Mihin lakiin väärät sijaishuoltopäätökset perustuvat?

Sossu voi halutessaan teeskennellä, että me olemme tosi epävakaita. Kukaan ei tarkasta vointiamme ja eristyspäätös jatkuu. Jos menemme todistamaan voivamme hienosti, tarkastaja sanoo haluavansa seurata meitä. Silloin olemme jo kontrollissa, jonka puutteen vuoksi sossu teeskentelee. Hyvävointisuus ei johda rangaistusten purkuun.

1 Mikä lastensuojelulain virhe aiheuttaa sortoa? Mikä laki on väärä, mihin lakiin sorto perustuu

https://lnkd.in/dpbVVYWB

Hannu Hintsala: "Heidän toimintansa perustuu suoraan stubbin hallituksen heille antamaan yksinvaltiuteen.
Hallituksen esityksessä HE164/2014 sivun 64 oikea palsta on yhtäkuin soveltamisohje sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain 36 pykälille, joka antaa sosiaalityöntekiälle mielvallan.
Tämä hallituksen esitys määrää jotakuinkin näin.
Sosiaalityöntekiä tekee ARVION.
ARVIO tulee kirjata asiakas suunnitelmaan.
Kun ARVIO on kirjattu asiakas suunnitelmaan kunnille tulee VELVOLLISUUS toimeen panna kaikki mitä sosiaalityöntekiä on ARVIOINUT.
Tämä ARVIO saa olla mitä tahansa valheen ja totuuden väliltä."

Esko Leipälä: "Juuri noin, mitä hr. Hintsala kertoi: oikeuskanslerin päätös OKV 430/202/10 kumoaa ”Stubbin lain” (laillistetut lastenryöstöt) eli Suomen hallituksen lainsoveltamisohjeen HE 164/2014, sivu 46 ja sivujen 1-2 taite. Joka osaa oikeudessa tähän vedota, saattaa voittaa lapsensa huostaanottojutun ja muut lastensuojelun "minulla on huoli"- pakkopäätökset.
► Lisäksi on olemassa ihan tuore, eli alle vuoden ikäinen AVIn ja Valviran paimenkirje, näiden kahden lainvalvojan yhdessä antama ohje valtakunnan sosiaalityöntekijöille ja lastensuojeluvirkailijoille "Lastensuojelun hyvä laatu ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten perusoikeuksien turvaaminen", pvm. 24.3.2022.
Peräti 6 sivun verran ohjeessa lastensuojelun työntekijöille ja päättäjille yritetään vääntää ymmärrettävästi, kuin rautalangasta mallia vääntäen, miten lailliset päätökset myös lastensuojelussa on tehtävä.
* * *"
https://lnkd.in/d-7EHmNZ

Elisa Pekkarinen: " On ongelmallista, että lastensuojelulain 29 pykälä sallii lapsen tapaamisten ulkoistamisen myös muulle lastensuojelun työntekijälle: Sosiaalityöntekijä kun on se, joka on vastuussa ja tekee lapsen asiakkuutta koskevat ratkaisut."
https://lnkd.in/dnxy8rau
Eli sama asia lakitieteen termein, kun vanhemman tuen hyödyllisyyden arvioidaan loppuneeksi, oikeus tukeen päättyneeksi, syrjitään ja lapsen vanhempi eristetään

2 Timo Jalava: "Hallinto-oikeusjärjestelmä ei toimi lainkaan: "Puolueettoman käräjäoikeuden sijaan huostaanotto- oikeudenkäynnit käydään sosiaalityöntekijöiden omissa hallinto- oikeuksissa, joita voi pitää oikeuden irvikuvina. Niissä ei ole käytössä syyttömyysolettamaa, tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia ja asiakkaalla on käänteinen todistustaakka.
Ammattituomareiden sijaan perheitä tuomaroivat entiset hallinto-virkailijat ja sosiaalityöntekijät, joilla ei tarvitse olla lainkaan oikeusfilosofista osaamista tai kokemusta tuomaritoiminnasta.
Oikeudenkäyntien oletuksena on viranomaislausunnon ja - toiminnan oikeellisuus, jota ei tarvitse todistaa.
Kaikki sosiaalityöntekijöiden kirjaama materiaali esim. huhut ja subjektiiviset tuntemukset hyväksytään oikeudenkäyntimateriaaliksi.
Heikoimmillaan hallinto-oikeuden päätöksiin poimitaan sellaisenaan ote lastensuojelun kirjauksista. "
Lue lisää Kafkamaisista näytösoikeudenkäynneistä täältä:

https://lnkd.in/dgr8dq7N

"Niissä ei ole käytössä syyttömyysolettamaa, tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia ja asiakkaalla on käänteinen todistustaakka"



Elina Kero: "Tämä sama malli on käytössä myös käräjäoikeuksissa huoltoriitakäsittelyissä. Käräjäoikeuksissa voivat ignoorata täysin toisen osapuolen, ja tuutata paperit täyteen mielikuvituspaskaa. Ainakin Oulussa"

