys.
Piha-aluetta, jossa ei ole eritelty ajorataa ja kevyen liikenteen väyliä.

Ei ole liikennemerkkejä, koroketta tai mitään muutakaan tiealueeseen kuuluvia merkintöjä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ainakaan kuvan perusteella ole normaali risteys.
Piha-aluetta, jossa ei ole eritelty ajorataa ja kevyen liikenteen väyliä.

Ei ole liikennemerkkejä, koroketta tai mitään muutakaan tiealueeseen kuuluvia merkintöjä.

Lue lisää

Ei Romsinkuja ole piha. Ei edes pihakadun merkkiä ole. Normaali katu, joka risteää Rauhaniementien kanssa.

Romsinkuja jatkuu pitkälle ja myöhemmin sille on liittymiä pysäköintialueisiin ja pihoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ainakaan kuvan perusteella ole normaali risteys.
Piha-aluetta, jossa ei ole eritelty ajorataa ja kevyen liikenteen väyliä.

Ei ole liikennemerkkejä, koroketta tai mitään muutakaan tiealueeseen kuuluvia merkintöjä.

Lue lisää

Se risteys ei ole normaali, koska pyöräliitto halusi että siitä tehdään tosi huono.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvassa ei ole sellainen risteys, jossa pitää olla pyörätien merkki. Kuvassa on polku tai muu vähäinen tie. Romsinkuja ei ole tällainen vaan normiristeys.

Risteys kun risteys. Tieliikennelaissa tarkoitetaan risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet. Risteys on aina risteys, oli kyseessä sitten vähäinen tie, parkkipaikalle vievä väylä, maantie tai tavallinen katu.

Anonyymi kirjoitti:

Löytyy paljon risteyskohtia, jossa ei ole kevyenliikenteen väylän liikennemerkkiä toistettu kevyenliikenteen väylän osalta, kun kyseessä on yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä. Tässä on yksi esimerkki (kuvanottohetki heinäk. 2022).

https://maps.app.goo.gl/tobkptR6jZDBcdwr9

Pitäisikö tuossa mielestäsi aina siirtyä ajoradalle ajamaan, vaikka tietää yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän jatkuvan myös kyseisen risteyksen jälkeen molempiin suuntiin?

Lue lisää

Näin se on osoitettu tapahtuvaksi. Ei pyörätien merkkiä, ei pyörätietä, vaan jalkakäytävä.

Anonyymi kirjoitti:

Löytyy paljon risteyskohtia, jossa ei ole kevyenliikenteen väylän liikennemerkkiä toistettu kevyenliikenteen väylän osalta, kun kyseessä on yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä. Tässä on yksi esimerkki (kuvanottohetki heinäk. 2022).

https://maps.app.goo.gl/tobkptR6jZDBcdwr9

Pitäisikö tuossa mielestäsi aina siirtyä ajoradalle ajamaan, vaikka tietää yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän jatkuvan myös kyseisen risteyksen jälkeen molempiin suuntiin?

Lue lisää

Pyöräilijä voi ja saa valita. Siitähän nämä yhteenotot yleensä johtuu kun pyöräilijä on "aina oikeassa". siellä sairaalansängyssäkin vielä kun jalka on vedossa.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräilijä voi ja saa valita. Siitähän nämä yhteenotot yleensä johtuu kun pyöräilijä on "aina oikeassa". siellä sairaalansängyssäkin vielä kun jalka on vedossa.

Ei ole mikään valitakysmys. Liikennesäännöt määräävät.

Anonyymi kirjoitti:

Risteys kun risteys. Tieliikennelaissa tarkoitetaan risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet. Risteys on aina risteys, oli kyseessä sitten vähäinen tie, parkkipaikalle vievä väylä, maantie tai tavallinen katu.

Lue lisää

Risteys ei ole aina risteys, joka tieliikennelaissa on määritelty risteykseksi.

Pihojen liittymät eivät ole risteyksiä laissa.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräilijä voi ja saa valita. Siitähän nämä yhteenotot yleensä johtuu kun pyöräilijä on "aina oikeassa". siellä sairaalansängyssäkin vielä kun jalka on vedossa.

Voiko ja saako pyöräilijä valita myös sen, noudattaako hän väistämissääntöjä tai liikennevaloja? Täällä muutaman kirjoittavan mielestä asia on näin, mutta mitä laki oikeasti määrää?

Anonyymi kirjoitti:

Voiko ja saako pyöräilijä valita myös sen, noudattaako hän väistämissääntöjä tai liikennevaloja? Täällä muutaman kirjoittavan mielestä asia on näin, mutta mitä laki oikeasti määrää?

Lue lisää

Tottakai. Lisäksi autoilijoiden pitää lahjoittaa koko omaisuutensa pyöräilijöille.

Anonyymi kirjoitti:

Risteys ei ole aina risteys, joka tieliikennelaissa on määritelty risteykseksi.

Pihojen liittymät eivät ole risteyksiä laissa.

Tieliikennelain määrittelemät asiat ovat risteyksiä, kun siihen liittyy tie. Teiden risteämäkohdista ja liittymistä määritelmässä puhutaan. Kun kaksi tieksi luokiteltavaa väylää risteävät tai toinen liittyy toiseen sivusta, niin paikalle muodostuu risteys. Risteysalue on isompi kokonaisuus.

Yliajettu tarkoittaa sitä, että ajoradan autot ajavat yhtäjaksoisen katkeamattoman kevyenliikenteen väylän yli. Peruste asialle on tieliikennelaki 24 §, momentti 3 ja kohta 5).

Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Useimmiten tilanne on toisin päin, eli kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/pyörätie) kulkee ajoradan yli. Silloin kevyenliikenteen väylä katkaa ennen ajorataa ja ajoradan yli menevällä osalla on jokin tiemerkintä, kuten esim. suojatien tai pyörätien jatkeen tiemaalaus.

Yliajetun kevyenliikenteen väylän kohdalla tilanne on siis päinvastainen. Kevyenliikenteen väylä ei katkea, vaan jatkuu yhtenäisenä väylänä, eikä kohdassa ole mitään tiemaalauksia. Ajorata siis ylittää näissä tapauksissa kevyenliikenteen väylän.

Anonyymi kirjoitti:

Yliajettu tarkoittaa sitä, että ajoradan autot ajavat yhtäjaksoisen katkeamattoman kevyenliikenteen väylän yli. Peruste asialle on tieliikennelaki 24 §, momentti 3 ja kohta 5).

Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Useimmiten tilanne on toisin päin, eli kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/pyörätie) kulkee ajoradan yli. Silloin kevyenliikenteen väylä katkaa ennen ajorataa ja ajoradan yli menevällä osalla on jokin tiemerkintä, kuten esim. suojatien tai pyörätien jatkeen tiemaalaus.

Yliajetun kevyenliikenteen väylän kohdalla tilanne on siis päinvastainen. Kevyenliikenteen väylä ei katkea, vaan jatkuu yhtenäisenä väylänä, eikä kohdassa ole mitään tiemaalauksia. Ajorata siis ylittää näissä tapauksissa kevyenliikenteen väylän.

Lue lisää

Hyvä selitys, mutta ontuu siinä, ettei ajorata ylitä kevyen liikenteen väylää, vaan ajorata päättyy kevyen liikenteen välään, jonka ylittämisen jälkeen tullaan taas ajoradalle.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä selitys, mutta ontuu siinä, ettei ajorata ylitä kevyen liikenteen väylää, vaan ajorata päättyy kevyen liikenteen välään, jonka ylittämisen jälkeen tullaan taas ajoradalle.

Lue lisää

Saivarrella voi tuosta pienestä asiasta, jos haluaa. Onko sitten ajoradan liikenne, joka ylittää, vai väylä, joka ylittää, niin joka tapauksessa ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Anonyymi kirjoitti:

Saivarrella voi tuosta pienestä asiasta, jos haluaa. Onko sitten ajoradan liikenne, joka ylittää, vai väylä, joka ylittää, niin joka tapauksessa ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Lue lisää

Pyöräilijä väistää autoa suojatiellä jos pyöräilijä ei taluta pyörää.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräilijä väistää autoa suojatiellä jos pyöräilijä ei taluta pyörää.

Kääntyvä auto väistää sen risteävän tien ylittäviä pyöräilijöitä, jolle autoilija kääntyy, vaikka siinä on vain suojatie, tai ei ole tiemerkintää ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräilijä väistää autoa suojatiellä jos pyöräilijä ei taluta pyörää.

Ei ole noin yksioikoista. Suojatie ei vaikuta mitenkään pyöräilijän ja autoilijan välisiin väistämissääntöihin. Useimmissa tapauksissa auto väistää, koska kääntyy tai tulee väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin takaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole noin yksioikoista. Suojatie ei vaikuta mitenkään pyöräilijän ja autoilijan välisiin väistämissääntöihin. Useimmissa tapauksissa auto väistää, koska kääntyy tai tulee väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin takaa.

Lue lisää

Suojatie vaikuttaa siihen, että pyöräällä ei saa siinä ajaa, täytyy taluttaa.
Siis suojatiellä ei saa ajaa polkupyörällä.

Anonyymi kirjoitti:

Suojatie vaikuttaa siihen, että pyöräällä ei saa siinä ajaa, täytyy taluttaa.
Siis suojatiellä ei saa ajaa polkupyörällä.

Täysin väärässä olet. Ajoradan saa ylittää ajoneuvolla ajamalla. Tieliikennelain 18 § löytyy mm. tämmöinen lause, joka liittyy asiaan.

"Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle."

Väistämissäännöt ovat sitten oma asiansa.

^ Ajoradan saa ylittää ajoneuvolla ajamalla suojatietä käyttäen. Saa siis pyöräillä jokaisella maasta löytyvällä suojatiellä.

Anonyymi kirjoitti:

Yliajettu tarkoittaa sitä, että ajoradan autot ajavat yhtäjaksoisen katkeamattoman kevyenliikenteen väylän yli. Peruste asialle on tieliikennelaki 24 §, momentti 3 ja kohta 5).

Ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Useimmiten tilanne on toisin päin, eli kevyenliikenteen väylä (jalkakäytävä/pyörätie) kulkee ajoradan yli. Silloin kevyenliikenteen väylä katkaa ennen ajorataa ja ajoradan yli menevällä osalla on jokin tiemerkintä, kuten esim. suojatien tai pyörätien jatkeen tiemaalaus.

Yliajetun kevyenliikenteen väylän kohdalla tilanne on siis päinvastainen. Kevyenliikenteen väylä ei katkea, vaan jatkuu yhtenäisenä väylänä, eikä kohdassa ole mitään tiemaalauksia. Ajorata siis ylittää näissä tapauksissa kevyenliikenteen väylän.

Lue lisää

Siinä on talvisin joko ylijatkettu kevyen liikenteen väylä, tai tasa-arvoinen risteys, riippuen aivan tienpitäjän huolellisuudesta ja nopeudesta. Tienkäyttäjällä ei ole velvollisuutta puhdistaa liikennemerkkejä ja ajoratamerkintöjä. Siinä saa ulkopaikkakuntalainen ajaa, kuten näkyvät merkinnät osoittavat.

Anonyymi kirjoitti:

^ Ajoradan saa ylittää ajoneuvolla ajamalla suojatietä käyttäen. Saa siis pyöräillä jokaisella maasta löytyvällä suojatiellä.

Ajamalla saat odottaa vuoroasi, taluttamalla menet ensin.

Anonyymi kirjoitti:

Ajamalla saat odottaa vuoroasi, taluttamalla menet ensin.

Suoraan auton nokan edestä yli menevän suojatien osalta noin useimmiten on, ellei autoilijoilla satu olemaan väistämisvelvollisuus muuten osoitettu. Silloin toki tiemerkintänä pitäisi olla myös pyörätien jatke.

Kääntyvä auto sen sijaan väistää esim. aina sen risteävän tien ylittäviä pyöräilijöitä, jolle hän kääntyy, vaikka kohdassa on vain pelkkä suojatie. Samoin liikenneympyrästä poistuva auto väistää pyöräilijää poistuessa liikenneympyrästä, riippumatta pyöräilijälle olevasta tiemerkinnästä.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä on talvisin joko ylijatkettu kevyen liikenteen väylä, tai tasa-arvoinen risteys, riippuen aivan tienpitäjän huolellisuudesta ja nopeudesta. Tienkäyttäjällä ei ole velvollisuutta puhdistaa liikennemerkkejä ja ajoratamerkintöjä. Siinä saa ulkopaikkakuntalainen ajaa, kuten näkyvät merkinnät osoittavat.

Lue lisää

Ei ole. Älä vänkää tuollaisilla valheilla. Ei risteyksen malli muutu sään mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin väärässä olet. Ajoradan saa ylittää ajoneuvolla ajamalla. Tieliikennelain 18 § löytyy mm. tämmöinen lause, joka liittyy asiaan.

"Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle."

Väistämissäännöt ovat sitten oma asiansa.

Lue lisää

Suojatiellä ei saa ajaa polkupyörällä vaikka ylittäisit ajorataa.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin väärässä olet. Ajoradan saa ylittää ajoneuvolla ajamalla. Tieliikennelain 18 § löytyy mm. tämmöinen lause, joka liittyy asiaan.

"Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle."

Väistämissäännöt ovat sitten oma asiansa.

Lue lisää

Juuri näin. Jos ajat pyörällä suojatiellä sinun on väistettävä autoa. Eli auton ei tarvitse päästää sinua suojatien yli jos ajat pyörällä suojatiellä. Jos talutat, auto väistää.

Anonyymi kirjoitti:

Suojatiellä ei saa ajaa polkupyörällä vaikka ylittäisit ajorataa.

Saa ajaa. Päivitä tietosi.

Anonyymi kirjoitti:

Suojatiellä ei saa ajaa polkupyörällä vaikka ylittäisit ajorataa.

Saa siellä ajaa mutta silloin pitää väistää autoja.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Jos ajat pyörällä suojatiellä sinun on väistettävä autoa. Eli auton ei tarvitse päästää sinua suojatien yli jos ajat pyörällä suojatiellä. Jos talutat, auto väistää.

Lue lisää

Autoilija väistää suojatiellä pyöräilevää, jos auto on kääntyvä, eli väistää sen risteävän tien yli pyöräileviä, jolle hän kääntyy, tai kun auto poistuu liikenneympyrästä. Katso alla oleva video.

Väistämissäännöt autoilijan näkökulmasta
https://youtu.be/3nj4SmyEwII

Anonyymi kirjoitti:

Suojatiellä ei saa ajaa polkupyörällä vaikka ylittäisit ajorataa.

Älä vänkää tuota valhetta, vaan katso nämä videot ja päivitä tietosi nykyaikaan.

Väistämissäännöt autoilijan näkökulmasta
https://youtu.be/3nj4SmyEwII

Väistämissäännöt pyöräilijän näkökulmasta
https://youtu.be/nparGCTzSls

Ei tasa-arvoisia teitä ovat:

- pihakadut, kävelykadut, moottorikelkkailureitit

- liittymät tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta.

- polut tai muut vastaavat vähäiset tiet

Anonyymi kirjoitti:

Ei tasa-arvoisia teitä ovat:

- pihakadut, kävelykadut, moottorikelkkailureitit

- liittymät tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta.

