Lukion biologian oppikirja Biomi 1 (Otava 2021) kertoo, että:
”Ensimmäisen nukleiinihappomolekyylin on päätelty olleen RNA-molekyyli. Varhaisen biologisen evoluution aikana RNA:sta kehittyi DNA. Päätelmä näiden molekyylien syntyjärjestyksestä perustuu siihen, että RNA voi kopioitua itsenäisesti ja toimia entsyyminä, mutta DNA:n kopioitumiseen tarvitaan entsyymejä…” (s.113, lihavointi minun).
Toistaiseksi ei ole havaintotietoa siitä, että RNA voisi kopioitua itsestään; kopioimiseen tarvitaan 1): Proteiini-entsyymi eli RNA-polymeraasi (DNA>>RNA) tai RNA-replikaasi (RNA>>RNA). Tai 2): Kemistien monivaiheisia laboratoriomanipulaatioita apuaineineen (in vitro). Oppikirjan väite on siis harhaanjohtava, koska se viittaa siihen, että (luonnollisen) RNA:n tiedetään kopioituvan itsenäisesti.
RNA entsyyminä
RNA, päinvastoin kuin DNA, on yksijuosteinen polymeeri, joka voi taipua moneen muotoon ja ”tarttua itseensä” vastinemästen välisillä vetysidoksilla (A-U ja C-G). Sokerina on riboosi, jolla on asemassa 2 reaktiivinen, neg. varautunut OH-. -ryhmä. DNA:ssa on deoksiriboosi, jossa tätä ryhmää ei ole. Riboosin OH -ryhmä:n ansiosta RNA voi toimia nukleaasina tai ligaasina eli se voi tiettyjen nukleotidisekvenssien alueella reagoida toisen RNA-ketjun (tai jopa itsensä) kanssa ja katkaista (nukleaasi) ribooseja fosfaatin kautta yhdistävän fosfodiesterisidoksen – tai lii,ttää yhteen nukleotideja tai lyhyitä RNA-pätkiä (ligaasi). (Tähän tarvitaan täsmäenergiaa, jonka RNA saa ATP:stä.) Tällaisia RNA-molekyylejä kutsutaan ribotsyymeiksi (engl. ribozyme) (koska ensimmäinen löydettiin ribosomista). Näin RNA voi editoida eli silmikoida (splicing) primaarista lähetti-RNA:ta lopulliseen muotoon leikkaamalla pois intronijaksoja ja liittämällä eksonit yhteen. Tämä tapahtuu spliseomi -nimisen entsyymin toimesta, jonka aktiivisena keskuksena toimivat tietyt RNA-ketjut (small nuclear RNAs). Samalla tavalla RNA liittää aminohapot toisiinsa peptidisidoksilla ribosomissa (proteiinisynteesi). Mutta tästä ne eivät selviä ilman proteiinien apua. Spliseosomi ja ribosomi koostuvat sekä RNA:sta että proteiineista. Mutta jos RNA pannaan toimimaan täysin yksin jossain koeputkessa, se on hyvin heikko ja epätarkka katalyytti; elämän synnyttäjiksi sellaisista molekyyleistä ei taida olla.
Onko itsenäisesti kopioituvaa RNA:ta olemassa?
