Porotalouden kannattavuus parani – kokonaispääoman tuottoprosentti jäi kuitenkin negatiiviseksi
Hanna-Mari Räsänen
0
19.02.2024 09:00
POROTALOUS
Kun kokonaistuotoista vähennetään kaikki tuotantokustannukset, porotalousyritykset jäivät 5 990 euroa tappiolle.
Kun kokonaistuotoista vähennetään kaikki tuotantokustannukset, porotalousyritykset jäivät 5 990 euroa tappiolle.
KUVA: MIKKO HALVARI
Porotalouden kannattavuuskerroin nousi 0,69:ään edellisen vuoden 0,36:sta, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessaan. Keskimääräinen yrittäjätulo poronhoitovuonna 2022/2023 oli 13 600 euroa yritystä kohti. Tulokset perustuvat Luken porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoon.
─ Porotalouden yrittäjätulo lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Kokonaispääoman tuottoprosentti jäi kuitenkin negatiiviseksi ja oli -3,5, eli porotalousyritykset eivät tuottaneet tuottoa niihin sitoutuneelle pääomalle, kertoo tutkija Marja Vilja Lukesta tiedotteessa
Paras kannattavuus saavutettiin saamelaisten kotiseutualueella, jossa kannattavuuskerroin nousi 1,06:een edellisvuoden 0,53:sta
Tutkija Viljan mukaan saamelaisten kotiseutualueen parempi kannattavuus johtuu suuremmista porokarjoista ja lihanmyyntituottojen kasvusta kustannusten pysytellessä edellisen vuoden tasolla.
Hanna-Mari Räsänen
0
19.02.2024 09:00
POROTALOUS
Kun kokonaistuotoista vähennetään kaikki tuotantokustannukset, porotalousyritykset jäivät 5 990 euroa tappiolle.
Kun kokonaistuotoista vähennetään kaikki tuotantokustannukset, porotalousyritykset jäivät 5 990 euroa tappiolle.
KUVA: MIKKO HALVARI
Porotalouden kannattavuuskerroin nousi 0,69:ään edellisen vuoden 0,36:sta, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessaan. Keskimääräinen yrittäjätulo poronhoitovuonna 2022/2023 oli 13 600 euroa yritystä kohti. Tulokset perustuvat Luken porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoon.
─ Porotalouden yrittäjätulo lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Kokonaispääoman tuottoprosentti jäi kuitenkin negatiiviseksi ja oli -3,5, eli porotalousyritykset eivät tuottaneet tuottoa niihin sitoutuneelle pääomalle, kertoo tutkija Marja Vilja Lukesta tiedotteessa
Paras kannattavuus saavutettiin saamelaisten kotiseutualueella, jossa kannattavuuskerroin nousi 1,06:een edellisvuoden 0,53:sta
Tutkija Viljan mukaan saamelaisten kotiseutualueen parempi kannattavuus johtuu suuremmista porokarjoista ja lihanmyyntituottojen kasvusta kustannusten pysytellessä edellisen vuoden tasolla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
lois eläjien poron hoito lopetettava satoja miljoonia maksaa veron maksajille tää pelleily paskalle kuselle maistuuvaa jäte lihaa.
Petokorvauksia käytetään väärin: Poronvasoja ostetaan pohjoisesta ja syötetään pedoille idässä
1.11.2017 6.24
JENNI LEUKUMAAVAARA
KUUSAMON JA KAINUUN poronhoitoalueella osa poromiehistä ostaa vuosittain satoja poronvasoja Lapista. Samat vasat tai niistä kasvatetut täysikokoiset porot päästetään kotipaliskunnassa tarkoituksella petojen syötäväksi.
Syynä on se, että petovahingoista voi nostaa tietyissä paliskunnissa tavallista korkeamman petokorvauksen.
Vihreän Langan tietojen mukaan näin tekevät jotkin poromiehet ainakin Hallan ja Hossa–Irnin paliskunnissa koillisrajalla Kainuussa ja Koillismaalla. Molempien paliskuntien saamat petokorvaukset ovat olleet jopa yli kymmenkertaisia teurastuottoon verrattuna.
Näissä paliskunnissa sovelletaan niin sanottua Lex Halla -järjestelmää, joka takaa pedon aiheuttamasta porovahingosta kaksi kertaa suuremman korvauksen kuin muulla poronhoitoalueella. Lex Halla on voimassa kymmenessä paliskunnassa.
Jos poromies ostaa vasan esimerkiksi 250 eurolla, korvaus pedon syömästä vasasta voi olla yli kaksinkertainen. Vasan myyjä taas saa elävänä myydystä vasasta paremman hinnan kuin teuraaksi menevästä.
Poroelinkeinon etua ajava Paliskuntain yhdistys arvioi korkeiden petokorvausten kannustavan väärinkäytöksiin. Korvausten kahmintaa on yritetty estää myös paliskuntien omilla päätöksillä.
Lex Halla tuli voimaan 2009 osana riistavahinkolakia, kun petojen tekemiksi ilmoitetut vahingot olivat kasvaneet poronhoitoalueella.