- polut tai muut vastaavat vähäiset tiet

Lue lisää

Entä tasa-arvoinen tie...jos ei ole liikennemerkkejä. Pyörätien jatkeena
Koroke on lumenpeitossa jota ei voi havaita.....??...laki pitää muuttaa niin että tien kunnossapidolle Olle velvoite pitää koroke näkyvissä myös talvella....muutoin se on mielestäni tasa- arvoinen jos koroketta ei voi havaita...pitääkö ottaa valokuva jokaisesta korokkeesta kolarin varalta jos kolaroi niin voi sitten todistaa oikeudessa ettei koroketta ollut havaittavissa....itse kun ajelen oudommilla teillä niin katse keskittyy siihen että onko varoituskolmiota...no miten sitten tulevaisuudessa ,vitustako minä tiiän onko etuajo- oikeus jos koroke on lumenpeitossa ja kolmiota ei ole..?perkele...

Anonyymi kirjoitti:

Entä tasa-arvoinen tie...jos ei ole liikennemerkkejä. Pyörätien jatkeena
Koroke on lumenpeitossa jota ei voi havaita.....??...laki pitää muuttaa niin että tien kunnossapidolle Olle velvoite pitää koroke näkyvissä myös talvella....muutoin se on mielestäni tasa- arvoinen jos koroketta ei voi havaita...pitääkö ottaa valokuva jokaisesta korokkeesta kolarin varalta jos kolaroi niin voi sitten todistaa oikeudessa ettei koroketta ollut havaittavissa....itse kun ajelen oudommilla teillä niin katse keskittyy siihen että onko varoituskolmiota...no miten sitten tulevaisuudessa ,vitustako minä tiiän onko etuajo- oikeus jos koroke on lumenpeitossa ja kolmiota ei ole..?perkele...

Lue lisää

Kaikki muut kuin mainittu edellä ovat tasa-arvoisia risteyksiä, joissa noudatetaan oikealta tulevaa väistetään -sääntöä.

Jos jalkakäytävää tai pyörätietä ei voi havaita [huonon kunnossapidon vuoksi] risteyksessä, ajetaan kuin tasa-arvoisessa risteyksessä: oikealta tulevaa väistetään. Asiassa ei voi saada syytettä, koska syy mahdolliseen kolariin ei ole auton kuljettajan.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki muut kuin mainittu edellä ovat tasa-arvoisia risteyksiä, joissa noudatetaan oikealta tulevaa väistetään -sääntöä.

Jos jalkakäytävää tai pyörätietä ei voi havaita [huonon kunnossapidon vuoksi] risteyksessä, ajetaan kuin tasa-arvoisessa risteyksessä: oikealta tulevaa väistetään. Asiassa ei voi saada syytettä, koska syy mahdolliseen kolariin ei ole auton kuljettajan.

Lue lisää

Päinvastoin pitää toimia, jos ei tiedä omista väistämisvelvollisuuksistaan. Pikemminkin pitää olettaa, että itse olet väistämisvelvollinen. Jokaisella on velvollisuus pyrkiä välttämään vahinkojen ja onnettomuuksien syntyminen omasta etuajo-oikeudesta huolimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Päinvastoin pitää toimia, jos ei tiedä omista väistämisvelvollisuuksistaan. Pikemminkin pitää olettaa, että itse olet väistämisvelvollinen. Jokaisella on velvollisuus pyrkiä välttämään vahinkojen ja onnettomuuksien syntyminen omasta etuajo-oikeudesta huolimatta.

Lue lisää

OK. Sinä ilmeisesti väistät kaikkia talvella tieliikenteessä. Minä en toimi noin.

Anonyymi kirjoitti:

OK. Sinä ilmeisesti väistät kaikkia talvella tieliikenteessä. Minä en toimi noin.

En väistä kaikkia eikä tuossa sellaista edes väitetty, että kaikkia väistetään. Jos en syystä tai toisesta ole aivan varma väistämisvelvollisuudestani jossakin kohdassa, niin turvallisuus edellä pitää toimia, eli toimia erityistä varovaisuutta noudattaen. Väistää pitää ennemmin, kuin aiheuttaa vaaraa tai jopa onnettomuuden.

Kun nyt alettiin kopioimaan, laitetaan nyt tähän tuo mainittu tieliikennesopimuksen 18 artiklakin:

18 artikla
>Risteykset ja väistämisvelvollisuus
1. Risteystä lähestyvän kuljettajan tulee noudattaa paikallisten olosuhteiden vaatimaa erityistä varovaisuutta. Varsinkin tulee ajoneuvojen kuljettajien ajaa sellaisella nopeudella, että he pystyvät pysähtymään salliakseen etuajo-oikeutettujen ajoneuvojen kulkemisen.

2. Jokaisen polulta tai tilustieltä muunlaiselle tielle tulevan kuljettajan on väistettävä tällä tiellä liikkuvia ajoneuvoja. Tätä artiklaa varten käsitteet "polku" ja "tilustie" voidaan määritellä kansallisessa lainsäädännössä.

3. Kuljettajan, joka tulee tielle siihen rajoittuvalta kiinteistöltä on väistettävä tällä tiellä liikkuvia ajoneuvoja.

4. Ottaen huomioon tämän artiklan 7 kohdan määräykset

a) tulee ajoneuvon kuljettajan valtioissa, joissa on oikeanpuoleinen liikenne väistää oikealta lähestyviä ajoneuvoja muissa kuin tämän yleissopimuksen tämän artiklan 3 kohdassa ja 25 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa risteyksissä;

b) on sopimuspuolilla tai niiden osilla, joiden alueilla on vasemmanpuoleinen liikenne, oikeus määrätä etuajo-oikeus risteyksissä haluamallaan tavalla.

5. Kuljettaja ei saa ajaa risteykseen, vaikka liikennevalo-opaste sallisikin tämän, jos liikenteen tiheys on niin suuri, että hän todennäköisesti joutuisi pysähtymään risteykseen ja siten häiritsemään tai estämään risteävää liikennettä.

6. Kuljettaja voi poistua liikennevalo-opastein ohjatusta risteyksestä odottamatta, että valot osoittavat hänen haluamassaan suunnassa vapaata kulkua, edellyttäen, että tämä ei estä muiden tienkäyttäjien liikkumista vapaaseen kulkusuuntaan.

7. Risteyksissä on sellaisten ajoneuvojen, jotka eivät kulje kiskoilla, väistettävä kiskoilla kulkevia.

Kolmion puuttuminen voi aiheuttaa haasteita ja varsinkin talvella. Ilman kolmiota on tosiaan kuitenkin tilanteita, jossa autoilija on silti väistämisvelvollinen.

Anonyymi kirjoitti:

Kolmion puuttuminen voi aiheuttaa haasteita ja varsinkin talvella. Ilman kolmiota on tosiaan kuitenkin tilanteita, jossa autoilija on silti väistämisvelvollinen.

Niinmpä toinen autoilija tietää että on etuajaoikeutettu kun tunteen paikat ja vieras et on tasa-arvoinen kun ei ole kolmiota.?..osalla on nämäkin niin huono etteivät huomaa pieniä korokkeita.?

Anonyymi kirjoitti:

Niinmpä toinen autoilija tietää että on etuajaoikeutettu kun tunteen paikat ja vieras et on tasa-arvoinen kun ei ole kolmiota.?..osalla on nämäkin niin huono etteivät huomaa pieniä korokkeita.?

Lue lisää

Ja mistä tietää, onko koroke vai pelkkä hidastetöyssy.
Ja talvella ei voi tietää, jos ei ole paikallisten perimätietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mistä tietää, onko koroke vai pelkkä hidastetöyssy.
Ja talvella ei voi tietää, jos ei ole paikallisten perimätietoa.

Hidastetöyssyn tunnistaa valkoisesta ruutumerkinnästä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mistä tietää, onko koroke vai pelkkä hidastetöyssy.
Ja talvella ei voi tietää, jos ei ole paikallisten perimätietoa.

Se töyssy/korotus ei välttämättä ole juttu, vaan pointti on se, että kumpi väylä ylittää sen toisen väylän. Autoilijoiden on aina väistettävä kevyenliikenteen väylän liikennettä, kun ylittävän kevyenliikenteen väylän.

Kun tilanne on toisin päin, että kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan, niin kohdassa on silloin kevyelle liikenteelle merkitty ajoradan ylityspaikka (suojatie/pyörätien jatke).

Anonyymi kirjoitti:

Ja mistä tietää, onko koroke vai pelkkä hidastetöyssy.
Ja talvella ei voi tietää, jos ei ole paikallisten perimätietoa.

Töyssy merkitään ajoratamaalauksella L5 (valkoisia ruutuja).

Rakenteellista korotusta ei merkitä ajoratamaalauksin. Se on yleensä erilaista materiaalia kuin ajoradan pitamateriaali.

No niin, mutta kakkospykälän mukaan jalkakäytävä ja pyörätie ovat rakenteellisesti erotettuja ajoradasta.

2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;
11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Anonyymi kirjoitti:

No niin, mutta kakkospykälän mukaan jalkakäytävä ja pyörätie ovat rakenteellisesti erotettuja ajoradasta.

2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;
11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Lue lisää

Ei tarvitse olla korotus, vaan voi olla mikä tahansa rakenteellisesti erottava tekijä, eli molemmat väylät voivat olla ihan samassa tasossa, jos rakenteellinen ero näkyy muutenkin.

Ei varmaankaan tarvitse olla rakenteellinen ero sivutien suhteen, vaan se rakenteellinen ero voi olla pääväylän suhteen. Sivutien kannalta katsottuna kevyenliikenteen väylä on rakenteellisesti erotettu siitä risteävästä pääväylästä jollain tapaa. Silloin kevyenliikenteen väylä on rakenteellisesti erotettu ajoradasta.

Ei siis taida olla vaatimusta, että se kevyenliikenteen väylä pitää olla risteyksen kohdalla rakenteellisesti erotettu molemmista reunoista, eli sivutien kannalta katsottuna myös siitä reunasta, vai onko?

^Lisäys:

Esim. tässä esimerkkikuvassa pyörätie on rakenteellisesti erotettu viherkaistalla väylästä, jonka rinnalla se kulkee.

https://maps.app.goo.gl/3UJAmiTUGH19xpUg9

Kuvasuunnan sivutien risteyksen osalta ei kuitenkaan kummoista rakenteellista erottelua ole.

Anonyymi kirjoitti:

No niin, mutta kakkospykälän mukaan jalkakäytävä ja pyörätie ovat rakenteellisesti erotettuja ajoradasta.

2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;
11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Lue lisää

Eli jos kevyenliikenteen väylät ovat muutenkin aina jo rakenteellisesti erotettuja siitä ajoradasta, jonka rinnalla väylä kulkee, niin asia pitäisi siis automaattisesti oletuksena olla kunnossa tuon rakenteellisen erotuksen vaatimuksen osalta.

Se oleellinen seikka onkin juuri risteyskohdan rakenteellinen ero sivusta tulevan tien osalta. Sitähän ei taideta määritellä missään. Oleellinen seikka väistämisvelvollisuuden osalta on se, että kumpi väylä ylittää sen toisen väylän. Ylittääkö ajoradan liikenne kevyenliikenteen väylän vai toisin päin.

Se on ainakin fakta, että kun kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan, niin kohdassa on silloin kevyelle liikenteelle merkitty ajoradan ylityspaikka (suojatie/pyörätien jatke).

Anonyymi kirjoitti:

^Lisäys:

Esim. tässä esimerkkikuvassa pyörätie on rakenteellisesti erotettu viherkaistalla väylästä, jonka rinnalla se kulkee.

https://maps.app.goo.gl/3UJAmiTUGH19xpUg9

Kuvasuunnan sivutien risteyksen osalta ei kuitenkaan kummoista rakenteellista erottelua ole.

Lue lisää

Kuvan tilanteessa tulkitsen itse Katajamäentien TLL 24 § 3 mom. 3 kohdan mukaiseksi vähäiseksi tieksi. Siten sitä ajavna on aina väistettävä risteävää tietä kulkevia, mikä koskee myös kuvassa yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää käyttäviä. Joten tässä tapauksessa ei ole merkitystä, onko siinä rakenteellista erottelua ajorataan.

Jos paikassa tulkittaisiin olevan tasa-arvoinen risteys, yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie selväti katkeaa, koska mitään rakenteellista sitä osoittavaa ei ole. Siinä taauksessa pyöräilijä väistää autoilijaa tullessaan ajoradalle ylittäessään Katajamäentietä.

Selvintä olisi laittaa kärkiolmio Katajamäentien reunaan, niin olisi liikenneturvallisuuden kannalta paras ratkaisu.

Anonyymi kirjoitti:

Kuvan tilanteessa tulkitsen itse Katajamäentien TLL 24 § 3 mom. 3 kohdan mukaiseksi vähäiseksi tieksi. Siten sitä ajavna on aina väistettävä risteävää tietä kulkevia, mikä koskee myös kuvassa yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää käyttäviä. Joten tässä tapauksessa ei ole merkitystä, onko siinä rakenteellista erottelua ajorataan.

Jos paikassa tulkittaisiin olevan tasa-arvoinen risteys, yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie selväti katkeaa, koska mitään rakenteellista sitä osoittavaa ei ole. Siinä taauksessa pyöräilijä väistää autoilijaa tullessaan ajoradalle ylittäessään Katajamäentietä.

Selvintä olisi laittaa kärkiolmio Katajamäentien reunaan, niin olisi liikenneturvallisuuden kannalta paras ratkaisu.

Lue lisää

"Kuvan tilanteessa tulkitsen itse Katajamäentien TLL 24 § 3 mom. 3 kohdan mukaiseksi vähäiseksi tieksi. "
Sinä voit tulkita Katajamäentien vaikka poluksi, mutta kaikki asemakaavassa olevat kadut ovat samanarvoisia teitä, jos niitä ei liikennemerkillä eriarvoisiksi määrätä.
Tuossa risteyksessä Katajamäentieltä tulevaa väistävät sekä pyöräilijät, että Rantalahdentietä ajavat, joiden ajosuunnassa katsoen Katajamäentieltä tullaan oikealta.

Anonyymi kirjoitti:

"Kuvan tilanteessa tulkitsen itse Katajamäentien TLL 24 § 3 mom. 3 kohdan mukaiseksi vähäiseksi tieksi. "
Sinä voit tulkita Katajamäentien vaikka poluksi, mutta kaikki asemakaavassa olevat kadut ovat samanarvoisia teitä, jos niitä ei liikennemerkillä eriarvoisiksi määrätä.
Tuossa risteyksessä Katajamäentieltä tulevaa väistävät sekä pyöräilijät, että Rantalahdentietä ajavat, joiden ajosuunnassa katsoen Katajamäentieltä tullaan oikealta.

Lue lisää

Heräsi tarkentava kysymys: onko alueella asemakaava, vaiko yleiskaava?

Toisekseen, millä peusteella asemakaava vaikuttaisi liikennesääntöihin?

Anonyymi kirjoitti:

Heräsi tarkentava kysymys: onko alueella asemakaava, vaiko yleiskaava?

Toisekseen, millä peusteella asemakaava vaikuttaisi liikennesääntöihin?

"Toisekseen, millä peusteella asemakaava vaikuttaisi liikennesääntöihin?"
No, ehkä sillä perusteella, että jos asemakaavassa paikkassa on katu, niin siinä on katu, jos kaavassa on vaikkapa kevyen liikenteen väylä, niin siinä on kevyen liikenteen väylä.
Katukilvissä voi lukea vaikka -kuja, -polku, -katu, -tie, niin silti ne ovat tieliikennelain mukaan teitä, joilla on voimassa tieliikennelaki.