Väiteisiin, että RNA voisi kopioida itseään (luonnollisissa oloissa), olen aina suhtautunut epäillen. Tosin tiedän, että ainakin 30 vuotta RNA:ta on yritetty saada kopioitumaan ilman entsyymejä laboratorioissa, koeputkessa (in vitro). Ja siinä on onnistuttukin vaihtelevalla menestyksellä. Mutta Biomin teksti antaa mielestäni selvästi sellaisen viestin, että myös luonnollinen eli ”oikea RNA” kopioituu itsenäisesti (solussa?). Teksti ei viittaa mihinkään ns. elämänsyntykokeisiin. Mielestäni tämä on harhaanjohtavaa (disinformaatiota eli kaikkea ei kerrota). (Jos kopioitumisella viitataan vain laboratoriokokeisiin, se olisi pitänyt selvästi tuoda julki.) Niinpä päätin tarkistaa kantaani. Kävin ensin läpi pari alan perusteosta, joiden pitäisi edustaa sen ajan tuoretta tietoa (Biomi 1 lienee kirjoitettu alkuvuodesta 2021):
1. Molekyylibiologian ”Raamattu” (Molecular Biology of the Cell, Alberts ym., 6. painos, 2015, s.364-5) esittelee luonnolliset syyt ikään kuin varteenotettavina ja tieteellisesti perusteltuina elämän synnyn selityksinä (abiogeneesi ja RNA-maailma). Itseään kopiovasta RNA:sta (self-replicating RNA) kirja kertoo, että 1): ”koska RNA:lla on kykyjä katalysoida useita kemiallisia reaktioita, myös sellaisia, jotka johtavat sen omaan synteesiin [laboratoriossa!], on ehdotettu, että kauan aikaa sitten RNA toimi katalyyttina valmiista mallista riippuvaisessa (template dependent) RNA synteesissä”. (Mutta mistä valmis malli tuli? Sitä kirja ei tietenkään pysty selittämään kuin vihjaamalla epämääräisesti hypoteettiseen RNA-maailmaan). Ja 2):”Vaikka itsestään kopioituvia RNA-molekyylien systeemejä ei ole luonnosta löydetty, tiedemiehet ovat huomattavasti edistyneet rakentelemaan niitä laboratorioissa. Ja vaikka tämän osoittaminen ei olisikaan todiste, että itseään kopioivat RNA-molekyylit näyttelivät keskeistä osaa elämän synnyssä, he pystyisivät osoittamaan, että sellainen skenaario on kuitenkin uskottava” [hakasulkeet ja lihavointi minun]. Tämäkään kirja ei esitä mitään varauksia, ei mitään, joka viittaisi siihen, että skenaario ei ehkä olekaan niin uskottava. Aiheeseen liittyvässä kuvassa (6-92) on piirros kuvitteellisesta, omaa synteesiään mukamas katalysoivasta RNA:sta. Kuvateksti kertoo, että ”punaiset säteet, esittävät tämän hypoteettisen RNA-entsyymin aktiivista keskusta”. Näitä ”punaisia säteitä” ei siis ole koskaan havaittu.
2. Essential Cell Biology, Alberts, Hopkin ym. 2019: Tässä kirjassa on sama kuva virtuaalisesta omaa synteesiään katalysoivasta RNA:sta punaisine säteineen. Hakemistostakaan sanalla ”self” ei löydy muuta kuin ”self assembly”, ei self-replicating RNA. Mutta yhdessä taulukossa on lueteltu RNA
Voiko RNA kopioitua itsenäisesti?
7
145
Vastaukset
2. Essential Cell Biology, Alberts, Hopkin ym. 2019: Tässä kirjassa on sama kuva virtuaalisesta omaa synteesiään katalysoivasta RNA:sta punaisine säteineen. Hakemistostakaan sanalla ”self” ei löydy muuta kuin ”self assembly”, ei self-replicating RNA. Mutta yhdessä taulukossa on lueteltu RNA:n erilaisia katalysoivia ominaisuuksia, joista yksi on ”RNA-polymerization” – mutta: vain in vitro [koeputkessa] for selected RNAs! (p. 261).