3 Esko Leipälä vastasi 21.10.2023 : ”Moni haastateltavista sanoi, että vankila on parempi paikka kuin lastensuojelulaitos.” Tämä on mahdollista, koska 1.1.2015 tuli voimaan sosiaalihuoltolain 36 §:n, lastensuojelulain 36 §:n ja sosiaalihuoltolain 48 §:n soveltamisohje (hallituksen esitys 164/2014, sivu 46, oikean palsta, viimeinen kappale), jonka mukaan kuka tahansa sosiaalityöntekijä saa määrätä [”arvioida”] minkä tahansa lapsen huostaanotettavaksi tai määrätä hänet minkä tahansa pakkotoimien kohteeksi, ja – kuten lain soveltamisohje määrää
 ” Kun tarvittavat palvelut on kirjattu [lastensuojelun tai muun sosiaalityöntekijän laatimaan] asiakassuunnitelmaan, SYNTYY KUNNILLE VELVOITE niiden järjestämiseen”.
Se on monin tavoin todistettu, että rajaton ja oikeus ilman rangaistusseuraamuksia käytettävään ihmisten mielivaltaiseen kohteluun tuottaa kauhistuttavaa jälkeä."

Hannes vastasi Eskolle: "Ainakin yksi olennainen tuomioistuinten mädännäisyyden alku tapahtui, kun tuomioistuimet ottivat toimintatavakseen jakaa tuomioita sana - vastaan sana tilanteista, vailla tarvittavia todisteita. Ja se, kun kantelu/valitusviranomaiset ottivat toimintavakseen pyytää vastineen kannellulta viranomaiselta (sosiaalityöntekijältä), ilman että kantelija saa antaa siitä vastaselitystä. Näin kanneltu pääsee tuomariksi (sosiaalityöntekijällä on lastenlääkärin, psykologin ja tuomarin valta) omassa asiassaan. Eli olennaisimmista oikeudenmukaisuuden perusaioista on luovuttu ! Siitä ei tule muuta kuin toinen toistaan törkeimpiä oikeudenmukaisuuden loukkauksia."

4 Esko Leipälä kirjoitti
"Lastensuojelun diktatuurin
perustamisasiakirjat
ja niiden juridiikka:
VAIHEET:
1) Hallitus määräsi, että lastensuojelun huostaanottopäätökset pitää saada ”vapaaehtoisiksi”. Silloin niistä ei voi valittaa, ei kannella eikä viedä oikeuteen vahvistettavaksi. Lastensuojelun asiakkaiden oikeussuojakeinot likvidoitiin ja korvattiin lastensuojelun ja sosiaalitoimen diktatuurilla (kts. HE 164/2014, ss. 1–2).
2) Vapaaehtoiset päätökset kiristetään ja väärennetään systemaattisesti. Tosiasioiden vastaisi lastensuojelun kirjauksia ei suostuta oikaisemaan, vaan/koska ”tarvittaessa” hallinto-oikeudet vahvistavat ne automaattisesti lainvoimaisiksi.
3) Lapsen ja perheen tilanteen arviointi määrättiin sosiaalivirkailijoiden ja lastensuojeluvirkailijoiden yksinoikeudeksi niin, että eivät edes heidän esimiehensä voi puuttua [päätösten tahallisen laittomiin, väärennettyihin] perusteisiin. LASTENSUOJLEUN ”ARVIOT” OVAT SELLAISENAAN HETI LAINVOIMAISIA JA KUNNAN ON NE TOIMEENPANTAVA (kts. HE 164/2014, s. 36, oikea palsta, palstan lopussa).
4) Ammattikorkeakouluissa koulutettaville sosiaalityöntekijöille ja lastensuojeluvirkailijoille opetetaan sosiaalihuoltolain 36 §:n ja lastensuojelulain 36 §:n viimeisten virkkeiden sovellusohjeeksi, että virkailijat itse, vain ja ainoastaan itse, oman harkintansa mukaan ”arvioivat” lapsen ja perheen tilanteen.
– ”Me arvioimme itse! Emme me mitään lakia tarvitse”, on tullut kuulluksi mm. Oulun, Vantaan ja Kankaanpään ja monen muun kunnan sos.virkailijan suusta sanottuna. He todellakin uskovat, että heidät on vapautettu kaikista laillisten päätösten muotoseikkojen noudattamisesta.
5) Lastensuojeluilmoitukset, virkailijoiden omat ”huoli-ilmoitukset” sekä ”huostaanoton pakko -arviot” ovat kaikki vain ilmoituksia, joiden vuoksi kenellekään arvioijalle ei saa aiheutua rangaistuksen kaltaisia seuraamuksia siitä, mitä he arvioihinsa ja muihin ilmoituksiinsa ja ”asiakaskertomuksiinsa” kirjaavat. Huomaa kohta 4: he todellakin uskovat, että heidät on vapautettu Suomen lakien noudattamispakon määräyksistä (kts. sosiaalihuoltolain 48 §:n viimeinen virke).
6) Suomen hallitus korostaa, että on pyrittävä huostaanottojen tehokkaaseen toimeenpanoon aina kun mahdollista – eli kun lastensuojelun asiakas on tavalla tai toisella puolustuskyvytön ja jolta oikeussuojakeinot on jo likvidoitu. Tämän vuoksi lastensuojelun pakkotoimet kohdistuvat etupäässä varattomiin perheisiin ja yksinhuoltajien perheisiin (kts. lastensuojelulain 37 a §: ”Arvioinnin yhteydessä on selvitettävä myös mahdollinen huostaanoton tarve”).