Anonyymi kirjoitti:

"Toisekseen, millä peusteella asemakaava vaikuttaisi liikennesääntöihin?"
No, ehkä sillä perusteella, että jos asemakaavassa paikkassa on katu, niin siinä on katu, jos kaavassa on vaikkapa kevyen liikenteen väylä, niin siinä on kevyen liikenteen väylä.
Katukilvissä voi lukea vaikka -kuja, -polku, -katu, -tie, niin silti ne ovat tieliikennelain mukaan teitä, joilla on voimassa tieliikennelaki.

Lue lisää

Mielestäsi siis kuljettajan pitää tietää asemakaavan tiedot risteystä lähestyessään, jotta voi selvittää mainituista tiedoista, onko väistettävä oikealta tulevaa vai ei.

Hyvä, tämähän sitten ratkaiseekin ylijatketun jalkakäytvä/pyörätien ongelman. Katostaan vain asemakaavasta, onko mainitussa kaavassa ylijatkettu kevyenliikenteen väylä. Tiedothan pysyvät samana lumitilanteesta riippumatta. Ihan turha kohu!

Anonyymi kirjoitti:

Kuvan tilanteessa tulkitsen itse Katajamäentien TLL 24 § 3 mom. 3 kohdan mukaiseksi vähäiseksi tieksi. Siten sitä ajavna on aina väistettävä risteävää tietä kulkevia, mikä koskee myös kuvassa yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää käyttäviä. Joten tässä tapauksessa ei ole merkitystä, onko siinä rakenteellista erottelua ajorataan.

Jos paikassa tulkittaisiin olevan tasa-arvoinen risteys, yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie selväti katkeaa, koska mitään rakenteellista sitä osoittavaa ei ole. Siinä taauksessa pyöräilijä väistää autoilijaa tullessaan ajoradalle ylittäessään Katajamäentietä.

Selvintä olisi laittaa kärkiolmio Katajamäentien reunaan, niin olisi liikenneturvallisuuden kannalta paras ratkaisu.

Lue lisää

Voit vapaasti tulkita, miten haluat. Aloituksen aiheeseen "ylijatketut kevyenliikenteenväylät" liittyy nimenomaan se, että sivusta tuleva väylä on eriarvoisessa asemassa, mutta kolmio on poistettu syystä että, autoilijan pitää aina väistää jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä. Lisäksi autoilijan pitää aina väistää muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen. Silti kolmio kohdassa on aina parempi vaihtoehto.

Anonyymi kirjoitti:

Voit vapaasti tulkita, miten haluat. Aloituksen aiheeseen "ylijatketut kevyenliikenteenväylät" liittyy nimenomaan se, että sivusta tuleva väylä on eriarvoisessa asemassa, mutta kolmio on poistettu syystä että, autoilijan pitää aina väistää jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä. Lisäksi autoilijan pitää aina väistää muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen. Silti kolmio kohdassa on aina parempi vaihtoehto.

Lue lisää

Kuva on hyvä, koska siinä ei ole ylijatkettua jalkakäytävää eikä pyörätietä. Mikään rakenne ei sitä osoita. Se, että kevyenliikenteen väylä on erikseen ajoradasta, ei ole rakenne, mikä osoittaa ylijatketun jalkakäytävän tai pyörätien.

Pyöräilijä siis väistää kuvan kohdassa autoja, koska hän tulee ajoradalle ylittäen Katajamäentien. Tai toinen vaihtoehto on pitää Katajamäentietä vähäisenä tienä, jolloin autoilija tullessaan siitä suunnasta väistää kaikkia tienkäyttäjiä, myös pyöräilijöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuva on hyvä, koska siinä ei ole ylijatkettua jalkakäytävää eikä pyörätietä. Mikään rakenne ei sitä osoita. Se, että kevyenliikenteen väylä on erikseen ajoradasta, ei ole rakenne, mikä osoittaa ylijatketun jalkakäytävän tai pyörätien.

Pyöräilijä siis väistää kuvan kohdassa autoja, koska hän tulee ajoradalle ylittäen Katajamäentien. Tai toinen vaihtoehto on pitää Katajamäentietä vähäisenä tienä, jolloin autoilija tullessaan siitä suunnasta väistää kaikkia tienkäyttäjiä, myös pyöräilijöitä.

Lue lisää

Se, että kevyenliikenteen väylä on erikseen ajoradasta, on nimenomaan rakenne, joka osoittaa, että kevyenliikenteen väylä on rakenteellisesti erotettu vierellä kulkevasta ajoradasta. Tässä laissa tarkoitetaan:

9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;

Viherkaistale välissä on myös rakenteellinen erottaja.

Anonyymi kirjoitti:

Kuva on hyvä, koska siinä ei ole ylijatkettua jalkakäytävää eikä pyörätietä. Mikään rakenne ei sitä osoita. Se, että kevyenliikenteen väylä on erikseen ajoradasta, ei ole rakenne, mikä osoittaa ylijatketun jalkakäytävän tai pyörätien.

Pyöräilijä siis väistää kuvan kohdassa autoja, koska hän tulee ajoradalle ylittäen Katajamäentien. Tai toinen vaihtoehto on pitää Katajamäentietä vähäisenä tienä, jolloin autoilija tullessaan siitä suunnasta väistää kaikkia tienkäyttäjiä, myös pyöräilijöitä.

Lue lisää

Tässä https://maps.app.goo.gl/BQnzXZhwK9nWgtY28 kuvassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylälle ei ole osoitettu ajoradan ylityspaikkaa, eli kohdassa ei ole suojatietä, eikä pyörätien jatketta. Silloin kevyenliikenteen väylä jatkuu yhtäjaksoisena ja se on ajoradan liikenne, joka on ylittävä osapuoli ja silloin myös väistävä osapuoli.

Jos kohdassa olisi kevyenliikenteen väylälle osoitettu ajoradan ylityspaikka, niin tilanne olisi toisin päin, eli kevyenliikenteen väylän käyttäjät olisivat se ajoradan ylittävä osapuoli.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä https://maps.app.goo.gl/BQnzXZhwK9nWgtY28 kuvassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylälle ei ole osoitettu ajoradan ylityspaikkaa, eli kohdassa ei ole suojatietä, eikä pyörätien jatketta. Silloin kevyenliikenteen väylä jatkuu yhtäjaksoisena ja se on ajoradan liikenne, joka on ylittävä osapuoli ja silloin myös väistävä osapuoli.

Jos kohdassa olisi kevyenliikenteen väylälle osoitettu ajoradan ylityspaikka, niin tilanne olisi toisin päin, eli kevyenliikenteen väylän käyttäjät olisivat se ajoradan ylittävä osapuoli.

Lue lisää

Kommentoija on täysin väärässä. Kuvan paikassa ei ole ylijatkettua kevyenliikenteen väylää, koska paikassa ajorata jatkuu yhtenäisenä ilman mitään rakenteellista elementtiä ajoradan pinnassa.

Pyöräilijä tulee siis ajoradalle yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä, ja hän on velvollinen väistämään autoja, jotka ajavat Katajamäentien suunnasta.

Mahdollista on tulkita Katajamäentie vähäiseksi tieksi, jolloin autoilija sitä ajaen väistää pyöräilijöitä. Tämä on mielestäni oikea käsitys paikan väisätmissäännöistä, mutta se ei johdu ylijatketusta kevyenliikeneteen väylsätä, koska sellaista ei ole paikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoija on täysin väärässä. Kuvan paikassa ei ole ylijatkettua kevyenliikenteen väylää, koska paikassa ajorata jatkuu yhtenäisenä ilman mitään rakenteellista elementtiä ajoradan pinnassa.

Pyöräilijä tulee siis ajoradalle yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä, ja hän on velvollinen väistämään autoja, jotka ajavat Katajamäentien suunnasta.

Mahdollista on tulkita Katajamäentie vähäiseksi tieksi, jolloin autoilija sitä ajaen väistää pyöräilijöitä. Tämä on mielestäni oikea käsitys paikan väisätmissäännöistä, mutta se ei johdu ylijatketusta kevyenliikeneteen väylsätä, koska sellaista ei ole paikassa.

Lue lisää

Osoita sitten se kohta laista, joka määrää asian risteyksen pinnan suhteen.

Nuo rakenteelliset vaatimukset liittyvät muuten ihan koko kevyenliikenteen väylään. Koko kevyenliikenteen väylä pitää olla ajoradasta rakenteellisesti erotettu sen vieressä kulkevasta ajoradasta. Asiaan vaikuttavat kohdat tieliikennelain 2 § on lueteltu tuossa ylempänä, eli 9) ja 11).

Jos ajoradan ja kevyenliikenteen välissä on mikä tahansa rakenne, joka erottaa kevyenliikenteen väylän vieressä kulkevasta ajoradasta, niin väylä on rakenteellisesti erotettu. Kuvissa ylempänä on viheralue, joka sen rakenteellisen erotuksen muodostaa.

Tieliikennelain 24 pykälässä ei muuten edelleenkään lue, että: Ajoneuvolla on aina väistettävä rakenteellisesti erotettua jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Autoilijan on aina väistettävä kaikissa sellaisissa tilanteissa pyöräilijöitä, jossa kevyenliikenteen väylä jatkuu yhtenäisenä väylänä autoilijan edessä ja jossa autoilija ylittää kevyenliikenteen väylän.

Jotta kevyenliikenteen väylä katkeaa risteykseen, niin tarvitaan kevyenliikenteen väylälle osoittaa ajoradan ylityspaikka.

"Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään osoittamaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka." Jos ei ole osoitettu ylityspaikkaa, niin kevyenliikenteen väylä ei ylitä mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Osoita sitten se kohta laista, joka määrää asian risteyksen pinnan suhteen.

Nuo rakenteelliset vaatimukset liittyvät muuten ihan koko kevyenliikenteen väylään. Koko kevyenliikenteen väylä pitää olla ajoradasta rakenteellisesti erotettu sen vieressä kulkevasta ajoradasta. Asiaan vaikuttavat kohdat tieliikennelain 2 § on lueteltu tuossa ylempänä, eli 9) ja 11).

Jos ajoradan ja kevyenliikenteen välissä on mikä tahansa rakenne, joka erottaa kevyenliikenteen väylän vieressä kulkevasta ajoradasta, niin väylä on rakenteellisesti erotettu. Kuvissa ylempänä on viheralue, joka sen rakenteellisen erotuksen muodostaa.

Tieliikennelain 24 pykälässä ei muuten edelleenkään lue, että: Ajoneuvolla on aina väistettävä rakenteellisesti erotettua jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Autoilijan on aina väistettävä kaikissa sellaisissa tilanteissa pyöräilijöitä, jossa kevyenliikenteen väylä jatkuu yhtenäisenä väylänä autoilijan edessä ja jossa autoilija ylittää kevyenliikenteen väylän.

Jotta kevyenliikenteen väylä katkeaa risteykseen, niin tarvitaan kevyenliikenteen väylälle osoittaa ajoradan ylityspaikka.

"Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään osoittamaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka." Jos ei ole osoitettu ylityspaikkaa, niin kevyenliikenteen väylä ei ylitä mitään.

Lue lisää

"Autoilijan on aina väistettävä kaikissa sellaisissa tilanteissa pyöräilijöitä, jossa kevyenliikenteen väylä jatkuu yhtenäisenä väylänä autoilijan edessä ja jossa autoilija ylittää kevyenliikenteen väylän."

Tällainen käsitys ei perustu lakiin. Jos pyörätie/jalkakäytävä on erillinen rakenteellisesti (kuten kuvassa Katajamäentien edessä) pyörätie päättyy ajoradan reunaan ja pyöräilijä, joka ajaa pyörätiellä tulee ajoradalle ja on väistämisvelvollinen ajoradalla kulkeviin ajoneuvoihin nähden.

TLL 2 § kohta 11
" pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä"

Kyse ei ole "rakenteellisesti erotetusta" pyörätiestä silloin, kun pyörätie on erillinen osa ajoradasta tai erillinen tie.

"Jotta kevyenliikenteen väylä katkeaa risteykseen, niin tarvitaan kevyenliikenteen väylälle osoittaa ajoradan ylityspaikka."

Tässäkin olet väärässä. Pyöräilijöille ei tarvitse osoittaa mitään ajoradan ylityspaikkaa, vaan ajoradan ylityspaikka voidaan jättää kokonaan merkitsemättä. Silloin pyörätie päättyy ajoradan reunaan eikä ajoradassa ole mitään siihen maalattuja merkintöjä. Pyöräilijä on väistämisvelvollinen tällaisessa paikassa, pois lukien kääntyvää liikennettä koskeva lainkohta, jonka mukaan ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää liikennettä.

Anonyymi kirjoitti:

"Autoilijan on aina väistettävä kaikissa sellaisissa tilanteissa pyöräilijöitä, jossa kevyenliikenteen väylä jatkuu yhtenäisenä väylänä autoilijan edessä ja jossa autoilija ylittää kevyenliikenteen väylän."

Tällainen käsitys ei perustu lakiin. Jos pyörätie/jalkakäytävä on erillinen rakenteellisesti (kuten kuvassa Katajamäentien edessä) pyörätie päättyy ajoradan reunaan ja pyöräilijä, joka ajaa pyörätiellä tulee ajoradalle ja on väistämisvelvollinen ajoradalla kulkeviin ajoneuvoihin nähden.

TLL 2 § kohta 11
" pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä"

Kyse ei ole "rakenteellisesti erotetusta" pyörätiestä silloin, kun pyörätie on erillinen osa ajoradasta tai erillinen tie.

"Jotta kevyenliikenteen väylä katkeaa risteykseen, niin tarvitaan kevyenliikenteen väylälle osoittaa ajoradan ylityspaikka."

Tässäkin olet väärässä. Pyöräilijöille ei tarvitse osoittaa mitään ajoradan ylityspaikkaa, vaan ajoradan ylityspaikka voidaan jättää kokonaan merkitsemättä. Silloin pyörätie päättyy ajoradan reunaan eikä ajoradassa ole mitään siihen maalattuja merkintöjä. Pyöräilijä on väistämisvelvollinen tällaisessa paikassa, pois lukien kääntyvää liikennettä koskeva lainkohta, jonka mukaan ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää liikennettä.

Lue lisää

24 §, momentti 3, kohta 5) velvoittaa yksiselitteisesti ajoradan ajoneuvoja AINA väistämään kevyenliikenteen liikennettä, kun kevyenliikenteen väylä ylitetään. Kerro sitten ihmeessä ne tilanteet, jossa tuo pätee, ellei väite yhtäjaksoisesti jatkuvasta pyörätiestä ei mielestäsi pidä paikkansa.

Ajoneuvolla on aina väistettävä: 5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P24M3

Anonyymi kirjoitti:

24 §, momentti 3, kohta 5) velvoittaa yksiselitteisesti ajoradan ajoneuvoja AINA väistämään kevyenliikenteen liikennettä, kun kevyenliikenteen väylä ylitetään. Kerro sitten ihmeessä ne tilanteet, jossa tuo pätee, ellei väite yhtäjaksoisesti jatkuvasta pyörätiestä ei mielestäsi pidä paikkansa.

Ajoneuvolla on aina väistettävä: 5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P24M3

Lue lisää

https://maps.app.goo.gl/8usYvG9aKMMxq5BT6

Tässä paikassa on rakenteilla ylijatkettu jalkakäytävä ja pyörätie. Kolmio on vielä paikallaan, mutta se on poistettu myöhemmin.

