Rahaa säästöön

Kannattaa kunkin miettiä mikä on maallisessa elämässä tärkeintä:
- Ainakin elossa pysyminen = Ruoka. Vaatetus.
- Ilman suuria kärsimyksiä = Terveyden- ja sairaanhoito.
- Koti ja yleinen turvallisuus = Tämä vaatii edeltä suunnittelua ja saattaa maksaa jonkin verran. Tähän kannattaa satsata: esim. viihtyisä asuinympäristö.
- Viihtyminen = Elämän pienet ilot. Tämä vaatii hiukan rahaa, riippuen siitä mitä kukin itse elämältään tässä mielessä haluaa.

- Rahaa ei voi syödä. Raha on huono laastari.
- Tulisi olla melkoinen määrä seteleitä, että niistä olisi yöpeitoksi.
- Hankkiako sähkölämmitys, vai polttaako päivittäin rahaa uunissa?

Raha on tavallaan illuusio: sillä on arvonsa niin kauan kuin on. Jonain päivänä voi syntyä tilanne, ettei rahalla ole elämän laatuun nähden mitään arvoa. On muita asioita, jotka ovat rahaa tärkeämpiä. Jos ne puuttuvat, eivät seteliniputkaan hädän tullen mitään auta. Näitä kuitenkin joutuu yleensä rahalla hankkimaan.

Kumpi parempi:
- Rahaa tilillä? Vai raha vaihdettuna ruokaan, jääkaapissa?
- Rahaa tilillä, vai vaatteita päällä? Jne.

Nykyinen talousrikollisuuskin on sellaista, että etenkin vanhusten tilejä putsaillaan. Vuosikymmenten säästöt katoavat hetkessä tililtä, varkaan tilille.

Rahaa on hyvä olla kohtuullisesti, mutta mielestäni turha säästeliäisyys ei kannata. Raha on ajoissa vaihdettava hyödykkeisiin, joista todella on itselle apua ja hyötyä.

Aloittaja puhuu asiaa

Ja säästämisen harjoittelun jälkeen se pitää jalostaa sijoittamiseksi, turvallisista kohteista kuten aloittaja kuvaa

Tuotto niillä on joskus mahtava

Kuten kymmeniä kertoja olen kirjoittanut
lokakuun alussa Manta irtosi Sammosta
Siis vajaa 5 kuukautta sitten

Ennen irtoamista Sampo maksoi noin 40
Nyt saman

Mutta se antoi Mantan omistajille lahjaksi
Manta maksaa nyt 4
Eli noi 10% tuotto alle viidessä kuukaudessa
Ja kohtuullisen turvallisilla finanssilaitossijoituksilla

Sosialidemokratia on sotkenut suomalaisten työväenluokkaisiksi marisijoiksi
jotka nimittelevät aika vaatimattomia varakkaita rikkaiksi

tätä voi pitää tyhmyytenä ja on siksi vaarallista
kun tyhmä tyhmempi suomalainen on taipumus

Ajatellaa esim Masa Makkosta
keksi teksitivietsin
köyhä laulaja eli insinööri
ei osannut patentoida kappalehintaa

surkeaa katsella suomalaista versiota leijonan luola
pikkusummilla pelataan ja surkeita keksintöjä

usan versiossa on vielä surkeampia keksintöjä mutta siellä on tullut
siitä monia miljonäärejä
varakkaita siis

No ei ainaskaan vanhan kannata rahojaan mihinkään sitoa , huomenna voi olla jo sille käyttöä .

En mieti sijoittamista, vähän rahastoissa on.
Eläke riittää mutta ei aina. Onneksi tuli säästettyä aikoinaan.
Jälkikasvu pärjää, eivät tarvitse perintöä, siksi en pihtaile, mutta en tuhlailekaan.
Menot on selvästi kasvaneet enemmän kuin eläkkeet nousseet.

Kun elää omien, todellisten tarpeiden mukaan niin pienehköistäkin tuloista jää jotain käyttämättä.

Olimme vaimoni kanssa 40v tietämissä kun luottamuksemme tulevan eläkejärjestelmän kestävyyteen alkoi horjumaan.
Talovelkojen tultua pahimmoiltaan hoidetuiksi meni vaimoni kotivuosien jälkeen markettiin kassalle 22h/viikko.
Aloitin pienellä pelivaralla hieman riskiäkin ottaen. Kolmen kotimaisen yhtiön osakkeita.
Valuuttasäätelyn aikaan olivat pankit varmoja.
Helpointa olisi ollut merkitä kuukausittain samalla summalla jonkun yhdistelmä- tai oosakerahaston osuuksia mutta jostakin syystä en silloin innostunut. Varmaa, tasaista, riskitöntä tuottoa. Ei pikavoittoa mutta ei tappiotakaan.

Olimme aina hahmottaneet elämämme eteen päin.
Hahmotteluun sisältyi tavoite lopettaa töissä käyminen haluamallamme ajankohtana suunnittelemissamme puitteissa. Nyt se koitti täysaikaisesti 57v/52v ikäisinä.
Jo aktiivivuosina oli suurin osa lomistamme mennyt matkusteluun ja joutovuosien koittaessa voimme ajoittaa reisut omien mieltymysten mukaan.
Vuosien saatossa oli jotain jäänyt kuluttamatta ja velattoman ok:n vaihtaminen keskustan kerrostalon kolmioon jätti hieman lisää pelivaraa.
Leikin hieman pörssissä. Oli onnistumisia ja takaiskuja. Pahimmillaan tuli takkiin 6-numeroisen summan verran euroja. Toipuminen vei pari vuotta.
Matkustelu ja yksityinen terveydenhuolto ovat suurimmat menoreiät.
Ennen lastemme lähtemistä opiskelemaan olivat he omaksuneet järkevän asenteen rahan käyttöön. Heidän valmistuutua yliopistosta maksoimme toisen opiskeluvelat 20000mk ja annoimme saman summan velattomasti valmistuneelle.

Olemme näinä vuosikymmeninä tehneet järjesttelyjä lapsillemme ja heidän jälkikasvuilleen verottajan sallimissa puitteissa.

Kuten mainitsin niin eläen omien tarpeiden eikä kuviteltujen ympäristön paineiden mukaan on metallin sekatyöläiseltä ja puotipuksu vaimolta jäänyt jotain kuluttamatta.