5 Jouni Karjalainen
"Nämä asiantuntijat päättivät, että yksi sosiaalityöntekijä saa tehdä itse henkilokohtaisesti, yksin, salassapito-oikeuden suojassa ja omalla arviollaan ja kirjoittamallaan asiakassuunnitelmalla *** lainvoimaiset päätökset *** lastensuojelun pakkotoimista. Kunnan velvollisuus on ne sellaisenaan toimeenpanna, määrätään hallituksen esityksessä HE 164/2014 (nyt sosiaalihuoltolaki 36 §, lastensuojelulaki 36 §).
Mitään tosiseikkojen selvittämistä edes huostaanottojen toimeenpanon perusteluiksi 1.1.2015 alkaen lastensuojelun päätösperusteiksi ei enää ole edellytetty. Pelkkä sosiaalityöntekijän olettamuksiin tai yhden osapuolen vaatimuksiin perustuva mutta muuten perustelematon "minulla on huoli" on riittänyt jopa huostaanoton toimeenpanemiseksi vaikka poliisivoimin.
Siitä alkoi lastensuojelun kunkin työntekijän despoottinen toimivaltavalta hajottaa perheitä ilman selvitettyjä perusteita.
Siitä alkoi lastensuojelun katastrofi Suomessa.
Asiaan kuuluu, että sama virkailija saa lahjoittaa verovaroista maksettavia "hoitokorvauksia" 100.000 - 300.000 per lapsi per vuosi haluamalleen tutulle huostalaitokselle jokaisesta huostaanotetusta lapsesta erikseen. Vuodessa hän ehtii tehdä monta huostaanottoa.
Lastensuojelu vapautettiin hallintolain mukaisten laillisten päätösten muotoseikkojen kahleista lastensuojelun palveluntuottajien toiveiden toimeenpanijoiksi, itsevaltiaina, joilla on laeista riippumattomat rajattomat toimivaltuudet. Niin avoimesti he lakeja halveksivat ja saavat halveksia.
Yhdelläkään muulla virkailijalla kunnassa ei ole yhtä laajoja ilman kulukattoa olevia tilausvaltuuksia. Lapset ovat näissä oloissa vain välttämätön pakko. Heitä siirrellään lastensuojelun palveluntuottajien asiakashankinnan jouhevaksi toteuttamiseksi ja uuden uljaan lastensuojelun yksityisten palveluntuottajien verkoston perustamiseksi.
Hallituksen esityksen HE 164/2014 lausunnonantajista puuttuvat kokonaan huostaanotetut (tai heidän edustajansa) ja huostaanotettujen omaiset ja läheiset.
==========================
StVM 27/2014 vp - HE 164/2014 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 30 päivänä syyskuuta 2014 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 164/2014 vp).
Lakialoite
Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavan aloitteen:
• LA 46/2012 vp Kari Tolvanen /kok ym. laiksi lastensuojelulain 25 §:n muuttamisesta läh. 18.10.2012
Lausunto
Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 36/2014 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Satu: Lain mukaan lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos hän on välittömässä vaarassa. Vaaran käsitettä venytellään lastensuojelussa yli normaalimerkityksen. Vaaran sijaan keskitytään sosiaalityöntekijän subjektiiviseen huoleen ja uhkatuntemuksiin.

Vaaran pitää olla paitsi välitöntä myös vakavaa. Monissa sijoituksia koskevissa ratkaisuissa ja perusteluissa ei tule ilmi lastensuojelulain vaatimaa vakavaa vaaraa. Esimerkiksi eräässä tapauksessa "ikävään sävyyn" puhuminen oli tulkittu akuuttina vaaratilanteena. Tämä on kyllä kaukaa haettua.

Eli jos lapsi ei ole kotonaan VAKAVASSA VAARASSA, niin jos silti hänet kaapataan heidän omilta vanhemmiltaan, kyseessä on rikollinen toiminta. Lisäksi huostassa ollessaan nämä lapset useimmiten vasta joutuvatkin todelliseen vaaraan:

"Huostaanoton kokeneet lapset