Anonyymi kirjoitti:

https://maps.app.goo.gl/8usYvG9aKMMxq5BT6

Tässä paikassa on rakenteilla ylijatkettu jalkakäytävä ja pyörätie. Kolmio on vielä paikallaan, mutta se on poistettu myöhemmin.

Lue lisää

Tieliikennelaki ei tunne mitään ylijatkettua jalkakäytävää. Ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä, oli korotettu tai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Tieliikennelaki ei tunne mitään ylijatkettua jalkakäytävää. Ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä, oli korotettu tai ei.

Lue lisää

Ja mistä tiedät, missä on jalkakäytävä?

TLL 2 § "9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä"

Anonyymi kirjoitti:

Ja mistä tiedät, missä on jalkakäytävä?

TLL 2 § "9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä"

Lue lisää

Tiedän sen vaikkapa Jalkakäytävä (D4) liikennemerkin perusteella tai jonkunlaisen rakenteellisen erotuksen perusteella. Jalkakäytäväkään ei tarvitse olla korotettu, vaan sekin voi olla rakenteellisesti erotettu muulla tavoin. Usein se taajamissa jalkakäytävä on korotettu vieressä kulkevasta ajoradasta, mutta ei ole pakko olla, jos rakenteellinen erottelu on tehty muulla tavoin.

Tässä kuvassa ajoradan ylityksen jälkeen jalkakäytävä jatkuu kuvassa suoraan, niin että ajoradan ja jalkakäytävän välissä on pieni viherkaistale.

https://maps.app.goo.gl/RVnDr9zCtPNfrrZL6

Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä sisältää sekä jalkakäytävän, että pyörätien, eli jalkakäytävä siinäkin on. Usein käytetään jotakin ojaa tai viheraluetta ajoradan ja kevyenliikenteen väylän välissä, joka muodostaa rakenteellisen erotuksen vieressä kulkevaan ajorataan.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän sen vaikkapa Jalkakäytävä (D4) liikennemerkin perusteella tai jonkunlaisen rakenteellisen erotuksen perusteella. Jalkakäytäväkään ei tarvitse olla korotettu, vaan sekin voi olla rakenteellisesti erotettu muulla tavoin. Usein se taajamissa jalkakäytävä on korotettu vieressä kulkevasta ajoradasta, mutta ei ole pakko olla, jos rakenteellinen erottelu on tehty muulla tavoin.

Tässä kuvassa ajoradan ylityksen jälkeen jalkakäytävä jatkuu kuvassa suoraan, niin että ajoradan ja jalkakäytävän välissä on pieni viherkaistale.

https://maps.app.goo.gl/RVnDr9zCtPNfrrZL6

Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä sisältää sekä jalkakäytävän, että pyörätien, eli jalkakäytävä siinäkin on. Usein käytetään jotakin ojaa tai viheraluetta ajoradan ja kevyenliikenteen väylän välissä, joka muodostaa rakenteellisen erotuksen vieressä kulkevaan ajorataan.

Lue lisää

Hyvä kuva. Rakenteellisesti erottettu jalkakäytävä on vain siinä suojatien kohdassa, jossa rakenteellisesti erotetaan katukiveyksellä jalkakäytävä ajoradasta ja tässä kuvassa vielä erikseen pyörätiestäkin.

Jalkakäytävä jatkuu sitten erillisenä tien osana edempänä. Se osa ei ole "ajoradasta erotettu jalkakäytävä".

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä kuva. Rakenteellisesti erottettu jalkakäytävä on vain siinä suojatien kohdassa, jossa rakenteellisesti erotetaan katukiveyksellä jalkakäytävä ajoradasta ja tässä kuvassa vielä erikseen pyörätiestäkin.

Jalkakäytävä jatkuu sitten erillisenä tien osana edempänä. Se osa ei ole "ajoradasta erotettu jalkakäytävä".

Lue lisää

Onhan se aina rakenteellisesti erotettu, kun jokin rakenne on ajoradan ja jalkakäytävän/pyörätien välissä erottamassa ne rakenteellisesti toisistaan. Se missä menee erillisen tien osan ja kokonaan erillinen tien raja, niin se onkin sitten kenties se haasteellisempi asia hahmottaa. Miten kaukana pitää kevyenliikenteen väylä olla ajoradasta, että se ei enää ole osa tietä, vaan kokonaan oma tie, niin onki siinä kohtaa se avainkysymys. Tieliikennelaki ei kuitenkaan ota kantaa väylän rakenteeseen liittyen väistämisvelvollisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se aina rakenteellisesti erotettu, kun jokin rakenne on ajoradan ja jalkakäytävän/pyörätien välissä erottamassa ne rakenteellisesti toisistaan. Se missä menee erillisen tien osan ja kokonaan erillinen tien raja, niin se onkin sitten kenties se haasteellisempi asia hahmottaa. Miten kaukana pitää kevyenliikenteen väylä olla ajoradasta, että se ei enää ole osa tietä, vaan kokonaan oma tie, niin onki siinä kohtaa se avainkysymys. Tieliikennelaki ei kuitenkaan ota kantaa väylän rakenteeseen liittyen väistämisvelvollisuuteen.

Lue lisää

Tienpitäjien käytäntö ottaa kantaa rakenteeseen, miten jalkakäytävä erotetaan ajoradasta. Tapa niiden erottamiseen on hyvin vakiintunut. Jalkakäytävä on kiveyksellä erotettu ja usein myös paikassa on jonkinlainen korotus ajorataan nähden. Pyörätien ja ajoradan erotuskohta voi olla samalla tasollakin.

Erillisenä tien osana jalkakäytävä/pyörätie ei ole "erotettu" ajoradasta, vaan se on siinä kohdassa erillään ajoradasta. Erottaminen tarkoittaa mainitussa lainkodassa yhdessä olemista niin, että ne kuitenkin erottuvat toisistaan. Tämä seikka on olennainen väistämisvelvollisuuden kannalta asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tienpitäjien käytäntö ottaa kantaa rakenteeseen, miten jalkakäytävä erotetaan ajoradasta. Tapa niiden erottamiseen on hyvin vakiintunut. Jalkakäytävä on kiveyksellä erotettu ja usein myös paikassa on jonkinlainen korotus ajorataan nähden. Pyörätien ja ajoradan erotuskohta voi olla samalla tasollakin.

Erillisenä tien osana jalkakäytävä/pyörätie ei ole "erotettu" ajoradasta, vaan se on siinä kohdassa erillään ajoradasta. Erottaminen tarkoittaa mainitussa lainkodassa yhdessä olemista niin, että ne kuitenkin erottuvat toisistaan. Tämä seikka on olennainen väistämisvelvollisuuden kannalta asiassa.

Lue lisää

Miten on muka olennaista väistämisvelvollisuuden kannalta? Väistäminen ei missään pykälässä perustu rakenteelliseen erotukseen tai korotukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tienpitäjien käytäntö ottaa kantaa rakenteeseen, miten jalkakäytävä erotetaan ajoradasta. Tapa niiden erottamiseen on hyvin vakiintunut. Jalkakäytävä on kiveyksellä erotettu ja usein myös paikassa on jonkinlainen korotus ajorataan nähden. Pyörätien ja ajoradan erotuskohta voi olla samalla tasollakin.

Erillisenä tien osana jalkakäytävä/pyörätie ei ole "erotettu" ajoradasta, vaan se on siinä kohdassa erillään ajoradasta. Erottaminen tarkoittaa mainitussa lainkodassa yhdessä olemista niin, että ne kuitenkin erottuvat toisistaan. Tämä seikka on olennainen väistämisvelvollisuuden kannalta asiassa.

Lue lisää

"Rakenteellisia erottelukeinoja ovat sellaiset, joissa pyörätien ja jalkakäytävän välillä on tasoero tai fyysinen este/rakenteellinen elementti, taikka selkeä välikaista, jolloin pyörätie ja jalkakäytävä ovat erillisiä väyliä."

https://tampere.cloudnc.fi/download/noname/{c65a0ce3-d1f6-4638-9b81-34e0afa5aaaf}/3443435

Virkahenkilöltä ei usein vaadita osaamista, vaan muodollinen koulutus on riittävä rekrytessä virkahenkilöä.

Vähän ihmeissäni ketjun kirjoituksia luin, ennen kuin muistin, että eteläisessä Suomessa on koululaisilla talvilomaviikko, ja kun sääkin on ulkoilua vastaan, niin alakoululaiset joutavat
satuja kirjoittelemaan, eli tarinoissa ei ole päätä eikä häntää.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän ihmeissäni ketjun kirjoituksia luin, ennen kuin muistin, että eteläisessä Suomessa on koululaisilla talvilomaviikko, ja kun sääkin on ulkoilua vastaan, niin alakoululaiset joutavat
satuja kirjoittelemaan, eli tarinoissa ei ole päätä eikä häntää.

Lue lisää

Sillehän ei oikein voi mitään, että jotkut eivät ymmärrä sitä eroa, että milloin kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan ja milloin tilanne on toisin päin, eli ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän.

Tässä esimerkkikuvassa Jasperintien ajoradan vieressä kulkee ajoradasta rakenteellisesti erotettu kevyenliikenteen väylä. Rakenteellinen erotus kun on aina oltava kevyenliikenteen väylän ja ajoradan suhteen ja oja/syvennys hoitaa tuossa sitä tehtävää.

https://maps.app.goo.gl/r8Rq7QLxjdVnFXJTA

Tuossa kiinteistön pihasta tuleva liikenne väistää kevyenliikenteen väylän ylittävinä sen kevyenliikenteen väylän liikennettä, ilman, että heillä on kohdassa kolmio. Kiinteistön pihasta tuleva ylittää yhtäjaksoisesti jatkuvan kevyenliikenteen väylän. Kohdassa ei myöskään ole toistettu kevyenliikenteen väylän liikennemerkkejä, koska väylä ei katkea.

Se, mistä paikasta liikenne tulee, ei vaikuta tuossa kohdassa kevyenliikenteen väylän väistämiseen, vaan se vaikuttaa, että autoilijat ylittävät sen yhtäjaksoisen katkeamattoman kevyenliikenteen väylän. Kun autoilija ylittää jalkakäytävän/pyörätien/yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän, niin autoilija on se, joka väistää sekä sitä kevyenliikenteen väylän liikennettä, että sen jälkeen olevan ajoradan liikennettä.

Anonyymi kirjoitti:

Sillehän ei oikein voi mitään, että jotkut eivät ymmärrä sitä eroa, että milloin kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan ja milloin tilanne on toisin päin, eli ajorata ylittää kevyenliikenteen väylän.

Tässä esimerkkikuvassa Jasperintien ajoradan vieressä kulkee ajoradasta rakenteellisesti erotettu kevyenliikenteen väylä. Rakenteellinen erotus kun on aina oltava kevyenliikenteen väylän ja ajoradan suhteen ja oja/syvennys hoitaa tuossa sitä tehtävää.

https://maps.app.goo.gl/r8Rq7QLxjdVnFXJTA

Tuossa kiinteistön pihasta tuleva liikenne väistää kevyenliikenteen väylän ylittävinä sen kevyenliikenteen väylän liikennettä, ilman, että heillä on kohdassa kolmio. Kiinteistön pihasta tuleva ylittää yhtäjaksoisesti jatkuvan kevyenliikenteen väylän. Kohdassa ei myöskään ole toistettu kevyenliikenteen väylän liikennemerkkejä, koska väylä ei katkea.

Se, mistä paikasta liikenne tulee, ei vaikuta tuossa kohdassa kevyenliikenteen väylän väistämiseen, vaan se vaikuttaa, että autoilijat ylittävät sen yhtäjaksoisen katkeamattoman kevyenliikenteen väylän. Kun autoilija ylittää jalkakäytävän/pyörätien/yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän, niin autoilija on se, joka väistää sekä sitä kevyenliikenteen väylän liikennettä, että sen jälkeen olevan ajoradan liikennettä.

Lue lisää

Korjataan sen verran, että kyllä "paikka" josta tullaan, vaikuttaa myös väistämissääntöön. Ajoneuvolla on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä esim. tultaessa tielle kiinteistön pihasta. Pointti on kuitenkin se, että tuossa kulkee yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä, jonka autoilijat ylittävät. Pelkästään sen perusteella autoilijat ovat myös väistämisvelvollisia.

Anonyymi kirjoitti:

Korjataan sen verran, että kyllä "paikka" josta tullaan, vaikuttaa myös väistämissääntöön. Ajoneuvolla on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä esim. tultaessa tielle kiinteistön pihasta. Pointti on kuitenkin se, että tuossa kulkee yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä, jonka autoilijat ylittävät. Pelkästään sen perusteella autoilijat ovat myös väistämisvelvollisia.

Lue lisää

Pointti tässä kuva tapauksessa on se, että kevyenliikenteen väylän katkeamisella tai katkeamattomuudella ei ole tuossa paikassa mitään merkitystä. Joka tapuksessa autoilija väistää kevyenliikenteen väylää käyttäviä, koska autoilija tulisi tapauksessa pihasta, josta on aina väistämisvelvollinen liittyessään tielle.

Kuvassa ei ole myöskään mitään ajoradan pinnassa olevaa rakennetta, mikä tekisi siitä ylijatketun jalkakäytävän tai pyörätien. Siksi siitä ei ole kyse mainoitussa paikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Pointti tässä kuva tapauksessa on se, että kevyenliikenteen väylän katkeamisella tai katkeamattomuudella ei ole tuossa paikassa mitään merkitystä. Joka tapuksessa autoilija väistää kevyenliikenteen väylää käyttäviä, koska autoilija tulisi tapauksessa pihasta, josta on aina väistämisvelvollinen liittyessään tielle.

Kuvassa ei ole myöskään mitään ajoradan pinnassa olevaa rakennetta, mikä tekisi siitä ylijatketun jalkakäytävän tai pyörätien. Siksi siitä ei ole kyse mainoitussa paikassa.

Lue lisää

Totta turiset.
Olen ihmeissäni seurannut, miten jotkut ovat hirttäytyneet tuohon termiin "rakenteellisesti erotettu", vaikka sillä ei ole väistämisvelvollisuuden kanssa mitään tekemistä.
Tuo pihasta ja muualta tulijan väistämisvelvollisuus on ollut olemassa ainakin vuodesta 1981, samoin sanoin kuin nykyisinkin.

"Pointti on kuitenkin se, että tuossa kulkee yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä, jonka autoilijat ylittävät. Pelkästään sen perusteella autoilijat ovat myös väistämisvelvollisia."

Tuossa pointissa ei ole päätä eikä häntää. Pointti on se, että tuo kevyen liikenteen väylä on Jesperintien erillinen osa, ja tielle pihasta tultaessa väistetään tiellä kulkijoita.

Anonyymi kirjoitti:

Pointti tässä kuva tapauksessa on se, että kevyenliikenteen väylän katkeamisella tai katkeamattomuudella ei ole tuossa paikassa mitään merkitystä. Joka tapuksessa autoilija väistää kevyenliikenteen väylää käyttäviä, koska autoilija tulisi tapauksessa pihasta, josta on aina väistämisvelvollinen liittyessään tielle.

Kuvassa ei ole myöskään mitään ajoradan pinnassa olevaa rakennetta, mikä tekisi siitä ylijatketun jalkakäytävän tai pyörätien. Siksi siitä ei ole kyse mainoitussa paikassa.