3. Lehringer Principles of Biochemistry (Nelson, Cox ym., 7. painos 2017): Tästä biokemian Raamatusta en löytänyt kuvausta itsenäisesti kopioituvasta luonnollisesta RNA:sta, eikä hakemistosta löydy sanoja ”RNA self-replication” tai ”self-replicating RNA”. Tietoa tosin löytyy RNA-replikaaseista, jotka ovat RNA:ta monistavia proteiinientsyymejä ja joita RNA-virukset kantavat mukanaan – ja joita löytyy monista muistakin soluista. Ns. RNA+ -viruksissa tosin on vain replikaasin geeni (koska se toimii suoraan lähetti-RNA:na) ja itse replikaasi tuotetaan solun ribosomeilla. Mutta RNA- -viruksilla (esim. influenssa) on mukanaan oma replikaasi koska ns. minus-strand-RNA ei voi toimia lähetti-RNA:na, vaan replikaasin täytyy kopioida se, jolloin syntyy lähettinä toimiva +juoste. (On olemassa hyviä perusteita sille, että RNA-virukset ovat nisäkkäiden soluista karkuun päässeitä RNA-partikkeleita, ns. proviruksia. Siitä lisää joskus myöhemmin.)
Jos itse itseään monistavaa RNA:ta etsii englanninkielisestä Wikipediasta hakusanoilla ”self-replicating RNA” (tai ”RNA self-replication”), saa vastauksen:
The page "Self-replicating RNA" does not exist eli ko. sivua ei ole olemassa – eikä siis myöskään itsestään kopioituvaa RNA:ta. Jos sellainen olisi luonnosta löydetty, sille olisi varmasti luotu oma sivu.
Jos Google-hakuun kirjoittaa ”self-replicating RNA” tai ”RNA self-replication”, se ohjaa Wikipedian ns. RNA-maailman sivulle, joka vuorostaan kertoo tämän maailman olevan ”hypoteettinen vaihe evoluution historiassa”:
The RNA world is a hypothetical stage in the evolutionary history of life on Earth, in which self-replicating RNA molecules proliferated before the evolution of DNA and proteins.
Kysyin* samaa tekoälyltä (muistaakseni gpt chat free) ja sain vastauksen, että on olemassa ribotsyymi-nimistä RNA:ta, joka voi katalysoida kemiallisia reaktioita, mukaan lukien RNA:n itsensä replikaatioita… siis laboratoriokokeissa!
*Kysymys: Are there self-replicating RNA molecules? Tekoälyn vastaus: Yes, there are self-replicating RNA molecules known as ribozymes. Ribozymes are RNA molecules that can catalyze chemical reactions, including the replication of RNA itself. They have been studied extensively in the field of RNA biology and are considered to be important in understanding the origin of life and the early evolution of genetic systems. These self-replicating RNA molecules have been observed [only] in laboratory experiments and are believed to have played a role in the early stages of life on Earth (hakasulkeet ja lihavointi minun).
Kysyin asiaa myös Googlen tekoälyltä eli Bardilta (ja sain väärän vastauksen). Kysymys: ”Are there self-replicating RNAs?” Vastaus: ”Yes, there are self-replicating RNAs known as ribozymes. Ribozymes are RNA molecules that can catalyze their own replication. Self-replicating RNAs are small RNA molecules that contain the information for their own replication*. They can be divided in two main types:1. Autocatalytic ribozymes. “These ribozymes can replicate on their own, without the help of any other molecules. They are typically found in viruses and bacteria” (lihavointi minun). Tämä ei siis pidä paikkaansa: Virusten RNA kopioidaan soluissa (kuten bakteereissa) RNA-replikaaseilla, jotka koostuvat proteiineista. Esim. E. coli -basilleja infektoivilla RNA-viruksilla, kuten faagi-MS2:lla on oma replikaasi (siis proteiini) tai sen geeni, josta bakteeri sitten tuottaa replikaasia (ribosomilla). Mutta Wikipedia kutsuu myös tällaista RNA-replikaasia (proteiinia) ribotsyymiksi (joka on RNA:ta)! Onko tämä lapsus vai tarkoituksellista, sitä en tiedä, mutta joka tapauksessa sen verran harhauttavaa, että tekoäly sotkee nämä käsitteet.
