Sinä sulatit sydämen jääni,
toit lämmön elämääni.
Toit uuden kevään, sen vehreyden;
sinä uudistit ihmisen.
Teit sydämestäni puutarhan,
sait ruusut ja liljat loistamaan.
Sait naurun ja laulun huulillein,
sen ihmeen sinä teit.
Sait ääneeni soinnin pehmeän
ja silmiini katseen lempeän.
Voin jokaista ihmistä rakastaa,
sun rakkautes sen aikaan saa.
Ja vaikka mä tiedän, pian saapuu syys,
tämä hetki on mulle, kuin iäisyys.
Sen sisimpääni talletan
- mä sinua rakastan-
toit lämmön elämääni.
Toit uuden kevään, sen vehreyden;
sinä uudistit ihmisen.
Teit sydämestäni puutarhan,
sait ruusut ja liljat loistamaan.
Sait naurun ja laulun huulillein,
sen ihmeen sinä teit.
Sait ääneeni soinnin pehmeän
ja silmiini katseen lempeän.
Voin jokaista ihmistä rakastaa,
sun rakkautes sen aikaan saa.
Ja vaikka mä tiedän, pian saapuu syys,
tämä hetki on mulle, kuin iäisyys.
Sen sisimpääni talletan
- mä sinua rakastan-
Vastaukset 6
Vanhimmat
kauniisti textaten ja luen sitten kun sieluni
kaipaa jotain kaunista
mutta mihkä ihmeeseen se katosi?
Tämä on todella hyvä ja kaunis runo, kyllä rakkaus on ihanaa!
Kiitos runoilijattarille vastauksista. On se rakkaus aikamoisen uudistava voima, kun se kohdalle sattuu. Ei ihme, että siitä lauletaan, kirjoitetaan ja uneksitaan niin paljon.
Ja vaikka siihen joskus pettyykin, aina sitä etsii uudelleen.
Olen aina pitänyt "annan" runoista, monista syistä ja miettinyt niiden viehätyksen salaisuutta. Lempeys on niiden yksi ominaisuus ja alan kallistua omaan selitykseeni sen perustasta, joka luullakseni on joko synnynnnäinen tai elämän antama viisaus, joka auttamatta säteilee läpi.
Iloa ja onnea sinulle toivoen! t.
Kiitos tem. Kiitoksesi on kuin runoa, sen olen tainnut jo aiemminkin mainita. Jos sinä löydät runoistani lempeyttä, löydän minä sitä sinun vastauksestasi))))).