Lue lisää

Tuo kohta oli ehkä huono esimerkki, koska kyseessä oli todellakin kiinteistön piha/parkkipaikka. Ylijatkettu jalkakäytävä tai pyörätie taitaa lisäksi olla Helsingin joku oma keksintö. Tieliikennelaissa ei mainita mitään ylijatkettua pyörätietä tai jalkakäytävää.

24 pykälässä yksinkertaisesti sanotaan, että ajoneuvolla on aina väistettävä: jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

Tieliikennelaki ei ota kantaa risteyskohdan rakenteeseen, tai että pyörätie tai jalkakäytävä täytyy olla korotettu. Kyse on yksinkertaisesti siitä, milloin kevyenliikenteen väylä jatkuu katkeamattomana yhtäjaksoisena väylänä ja ajoradan liikenne on se, joka ylittää pyörätien ja/tai jalkakäytävän.

Anonyymi kirjoitti:

Totta turiset.
Olen ihmeissäni seurannut, miten jotkut ovat hirttäytyneet tuohon termiin "rakenteellisesti erotettu", vaikka sillä ei ole väistämisvelvollisuuden kanssa mitään tekemistä.
Tuo pihasta ja muualta tulijan väistämisvelvollisuus on ollut olemassa ainakin vuodesta 1981, samoin sanoin kuin nykyisinkin.

"Pointti on kuitenkin se, että tuossa kulkee yhtäjaksoinen katkeamaton kevyenliikenteen väylä, jonka autoilijat ylittävät. Pelkästään sen perusteella autoilijat ovat myös väistämisvelvollisia."

Tuossa pointissa ei ole päätä eikä häntää. Pointti on se, että tuo kevyen liikenteen väylä on Jesperintien erillinen osa, ja tielle pihasta tultaessa väistetään tiellä kulkijoita.

Lue lisää

>> ”Olen ihmeissäni seurannut, miten jotkut ovat hirttäytyneet tuohon termiin "rakenteellisesti erotettu", vaikka sillä ei ole väistämisvelvollisuuden kanssa mitään tekemistä.”

Tuo on tärkein huomautus koko keskusteluketjussa. Ajoradasta rakenteellisesti erotettu pitää se koko kevyenliikenteen väylä aina jollain tapaa olla, kun sellainen ajoradan viereen rakennetaan kulkemaan.

Pointti yhtäjaksoiseen pyörätiehen liittyy suoraan tieliikennelain 24 §, momentti 3, kohta 5, joka velvoittaa yksiselitteisesti ajoradan ajoneuvoja AINA väistämään kevyenliikenteen väylän liikennettä, kun kevyenliikenteen väylä ylitetään. Eihän sellaista kevyenliikenteen väylää ylitetä, joka päättyy ajoradan reunaan.

Tässä on kuva edessä poikittain kulkevasta yhdistetystä kevyenliikenteen väylästä, joka päättyy risteyksessä molemmin puolin ajoradan reunaa ja kohdassa on osoitettu ajoradan ylityspaikka.
https://maps.app.goo.gl/ZTh2TcBiA6fWbAju5

Jos tuossa poistettaisiin kolmio, niin pyöräilijät silti väistäisivät, koska kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan.

Tässä taas on kuva edessä poikittain kulkevasta yhdistetystä kevyenliikenteen väylästä, joka jatkuu yhtäjaksoisena katkeamattomana.
https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7

Väitän, että jos tuossa jälkimmäisessä esimerkissä poistettaisiin kolmio, niin ajoneuvo on se, joka ylittää kevyenliikenteen väylän ja on väistämisvelvollinen, perustuen tieliikennelain 24 §, momentti 3, kohta 5 sääntöön.

Anonyymi kirjoitti:

>> ”Olen ihmeissäni seurannut, miten jotkut ovat hirttäytyneet tuohon termiin "rakenteellisesti erotettu", vaikka sillä ei ole väistämisvelvollisuuden kanssa mitään tekemistä.”

Tuo on tärkein huomautus koko keskusteluketjussa. Ajoradasta rakenteellisesti erotettu pitää se koko kevyenliikenteen väylä aina jollain tapaa olla, kun sellainen ajoradan viereen rakennetaan kulkemaan.

Pointti yhtäjaksoiseen pyörätiehen liittyy suoraan tieliikennelain 24 §, momentti 3, kohta 5, joka velvoittaa yksiselitteisesti ajoradan ajoneuvoja AINA väistämään kevyenliikenteen väylän liikennettä, kun kevyenliikenteen väylä ylitetään. Eihän sellaista kevyenliikenteen väylää ylitetä, joka päättyy ajoradan reunaan.

Tässä on kuva edessä poikittain kulkevasta yhdistetystä kevyenliikenteen väylästä, joka päättyy risteyksessä molemmin puolin ajoradan reunaa ja kohdassa on osoitettu ajoradan ylityspaikka.
https://maps.app.goo.gl/ZTh2TcBiA6fWbAju5

Jos tuossa poistettaisiin kolmio, niin pyöräilijät silti väistäisivät, koska kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan.

Tässä taas on kuva edessä poikittain kulkevasta yhdistetystä kevyenliikenteen väylästä, joka jatkuu yhtäjaksoisena katkeamattomana.
https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7

Väitän, että jos tuossa jälkimmäisessä esimerkissä poistettaisiin kolmio, niin ajoneuvo on se, joka ylittää kevyenliikenteen väylän ja on väistämisvelvollinen, perustuen tieliikennelain 24 §, momentti 3, kohta 5 sääntöön.

Lue lisää

"Väitän, että jos tuossa jälkimmäisessä esimerkissä poistettaisiin kolmio, niin ajoneuvo on se, joka ylittää kevyenliikenteen väylän ja on väistämisvelvollinen, perustuen tieliikennelain 24 §, momentti 3, kohta 5 sääntöön."

Sen voi tulkita monella tavalla, varsinkin talvella.
Se voisi olla vain pieni routaheitto tiessä tai muu vaurio.
Voisi olla myös hidastetöyssy.

Suunnittelukin on voinut tarkoittaa sillä ihan mitä vaan, mutta eivät ole merkinnöillä kertoneet.

Anonyymi kirjoitti:

>> ”Olen ihmeissäni seurannut, miten jotkut ovat hirttäytyneet tuohon termiin "rakenteellisesti erotettu", vaikka sillä ei ole väistämisvelvollisuuden kanssa mitään tekemistä.”

Tuo on tärkein huomautus koko keskusteluketjussa. Ajoradasta rakenteellisesti erotettu pitää se koko kevyenliikenteen väylä aina jollain tapaa olla, kun sellainen ajoradan viereen rakennetaan kulkemaan.

Pointti yhtäjaksoiseen pyörätiehen liittyy suoraan tieliikennelain 24 §, momentti 3, kohta 5, joka velvoittaa yksiselitteisesti ajoradan ajoneuvoja AINA väistämään kevyenliikenteen väylän liikennettä, kun kevyenliikenteen väylä ylitetään. Eihän sellaista kevyenliikenteen väylää ylitetä, joka päättyy ajoradan reunaan.

Tässä on kuva edessä poikittain kulkevasta yhdistetystä kevyenliikenteen väylästä, joka päättyy risteyksessä molemmin puolin ajoradan reunaa ja kohdassa on osoitettu ajoradan ylityspaikka.
https://maps.app.goo.gl/ZTh2TcBiA6fWbAju5

Jos tuossa poistettaisiin kolmio, niin pyöräilijät silti väistäisivät, koska kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan.

Tässä taas on kuva edessä poikittain kulkevasta yhdistetystä kevyenliikenteen väylästä, joka jatkuu yhtäjaksoisena katkeamattomana.
https://maps.app.goo.gl/NymFiYzCdErEBUUo7

Väitän, että jos tuossa jälkimmäisessä esimerkissä poistettaisiin kolmio, niin ajoneuvo on se, joka ylittää kevyenliikenteen väylän ja on väistämisvelvollinen, perustuen tieliikennelain 24 §, momentti 3, kohta 5 sääntöön.

Lue lisää

"Väitän, että jos tuossa jälkimmäisessä esimerkissä poistettaisiin kolmio, niin ajoneuvo on se, joka ylittää kevyenliikenteen väylän ja on väistämisvelvollinen..."

Ei ole kuin jalkakäytävä, jolla pyöräilijät (yli 12 v) eivät saa ajaa. Autoilijoiden on väistettävä jalankulkijoita ja alle 12-vuotiaita pyöräilijöitä. Kärkikolmio on täysin turha, koska ylijatketun jalkakäytävän jälkeen ajoradalle tulleessaan autoilijan pitää väistää muuta liikennettä.

Anonyymi kirjoitti:

"Väitän, että jos tuossa jälkimmäisessä esimerkissä poistettaisiin kolmio, niin ajoneuvo on se, joka ylittää kevyenliikenteen väylän ja on väistämisvelvollinen..."

Ei ole kuin jalkakäytävä, jolla pyöräilijät (yli 12 v) eivät saa ajaa. Autoilijoiden on väistettävä jalankulkijoita ja alle 12-vuotiaita pyöräilijöitä. Kärkikolmio on täysin turha, koska ylijatketun jalkakäytävän jälkeen ajoradalle tulleessaan autoilijan pitää väistää muuta liikennettä.

Lue lisää

On yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä, ainakin siihen suuntaan, johon tämä liikennemerkki osoittaa.

https://maps.app.goo.gl/yuxmSZp4bD5DVZzu6

Anonyymi kirjoitti:

On yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä, ainakin siihen suuntaan, johon tämä liikennemerkki osoittaa.

https://maps.app.goo.gl/yuxmSZp4bD5DVZzu6

Lue lisää

Ei ele, vaan se pyörätie päättyy siihen risteykseen. Risteyksessä pitää olla asiaankuuluva liikennemerkki. Nyt on vain ylijatkettu jalkakäytävä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ele, vaan se pyörätie päättyy siihen risteykseen. Risteyksessä pitää olla asiaankuuluva liikennemerkki. Nyt on vain ylijatkettu jalkakäytävä.

Suurella todennäköisyydellä tienpitäjä on mokannut. Tämä käytiin läpi jo aiemminkin, että Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6) liikennemerkki löytyy kyseiseltä väylältä molempiin suuntiin, mutta ei joka korttelin tai risteyksen kohdalla. Jostakin syystä tienpitäjä on mokannut tai päättänyt olla merkitsemättä väylää kaikista tarvittavista/vaadittavista kohdista. Muuttaako tienpitäjän moka väylän luonnetta ja tarkoitusta?

Anonyymi kirjoitti:

Suurella todennäköisyydellä tienpitäjä on mokannut. Tämä käytiin läpi jo aiemminkin, että Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6) liikennemerkki löytyy kyseiseltä väylältä molempiin suuntiin, mutta ei joka korttelin tai risteyksen kohdalla. Jostakin syystä tienpitäjä on mokannut tai päättänyt olla merkitsemättä väylää kaikista tarvittavista/vaadittavista kohdista. Muuttaako tienpitäjän moka väylän luonnetta ja tarkoitusta?

Lue lisää

"Muuttaako tienpitäjän moka väylän luonnetta ja tarkoitusta?"

Oliko tämä joki kompakysymys? Liikennemerkit vaikuttavat siihen, mikä on pyörätie.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ele, vaan se pyörätie päättyy siihen risteykseen. Risteyksessä pitää olla asiaankuuluva liikennemerkki. Nyt on vain ylijatkettu jalkakäytävä.

"Ei ele, vaan se pyörätie päättyy siihen risteykseen. Risteyksessä pitää olla asiaankuuluva liikennemerkki. Nyt on vain ylijatkettu jalkakäytävä."

Olet nyt tuon ylijatkettusi kanssa aivan sekaisin. Jos siinä on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jatkuu se yhdistettynä ilman mitään lisämerkkiä.

Otetaanpa alusta.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 2018 alueelle asemakaavan muutoksen, jossa perustettiin mm. katu nimeltä Romsinkuja.
Kun katsotaan katunäkymää vuodelta 2019 nähdään sairaalan piha-alue, jolta tultaessa väistetään kaikkia muita kulkijoita ilman mitään liikennemerkkejä.
Syyskuussa 2020 on paikallaan katukilpi Romsinkuja, ja "kärkikolmio", sama tilanne on
heinäkuussa 2021, jonka jälkeen on ollut melkein kaksi kesää laittaa tuon risteykset merkinnät kuntoon, eikä keskustelijoista todennäköisesti kukaan tiedä millainen tuo risteys on nyt.

"Suurella todennäköisyydellä tienpitäjä on mokannut. Tämä käytiin läpi jo aiemminkin, että Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6) liikennemerkki löytyy kyseiseltä väylältä molempiin suuntiin, mutta ei joka korttelin tai risteyksen kohdalla. Jostakin syystä tienpitäjä on mokannut tai päättänyt olla merkitsemättä väylää kaikista tarvittavista/vaadittavista kohdista."

Ne, jotka ovat sitä mieltä, että tuossa risteyksessä on ylijatkettu pyörätie/jalkakäytävä ovat väärässä kirjoittaessaan tienpitäjän mokasta. Väylän alussa on molemmissa suunnissa vaadittävä merkki, ja koska väylä ei välillä pääty, ei sen tarvitse missään uudelleen alkaakaan. Joten paljon porua tyhjästä, taas kerran.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei ele, vaan se pyörätie päättyy siihen risteykseen. Risteyksessä pitää olla asiaankuuluva liikennemerkki. Nyt on vain ylijatkettu jalkakäytävä."

Olet nyt tuon ylijatkettusi kanssa aivan sekaisin. Jos siinä on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jatkuu se yhdistettynä ilman mitään lisämerkkiä.

Otetaanpa alusta.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 2018 alueelle asemakaavan muutoksen, jossa perustettiin mm. katu nimeltä Romsinkuja.
Kun katsotaan katunäkymää vuodelta 2019 nähdään sairaalan piha-alue, jolta tultaessa väistetään kaikkia muita kulkijoita ilman mitään liikennemerkkejä.
Syyskuussa 2020 on paikallaan katukilpi Romsinkuja, ja "kärkikolmio", sama tilanne on
heinäkuussa 2021, jonka jälkeen on ollut melkein kaksi kesää laittaa tuon risteykset merkinnät kuntoon, eikä keskustelijoista todennäköisesti kukaan tiedä millainen tuo risteys on nyt.

"Suurella todennäköisyydellä tienpitäjä on mokannut. Tämä käytiin läpi jo aiemminkin, että Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6) liikennemerkki löytyy kyseiseltä väylältä molempiin suuntiin, mutta ei joka korttelin tai risteyksen kohdalla. Jostakin syystä tienpitäjä on mokannut tai päättänyt olla merkitsemättä väylää kaikista tarvittavista/vaadittavista kohdista."

Ne, jotka ovat sitä mieltä, että tuossa risteyksessä on ylijatkettu pyörätie/jalkakäytävä ovat väärässä kirjoittaessaan tienpitäjän mokasta. Väylän alussa on molemmissa suunnissa vaadittävä merkki, ja koska väylä ei välillä pääty, ei sen tarvitse missään uudelleen alkaakaan. Joten paljon porua tyhjästä, taas kerran.

Lue lisää

"Jos siinä on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jatkuu se yhdistettynä ilman mitään lisämerkkiä."

Jos, jos.... Kun siinä ei ole risteyksen kohdalla ylijatkettua pyörätietä. Siinä on vain jalkakäytävä. Näin liikennemerkit osoittavat.

Jatkokysymykset voi lähetttää tienpitäjälle!

