"Haluatko lyödä minua naamaan?" Miten käsitellä aggressiota ja väkivaltaa yhteiskunnassa

Ei mene päivääkään ilman, että tiedotusvälineet raportoivat uudesta kotirikoksesta. Vaikuttaa siltä, ​​että ympärillä olevat ihmiset ovat villiintyneet ja yrittävät loukata toisiaan, lyödä toisiaan kasvoihin tai jopa puukottaa toisiaan veitsellä.

Vjatšeslav Kostikov, strategisen suunnittelukeskuksen "AiF" johtaja:

Kansalaiset raaputtavat naapureiden autoja, alkavat tappelua parkkipaikoilla, joutuvat vaikeuksiin töissä, joukkoliikenteessä ja jopa teatterissa. Lapset kiusaavat toisiaan koulussa... Sanallisesta aggressiosta ei ole mitään sanottavaa. Tutkimusten mukaan lähes 80 % venäläisistä kuulee säännöllisesti säädytöntä kieltä ympäristössään ja lähes 60 % kiroilee itseään. Valitettavasti vahvoja ilmaisuja kuullaan yhä enemmän naisten ja tyttöjen huulilta. Erityisen tyylikkäänä pidetään vannomista lähetyksessä tai videolla sosiaalisessa mediassa.

Negatiivisuus on poissa kaavioista
Psykologit ihmettelevät: mistä tämä negatiivisuuden aalto tulee? Ja he rauhoittavat meitä vain sillä tosiasialla, että tämä ei ole vain meidän, vaan globaali ilmiö.


Yksi syy aggressiivisuuden lisääntymiseen koko planeetalla oli ihmisten pakotettu eristäminen covid-pandemian aikana. YK:n arvioiden mukaan yli 40 prosenttia maailman väestöstä oli silloin karanteenissa. Ja kävi ilmi, että eläminen suljetussa tilassa ilman normaalia viestintää vaikuttaa äärimmäisen kielteisesti psyykeen. Monissa maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa) väkivallan taso on yksinkertaisesti laskenut mittakaavaltaan. Keskinäinen suvaitsemattomuus kasvaa myös Euroopassa. Mitä voimme sanoa "perinteisestä" nöyryytyksestä, jota naiset kohtaavat kymmenissä muslimimaissa. Esimerkiksi Afganistanissa ja Pakistanissa yli 80% kauniista sukupuolesta on pakotettu kestämään perheväkivaltaa - nämä ovat paikallisia tapoja.

Venäjällä 28 % raiskauksista ja 21 % murhista tapahtuu perheen sisällä, läheisten keskuudessa. Valitettavasti meillä ei ole vieläkään perheväkivallan vastaista lakia. Ja jos naiset tekevät harvinaisia ​​valituksia aviomiehiään vastaan, poliisi tekee parhaansa välttääkseen puuttumista asiaan.

Ei ole mikään salaisuus, että skandaalien ja jopa "juopumuskaupan" murhien määrä lisääntyy huomattavasti pitkien lomien aikana. Yksi huipuista tapahtuu uudenvuoden aikana. Ihmiset (etenkin sivistymättömissä ja huonosti koulutetuissa perheissä) tulevat kirjaimellisesti hulluiksi joutilaisuudesta.

Tulee lapsuudesta
Monet psykologit väittävät, että aggression juuret ovat lapsuudessamme. Tietysti perhekasvatus ja vanhempien esimerkki ovat suuria, ellei tärkeintä, merkitystä. Mutta haluan huomauttaa, että lapsen synnynnäiset ominaisuudet eivät ole yhtä tärkeitä. Hänen kykynsä, kykynsä tai päinvastoin niiden puute. Voin tuskin kuvitella, että nuoruudessaan Mozart, Chopin, Tšaikovski tai Rahmaninov menivät kadulle ja kiusasivat ohikulkijoita...


Asiantuntijat huomauttavat, että korkein aggressiotaso havaitaan murrosiässä, kun henkilö etsii paikkaansa yhteiskunnassa ja ammatissa. Nykymaailma on paljon monimutkaisempi kuin se, jossa vanhempamme, isoisämme ja isoisoisämme elivät. Oman paikkasi löytäminen siinä on erittäin vaikeaa. Ja jos ilmaistujen kykyjen puuttuessa tätä paikkaa ei löydy tai se löytyy suurilla vaikeuksilla, henkilö joko kompensoi epäonnistumisensa aggressiolla muita kohtaan tai vetäytyy itseensä. Ja vasta 30–35-vuotiaana hänen emotionaalinen tilansa palaa normaaliksi.

Asiantuntijoiden mukaan yksi aggression kasvun tekijöistä on Internet ja sosiaaliset verkostot. He ovat kirjaimellisesti täynnä väkivallan mielenosoituksia. Joka toinen Internetin kuluttaja kohtaa tämän. "verkkokiusaamisesta" – verkkokiusaamisesta – on tullut yleistä. Hänen uhrinsa ovat useimmiten tyttöjä. Tietokonepelit, joissa tappaminen joka minuutti, jopa virtuaalihahmot, on normi ja jopa urhoollisuus, vaikuttavat negatiivisesti teini-ikäisten psyykeen.

* * *

Yleisö, lääkärit, psykologit etsivät tapoja vähentää aggression tasoa. Ei ole vielä ulospääsyä. Neuvostoliiton "Pioneer Dawnin" mallien mukainen isänmaallinen kasvatus ei tuota näkyviä tuloksia. Nuoret eivät kuuntele mieluummin makeita puhujia, vaan ikätovereita. Köyhyydellä on myös negatiivinen vaikutus.

Historiallinen kokemus osoittaa, että yhteiskunnan aggression taso riippuu pitkälti yhteiskunnan luonteesta, sen moraalisista, sosiaalisista ja poliittisista perusteista. Väkivalta ja ihmisoikeusloukkausten laajuus Neuvosto-Venäjällä lisääntyivät katastrofaalisesti "Iljitšin testamentin" ja bolshevikkien moraalin käyttöönoton myötä. Mutta nämä liitot, jopa 100 vuotta itse Iljitšin kuoleman jälkeen, säilyvät suurelta osin. Ehkä ei vain yksilöitä tarvitse korjata, vaan koko yhteiskunta?