Luonnonvarakeskuksen arvioinnin mukaan koko poronhoitoalueella löytyneiden petojen tappamien porojen määrä yli kolminkertaistui poronhoitovuodesta 2004–2005 vuoteen 2012–2013, jolloin korvattiin 5 262 petojen tappamaksi ilmoitettua poroa.
Lex Halla on saanut nimensä Suomussalmen Hallan paliskunnasta, jossa ilmoitetut petovahingot ovat suhteessa porojen määrään olleet Suomen suurimpia.
Lex Hallan piirissä olevien alueiden poromiehet saavat pedoille menetetyistä poroista kaksi kertaa suuremman korvauksen kuin muualla poronhoitoalueella asuvat elinkeinonharjoittajat.
Jos paliskunnan poroista kolmessa vuodessa keskimäärin kolme prosenttia joutuu petojen saaliiksi, paliskunta nousee Lex Hallan piiriin.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan lain pohjaksi tekemän mietinnön mukaan erityiskorvauksen arveltiin koskevan lähinnä poronhoitoalueen kaakkoiskulmaa eli Hallaa, Hossa–Irniä, Kallioluomaa ja Näljänkää, joissa erityisesti susien aiheuttamat vahingot olivat lisääntyneet 2000-luvulla.
Nyt lain piirissä on jo kymmenen paliskuntaa eri puolilta poronhoitoaluetta. Korvaukseen oikeutetut paliskunnat vahvistetaan vuosittain maa- ja metsätalousministeriön hallintopäätöksellä.
Hossa–Irnin paliskunnan poroisäntä Juha Paasovaara kertoo, että paliskuntaan ostetaan vuosittain muutamia satoja poronvasoja muualta. Kaikkinensa pohjoisen vasoja tuodaan eteläiselle poronhoitoalueelle Paasovaaran arvion mukaan viitisensataa.
Porojen myynti ei ole poikkeuksellista. Siitosporoja myydään silloin tällöin kannan monipuolistamiseksi ja petovahinkojen kattamiseksi.
Systemaattiseksi väärinkäytöksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun joka vuosi ostetaan kymmeniä vasoja, kasvatetaan ne sen ikäisiksi että korvaussumma kasvaa, ja päästetään porot ilman valvontaa petojen keskelle.
”Siellä on muutama henkilö, joilla on vuodesta toiseen suuret vahingot ja korvaukset. Kyllähän se hiertää paliskunnan sisälläkin, että toiset tekevät töitä, ja toiset keräävät raadot ja korvaukset”, Paasovaara sanoo.
Suurin osa paliskunnan poromiehistä pitää porot aitauksessa tai lähimaastossa vuodenvaihteesta vappuun, jolloin petoja on paljon liikkeellä.
Korvauksia väärin käyttävät poromiehet antavat porojensa kulkea vapaasti niin sanotut kuolinpannat kaulassaan. Pantojen avulla raadot löytyvät helposti.
Normaali petokorvaus porosta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta noin 1 300 euroon. Korvaus riippuu poron iästä ja esimerkiksi siitä, onko kyseessä siitos- tai kilpaporo. Lex Hallan paliskunnissa tämä korvaus tulee tuplana, eli esimerkiksi pedon tappamasta vaadinporosta voi saada 2 700 euroa.
Lapin Kansan keräämien tietojen mukaan Hallan paliskunnassa vahingonkorvaukset voivat olla lähes 20 kertaa suuremmat kuin teurastulot. Hossa-Irnissä petokorvaukset olivat viime vuonna 12-kertaiset teurastuloihin verrattuna.
Korvausten kasvuun vaikuttaa se, että Maaseutuvirasto korotti petokorvausten pohjana olevaa poron käypää arvoa kolmanneksella viime vuonna. Käypä arvo määritetään porolajin keskimääräisen painon ja porolajikohtaisen siitoskertoimen sekä poronlihan tuottajahinnan perusteella. Ajatuksena on vähentyneiden teurasmäärien korvaaminen.
Myös myyjä hyötyy taloudellisesti kuviosta, jossa vasoja myydään etelään petojen syötiksi. Elävinä myytävistä vasoista saa paremman hinnan kuin teurastettavista. Lisäksi rahat saa heti käteen. Teurasrahojen saamisessa voi kulua parikin kuukautta.
Hämärä kuvio on tiedossa myös pohjoisella poronhoitoalueella. Monessa paliskunnassa onkin päätetty, ettei vasoja enää myydä eteläiselle poronhoitoalueelle, ei ainakaan korvausten väärinkäyttäjille.
Petokorvauksia käytetään väärin: Poronvasoja ostetaan pohjoisesta ja syötetään pedoille idässä
"Hullun hommaa" – Poromiehelle maksettiin pedoista vuodessa yli 155 000 euroa vahingonkorvausta
Jaa
Tallenna
Kommentoi
KUVA: MIILA KANKAANRANTA
Risto Pyykkö
21.6.2017 9:51
Poromies voi elää valtion maksamilla petovahinkokorvauksilla, myymättä juuri ollenkaan lihaa kuluttajille.
Käytäntö on yleistynyt erityisesti poronhoitoalueen eteläosissa, Kainuussa ja Kuusamossa.
– Turha tätä on kaunistella: kasvatamme poroja pedoille, kuvailee kainuulainen poronomistaja.
dddd
dddd