Anonyymi kirjoitti:

"Jos siinä on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jatkuu se yhdistettynä ilman mitään lisämerkkiä."

Jos, jos.... Kun siinä ei ole risteyksen kohdalla ylijatkettua pyörätietä. Siinä on vain jalkakäytävä. Näin liikennemerkit osoittavat.

Jatkokysymykset voi lähetttää tienpitäjälle!

Lue lisää

"Jos, jos.... Kun siinä ei ole risteyksen kohdalla ylijatkettua pyörätietä. Siinä on vain jalkakäytävä. Näin liikennemerkit osoittavat.
Jatkokysymykset voi lähetttää tienpitäjälle!"


Sinähän jäärä olet, liikennemerkit nimenomaan osoittavat, että siinä jatkuu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.
Asetuksella on säädetty mm. seuraavaa;
D4 Jalkakäytävä.
Merkillä osoitetaan erillinen jalkakäytävä. Merkkiä käytetään myös ajoradasta korotetuin reunakivin erotetulla jalkakäytävällä, kun merkillä D5–D7 osoitettu pyörätie tai jalkakäytävä muuttuu jalkakäytäväksi.

Jalkakäytävän merkkiä D4 tuossa ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos, jos.... Kun siinä ei ole risteyksen kohdalla ylijatkettua pyörätietä. Siinä on vain jalkakäytävä. Näin liikennemerkit osoittavat.
Jatkokysymykset voi lähetttää tienpitäjälle!"


Sinähän jäärä olet, liikennemerkit nimenomaan osoittavat, että siinä jatkuu yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.
Asetuksella on säädetty mm. seuraavaa;
D4 Jalkakäytävä.
Merkillä osoitetaan erillinen jalkakäytävä. Merkkiä käytetään myös ajoradasta korotetuin reunakivin erotetulla jalkakäytävällä, kun merkillä D5–D7 osoitettu pyörätie tai jalkakäytävä muuttuu jalkakäytäväksi.

Jalkakäytävän merkkiä D4 tuossa ei ole.

Lue lisää

Sinä olet jäärä! Kun ei ole pyörätien merkkiä, ei ole pyörätietäkään. Ei ole vaikea asia ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä olet jäärä! Kun ei ole pyörätien merkkiä, ei ole pyörätietäkään. Ei ole vaikea asia ymmärtää.

Jos pyörätien merkki kuitenkin löytyy molempiin suuntiin, mutta ei vain joka risteyksen kohdalla, niin jokin on silloin epäonnistunut tilanteessa, eikö niin. Tuskin on tarkoitettu, että väylä muuttuu joka toisen korttelin osalta.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei ele, vaan se pyörätie päättyy siihen risteykseen. Risteyksessä pitää olla asiaankuuluva liikennemerkki. Nyt on vain ylijatkettu jalkakäytävä."

Olet nyt tuon ylijatkettusi kanssa aivan sekaisin. Jos siinä on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jatkuu se yhdistettynä ilman mitään lisämerkkiä.

Otetaanpa alusta.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 2018 alueelle asemakaavan muutoksen, jossa perustettiin mm. katu nimeltä Romsinkuja.
Kun katsotaan katunäkymää vuodelta 2019 nähdään sairaalan piha-alue, jolta tultaessa väistetään kaikkia muita kulkijoita ilman mitään liikennemerkkejä.
Syyskuussa 2020 on paikallaan katukilpi Romsinkuja, ja "kärkikolmio", sama tilanne on
heinäkuussa 2021, jonka jälkeen on ollut melkein kaksi kesää laittaa tuon risteykset merkinnät kuntoon, eikä keskustelijoista todennäköisesti kukaan tiedä millainen tuo risteys on nyt.

"Suurella todennäköisyydellä tienpitäjä on mokannut. Tämä käytiin läpi jo aiemminkin, että Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6) liikennemerkki löytyy kyseiseltä väylältä molempiin suuntiin, mutta ei joka korttelin tai risteyksen kohdalla. Jostakin syystä tienpitäjä on mokannut tai päättänyt olla merkitsemättä väylää kaikista tarvittavista/vaadittavista kohdista."

Ne, jotka ovat sitä mieltä, että tuossa risteyksessä on ylijatkettu pyörätie/jalkakäytävä ovat väärässä kirjoittaessaan tienpitäjän mokasta. Väylän alussa on molemmissa suunnissa vaadittävä merkki, ja koska väylä ei välillä pääty, ei sen tarvitse missään uudelleen alkaakaan. Joten paljon porua tyhjästä, taas kerran.

Lue lisää

>> "Ne, jotka ovat sitä mieltä, että tuossa risteyksessä on ylijatkettu pyörätie/jalkakäytävä ovat väärässä kirjoittaessaan tienpitäjän mokasta."

Ylijatkettu kevyenliikenteen väylä on jokin kummajainen, jota tieliikennelaki ei edes tunne. Tieliikennelaki ei ota kantaa väylän rakenteeseen liittyen väistämisvelvollisuuteen. Väistämissääntöön liittyy se, että milloin ajorata on se ylittävä osapuoli ja tilanteessa väistämisvelvollinen. Sitä ilmeisesti halutaan kevyenliikenteen väylän korottamisella ilmaista ja korostaa. Epäonnistunut ratkaisu useimman mielestä ja kolmio kertoisi asian paljon selkeämmin.

>> "Väylän alussa on molemmissa suunnissa vaadittävä merkki, ja koska väylä ei välillä pääty, ei sen tarvitse missään uudelleen alkaakaan. Joten paljon porua tyhjästä, taas kerran."

Tuo taas liittyy siihen, että liikennemerkki on toistettava risteyksen jälkeen, jos liikennemerkin vaikutusta halutaan jatkaa risteyksen jälkeen. Kevyenliikenteen väylän liikennemerkki tulisi siis toistaa jokaisen risteyksen jälkeen. Näin ei kyseisen väylän osalta tehdä. Tässä kuvassa 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' liikennemerkki puuttuu risteyksen jälkeen alamäkeen mentäessä (tilanne voi toki tosielämässä olla korjattu).

https://maps.app.goo.gl/nf5sun9Ze4mmAU3ZA

Toisesta suunnasta taas liikennemerkki löytyy kyseisen osuuden osalta.

https://maps.app.goo.gl/yuxmSZp4bD5DVZzu6

He, jotka tulkitsevat asiaa kuin piru raamattua, ovat siis sitä mieltä, että kevyenliikenteen väylä katkeaa, kun liikennemerkkiä ei löydy, vaikka sellainen kuitenkin molempiin suuntiin on olemassa väylällä (mutta ei vain kaikissa vaadittavissa kohdissa).

Anonyymi kirjoitti:

>> "Ne, jotka ovat sitä mieltä, että tuossa risteyksessä on ylijatkettu pyörätie/jalkakäytävä ovat väärässä kirjoittaessaan tienpitäjän mokasta."

Ylijatkettu kevyenliikenteen väylä on jokin kummajainen, jota tieliikennelaki ei edes tunne. Tieliikennelaki ei ota kantaa väylän rakenteeseen liittyen väistämisvelvollisuuteen. Väistämissääntöön liittyy se, että milloin ajorata on se ylittävä osapuoli ja tilanteessa väistämisvelvollinen. Sitä ilmeisesti halutaan kevyenliikenteen väylän korottamisella ilmaista ja korostaa. Epäonnistunut ratkaisu useimman mielestä ja kolmio kertoisi asian paljon selkeämmin.

>> "Väylän alussa on molemmissa suunnissa vaadittävä merkki, ja koska väylä ei välillä pääty, ei sen tarvitse missään uudelleen alkaakaan. Joten paljon porua tyhjästä, taas kerran."

Tuo taas liittyy siihen, että liikennemerkki on toistettava risteyksen jälkeen, jos liikennemerkin vaikutusta halutaan jatkaa risteyksen jälkeen. Kevyenliikenteen väylän liikennemerkki tulisi siis toistaa jokaisen risteyksen jälkeen. Näin ei kyseisen väylän osalta tehdä. Tässä kuvassa 'Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä' liikennemerkki puuttuu risteyksen jälkeen alamäkeen mentäessä (tilanne voi toki tosielämässä olla korjattu).

https://maps.app.goo.gl/nf5sun9Ze4mmAU3ZA

Toisesta suunnasta taas liikennemerkki löytyy kyseisen osuuden osalta.

https://maps.app.goo.gl/yuxmSZp4bD5DVZzu6

He, jotka tulkitsevat asiaa kuin piru raamattua, ovat siis sitä mieltä, että kevyenliikenteen väylä katkeaa, kun liikennemerkkiä ei löydy, vaikka sellainen kuitenkin molempiin suuntiin on olemassa väylällä (mutta ei vain kaikissa vaadittavissa kohdissa).

Lue lisää

Ei tässä kukaan ole tulkinnut "piruja raamatussa". Liikennemerkit osoittavat pyörätien tieliikennelain mukaan, joten Rauhaniementien ja Ahlgrenin puistokujan risteyksessä pyörätie päättyy. Sen jälkeen Romsinkujan suuntaan on yksiselitteisesti jalkakäytävä. Pyöräilijä tuolla jalkakäytävällä saisi sakot.

Vai luuleeko joku, että poliisi tulkitsee, että onhan siinä paikassa pyörätie sittenkin, kun pyörätien merkki on vain unohtunut?? - Ei ole.

Toisessa suunnassa sen sijaan on ilmeisesti unohtunut vanha yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien merkki sinne orpona. Muita vastaavia merkkejä siellä suunnalla ei ole. Tienpitäjä vastaa mielellään lisäkysymyksiin asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tässä kukaan ole tulkinnut "piruja raamatussa". Liikennemerkit osoittavat pyörätien tieliikennelain mukaan, joten Rauhaniementien ja Ahlgrenin puistokujan risteyksessä pyörätie päättyy. Sen jälkeen Romsinkujan suuntaan on yksiselitteisesti jalkakäytävä. Pyöräilijä tuolla jalkakäytävällä saisi sakot.

Vai luuleeko joku, että poliisi tulkitsee, että onhan siinä paikassa pyörätie sittenkin, kun pyörätien merkki on vain unohtunut?? - Ei ole.

Toisessa suunnassa sen sijaan on ilmeisesti unohtunut vanha yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien merkki sinne orpona. Muita vastaavia merkkejä siellä suunnalla ei ole. Tienpitäjä vastaa mielellään lisäkysymyksiin asiassa.

Lue lisää

>> "Vai luuleeko joku, että poliisi tulkitsee, että onhan siinä paikassa pyörätie sittenkin, kun pyörätien merkki on vain unohtunut??"

Kyllä poliisi voi hyvinkin tehdä kaltaisen tulkinnan ja päätelmän perustuen olemassa oleviin liikennemerkkeihin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tässä kukaan ole tulkinnut "piruja raamatussa". Liikennemerkit osoittavat pyörätien tieliikennelain mukaan, joten Rauhaniementien ja Ahlgrenin puistokujan risteyksessä pyörätie päättyy. Sen jälkeen Romsinkujan suuntaan on yksiselitteisesti jalkakäytävä. Pyöräilijä tuolla jalkakäytävällä saisi sakot.

Vai luuleeko joku, että poliisi tulkitsee, että onhan siinä paikassa pyörätie sittenkin, kun pyörätien merkki on vain unohtunut?? - Ei ole.

Toisessa suunnassa sen sijaan on ilmeisesti unohtunut vanha yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien merkki sinne orpona. Muita vastaavia merkkejä siellä suunnalla ei ole. Tienpitäjä vastaa mielellään lisäkysymyksiin asiassa.

Lue lisää

Ihan uteliaisuuttani kysyn, että missä kohtaa lakia määrätään se, että liikennemerkki on toistettava risteyksen jälkeen, jos liikennemerkin vaikutusta halutaan jatkaa risteyksen jälkeen?

Tieliikennelakista ei löydy mitään mainintaa ylijatketusta jalkakäytävästä. Ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä.

>> "Mihin on kadonnut ennen toteutunut periaate, että laki on mahdollisimman selvä ja yksiselitteinen?"

Samaa mietin itse. Kolmiot kohtiin, niin ei ole sen jälkeen mitään epäselvyyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

>> "Mihin on kadonnut ennen toteutunut periaate, että laki on mahdollisimman selvä ja yksiselitteinen?"

Samaa mietin itse. Kolmiot kohtiin, niin ei ole sen jälkeen mitään epäselvyyksiä.

Lue lisää

Jossakin päin Suomea kolmion käytöstä on hyviä esimerkkejä. Muutamiin risteyksiin, missä pyöräilijöillä on erityisen paljon tapana rikkoa väistämissääntöjä, on asetettu kolmio, vaikka lain mukaan pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen ilman kolmiotakin. Kolmio takaa sen, että tyhminkään pyöräilijä ei voi vedota tietämättömyyteen ja ehkäpä joku onnettomuus on näin vältetty. Lakihan ei sinällään kiellä tällaisen ylimääräisen kolmion asettamista vaaralliseen paikkaan, mutta eri asia on että vaikuttaako se kaikkiin asennevammaisiin ihmisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Jossakin päin Suomea kolmion käytöstä on hyviä esimerkkejä. Muutamiin risteyksiin, missä pyöräilijöillä on erityisen paljon tapana rikkoa väistämissääntöjä, on asetettu kolmio, vaikka lain mukaan pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen ilman kolmiotakin. Kolmio takaa sen, että tyhminkään pyöräilijä ei voi vedota tietämättömyyteen ja ehkäpä joku onnettomuus on näin vältetty. Lakihan ei sinällään kiellä tällaisen ylimääräisen kolmion asettamista vaaralliseen paikkaan, mutta eri asia on että vaikuttaako se kaikkiin asennevammaisiin ihmisiin.

Lue lisää

Eräässä tällaisessa paikassa pyöräilijä ajoi autoni eteen keskisormea osoitellen ja jotakin huutaen. Nopea jarrutus pelasti tämän idiootin terveyden. Tässä paikassa suojatie ylitti ajoradan, eli pyöräilijä olisi muutenkin ollut väistämisvelvollinen. Pyöräilijän tulosuunnassa oli lisäkilpi "pyöräilijä väistää", mutta eipä ollut siitäkään tehoa. Asennevamma menee kaiken muun edelle.

Anonyymi kirjoitti:

Jossakin päin Suomea kolmion käytöstä on hyviä esimerkkejä. Muutamiin risteyksiin, missä pyöräilijöillä on erityisen paljon tapana rikkoa väistämissääntöjä, on asetettu kolmio, vaikka lain mukaan pyöräilijä olisi väistämisvelvollinen ilman kolmiotakin. Kolmio takaa sen, että tyhminkään pyöräilijä ei voi vedota tietämättömyyteen ja ehkäpä joku onnettomuus on näin vältetty. Lakihan ei sinällään kiellä tällaisen ylimääräisen kolmion asettamista vaaralliseen paikkaan, mutta eri asia on että vaikuttaako se kaikkiin asennevammaisiin ihmisiin.

Lue lisää

Todella monessa risteyksessä on jouduttu laittamaan kolmion alle lisäkilpi, jossa autoilijoille erikseen korostetaan, että väistämisvelvollisuus velvoittaa väistämään myös heti kolmion jälkeen olevan kevyen liikenteen väylän liikennettä. Itsestäänselvyyttä pitää siis korostaa toisella itsestäänselvyydellä. Valitettavasti sekään ei läheskään kaikkien kohdalla riitä.