2. Ribozymes that require enzymes… They are typically found in eucaryotes.
*Information for their own replication?: Tietyt, spesifiset nukleotidijaksot pystyvät liittämään tiettyjä spesifisiä RNA-pätkiä toisiinsa (ligaatio). Sitäkö tämä ”information for own replication” tarkoittaa? Tai sitten sillä viitataan RNA:ssa olevaan replikaasigeeniin – tai sitten kyseessä on pelkkä tekoälyn generoima tyhjä fraasi.
En siis löytänyt mistään todisteita, että ”elävässä maailmassa” olisi olemassa itsenäisesti kopioituvaa RNA:ta.
Kysymykset Biomi 1:n kustantajalle, tekijöille ja tarkastajalle
Lähetin 1.1.2024 sähköpostin Otavan asiakaspalveluun, josta se seuraavana päivänä ohjattiin oppimateriaaleista vastaavalle kustannustoimittajalle. Kysyin, että mihin perustuu Biomi 1:n lause:
”Varhaisen biologisen evoluution aikana RNA:sta kehittyi DNA. Päätelmä näiden molekyylien syntyjärjestyksestä perustuu siihen, että RNA voi kopioitua itsenäisesti ja toimia entsyyminä, mutta DNA:n kopioimiseen tarvitaan entsyymejä, eikä se voi toimia itse entsyyminä.”
Kirjoitin, että kysymys pitää välittää oppikirjan kirjoittajille ja heidän tulisi kertoa, mihin tutkimuksiin perustuu tieto, että RNA voi kopioitua itsenäisesti. Kustannustoimittaja lähetti ympäripyöreän vastauksen 17.1.:
”Biomi -sarjan sisältö perustuu lukion uusimpaan opetussuunnitelmaan ja tiedeyhteisön nykyiseen konsensukseen biologisten ilmiöiden mekanismeista. Sarjan sisällön ovat myös tarkistaneet useat suomalaiset asiantuntijat, joiden nimet on lueteltu kirjan nimiösivuilla. Oppikirjojen tehtävä ei ole lähteä kyseenalaistamaan vallitsevia tieteellisiä näkemyksiä tai asiantuntijoiden lausuntoja. Jos haluatte tarkempia vastauksia, tulee kysymys esittää tutkijayhteisön edustajille, joilla on pätevyys vastata näihin spesifisiin seikkoihin.”
Tämän itse kysymyksen väistävän ja ympäripyöreän vastauksen lienee joku kirjoittajista pannut kustannustoimittajan suuhun. Vastasin, että sain sellaisen ympäripyöreän vastauksen, jota jo etukäteen osasin odottaakin. Mutta se riitä. Jos kirjoittajilla on todellista tutkimustietoa itse itseään kopioivasta luonnollisesta RNA-molekyylista, ei tarvita muuta vaivaa kuin lähettää viitteet minulle. Sanoin, että saatte aikaa vastata tammikuun loppuun – muussa tapauksessa joudun kirjoittamaan Biomi 1:stä kielteisen kommentaarin.
Vastausta ei kuulunut, joten katsoin kirjan nimiöosasta tarkastajien luettelon. Päätarkastajina ovat toimineet yliopiston lehtori Sari Timonen, joka on tarkastanut luvut 1-5. Toisena päätarkastajana on toiminut professori Juha Merilä. Ymmärsin niin, että hän on tarkastanut loppuluvut 6-13. Lähetin hänelle sähköpostin 30.1., jossa epäilin tuon itseään kopioivan RNA:n olemassaoloa ja kysyin, mihin tietoon sellaisen olemassaolo perustuu. Hän vastasi: ”Asiatarkistin ekologian ja evoluutiobiologian osiot, en mainitsemaasi kappaletta. Ikävä kyllä en osaa tässä asiassa auttaa.” Mutta kirjassa ei ole ekologian osiota ja RNA-väite on nimenomaan evoluutiobiologian osiossa (Solujen synty ja evoluutio)!
Tulkitsin vastaukset niin, että Biomi 1:n kirjoittajilla ja tarkastajalla ei ole esittää mitään tutkimustietoa kirjan RNA-väitteen tueksi.
