Jos syyttäjä päättää esitutkinnan päättämisestä vähäisyysperusteella niin mitä se selkokielellä tarkoittaa?
Onko mahdollista että rikollista toimintaa on ollut, mutta teko on pieni.
Onko mahdollista että rikollista toimintaa on ollut, mutta teko on pieni.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Epäilty on syyllistynyt rikokseen, mutta......Jokainen teko on erilainen, joten mitään kaavaa ei ole olemassa.
Päätöksessä kerrotaan myös, että se ei estä asianomistajaa nostamasta omaa syytettä ja esittää siinä myös vaatimukset.
Kyse on ollut esitutkinnan rajoittamisesta vähäisyysperusteella. Eli onko oikea tulkinta että rikosilmoitus on ollut aiheellinen, rikos on tapahtunut, mutta tutkinnanjohtaja on rikoksen vähäisyyden ja saavutettavan edun ja vastaavasti tutkinnasta aiheutuvan työmäärän suhdetta pohtiessaan tehnyt syyttäjälle esityksen tutkinnan rajoittamisesta? Mikäli peruste olisi ollut "ei rikos" niin silloin kyse kai olisi tosiaan siitä, että vääryyttä ei tapahtunut? Eikä peruste ollut myöskään "ei näyttöä" joka ymmärtääkseni kertoisi siitä, että rikosilmoituksessa on syytetty tekijäksi väärää henkilöä?
Näin se menee. Jos tehdystä rikosilmoituksesta käy ilmi, ettei kyse ole rikoksesta. niin silloin tutkinnanjohtaja voi tehdä päätöksen, ei rikosta, jää ilmoitukseen, eikä esitutkintaa aloiteta.
Jos kyseessä on rikos, mistä ei ole ODOTETTAVISSA ankarampaa rangaistusta, kuin sakkoa, eikä asianomistajalla ole vaatimuksia ja rikosta on pidettävä vähäisenä poliisi/tutkinnanjojohtaja voi päättää, ettei esitutkintaa suoriteta. Tekijästä on silloin oltava täysi varmuus.
Jos asianomistajalla on vaatimuksia, mutta poliisi/tutkinnanjohtaja katsoo, ettei siitä huolimatta ole mitään syytä aloittaa esitutkintaa, niin silloin hän pyytää syyttäjää joko rajoittamaan esitutkintaa, päättämään, ettei sitä tehdä, tai jo aloitettu esitutkinta lopetetaan.
Rollin 1:7 §:ssä ja 1:8 §:ssä luetellaan perusteet, joiden mukaan syyttäjä tekee päätöksensä.
Perusteet tietää myös poliisi, mutta päätös on syyttäjän yksinoikeus.
Miten vääntää rautalangasta tämä asia sellaiselle, joka ei ymmärrä? Kyse on tapauksesta, jossa tutkinnanjohtaja on todistetusti tehnyt esityksen esitutkinnan rajoittamisesta. Silti pitäisi saada rautalankamalli siitä, että poliisi ei ole tässä todennut ilmoitusta aiheettomaksi, vaan on syytä epäillä rikosta, mutta tosiaan vähäpätöisyysperuste ja siksi tutkinnanjohtaja on esittänyt syyttäjälle esitutkinnan rajoittamista ja syyttäjä on hyväksynyt esityksen. Eihän poliisi voi päättää esitutkinnan rajoittamisesta, vaan syyttäjä päättää. Peruste oli ROL 1 luku 7§ 1 mom.
Eli joku kuvittelee yhä tässä tapauksessa, että poliisi on päättänyt ettei rikosta ole tapahtunut ja siirtänyt tapauksen syrjään. Näin asia ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole.
Poliisin on kirjattava ilmoitus, jos ilmoittaja pitää tekoa rikoksena. Mutta, poliisin ei ole sitä pakko tutkia, jos teko ei poliisin mielestä ole rikos. Esim. hullut tekevät poliisille mitä ihmeellisimpiä ilmoituksia ja pyytävät poliisia ne tutkimaan rikoksina.
Kuka ei tyydy poliisi päätökseen voi siitä vain kannella.
Ei ole tuosta nyt kyse, lue otsikko ja eka viesti
Onko vähäisyysperusteella tehty esitutkinnan rajoittamispäätös selkokielellä
syyttämättäjättämispäätös harkinnanvaraisella perusteella?
Ja nämä harkinnanvaraiset perusteet sitten ovat nuo ROL pykälät? Ja mikäli uutta tietoa / todisteita löytyy riittävästi, voidaan asia ottaa uudelleen käsittelyyn? Mikäli näin on, niin lähdetäänkö sitten tekemään esitutkintaa perusteellisemmin?
Jos syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen sillä perusteella, ettei todisteita ole riittävästi syytteen ajamista varten, niin silloin uudet todisteet on iskettävä tiskiin ennen, kuin syyttäjä muuttaa päätöstään. Ne on kerrottava poliisille, joka ilmoittaa niistä syyttäjälle.
Jos syyttämättäjättämispäätöksen saanut ottaa suoraan yhteyttä syyttäjään, niin syyttäjä harkitsee ovatko ne riittäviä syytteen nostamista varten. Jos ovat, niin syyttäjä pyytää silloin poliisia suorittamaan, ei uutta esitutkintaa, vaan lisätutkinnan. Lisätutkinnan saatuaan syyttäjä tekee uuden syyteharkinnan.
Perittaatteessa juttua voi veivata niin kauan kunnes se on vanhentunut.
Selkokielellä syyttämättä jättäminen toen vähäisyyden perusteella tarkoittaa, että syyttäjän mukaan rikos on tapahtunut ja sen tekijä on selvä. Asiaa ei enää sen jälkeen voida käsitellä uudestaan, vaan käsittely on päättynyt.
Uutta syytettä tai edes esitutkintaa ei voida aloittaa "ne bis in idem" kiellon vuoksi. Mainittu latinankielinen sanonta tarkoittaa: " ei kahdesti samassa asiassa". Mikään uusi selvityskään ei voi asiaa muuksi muuttaa. Asia on loppuunkäsitelty.
Helmikuun 16. päivänä julkaisin blogikirjoituksen, jossa kysyin Suomen oikeusoppineilta, kuinka oikeusvaltiossamme saa oikeutta.
Kysymyksen esitin sen vuoksi, että kannattajakorttien katoamiseen liittyvien epäiltyjen väärinkäytösten ja rikosten selvittämisessä oli jouduttu aikamoiseen umpikujaan.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/paavovayrynen/traficom-on-ryhtynyt-selvittamaan-postin-toimintaa/