Anonyymi kirjoitti:

Todella monessa risteyksessä on jouduttu laittamaan kolmion alle lisäkilpi, jossa autoilijoille erikseen korostetaan, että väistämisvelvollisuus velvoittaa väistämään myös heti kolmion jälkeen olevan kevyen liikenteen väylän liikennettä. Itsestäänselvyyttä pitää siis korostaa toisella itsestäänselvyydellä. Valitettavasti sekään ei läheskään kaikkien kohdalla riitä.

Lue lisää

Ymmärsiköhän tämä henkilö kommentoimansa sitaatin jotenkin väärin..?

Anonyymi kirjoitti:

Todella monessa risteyksessä on jouduttu laittamaan kolmion alle lisäkilpi, jossa autoilijoille erikseen korostetaan, että väistämisvelvollisuus velvoittaa väistämään myös heti kolmion jälkeen olevan kevyen liikenteen väylän liikennettä. Itsestäänselvyyttä pitää siis korostaa toisella itsestäänselvyydellä. Valitettavasti sekään ei läheskään kaikkien kohdalla riitä.

Lue lisää

Kevyen liikenteenväylä ei ole aina helposti havaittavissa, joten tämä "toisiinsa törmäävät pyöräilijät" lisäkilpi kolmion alla on hyödyllinen. Se ei ole siksi, etteikö väistämisvelvollisuutta tunnettaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärsiköhän tämä henkilö kommentoimansa sitaatin jotenkin väärin..?

Miksi sellaista luulet?

Anonyymi kirjoitti:

Kevyen liikenteenväylä ei ole aina helposti havaittavissa, joten tämä "toisiinsa törmäävät pyöräilijät" lisäkilpi kolmion alla on hyödyllinen. Se ei ole siksi, etteikö väistämisvelvollisuutta tunnettaisi.

Lue lisää

Ei ne kovin näkymättömiä ole, ja sijaitsevat tyypillisesti siinä heti kolmion jälkeen. Ja siitä huolimatta moni autoilija tunaroi tuollaisissa paikoissa ja vaarantavat muiden hengen.

Anonyymi kirjoitti:

>> "Mihin on kadonnut ennen toteutunut periaate, että laki on mahdollisimman selvä ja yksiselitteinen?"

Samaa mietin itse. Kolmiot kohtiin, niin ei ole sen jälkeen mitään epäselvyyksiä.

Lue lisää

Oikeusvarmuus on ihmisoikeus.

Se kuuluu enempi oikeusvaltioihin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne kovin näkymättömiä ole, ja sijaitsevat tyypillisesti siinä heti kolmion jälkeen. Ja siitä huolimatta moni autoilija tunaroi tuollaisissa paikoissa ja vaarantavat muiden hengen.

Lue lisää

Miksi tällaista kuvittelet? Olen lähes päivittäin liikenteessä autolla ja kesäaikaan myös pyörällä, mutta en ole tällaista havainnut.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tällaista kuvittelet? Olen lähes päivittäin liikenteessä autolla ja kesäaikaan myös pyörällä, mutta en ole tällaista havainnut.

Et ole havainnut kevyen liikenteen väyliä heti kolmion jälkeen puheena olevissa risteystyypeissä?

Anonyymi kirjoitti:

Kevyen liikenteenväylä ei ole aina helposti havaittavissa, joten tämä "toisiinsa törmäävät pyöräilijät" lisäkilpi kolmion alla on hyödyllinen. Se ei ole siksi, etteikö väistämisvelvollisuutta tunnettaisi.

Lue lisää

Jep. Ja vaikka siinä joku väylä näkyisikin, voi olla vaikea nähdä sivustapäin ne pyörätiemerkit, jotka kertovat että väylällä voi liikkua jalankulkijoiden lisäksi nopeita pyöräilijöitä. Kolmion alle laitettu lisäkilpi selventää.

Anonyymi kirjoitti:

Todella monessa risteyksessä on jouduttu laittamaan kolmion alle lisäkilpi, jossa autoilijoille erikseen korostetaan, että väistämisvelvollisuus velvoittaa väistämään myös heti kolmion jälkeen olevan kevyen liikenteen väylän liikennettä. Itsestäänselvyyttä pitää siis korostaa toisella itsestäänselvyydellä. Valitettavasti sekään ei läheskään kaikkien kohdalla riitä.

Lue lisää

Itse en ole nähnyt kolmion alla muuta lisäkilpeä, kuin 'kaksisuuntainen pyörätie' (H23). Sillä taas ilmoitetaan, että edessä kulkeva pyörätie/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on kaksisuuntainen ja että pyöräilijöitä voi tulla molemmista suunnista.

Miten pihalla voi joku olla todellisuudesta?

"Nyt vain jalankulkijat ja pyöräilijät siirtävät 100% turvallisuutensa autoilijalle ja jos autoilija tekee virheen niin katastrofi on valmis."

Viime vuonna liikenteessä kuoli alle 200 ihmistä. En muista jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuutta, mutta se oli hyvin pieni. Jos liikut joskus jalan pääkaupunkiseudulla, huomaat pian, että mikäli jalankulkijat "100% siirtäisivät turvallisuutensa autoilijalle" kuolisi suojatieonnettomuuksissa satoja ihmisiä päivässä pelkästään Helsingissä. Samoin pyöräilijät joutuvat tuon tuosta väistämään autoilijoita, jotka unohtavat kääntyessään velvollisuutensa väistää samaan suuntaan kulkevia pyöräilijöitä.

Jalankulkijat ja pyöräilijät nimenomaan onnistuvat lähes aina paikkaamaan autoilijan virheen, ja vain hyvin harvoin autoilijan tekemä virhe johtaa onnettomuuteen jalankulkijan tai pyöräilijän kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Miten pihalla voi joku olla todellisuudesta?

"Nyt vain jalankulkijat ja pyöräilijät siirtävät 100% turvallisuutensa autoilijalle ja jos autoilija tekee virheen niin katastrofi on valmis."

Viime vuonna liikenteessä kuoli alle 200 ihmistä. En muista jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuutta, mutta se oli hyvin pieni. Jos liikut joskus jalan pääkaupunkiseudulla, huomaat pian, että mikäli jalankulkijat "100% siirtäisivät turvallisuutensa autoilijalle" kuolisi suojatieonnettomuuksissa satoja ihmisiä päivässä pelkästään Helsingissä. Samoin pyöräilijät joutuvat tuon tuosta väistämään autoilijoita, jotka unohtavat kääntyessään velvollisuutensa väistää samaan suuntaan kulkevia pyöräilijöitä.

Jalankulkijat ja pyöräilijät nimenomaan onnistuvat lähes aina paikkaamaan autoilijan virheen, ja vain hyvin harvoin autoilijan tekemä virhe johtaa onnettomuuteen jalankulkijan tai pyöräilijän kanssa.

Lue lisää

Miten pihalla joku voi olla todellisuudesta?

Todellisuudessa juuri paljon parjatut autoilijat ovat se tekijä, joka estää pääosin onnettomuustilastojen räjähtämisen käsiin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla jalankulkijat, lautailijat ja pyöräilijät ovat luopuneet lähes täysin liikennesääntöjen noudattamisesta. Päivittäin valppaat autoilijat pelastavat satoja kevyen liikenteen edustajia loukkaantumiselta tai hengen menetykseltä. Ainoa tekijä, mikä nämä edellä mainitut saa edes hieman varomaan, on pelko terveyden menettämisestä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on helppo huomata, miten liikennevaloista mennään surutta päin punaisia, jos autoja ei ole lähestymässä. Tilanne menee koko ajan huonompaan suuntaan. Poliisi on jo luovuttanut valvonnan suhteen, saattaa kerran vuodessa pitää jotakin pyöräilyvalvonnan teemapäivää, jonka vaikutus on pyöreä nolla. Vain autoilijoiden valppaus ja moraali estävät tilanteen riistäytymisen käsistä.

Anonyymi kirjoitti:

Miten pihalla joku voi olla todellisuudesta?

Todellisuudessa juuri paljon parjatut autoilijat ovat se tekijä, joka estää pääosin onnettomuustilastojen räjähtämisen käsiin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla jalankulkijat, lautailijat ja pyöräilijät ovat luopuneet lähes täysin liikennesääntöjen noudattamisesta. Päivittäin valppaat autoilijat pelastavat satoja kevyen liikenteen edustajia loukkaantumiselta tai hengen menetykseltä. Ainoa tekijä, mikä nämä edellä mainitut saa edes hieman varomaan, on pelko terveyden menettämisestä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on helppo huomata, miten liikennevaloista mennään surutta päin punaisia, jos autoja ei ole lähestymässä. Tilanne menee koko ajan huonompaan suuntaan. Poliisi on jo luovuttanut valvonnan suhteen, saattaa kerran vuodessa pitää jotakin pyöräilyvalvonnan teemapäivää, jonka vaikutus on pyöreä nolla. Vain autoilijoiden valppaus ja moraali estävät tilanteen riistäytymisen käsistä.

Lue lisää

On totta, että valtaosa meistä jalankulkijoista painelee punaista päin, jos autoja ei ole lähestymässä. Mitä sitten? Miten se liittyy tähän asiaan? Se on sääntöjen rikkomista, mutta ei millään tavalla vaikuta kenenkään turvallisuuteen eikä vaadi valppaalta autoilijalta toimenpiteitä.

Minä liikun jalan hyvin paljon, pyörällä silloin tällöin ja autolla todella paljon. Joskus harvoin joutuu autolla reagoimaan sääntöjä rikkovaan jalankulkijaan, vielä harvemmin pyöräilijään. Sekä itse jalankulkijana että ratin takaa katsellen joudun valitettavasti useita kertoja päivässä todistamaan, miten ajoneuvon kuljettaja joko ihan tahallaan on antamatta esteetöntä kulkua jalankulkijalle suojatiellä tai laiminlyö velvollisuutensa lähestyä suojatietä sellaisella nopeudella, että ehtisi havaita jalankulkijan ja antaa esteettömän kulun.

Tieto väistämisvelvollisuudesta pitää olla niin selkeä ja yksiselitteinen, että tilanteissa ei synny epäselvyyttä siitä, että miten väistämisvelvollisuus kohdassa on.

Jos ajoradan edestä kulkee poikittainen kevyenliikenteen väylä, jota autoilijan tulee väistää, niin varminta on tietenkin laittaa siihen väistämismerkki, kuten kolmio ja kolmion alle vielä "kaksisuuntainen pyörätie" lisäkilpi ilmoittamaan asiasta, jos kyseessä on kevyenliikenteen väylä, jolla saa pyöräillä molempiin suuntiin.

Anonyymi kirjoitti:

Miten pihalla joku voi olla todellisuudesta?

Todellisuudessa juuri paljon parjatut autoilijat ovat se tekijä, joka estää pääosin onnettomuustilastojen räjähtämisen käsiin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla jalankulkijat, lautailijat ja pyöräilijät ovat luopuneet lähes täysin liikennesääntöjen noudattamisesta. Päivittäin valppaat autoilijat pelastavat satoja kevyen liikenteen edustajia loukkaantumiselta tai hengen menetykseltä. Ainoa tekijä, mikä nämä edellä mainitut saa edes hieman varomaan, on pelko terveyden menettämisestä. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on helppo huomata, miten liikennevaloista mennään surutta päin punaisia, jos autoja ei ole lähestymässä. Tilanne menee koko ajan huonompaan suuntaan. Poliisi on jo luovuttanut valvonnan suhteen, saattaa kerran vuodessa pitää jotakin pyöräilyvalvonnan teemapäivää, jonka vaikutus on pyöreä nolla. Vain autoilijoiden valppaus ja moraali estävät tilanteen riistäytymisen käsistä.

Lue lisää

Onko tietoa, vai sittenkin mutua?

Anonyymi kirjoitti:

On totta, että valtaosa meistä jalankulkijoista painelee punaista päin, jos autoja ei ole lähestymässä. Mitä sitten? Miten se liittyy tähän asiaan? Se on sääntöjen rikkomista, mutta ei millään tavalla vaikuta kenenkään turvallisuuteen eikä vaadi valppaalta autoilijalta toimenpiteitä.

Minä liikun jalan hyvin paljon, pyörällä silloin tällöin ja autolla todella paljon. Joskus harvoin joutuu autolla reagoimaan sääntöjä rikkovaan jalankulkijaan, vielä harvemmin pyöräilijään. Sekä itse jalankulkijana että ratin takaa katsellen joudun valitettavasti useita kertoja päivässä todistamaan, miten ajoneuvon kuljettaja joko ihan tahallaan on antamatta esteetöntä kulkua jalankulkijalle suojatiellä tai laiminlyö velvollisuutensa lähestyä suojatietä sellaisella nopeudella, että ehtisi havaita jalankulkijan ja antaa esteettömän kulun.

Lue lisää

Niinhän se menee, että jalankulkijoista ja pyöräilijöistä suuri osa rikkoo liikennevalojen punaista valoa kun muita ei ole läheisyydessä. Kuten kirjoittaja sanoo, siitä ei ole yleensä vaaraa kenellekään. Se on kuitenkin lain vastaista ja yleensä lain vastainen käytös tulee tavaksi. Seuraavalla kerralla mennään päin punaisia vaikka auto on lähestymässä ja kun tapa pinttyy, niin mennään surutta auton eteen niin että autoilija joutuu väistämään. Mielellään perustellaan väärinkäytöksiä sillä, että on itse kärsijänä jos jotakin sattuu. Monet eivät huomaa, että näiden säännöistä piittaamattomien sairauskulut maksetaan veronmaksajien yhteisistä varoista. Siksi se ei ole pelkästään henkilökohtainen asia. Toinen ikävä seuraus on lasten ja muiden lakia osaamattomien saama väärä esimerkki. Eikö olisi kaikille eduksi, että toimitaan sääntöjen mukaan riippumatta siitä onko valvontaa vai ei tai onko joku näkemässä tai ei? Lain tarkoitus ei ole, että jokainen tienkäyttäjä voi itse valita noudattako sääntöjä vai ei, eikä myöskään se mitä sääntöjä noudattaa ja mitä ei.

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän se menee, että jalankulkijoista ja pyöräilijöistä suuri osa rikkoo liikennevalojen punaista valoa kun muita ei ole läheisyydessä. Kuten kirjoittaja sanoo, siitä ei ole yleensä vaaraa kenellekään. Se on kuitenkin lain vastaista ja yleensä lain vastainen käytös tulee tavaksi. Seuraavalla kerralla mennään päin punaisia vaikka auto on lähestymässä ja kun tapa pinttyy, niin mennään surutta auton eteen niin että autoilija joutuu väistämään. Mielellään perustellaan väärinkäytöksiä sillä, että on itse kärsijänä jos jotakin sattuu. Monet eivät huomaa, että näiden säännöistä piittaamattomien sairauskulut maksetaan veronmaksajien yhteisistä varoista. Siksi se ei ole pelkästään henkilökohtainen asia. Toinen ikävä seuraus on lasten ja muiden lakia osaamattomien saama väärä esimerkki. Eikö olisi kaikille eduksi, että toimitaan sääntöjen mukaan riippumatta siitä onko valvontaa vai ei tai onko joku näkemässä tai ei? Lain tarkoitus ei ole, että jokainen tienkäyttäjä voi itse valita noudattako sääntöjä vai ei, eikä myöskään se mitä sääntöjä noudattaa ja mitä ei.