Emme silti voi olla varmoja siitä, etteikö joidenkin aitotumaisten eliöiden tumakotelon sisällä olisi löytämistään odottavia lyhyitä RNA-molekyylejä, sellaisia, jotka tuossa erikoisympäristössä voisivat katalysoida omaa kopioitumistaan. Tumassa tarvitaan paljon RNA:ta, erityisesti solun jakautumisen aikana. Mutta vaikka tumasta löytyisikin omaa synteesiään katalysoivia lyhyitä RNA-jaksoja, ei sillä ole mitään tekemistä elämän synnyn eikä kuvitellun RNA-maailman kanssa.
Jos jotakin kiinnostaa nobelisti Jack Szostakin elämänsyntykokeet ja yritykset saada RNA kopioitumaan ilman entsyymejä, Googlesta löytyy hänen lokakuussa 2020 pitämä puolitoistatuntinen esitelmä ”The emergence of RNA from prebiotic mixtures of nucleotides” hakusanoilla Jack Szostak RNA.
Liitteestä 2 löytyy kolme ”RNA-osoitetta” aiheesta enemmän kiinnostuneille englantia ymmärtäville lukijoille. Kukaan artikkelien kirjoittajista kirjoittajista ei ole kreationisti. Liitteessä 3 lyhyttä yhteenvetoa laboratoriokokeista, jotka liittyvät RNA:n niin sanottuun itsestään kopioitumiseen.
- Anonyymi
Jahas, kopi-peist idiootti ArtoParto iskee taas. :D
Olette te kreationistit säälittäviä. Mitäpä jos keskittyisitte vain uskomaan ja nuolemaan taivaallisen Kiminne kenkiä? Tieteelle teillä ei ole ollut mitään annettavaa yli sataan vuoteen. - Anonyymi
Taas todistit ettei Raamatun Jumalaa ole olemassa.
- Anonyymi
MIKÄ AJOITUS SAISI OLLA?
Tutkijat sanovat, että Etelä-Afrikan Sterkfonteinin luolista, niin kutsutusta "ihmiskunnan kehdosta" peräisin olevat fossiilit ovat yli miljoona vuotta vanhempia kuin aiemmin on ajateltu. Aiemmat iänmääritykset virtauskivessä (engl. flowstone) sekä uraani-lyijy- että paleomagneettisilla menetelmillä vaihtelivat 2,1–2,6 miljoonan vuoden välillä. Uudet ajoitukset, jotka perustuvat alumiinin ja berylliumin isotooppien mittaamiseen, vaihtelivat 3,41–3,67 miljoonan vuoden välillä. Varsinaisten fossiilien aikaisempi elektronin spin-resonanssiin (ESR) perustuva ajoitus vaihteli noin 1–4 miljoonan vuoden välillä.
Uudet ajoitukset tarkoittavat, että ihmisen evoluution niin kutsuttu sukupuu on laadittava kokonaan uudelleen. Tämän luolaston raamatullinen tulkinta on kuitenkin hyvin erilainen ja hyvin vakiintunut. Luolat muodostuivat myöhään vedenpaisumuksessa noin 4 500 vuotta sitten. Näiden Sterkfonteinissa olevien apinamaisten kädellisten (australopithecines eli etelänapinat) jäännökset hautautuivat vedenpaisumuksen jälkeen, kun eläimet olivat levittäytyneet Lähi-idän alueelle.
- Anonyymi
Et taida pitää luomista todellisena kun yrität välttää siitä puhumisesta?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli2732750Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!2101761Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt581475Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!
Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t11231- 791176
Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni2371086- 801022
Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen
mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.52953- 73837
Kärsämäki rosvojen ja tuhopolttajien kylä?
Poliisi ampui uhkaava miestä Kärsämäellä. Ja vasta joku poltti rivitalon. Mikä riivaa Kärsämäkisiä? Joko tuulimyllyjen15740