Lue lisää

Huolestuisin, jos olisit itsesi kanssa eri mieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän se menee, että jalankulkijoista ja pyöräilijöistä suuri osa rikkoo liikennevalojen punaista valoa kun muita ei ole läheisyydessä. Kuten kirjoittaja sanoo, siitä ei ole yleensä vaaraa kenellekään. Se on kuitenkin lain vastaista ja yleensä lain vastainen käytös tulee tavaksi. Seuraavalla kerralla mennään päin punaisia vaikka auto on lähestymässä ja kun tapa pinttyy, niin mennään surutta auton eteen niin että autoilija joutuu väistämään. Mielellään perustellaan väärinkäytöksiä sillä, että on itse kärsijänä jos jotakin sattuu. Monet eivät huomaa, että näiden säännöistä piittaamattomien sairauskulut maksetaan veronmaksajien yhteisistä varoista. Siksi se ei ole pelkästään henkilökohtainen asia. Toinen ikävä seuraus on lasten ja muiden lakia osaamattomien saama väärä esimerkki. Eikö olisi kaikille eduksi, että toimitaan sääntöjen mukaan riippumatta siitä onko valvontaa vai ei tai onko joku näkemässä tai ei? Lain tarkoitus ei ole, että jokainen tienkäyttäjä voi itse valita noudattako sääntöjä vai ei, eikä myöskään se mitä sääntöjä noudattaa ja mitä ei.

Lue lisää

Hyvin huomioitu, että tien käyttäjä ei itse voi valita mitä kaleja noudattaa vai noudattaako mitään. Täällä on usein ollut äänessä kirjoittaja, jonka mielestä jalankulkijat, pyöräilijät ja lautailijat voivat valita miten toimivat lakien noudattamisen suhteen. Tämä samainen pelle on moneen kertaan kertonut mm. että pyöräilijä voi valita käyttääkö paikalla olevaa pyörätietä vai ajaako ajoradalla. Tätä samaa logiikkaa noudattava autoilijakin voi valita missä ajaa, esim. tilapäinen suma on helppo ohittaa pyörätien kautta ja pyörätietä voi käyttää pysäköintiin silloin kun muuta vapaata paikkaa ei löydy.

Anonyymi kirjoitti:

Tieto väistämisvelvollisuudesta pitää olla niin selkeä ja yksiselitteinen, että tilanteissa ei synny epäselvyyttä siitä, että miten väistämisvelvollisuus kohdassa on.

Jos ajoradan edestä kulkee poikittainen kevyenliikenteen väylä, jota autoilijan tulee väistää, niin varminta on tietenkin laittaa siihen väistämismerkki, kuten kolmio ja kolmion alle vielä "kaksisuuntainen pyörätie" lisäkilpi ilmoittamaan asiasta, jos kyseessä on kevyenliikenteen väylä, jolla saa pyöräillä molempiin suuntiin.

Lue lisää

Niin pitää. Kärkikolmikon pitäisi riittää, mutta käytännössä on huomattu, ettei se monelle autoilijalle riitä, vaan lisäkilvellä on pakko korostaa, että pyöräilijöitäkin tulee tilanteessa väistää. Ja surkeimpien tapausten kohdalla sekään ei riitä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin pitää. Kärkikolmikon pitäisi riittää, mutta käytännössä on huomattu, ettei se monelle autoilijalle riitä, vaan lisäkilvellä on pakko korostaa, että pyöräilijöitäkin tulee tilanteessa väistää. Ja surkeimpien tapausten kohdalla sekään ei riitä.

Lue lisää

Olisinkin ollut hieman yllättynyt, jos olisit ollut itsesi kanssa eri mieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin pitää. Kärkikolmikon pitäisi riittää, mutta käytännössä on huomattu, ettei se monelle autoilijalle riitä, vaan lisäkilvellä on pakko korostaa, että pyöräilijöitäkin tulee tilanteessa väistää. Ja surkeimpien tapausten kohdalla sekään ei riitä.

Lue lisää

Ei taida olla muuta sellaista lisäkilpeä kolmion alle, kuin mainittu 'Kaksisuuntainen pyörätie' (H23) ja se vaatii sen, että edessä kulkeva pyörätie on kaksisuuntainen. Jos on yksisuuntainen pyörätie kyseessä, niin ei ole lisäkilpeä laittaa kolmion alle.

Suojatien osalta tieliikennelaissa määritetään seuraavaa: Tässä laissa tarkoitetaan: suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa.

Pyörätien jatkeen osalta tieliikennelaissa lukee mm. seuraavaa: "Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään osoittamaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka."

Suojatiellä tarkoitetaan siis mm. ajoradan ylittämiseen tarkoitettua tien osaa. Kun on suojatie merkitty, niin tilanteissa ei voi koskaan olla niin päin, että ajoradan liikenne olisi kohdassa se kevyenliikenteen väylän ylittävä osapuoli.

Kun on pyörätien jatke merkitty kohtaan, niin tietää myös suoraan, että kohdassa kevyenliikenteen väylä ylittää ajoradan, eikä ole kohdassa koskaan toisin päin, että ajoradan liikenne olisi se kevyenliikenteen väylän ylittävä osapuoli.

"Tieliikennelaki ei ota kantaa väylän rakenteeseen liittyen väistämisvelvollisuuteen. Tuota ilmeisesti yritetään selkeyttää korottamalla pyörätietä/suojatietä hivenen. "

Tuntuu siltä, että paljosta pohdinnasta huolimatta et oikein ole sisäistänyt, mitä tuossa tehdään.
Ei pyörätietä tai suojatietä koroteta hivenen, vaan suojatie poistetaan ja kohdalle rakennetaan jalkakäytävä, mahdollisesti pyörätien jatke poistetaan, ja rakennetaan uusi pyörätie risteävän kadun yli.

Anonyymi kirjoitti:

"Tieliikennelaki ei ota kantaa väylän rakenteeseen liittyen väistämisvelvollisuuteen. Tuota ilmeisesti yritetään selkeyttää korottamalla pyörätietä/suojatietä hivenen. "

Tuntuu siltä, että paljosta pohdinnasta huolimatta et oikein ole sisäistänyt, mitä tuossa tehdään.
Ei pyörätietä tai suojatietä koroteta hivenen, vaan suojatie poistetaan ja kohdalle rakennetaan jalkakäytävä, mahdollisesti pyörätien jatke poistetaan, ja rakennetaan uusi pyörätie risteävän kadun yli.

Lue lisää

Korjaus: Tuossa olisi pitänyt lukea >> Tuota ilmeisesti yritetään selkeyttää korottamalla pyörätietä/jalkakäytävää hivenen. Suojatie oli väärä termi tuossa kohtaa.

Pyritään ilmeisesti korostamaan autoilijoille, että ajoradan liikenne ylittää kevyenliikenteen väylän, kun sitä väylää korotetaan. Korotus itsesään ei kuitenkaan väistämiseen vaikuta.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaus: Tuossa olisi pitänyt lukea >> Tuota ilmeisesti yritetään selkeyttää korottamalla pyörätietä/jalkakäytävää hivenen. Suojatie oli väärä termi tuossa kohtaa.

Pyritään ilmeisesti korostamaan autoilijoille, että ajoradan liikenne ylittää kevyenliikenteen väylän, kun sitä väylää korotetaan. Korotus itsesään ei kuitenkaan väistämiseen vaikuta.

Lue lisää

Korottamalla yleisesti erotetaan jalkakäytävä ajoradasta. Joten korotus on olennainen väistämisvelvollisuuden kannalta, mikä osoittaa ajoradan reunan. Autoilija on väistämisvelvollinen jalankulkijoihin nähden jalkakäytävää ylittäessään.

Myös yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on usein korotettu ajoradasta, joskin pyöräilijöitä varten voi ajoradan ylityspaikassa olla madallettu korotus ajon helpottamiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Korottamalla yleisesti erotetaan jalkakäytävä ajoradasta. Joten korotus on olennainen väistämisvelvollisuuden kannalta, mikä osoittaa ajoradan reunan. Autoilija on väistämisvelvollinen jalankulkijoihin nähden jalkakäytävää ylittäessään.

Myös yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on usein korotettu ajoradasta, joskin pyöräilijöitä varten voi ajoradan ylityspaikassa olla madallettu korotus ajon helpottamiseksi.

Lue lisää

Kevyenliikenteen väylän korotus tai muu rakenteellinen ero ajorataan nähden erottaa väylät toisistaan. Sillä ei ole väistämisen kanssa mitään tekemistä, koska laki ei velvoita väistämään rakenteellisen erotuksen perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Korottamalla yleisesti erotetaan jalkakäytävä ajoradasta. Joten korotus on olennainen väistämisvelvollisuuden kannalta, mikä osoittaa ajoradan reunan. Autoilija on väistämisvelvollinen jalankulkijoihin nähden jalkakäytävää ylittäessään.

Myös yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on usein korotettu ajoradasta, joskin pyöräilijöitä varten voi ajoradan ylityspaikassa olla madallettu korotus ajon helpottamiseksi.

Lue lisää

Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on monesti samalla tasolla ajoradan kanssa ja rakenteellinen erotus vieressä kulkevasta ajoradasta on hoidettu muulla tavoin, kuin korottamalla. Näin on usein esim. taajamien ulkopuolella, mutta myös taajamissa. Autoilija on yhtä lailla väistämisvelvollinen ylittäessä sellaisen väylän, jos ajoradan liikenne on se kevyenliikenteen väylän ylittävä osapuoli.

Anonyymi kirjoitti:

Korottamalla yleisesti erotetaan jalkakäytävä ajoradasta. Joten korotus on olennainen väistämisvelvollisuuden kannalta, mikä osoittaa ajoradan reunan. Autoilija on väistämisvelvollinen jalankulkijoihin nähden jalkakäytävää ylittäessään.

Myös yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on usein korotettu ajoradasta, joskin pyöräilijöitä varten voi ajoradan ylityspaikassa olla madallettu korotus ajon helpottamiseksi.

Lue lisää

Rakenteellisia erottelukeinoja ovat sellaiset, joissa pyörätien ja jalkakäytävän välillä on tasoero tai fyysinen este/rakenteellinen elementti, taikka selkeä välikaista, jolloin pyörätie ja jalkakäytävä ovat erillisiä väyliä.

Anonyymi kirjoitti:

Rakenteellisia erottelukeinoja ovat sellaiset, joissa pyörätien ja jalkakäytävän välillä on tasoero tai fyysinen este/rakenteellinen elementti, taikka selkeä välikaista, jolloin pyörätie ja jalkakäytävä ovat erillisiä väyliä.

Lue lisää

Välikaista ei ole rakenteellinen erottelu. Välialueella ei ole merkitystä väistämivelvollisuuteen. Rakenteella erotetaan ajorata välittömästi jalkakäytävästä tai pyörätiestä. Se on ainakin kesäisin Suomessa helposti erotettavissa tien pinnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Välikaista ei ole rakenteellinen erottelu. Välialueella ei ole merkitystä väistämivelvollisuuteen. Rakenteella erotetaan ajorata välittömästi jalkakäytävästä tai pyörätiestä. Se on ainakin kesäisin Suomessa helposti erotettavissa tien pinnassa.

Lue lisää

Jotenkin uskon Tampereen kaupungin "Kävelyn ja pyöräilyn erottelun ja ajoratamerkintöjen periaatteet" julkaisua enemmän, kuin jonkun nettikirjoittelua.

Anonyymi kirjoitti:

Jotenkin uskon Tampereen kaupungin "Kävelyn ja pyöräilyn erottelun ja ajoratamerkintöjen periaatteet" julkaisua enemmän, kuin jonkun nettikirjoittelua.

Nämä asiat on ihan tieliikennelaissa. Kaupunkien on noudatettva lakia. Uskonasiat kuuluvat sitten kirkoille ja muille uskonnollisille yhdyskunnille.

Anonyymi kirjoitti:

Nämä asiat on ihan tieliikennelaissa. Kaupunkien on noudatettva lakia. Uskonasiat kuuluvat sitten kirkoille ja muille uskonnollisille yhdyskunnille.

Missä laissa määriteään rakenteellisen erottelun vaatimukset?

Anonyymi kirjoitti:

Nämä asiat on ihan tieliikennelaissa. Kaupunkien on noudatettva lakia. Uskonasiat kuuluvat sitten kirkoille ja muille uskonnollisille yhdyskunnille.

Kannattaa lukea Väyläviraston ohjeita 18/2020 - Pyöräliikenteen suunnittelu ja sivu 50 eteenpäin (4.4.2 Erotusalue).

https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020-18_pyoraliikenteen_suunnittelu_web.pdf

Kyseessähän on siis konstruktio, jossa rakenteellisesti erotettu jalkakäytävä/pyörätie jatkuu risteyksen yli siten, että risteävä ajorata päättyy siihen ja ajorataa kulkeva liikenne ylittää jalkakäytävän/pyörätien päästäkseen toiselle ajoradalle.

Tuolla rakenteellisesti korotetulla konstruktiolla pyritään ilmeisesti viestittämään autoilijoille, että autoilijat ovat ylittävä osapuoli tilanteessa. Takuulla on muitakin tilanteita ilman tuollaista korotusta, joissa autoilija on silti se kevyenliikenteen väylän ylittävä osapuoli.

Korotus itsesään ei kutenkaan muodosta mitään väistämisvelvollisuutta.

"Paikassa ei ole pyörätien liikennemerkkiä, joten siinä ei ole pyörätietä."
Onko joku väittänyt, että tuossa on pyörätie?

Anonyymi kirjoitti:

Korotus itsesään ei kutenkaan muodosta mitään väistämisvelvollisuutta.

"Korotus itsesään ei kutenkaan muodosta mitään väistämisvelvollisuutta."

Ei tietenkään, vaan sen väistämisvelvollisuuden määrää tieliikennelaki.

Ei siinä ole mitään merkintöjä.
Vasemmalta tulevat ajoneuvot väistää, koska ei ole kolmiota.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siinä ole mitään merkintöjä.
Vasemmalta tulevat ajoneuvot väistää, koska ei ole kolmiota.

Täytyy huomioida, että polkupyöräkaista on maalattu ajorataan, eli väärään suuntaan ajava polupyörä voi tulla oikealta.
Sitä pitäisi kai väistää?

Varmaan turvauduttu tieliikennelain pykälään ennakointivelvollisuudesta ja on säästetty jättämällä kaikki tiemerkinnät pois?

Vaarallisen risteyksen merkki olisi ehkä hyvä, mutta ennakointivelvoitteen mukaisesti pitää ajaa varovasti katveiden olemassaolo ja poikkeuksellinen ratkaisu huomioiden.
Osuva osapuoli on syyllinen ja törmäyksen kohde syytön?

Anonyymi kirjoitti:

Täytyy huomioida, että polkupyöräkaista on maalattu ajorataan, eli väärään suuntaan ajava polupyörä voi tulla oikealta.
Sitä pitäisi kai väistää?

Varmaan turvauduttu tieliikennelain pykälään ennakointivelvollisuudesta ja on säästetty jättämällä kaikki tiemerkinnät pois?

Vaarallisen risteyksen merkki olisi ehkä hyvä, mutta ennakointivelvoitteen mukaisesti pitää ajaa varovasti katveiden olemassaolo ja poikkeuksellinen ratkaisu huomioiden.
Osuva osapuoli on syyllinen ja törmäyksen kohde syytön?

Lue lisää

Ei tuossa ole mitään epäselvää, tai kinattavaa. Merimiehenkadulta tuleva väistää kaikkia muita.